Marraskuu 2005

[Gilda]

Myy:Muokkasin tätä vähän lyhyemmäksi, alkoi olemaan niin tojauttoman pitkä taas.

Marraskuiset:

23.9. Perhonen, 23v, esikoinen, Jorvi
poika, 2040 g ja 44 cm
1 v 9800 g ja 75,4cm, pipo 48cm

21.10. Raisa, 29v, esikoinen, Kätilöopisto
tyttö, 2860 g ja 47 cm
6 kk 7 690 g ja 66 cm
8 kk 8 570 g ja 69 cm

26.10. Gilda, 40v, esikoinen, NKL
poika, 3 350 g ja 52 cm
1 v. 11 520 g ja 78,5 cm

26.10. Elovena, 25v, esikoinen, SSS
poika, 4130g ja 53 cm
1 v 11 800 g ja 83,3 cm

6.11. Jessi 27v, kolmas, Karolinska, Ruotsi
tyttö, 3010g ja 48cm
10kk 10 220g ja 74,5cm

7.11. Vilma, 26v, esikoinen, LKS
tyttö, 3440g ja 49cm
1v 10 210g ja 80,5cm

7.11. Tiikeri, 21v, esikoinen, HYS
tyttö, 2492g ja 49,5cm
10kk 9790g ja 75,5cm

8.11. Perunapelto, 29 v, esikoinen, NKL
poika, 3650g ja 50 cm
5 kk 7 440 g ja 65,1 cm

10.11. Pirpana, 32v, kakkonen, Porvoon sairaala
tyttö, 3920g ja 53cm
1v. 9510g ja 75,5cm

11.11. Leenu, 26v, esikoinen, PHKS
poika, 4270g ja 52cm
1 v 11 730g ja 78 cm

14.11. Tulppaani, 30v, esikoinen, Salon seudun sairaala
tyttö, 3520g, 51 cm
6kk 8290 g ja 69,7 cm

14.11. Memmi 26 v, esikoinen, KYS
poika 3540 g & 50 cm
4 kk 7,230 g & 65 cm

15.11. Mökö, 22v, esikoinen, EKKS
poika, 3480g ja 49cm
1v. 10 130g ja 75cm

16.11. Liisi, esikoinen, eteläinen Saksa
tyttö, 3890g ja 52cm
3 kk 6 750 g ja 61cm
7 kk 9 370 g ja 66cm

18.11. Suski, 22v, esikoinen, OYS
tyttö, 2850g ja 48 cm
8 kk 8300 g ja 69 cm

18.11. Klaudia, 25v, esikoinen, PHKS
tyttö, 3750 g ja 51,5 cm
10 kk 9055 g ja 72,3 cm

19.11. Myy, 24v, esikoinen, OYS
poika, 4270g ja 53,5cm
1v. 11200g ja 80cm

25.11. Sirenia, 28v, esikoinen, KHKS
tyttö, 3465g ja 50,5cm
1v. 9 490g ja 74,5cm

26.11. Loora, 30v, esikoinen, NKL
poika, 4 070 g ja 52 cm
6kk 9 290 g ja 70.5 cm

29.11. Vipe, 39v, kolmas, miehen eka, OYS
poika, 3255g ja 49 cm
6 kk 8800 g ja 67 cm

12.12. KS, 29v, esikoinen, EKKS
poika, 4140 g ja 52 cm
1v. 9885g ja 77,5 cm

 

[Gilda]

Aloitin uuden ketjun, kun entinen oli jo yli 100 viestiä pitkä. Vahingossa kopioin tuon "myy..."-alunkin tuonne, mutta haitanneeko tuo.

Poika itki taas tänään lähes koko sen ajan, kun hän oli ilman minua päiväkodissa. Menen takaisin sinne lounaan aikaan. Välillä viisikin lasta itki yhtä aikaa. Yritin parhaani mukaan lohduttaa kahta lähintä lasta omani lisäksi.

Kotona poika ei antanut mun edes poistua toiseen huoneeseen. Isä ei kelvannut yhtään.

 

[Pirpana*]

Hip!
Ei kuulosta mukavalta tuo päiväkotimeininki, mahtaakohan olla samanlaista kaikkialla!? Vilmalle iso voimahali täältäkin suunnalta, jotenkin tän kaiken kaaoksen keskellä tuntuu välillä (meillä siis tämän melko(?) vilkkaan taaperon lisäksi yksi uhmaikänen...) että ainoo millä jaksaa eteenpäin on tuo ukko, vaikkei sekään nyt aina niin mainio ole. Voi olla, että meikämimmi romahtais ihan täysin, jos tulis vastaavanlaista ilmi!
Meillä on nyt jo toista kuukautta ihan tajuton kiipeilyinto päällä, jatkuvasti saa olla Roosaa repimässä alas pöydiltä yms. Ei oo kivaa! Vähän ennen joulua vihdoin hokattiin että kävellen pääsee paremmin kuin kontaten, vaikka ilman tukea oli kävelty jo aiemminkin. Nyt sitten juostaan ihan kybällä, ja se ei ole kivaa katottavaa... Aika pienillä vaurioilla on kuitenkin (kop-kop) päästy, kerran muksautti puiseen lelulaatikkoon niin vauhdilla, että huuli vuoti verta.
Meilläkin on nyt sellanen vaihe päällä, ettei äiti sais kadota hetkeksikään silmistä. Iskä kelpaa niin kauan, kun äitee on vähintään kuulomatkan päässä. Jos yrittää kauppaan tai muualle lähtee, niin vinkuu kuulemma perään koko ajan. Oonkin nyt kulettanut Roosaa matkassa ja jättänyt sitten tän isomman iskälle, saavat hekin kaksinkeskistä aikaa, kun väistämättä tää häslääminen pyörii tällä hetkellä enempi juniorin ympärillä.

