Mä en ymmärrä lapsettomia häitä

Omissa häissäni sukulaislapset pilasivat kirkkoseremonian itkemällä (huutamalla) papin koko puheen ajan eivätkä ns fiksut aikuiset älynneet pentuinensa painua suoraan sanottuna helvettiin sieltä, joten kukaan ei varmaan kuulut yhtään mitään ... jä hääfilmillä oikein korostuu tämä armaitten lapsosten kimeä kiljunta.. jos nyt pitäisin hääni niin armon kakarat olisivat mustallalistalla piditte tai ette. Serkkuni ilta juhlataas oli sen luontoinen että lapsilla ei sinne ollut asiaa, joskus pitää myös ajatella lapsenkin parasta.

 

Näis keskusteluus tulee mieleen, että eikö jotkut ikinä käy missään ilman lapsia vai onko lapsenvahtiongelma vain silloon ku joku kehtaa haluta pitää lapsettomat häät.

Hyvä pointti. Minäkin ihmettelen sitä, että hääkutsut nyt yleensä tulee aika hyvällä varoajalla, niin eikö muka ehdi hankkia lapsenvahtia kyseiselle päivälle? Ihmettelen vain.

Mielestäni lapsettomat häät on ihan ok. Häät ovat hääparin näköiset ja heidän juhlansa. Ei minulla tulisi mieleenkään valittaa siitä, että meidän pikku nöpömussukka ei pääse hääjuhlaan mukaan. Jos ei saataisi lastenhoitajaa, niin sitten mietittäisiin, että meneekö vain toinen edustamaan perhettä. Ei se sen kummempaa ole.

Huvittavaa oli, että joku oli vetänyt herneen nenään ja antanut vain mariskoolin eikä isoa summaa rahaa.... Aika lapsellista touhua.

 

Siis montako lasta ja miten käyttäytyviä teillä on jos isovanhempi on heidän kanssaan lujilla?

En paljasta, sanotaan että 2-4. Kyllä noiden kanssa pärjää ihan normaalikasvatuksella, mutta anoppi on vähän hyssyttelijä eikä saa kuria noihin, ja sitten ihmettelee että kun ne vähän hilluvat, ja on ollut oikeastikin poikki noita hoidettuaan. On siis semmoinen "ota jätskiä/karkkia ettei tule paha mieli" -sarjan mummo. Ihana mutta kamalan lepsu.

 

Omissa häissäni sukulaislapset pilasivat kirkkoseremonian itkemällä (huutamalla) papin koko puheen ajan eivätkä ns fiksut aikuiset älynneet pentuinensa painua suoraan sanottuna helvettiin sieltä, joten kukaan ei varmaan kuulut yhtään mitään ... jä hääfilmillä oikein korostuu tämä armaitten lapsosten kimeä kiljunta.. jos nyt pitäisin hääni niin armon kakarat olisivat mustallalistalla piditte tai ette. Serkkuni ilta juhlataas oli sen luontoinen että lapsilla ei sinne ollut asiaa, joskus pitää myös ajatella lapsenkin parasta.

En tiedä että kumpiko olisi tylympää: kirjoittaa kutsuun tyyliin että "toivomme ystävällisesti että vihkimisen ajan lapset olisivat turpakiinnikirkontakaosassawhatever", vai tiputtaa ne kokonaan kutsussa pois. Mun mielestä ehkä tuo jälkimmäinen. Ekan tyylistä toivetta vaan ei taideta ainakaan vielä käyttää.

 

Kirjoitin tuossa aiemmin, että jos on itselle rakas hääpari, niin kyllä se on tullut läheiseksi mun miehellenikin. Häihin haluaisi päästä molemmat.

Haluais tietenkin, mutta eikö se ole parempi, että edes toinen pääsee jos ei saa lapsenvahtia? Jos molemmat sitten heittäytyy pois juhlista, niin kuulostaa kyllä todella lapselliselta tupsahdukselta. Ja yleensä toisen puolelta tulleet ystävät on kuitenkin tärkeämpiä sille kenen puolelta ne on tulleet, eli silloin hän menee ja toinen jää vahtimaan lapsia.

 

[QUOTE="vieras";28330050]Hyvä pointti. Minäkin ihmettelen sitä, että hääkutsut nyt yleensä tulee aika hyvällä varoajalla, niin eikö muka ehdi hankkia lapsenvahtia kyseiselle päivälle? Ihmettelen vain.

Mielestäni lapsettomat häät on ihan ok. Häät ovat hääparin näköiset ja heidän juhlansa. Ei minulla tulisi mieleenkään valittaa siitä, että meidän pikku nöpömussukka ei pääse hääjuhlaan mukaan. Jos ei saataisi lastenhoitajaa, niin sitten mietittäisiin, että meneekö vain toinen edustamaan perhettä. Ei se sen kummempaa ole.