Oikein mukavaa Loppiaisviikonloppua kaikille,
Piia :O)

 

[Elovena.]

Voi että, kun on väsynyt olo koko ajan... Mistä ihmeestä tää johtuu??? Varmaan noi sateetkin asiansa tekee, alkaispa jo pienet pakkaset ja aurinko paistaa, heti on virkeempi olo. Kaipa sitä sais taas alkaa jumpissakin käymään niin sekin auttaisi.

Oltiin viikonloppuna anoppilassa ja poitsu oli heidän kanssaan yön, kun miehen kanssa lähdettiin kevereita moikkaamaan. Eilen illalla, kun päästiin kotiin ja vielä tänään aamullakin poitsu oli ihan huonotuulinen ja selkeästi kärttyinen, kun hänet jätettiin hoitoon "vieraaseen" paikkaan. Voi toista... Hoitajat on olleet aina meillä kotona, kun ollaan jossain käyty. Olivat muuten saaneet pojan nukkumaan vasta puoli yhdeltä yöllä!!! Kyllähän tuon ikäinen jo huomaa ettei ole pakko mennä nukkumaan, kun vähän alkaa kitisemään ja eihän mummi sitten ollu laittanu. Varmaan muistaa jatkossakin, että noiden kanssa saa valvoa =)

Onko muilla tuo oma tahto jo vallassaan? =) Meillä tulee kyllä mahottomat huudot ja heittäytymiset, kun jotain ei saa tehdä! Sen poitsu kyllä osaa, mutta onneksi vielä leppyy pian =)

Nyt sain todeta ettei kaurakaan sovi. Vielä ohran kokeilu jäljellä, sitten kerran allergialääkärille ja sitten päästään taas varmaan normaalisti jatkamaan noita ruokakokeiluja =)

Nyt mennään välipalalle ja sen jälkeen ulkoilemaan tohon tihkusateeseen...

 

[Sirenia*]

Juuh... kevyt 10h työpäivä takana... jalat on kyllä järkyttävän kipeet, ei oo paljoo istuskeltu. Tytön vein jo ennen 8 aamulla hoitoon ja äitini haki hänet sitten iltapäivällä kun ite pääsin vasta klo 18 töistä. Onneks ens viikko on jo helpompi.

Huomasin yllättäen että tytölle on tullut hampaita yhtäkkiä kauheesti lisää:O Nyt on yhteensä 15 hammasta puhjennu. On tullut sitte oikein rytinällä niitä. Ja lisää on tulossa, ainakin kuultaa ikenissä siihen malliin.

Toinen turvaistuin tarvis hommata kun on 2 autoa niin tosi hankala on yhtä alkaa edestakasin veivaamaan autosta toiseen. Huutonetistä olen katellut mutta on ne käytetytkin aika hintavia kun anttilasta esim. sais 70€:lla uuden. Kun ei sen tarvis olla mikään erikoinen ja kallis kun ihan vaan tohon mun vanhaan autonrutkuun jolla töihin ajelen ja vien tyttöä hoitoon. No, pitää nyt kattoo vielä jos tuolta huutiksesta sais sikahalvalla suht ok kuntosen. Kun niihin tulee sit vielä lähetyskulut päälle niin ei viittis ihan hirmu kallista vanhana ostaa.

Jep, mutta jospa sitä pikkuhiljaa alkais hipsimään yöpuulle kun aamulla taas aikasin töihin. Onneks pääsen kuitenkin jo ihan ihmisten aikoihin.

 

[ks*]

Tänään toinen käynti lastentautien polilla.Allergiaa ei löydetty ainakaan vielä.Myöhemmin tulee postissa kutsu ihotesteihin ja ihotautilääkärille.Meillä kävi nimittäin niin että kun antibioottikuuri loppui iho alkoi pikkuhiljaa kasvoista tulla aivan samanlaiseksi kuin oli ollut.Vartalolta ihottuma vähentynyt.Nyt täytyy taas rasvailla pari viikkoa sibicortilla ja ceralanilla.Sitten tauko ja taas voi rasvata jos siltä näyttää.Ja kutinaan voi antaa Aeriusta.
Meilläkin poika siirrettiin eilen omaan huoneeseen.Nukkui tosi hyvin ainakin viime yön.Ja nukahti myös sinne aivan yhtä hyvin kuin meidän makuuhuoneeseen.
Hampaita on alkanut myö enemmänkin tulemaan.Yläpuolelle enimmäkseen.Alhaalla on edelleen ne kaksi mitkä tulivat jo 7 ja 8 kk iässä.Ylhäällä on ainakin 4 ja lisää tuntuu tulevan.
Nyt ollaan aloitettu sellaisessa jumpassa jossa otetaan enemmän huomioon lapsi.Se on tarkoitettu 1v - 1,5v ikäisille.Tänään ei kyllä päästy sinne sairaalareissun takia mutta ensi viikolla sitten taas.

 

[Mökö.]

Enpä ole pitkään aikaan saanut aikaiseksi käydä kirjoittelemassa, vaikka lueskellut olenkin... Jotenkin niiin saamaton olo, kun olut synkkää ja pimeää ja sateista... Nyt sentään sataa lunta, mutta saas nähdä kauanko pysyy maassa! Olen tässä haeskelemassa työpaikkaa, juuri työhakemusta väsäilin erääseen päiväkotiin. Ja päiväkotihakemusta tuolle muruselle, vaikka rinnasta riipiikiin, jos työn saan ja pitää hoitoon laittaa... Gildan kokemukset heidän lapsen päiväkodista kuulostaa aika hurjilta! Mutta eiköhän sekin siitä... Vaikka, kyllä tässä toisaalta töihin jo joutaa - rahan vuoksi, ja oman mielenterveyden, alkaa päivät olla niin samaa rataa - mataa...

Meillä ei kävellä edelleenkään, saas nähdä milloin alkaa tepsuttaa. Kyllä sitä kovasti jo odotan, mutta kun seisominenkaan ilman tukea ei oikein meinaa luonnistua. Syömistä itse harjoittelee, mutta useimmiten lusikka kääntyy väärinpäin ja ruoat on milloin missäkin, paitsi ei suussa. Yöt on olleet jotenkin taas levottomia, heräilee, liekö hampaita taas tulossa. Voi, kun olisikin mahdollisuus laittaa omaan huoneeseen! Voisi rauhoittua kaikkien unet.

 

[Elovena.]

Me aloiteltiin tiistaina aikuinen-lapsi jumppaa ja oli ihan mukavaa tai ainakin poitsu tykkäsi kovasti... lähinnä tietty, kun oli muitakin lapsia. Ja tänään oltiin perhekahvilassa ja sielläkin poitsu oli ihan innoissaan, kun pääsi leikkimään muiden pienien kanssa. Ajattelin, että nyt, kun työt loppuu melkein kokonaan, on aikaa sitten tehdä poitsulle mieleisiä juttuja =) Jaksaa panostaa paremmin =)

Kyllä muuten on heti pirteempi olo, kun aurinko paistaa. Täällä on aivan ihana ilma. Oltiin jo vähän aikaa ulkoilemassakin ja iltapäivällä mennään vierailulle kaverin ja saman ikäisen poitsun luo niin taas ollaan ulkona.

Nyt oon saanu ujutettua pojalle maitoa jo niin, että annan kahtena kertana tavismaitoa, yhtenä puolet ja puolet ja illalla vielä Nannia. Eilen oli tumma ja ehkä vähän vihertävä kakka, mutta eikö se oo normaalia, että hetkeks voi mennä vaikka vatsa löysälle?? Ajattelin, että pakko nyt selvittää tää maitohomma ja reilusti vaan lisätä sitä, koska meillä on taas 30 pv. allergologin vastaanottoaika. Ohra pitäisi vielä sitä ennen kokeilla... Se kaurakaan ei tosiaan sopinut.

Mä oon varmaan liian kiinni vielä pojassa, kun en vielä kykenis omaan huoneeseen laittamaan. Tai ehkä sitten, jos se huone olis seinän toisella puolella, mutta on toisessa päässä asuntoa. Mutta meillä meneekin yöt rauhallisesti, joten ei varmaan oo tarvettakaan =)

Jaahas, sitten alan ahkeroimaan kutsua äidin 50-vuotispäiville!

 

[Gilda.]

Poika on nyt tällä viikolla ollut päiväkodissa noin klo 9 - 15, mutta joko minä tai mies on ollut mukana ekan tunnin. Maanantaina hän nukkui ihan kunnon parin tunnin päiväunet päiväkodissa, mutta eilen ja tiistaina unet jäivät tuntiin. Olemmekin sitten laittaneet hänet iltatorkuille puoli viiden maissa.

Hoitajat neuvoivat tuomaan pojalle isän ja äidin valokuvan. Me veimme päiväkotiin pienen valokuvakansion, jossa on muitakin läheisiä, mutta enimmäkseen pojan omia kuvia. Niitä hän katselee mielellään ja ne rauhoittavat häntä. Kovasti hän haluaa olla hoitajien sylissä. Ruokailu saa hänet innostumaan. Hän on syönyt koko ajan todella hyvin ja on ruokailun aikana erittäin iloinen ja puhelias.

Useimmat lapset näyttävät jo sopeutuneen päiväkotiin. Jotkut eivät ole itkeneet ainakaan minun nähteni lainkaan, vaan leikkivät iloisina koko ajan. Yksi noin 1 v. 8 kk ikäinen poika voi olla välillä pitkäänkin ihan tyytyväinen, mutta välillä hän aina aloittaa "äitiii, äitii"-laulun.

Poika oli eilenkin ottanut viiden minuutin nokoset vaunuissa aamupäiväulkoilun aikana. Toivottavasti hän on ottanut tänään hieman pidemmätkin unet, sillä hän heräsi taas 6.20, kuten jo reilun viikon ajan joka aamu. Muina aamuina hän on nukahtanut uudestaan, kun olemme ottaneet hänet viereemme, mutta tänään hän vain jutteli ja heilui, eikä uni enää tullut. Miten ihmeessä hänet saisi nukkumaan klo 7:ään asti? Toivottavasti tämä on ohimenevää. Vielä pari viikkoa sitten vakioherätysaika oli n. 6.45 - 7.15.

Poika on päiväkodin myötä innostunut itse syömisestä ja yrittääkin sitä nyt joka ruokailun yhteydessä. Vielä pari viikkoa sitten poika inisi koko ajan, ellei saanut ruokailun aikana selata jotain lehteä tai esitettä. Nyt lehteä ei enää tarvita, onneksi.

 

[suski.]

Heippa täältäkin pitkästä aikaa! Kaikki jutut olen kyllä aina käynyt lukemassa, mutta oma kirjoittaminen taas sitten jäänyt.

Vilmalle ensinnäkin pahoittelut tapahtuneista. Muista ottaa kaikki läheisten apu vastaan, jotta jaksaisit itsekin paremmin.

Oliko teillä kellään ollut sitä noroviruksen aiheuttamaa vatsatautia? Meidän perheessä se kävi vierailemassa. Onneks tyttö säästyi pahimmalta, sai vain ripulin ja nukkui muutaman päivän. Tosin ruokahalu katosi, eikä ole palannut kunnolla vieläkään. Itse sen sijaan sairastin kaikenkaikkiaan 5 päivää ja oksennettuani 24 tunnin ajan tunnin välein lähdin sairaalaan tiputukseen. Aivan kamala tauti. Toivottavasti ette sairastu siihen.

Minäkin lähden nyt kokopäivä töihin! Kova työnhaku takana, eikä vieläkään muita hommia kuin siivoustöitä. Lähden nyt kuitenkin kokeilemaan kotisiivousta yhteen pieneen yritykseen. Sehän voi olla vaikka ihan mukavaakin.

Tänään vein tuohon läheiseen päiväkotiin hakemuksen ja jo parin tunnin päästä sieltä soitettiin, että saimme paikan. Olin todellakin varautunut kahden viikon odotukseen. Oulun seutulaisille tiedoksi jos teitä kiinnostaa, niin kyseessä on Välivainion päiväkoti. Siellä alkaa kuulemma nyt uusi pienten ryhmä, jossa pienin on vain 10 kk. Toivottavasti tyttö viihtyy!!!

Ei vielä ihan kävele, satunnaisesti harjoittelee yksikseen. Viimeistään sitten hoidossa varmaan alkaa kävellä. Levotonta on ollut täälläkin, sekä yöllä että päivällä. Liekö hampaita vai mitä.

Mökö: Musta on tuntunu välillä ihan samalta, että päivät alkaa olla liian samanlaisia ja kun en oo välittäny mihinkään kerhoihinkaan lähtä. Toisinaan taas on sitten niin kivakin olla tytön kans kotona. Onnea sulle työnhakuun, toivottavasti lykästää =)

 

[Sirenia*]

Eipä onneksi ole ollut vatsatautia meillä. Ja toivottavasti ei tulekaan. Tosin nyt kun oon taas töissä minäkin niin niitä pöpöjä kulkeutuu kotiin entistä enemmän. Kaupassa kun niiltä ei voi välttyä.

On kyllä ihan erilainen olo nyt kun on töissä taas. Jotenkin hermot kestää paremmin. Oli niin sitä samaa kaikki päivät kun kotona oli. Ihan mukavaa vaihtelua mutta olishan se kiva toisaalta kotonakin olla. Vaikka onhan mulla osa-aikatyö niin niitä vapaapäiviäkin on välillä enempikin. Ja työpäivät on menny yllättävän nopeesti:O

 

[Mökö.]

Ei olla onneksi saatu vatsatautia vieraaksi, vaikka olen sitä pelännyt jonkin verran, ja aina kova käsien pesu kun kaupungiltakin kotiutuu... Sehän vielä tarttuukin aika helposti. Juu, toivotaan että töitä löytyy, jo ihan rahankin puolesta! Asioilla on aina ne kaksi puolta, toisaalta olisi kiva olla vaan kotosalla, mutta tosiaan, vaihtelua tässä jo kaipaa! Voisi tuo mielialakin kohentua... Saas nyt nähdä kuinka käy työnhaun suhteen!

 

[Mökö.]

Ja Vilmalle PALJON TSEMPPIÄ! Luin vasta nyt tuon aiemman ketjun, en ollut lukenutkaan siitä loppua, piti mennä katsomaan että mitä tapahtunut... Todella ikävä juttu! Meilläkin on mennyt jonkin aikaa huonosti miehen kanssa, ja tuntuu tosi pahalta! Mutta ei sentään pettämistä... VOIMIA!!!

 

[Vilma*]

Heipat.
Joo kiitos kaikille kannustuksesta, sitä tarvitaankin! Ollaan nyt saatu tytön kanssa asunto ja muutetaan ensi viikolla uuteen kaupunkiin. Aika hurjaa laittaa koko elämä uusiksi (toisen ihmisen tyhmyyden takia) pienen lapsen kanssa, mutta ehkä siitä jotain hyvääkin seuraa...toivottavasti! Kaikenlaisia asioita pitää vielä hoitaa, mutta kunhan pääsee asettumaan niin eiköhän se siitä. Raha-asiatkin huolettaa, kun mennään alku pelkästään tukien varassa, mutta kai se siitä. Toivottavasti tytölle vaan ei tule vaikeeta tuon muuttamisen takia...

Meillä on nyt tytölle ilmeisesti tullut se herkkyysvaihe uudestaan kun haluaa syödä itse. Tänään söi jo koko purkin hedelmäsosetta ihan itse lusikalla! Ja maidon juo myös itse mukista. Onhan se vielä sotkemista, mutta hiljaa hyvää tulee.

Sanoja ei tule vieläkään. Kaikenlaista muuta pölinää kylläkin, vaan ei yhtään sanaa. Mutta eiköhän tässä vielä ole aikaa.

Jaahas, pitänee palata paremmalla ajalla!

 

[Gilda.]

Vilma, kaikkea hyvää Sinun ja tytön uuden elämän alkuun! Kävin eilen lukemassa kirjoituksesi edellisestä ketjusta. Toivottavasti teillä on tuttuja siellä uudessa kaupungissa.

Minulla on huomenna eka työpäivä. Poika menee ekan kerran päiväkotiin aamupuurolle, kun tähän asti olemme vieneet hänet vasta klo 9. Jännittää. Pojalla on taas flunssakin. Hän on ollut ihan pirteä kuitenkin. Välissä olikin taas "jopa" kaksi viikkoa nuhatonta aikaa... Korvatulehduksen jälkitarkastuskin on vasta puolentoista viikon kuluttua.

Poika puhuu ihan uskomattoman paljon ja toistelee kaikenlaista. Välillä en ole uskoa korviani. Uusia sanoja ovat esim. homma, lamma(s), käki, kengä(t), takki, laukku, lapi(o), hyvää, ratti, kaappi, harja, vettä... Joistain sanoista saattaa välillä jäädä osa alusta tai lopusta pois, mutta niistä tietää kuitenkin, mitä poika tarkoittaa. Ja jos häneltä kysyy missä on se ja se, hän näyttää tietävän kymmeniä sanoja. Joka päivää saa nauraa ja ihastella tuota meidän papupataa.

 

[Elovena.]

Vilmalle kovasti tsemppiä uuteen alkuun =)

Gildalla onkin tosiaan oikeen melkoinen papupata siellä kotosalla Varmaan hauskaa, kun pieni alkaa toistelemaan kaikenlaista perässä ja kohta höpisee omiaan... Meillä ei montaakaan sanaa tule, sellaista sekamelskaa vaan =)

Oltiin taas tänään aikuinen-lapsi jumpassa, aikamoista vilinää se touhu. Kokoajan saa vahtia ettei isommat juokse päin tai muuten ole kovakouraisia, onhan nämä 1-vuotiaat paljon pienempiä kuin kolmevuotiaat. Mutta on ihan kivaa. Torstaiaamuisin käydään perhekahvilassa.

Olen saanut poitsun menemään taas yhdeksän aikoihin jo nukkumaan, joten jää vähän aikaa itsellekin iltaisin. Tosin sitten herätään aikaisemmin. Pitäisi osata mennä ajoissa nukkumaan... Mutta ei millään malta =)

Huomenna on pitkästä aikaa työpäivä, onneksi iltavuoro...

 

[Elovena.]

Minä täällä taas =)

Alkaa meidän ketju kuihtumaan, kun oli pudonnut jo neljännelle!!! sivulle... Eipä mullakaan mitään ihmeellistä kerrottavaa ole, tulin kurkkaamaan kuulumisia. Olin yövuorossa ja oon nukkunu kaikki neljä tuntia, nyt poitsu meni päikyille, joten itse saa lampsia suihkuun. Vielä ens yö valvottavan. Enpä taida ihan heti suostua kahteen yövuoroon peräkkäin, tää on ihan kauheeta! Yks vielä menettelee =)

Meillä on taas nuha. Nen' vuotaa pojalla koko ajan. Enpä tiedä aiheuttiko sen nyt ohra, joka oli kokeilussa, silloin kun vehnää kokeiltiin aiheutui myös kahden flunssan kierre. Taitaa jotain yhteyttä olla. Tänään vasta, viiden kokeilupäivän jälkeen, oli tullut kasvoillekin näppyjä. Eli ei siis sovi ohrakaan, vähän jo arvasinkin. No, nyt päästään jatkamaan normaalia maistelurytmiä, kun tästä nuhasta selvitään.

Nyt meen sinne suihkuun! Mukavia viikonloppuja kaikille!!

 

[Sirenia*]

Eipä kummempia kerrottavia täälläkään... Hiljaista on näköjään ollut meidän ketjussa. Toivottavasti ei kuihdu kokonaan!

Meillä tyttö nykyään kävelee lähes kaikki matkat, joskus saattaa vielä kävellä polvillaan mutta nousee ylös kun muistuttaa että kävelepäs kunnolla Pikkasen alkaa jotain ensimmäistä uhmaakin olla. Edelleen hoitoon jätettäessä huutaa mutta lopettaa kuulemma sitten pian kun äiti on hävinnyt näkyvistä. Ehkä sen vielä joskus saa jäämään ilman huutoa sinne. Toki sekin vaikuttaa kun niitä hoitopäiviä ei ole nyt kolmen viikon aikana ollut kuin 8. Jos ois ollut joka päivä niin varmaan olis jo tottunut paremmin.

Elovena, ikävää että noi viljat aiheuttaa vaivoja Toivottavasti ei nyt sitten kaikki kuitenkaan. Eikös kaura ole yleensä aika hyvin siedettyä? Oletteko sitä kokeilleet vielä? Nuo yövuorot on varmaan ihan hirveitä, mulle ei sopis sellaset ollenkaan... En nimittäin oikein osaa päivällä nukkua vaikken yöllä ois nukkunutkaan. Vaikka kai siihenkin sitten tottuis.

Mites muuten Gildalla on työt alkanu?

Leppoisaa viikonloppua kaikille

 

[Gilda.]

Sirenia, kiitos kysymästä, työt ovat alkaneet hyvin. Mutta pojan flunssa paheni ja hän oli keskiviikosta lähtien kotona. Olin kotona keskiviikkoaamupäivän ja mies sitten sen jälkeen. Perjantaina mies käytti pojan lääkärissä, mutta onneksi korvat olivat terveet.

Päiväkodin aloitus ja tuo flunssa ovat aiheuttaneet sen, että poika haluaa syödä tuttia vähän joka käänteessä. Ennen sitä käytettiin vain nukkumaan mennessä. Välillä pikku papupata ei enää osaa mitään muuta sanaakaan kuin tutti.

Tänäänkin hänellä on vielä ollut nuhaa, mutta hän on viimein ollut pirteämpi. Eilen illalla hänellä oli kuumetta ja hän istui sylissäni tutti suussa varmaan 1,5 tuntia yhteenmenoon. Onneksi yöt ovat menneet hyvin.

Nyt siis tulee viiden päivän tauko päiväkodista. Saa nähdä, onko maanantaina taas hankalaa.

Nyt päiväkotiaamujen lähdöt ovat sujuneet joten kuten. Herään itse n. 6.20. Poika saattaa herätä ihan samaan aikaan, mutta mies on ottanut hänet vielä hetkeksi viereensä. Mulla menee noin puolisen tuntia peseytymisessä, meikkaamisessa ja pukemisessa. Sitten mies pesee ja pukee pojan ja tuo hänet minun kanssani aamiaispöytään. Poika juo maitoa ja syö ehkä pienen leipäpalan ja sillä välin mies laittaa itsensä valmiiksi. Sitten käytetään vielä poika potalla ja puetaan hänelle ulkovaatteet. Tuossa vaiheessa kello onkin jo 7.40 ja mies lähtee viemään poika päiväkotiin ja minä riennän töihin.

Mutta miten ihmeessä aamut sujuvat, kun mies aloittaa parin viikon kuluttua jälleen kolmivuorotyön? Jos mies menee aamuvuoroon, hän lähtee 6.30 ja jos hän tulee yövuorosta, hän tulee 7.45 eli noina aamuina minulla ei ole apua ja joudun viemään pojan päiväkotiin. Mun pitäisi olla töissä noin klo 8.00. Miten te muut selviätte tällaisista aamuista? Poika ei juuri annan mun tehdä mitään rauhassa. Jos meikkaan kylppärissä, hän roikkuu jalassa tai räplää vessaharjaa ja repii kaikkea mahdollista kiellettyä kylppärissä ja koko ajan saan pelätä, että hän putoaa kynnykseltä eteisen kivilattialle.

 

[Gilda.]

Ai niin, Elovena, piti kysyä vielä sulta, milloin poikanne herää aamulla, kun hän menee klo 21 nukkumaan? Meillä poika menee jo 19.30 - 20.00 ja herää 6.20 - 6.50 tienoilla. Miten poikanne jaksaakin valvoa noin myöhään? Nukkuuko hän vielä kahdet päiväunet?

 

[Elovena.]

Sirenia: Juuh, on kokeiltu nyt kaikki kotimaiset viljat kauraa myöten eikä mikään sovi tällä hetkellä. Toisaalta oireet eivät ole kovin voimakkaita, joten toivoa on, ettei mene kauaa, kun joku sopii. Varmaankin puolen vuoden päästä testaillaan jotain uudelleen. täältä töistä kirjoittelen, jos joku ihmettelee mitä se hullu valvoo tähän aikaan
Seuraavaksi varmaan kokeillaan tattaria tai hirssiä pojalle.

Gilda: Voivoi... meidän poika se on sellanen kukkuja, että valvoisi vaikka kuinka myöhään =) Aamulla heräillään ennen yhdeksää, nukkuu 11-12 tunnin yöunet ja menee ennen yhtä päikkäreille (1,5-2 tuntia siis yhdet päikyt nukkuu) ja sitten ihan tyytyväisenä on loppuillan. On tosiaan sitkeää sorttia, oikein hyväntuulisena valvoisi varmaan puoleenyöhön, jos saisi. Tosin, jos menen toukokuussa töihin ja poitsu menee hoitoon, pitää alkaa siirtämään rytmiä pikkuhiljaa aikaisemmaksi, että saa kunnon yöunet. Mutta nyt toimii näin.

Toivotaan ettei tämä ketju kuihdu kokonaan pois. Kyllä täällä aina joku käy moikkailemassa. Tuo töiden alkaminen tuo vaan uutta kiirettä elämään =)

 

[Myy´]

Kovasti on porukka vähentynyt alkuperäisestä, me täällä Onnin kanssa kyllä käydään lukemassa joka päivä kuulumiset, mutta tuntuu vaan ettei ehdi oikein kirjoitella. Silloin kun pääsee 16-17 välillä töissä niin ilta menee hujauksessa kun syödään, leikitään, syödään ja laitetaan nukkumaan. Ja kun taas pääsee aikaisemmin, niin pitää melkein iltapäivällä mennä pojan kanssa ulos tai sitten on asioita että tarttee lähtee kaupungille. Viikonloput on itelle yhtä juhlaa kun saa olla pojan kanssa koko päivän. Vaikka joutuukin kotitöitä yms tekemään ja ne ei olekkaan mitään juhlaa sitten.

Meidän päivärytmistä on muodostunut hyvin säännöllinen, siitä ei juuri poiketa edes viikonloppuisin. Nukkumaan mennään klo 19.00-19.15 välillä melko tarkasti. Aamulla herätään/ herätetään 6.15/6.50/7.30 jos on siis työpäivä, viikonloppuisin herää itsekseen 7-8 välillä. Ruoka on kotona ja päiväkodissa klo 11 jas sitten nukkumaan. Päiväunet on 1h-1h30min. Ei yleensä ainakaan enempää. Välipala klo 14, päivällinen 17, iltapuuro 18.40. Siinä se päivä sitten onkin taas pulkassa.

Gilda se taisi kysellä miten ollaan aamut järjestetty. Meillä mies vie meidät päiväkodille silloin kun menen töihin 7.15, muulloin mennään bussilla tai kävellään. 7.15 aamuina herään ite 5.30 ja klo8 aamuina herään 6.00 jotta saan ite syötyä ja laitettua itteni valmiiksi ennen kuin herätän Onnin ja lähdetään kävelemään. Ite ensin kaikki valmiiksi, sitten poika ylös, puuro (jos menee pajon ennen 8 hoitoon kun muuten tulee kova nälkä jo odotellessa) Joskus jos Onni herää ennen kuin on ite valmis niin yleensä tulee kiire, aika turhaantuu silloin aina tyhjänpäiväseen. Mä olen kyllä varannut yleensä "liikaa" aikaa Onnille jotta saa istua ensin sylissä eikä tartte kiireellä pukea ja toimia. Välillä tuntuu rasittavalta herätä jopa 2h ennen töitten alkua, mutte muuten ei homma toimi. Kävely aamuina varsinkin aika tuppaa loppua kesken.

Mutta nyt täytyy lähteä kattomaan salatut elämät ja syömään kotitekoista pizzaa kun mies tuossa töiden jälkeen teki.

Myy ja Onni

 

[Sirenia*]

Gilda kyseli miten aamut onnistuu... Meillä sekä tyttö että minä herätään yleensä samaan aikaan. Luksusta on ne aamut jolloin herään ennen tyttöä ja saan rauhassa esim. meikata. Muulloin kun laitan itseäni kuntoon niin tyttö pyörii siinä vieressä tai leikkii. Ihan hyvin on onnistunut. Sitten kun syön ite niin annan tytölle leivän tai juuston paloja joita napsii pöydältä samalla kun ite lueskelen syödessä päivän lehteä. Jos vien tytön hoitoon viim. 8 aikaan niin syö hoidossa aamupalan vasta, muutoin syötän puuron juuri ennen kun lähden viemään hoitoon. Niin ja aamupuuron jälkeen vasta vaihdan tytölle vaipat ja vaatteet niin menee kaikki sitten kerralla ettei tarvii montaa kertaa vaatteita repiä edestakasin.
Mies ei auta pätkän vertaa aamuisin mutta en ole kyllä kovin apua kaivannutkaan, on sujunut kaikki ihan hyvin muutenkin. Toki joskus on tullut vähän kiire mutta aina ollaan ajoissa keritty.

Huomenaamulla menen taas jo 8 töihin niin tytön saa melkein suoraan sängystä laittaa ulkovaatteisiin ja viedä hoitotädille.

Meillä kyllä tyttö tarvii usein vielä kahdet päikkärit. Yleensä on jo 11 aikaan ihan sippi ja nukkuu sitten pari tuntia. Sitten yleensä toiset unet on vielä siinä 17 tienoilla, n. puoltuntia, max. tunti. Yöunille menee n. klo 20 ja herää 7 aikaan riippumatta siitä onko mennyt nukkumaan illalla 19 tai 21 aikaan... Eli ihan turha meillä ainakaan venyttää nukkumaanmenoa, usein yö on sitten vaan entistä hullumpi, heräilee huutamaan monta kertaa mitä myöhemmin menee nukkumaan.

 

[vippe1]

Hei vaan minunkin puolesta!

Meillä ei hoitohommat ole alkaneet oikein hyvin. Ensin viikko oltiin hoidossa ja
sitten iski räkätauti ja oltiin viikko pois. Viime viikko hoidossa ja eilen töihin soitettiin että pojalla on ripuli. Ja ei kun taas kotia. No, minun mielestä ripulia ei kyllä ollut, mutta tietenkin ne tarhassa on tarkkoja jos on pientäkään epäilystä. Ollaan tämä pvä kotona ja kai huomenna vien hoitoon. Löysähköä kakka on mutta ei niin ripulimainen kuin ripulitaudissa pitäisi olla. Hieman "hävetti" töissä taas sanoa, joo, meikä lähtee kotia...

Hoitoon jätettäessä edelleenkin huutoa perään...

Tänään käytän varmuudeksi lääkärillä, että kuuntelee keuhkot ja kattoo korvat. Yskä oli, meni pois ja nyt tuntuu tulevan takaisin. Sitten räplää korvaansa, niin pitää sekin tarkistuttaa. Nyt kun ollaan kerta kotona.

Gilda: sama täällä kuin Myyllä ja Sirenialla: ylös vain niin paljon aikaisemmin että ehtii laittaa itsensä kuntoon! Herään ite vähän ennen 6 ja poika yleensä nukkuu 06.45 asti ja sitten herätän. Minullakaan ei mies ole koskaan apuna, koska lähtee töihin jo puoli 7. Meillä mennään hoitopäivinä nukkumaan siinä 8 paikkeilla. On silloin aivan kuitti. Vkonloppuna nukutaan 8-9. Siitä voi olla ylpeä pojasta, kun sitä ei tarvi paljon herätellä. Se kun herää niin se on sitten siinä! Helppoja siten aamut ja kun vaateidenkaan laitto ei ole ongelma ja että itkisi pukemista.

Vielä kun tuo hoitoon jääminen olisi helpompaa...

Jahas, alanpa katsoon telkkua tai meen sohvalle makaamaan. Paljon pitäisi kotihommia tehdä, mutta taas on sellainen periaate, että mitäpä minä mitään tämän huushollin eteen tekisin, kun ei muutkaan... Hyvä kun saavat puhtaat vaatteet. Muutkin osaa siivota kuin vain minä!

 

[Gilda.]

Vipe, ehdotit, että nousisin ennen poikaa. No, tänään hän heräsi jo 6.15. Mun pitäisi siis herätä 5.45 ollakseni töissä klo 8. Jos herään 5.45, pitäisi mennä nukkumaan viimeistään klo 22... Kai se on niin yritettävä. Hiukset pesen aina iltaisin, koska aamulla en ehtisi niitä kuivattaa ja laittaa. No nyt onkin sitten kiire pesemään hiuksia....

Eilen mies ei ollut kotona illalla, enkä saanut syötyä töiden jälkeen kuin vasta klo 21. Poika roikkuu jalassa, jos yritän lämmittää itselleni ruokaa ja alkaa tehdä kaikenlaisia tuhoja. Jos hän vain itkisi, pystyisin varmaan jotain tekemään, mutta kun se ei jää itkuun, vaan saa koko ajan pelätä, että poika loukkaan itsensä. Kai mä sitten olen jotenkin yliavuton, kun mistään ei näytä tulevan mitään. Kyllä masentaa.