Huvittavaa oli, että joku oli vetänyt herneen nenään ja antanut vain mariskoolin eikä isoa summaa rahaa.... Aika lapsellista touhua.[/QUOTE]

Minustakin lapsettomat häät ovat ihan ok, tottakai kukin saa itse päättää omista juhlistaan oli sitten kyse häistä tai synttäreistä. Mutta sitten tuo lapsenvahtiasia... jos häät ovat samalla paikkakunnalla, asia on helpompi järjestää, mutta jos häiden vuoksi joutuu matkustamaan ja yöpymään muualla, asia on jo ihan toinen. Vaikka olisi mahdollista saada joku mll:n lukiolaistyttö hoitamaan lapsia pitkäksikin aikaa, niin kaikki eivät halua niin tehdä. En minäkään jättäisi pieniä lapsia vaikka yöksi hoitoon joidenkin häiden takia. Ja kovin pientä en pitkäksi aikaa muutenkaan. Ja lastenvahtikin voi maksaa niin paljon, että kaikki eivät ole valmiit panostamaan SEKÄ sitä summaa ETTÄ kaikkea muuta, mitä osallistumisesta tulee - lahja, vaatteet, matkakulut... äkkiä summa nousee niin suureksi, että osallistuminen ei enää tunnu mielekkäältä.

Häät eivät ole mikään vuoden ykköstapahtuma. Kyllä minäkin niihin menen, jos ja kun kutsutaan, mutta jos se alkaa vaatia ylimääräisiä sumplimisia, suunnitteluja, vaivannäköä ja järjestelyjä, niin silloin kyllä jää väliin. Tai no, itse ehkä tekisin sitten vaan niin, että menisin yksin ja mies jäisi hoitamaan lapsia (tai päinvastoin, riippuen kenen häät kyseessä).

Ja uskon, että moni muukin on samanlainen - osallistuu ihan mielellään, mutta ei ole valmis tekemään ja satsaamaan ihan mitä tahansa päästäkseen paikalle. Kyseessä on - kuitenkin - vain yksi hääjuhla.

 

Siis ylipäätään, oli se sitten häät tai hautajaiset, niin jotenkin tuota kirkkoetikettiä pitäisi takoa kaikille perheille kalloon. Eli tiedotusta "viekää ne kitisevät muksut jo hyvissä ajoin kirkon takahuoneeseen/ulos". Tuo ei ole vielä mitenkään itsestäänselvyys kaikille, vaan vieläkin hääväki joutuu katsomaan kun joku äiti hyssyttelee etupenkeissä villiä tai itkevää lasta.

Meillä mentiin viime kesänä sukulaisen vihkimistilaisuus satukirjojen avulla läpi. Eli ostin semmoiset pienet kirjat, mitkä oli lapsille uusia ja mielenkiintoisia ja niitä kahlasivat aikansa penkissä, ja lainattiin lasten samanikäiselle serkulle joka meinasi hillua kanssa. Olivat vaan aika nopeasti selattu läpi kun en isoja opuksia raaskinut ostaa.

 

[QUOTE="vieras";28329998]Jos ne on niin rakkaita ystäviä, niin eiköhän he keksi keinot miten pääsee sinne häihin ilman niitä lapsosia. Itsellä ei olis tullut mieleenkään alkaa urputtaa lastenvahtiongelmista, kun tuli parhailta ystäviltäni kutsu lapsettomiin häihin. Ne olivat ihanat juhlat ja jos ei oltais saatu lapsenvahtia, olisin mennyt niihin sitten yksin. En olis missannut niitä mistään hinnasta!

Ei kuulosta kovin rakkailta ystäviltä, jos et viitsi edes häihin osallistua ilman lapsosia hääparin toiveiden mukaisesti. Ne joustot tulee häävierailta, ei hääparilta, ymmärrätkö? Se on HEIDÄN juhlansa, ei sun.[/QUOTE]

No, aina se osallistuminen ei ole mahdollista. Kyllä lapset kuitenkin menevät hyvänkin ystävän häiden edelle. Esim. vaikka olisi mahdollisuus saada vuoden ikäiselle hoitaja koko päiväksi ja illaksi (ja mahdollisesti myös yöksi), on täysin ymmärrettävää, että vanhemmat tekevät silti päätöksen, ettei lasta häiden takia laiteta vieraan hoitoon niin pitkäksi aikaa. (Toki aina toinen vanhemmista voi osallistua häihinkin.)

Kyllä joustaa aina voi, mutta kohtuuden rajoissa. Ihan mihin tahansa hintaan en usko kenenkään menevän häihin

 

Minustakin lapsettomat häät ovat ihan ok, tottakai kukin saa itse päättää omista juhlistaan oli sitten kyse häistä tai synttäreistä. Mutta sitten tuo lapsenvahtiasia... jos häät ovat samalla paikkakunnalla, asia on helpompi järjestää, mutta jos häiden vuoksi joutuu matkustamaan ja yöpymään muualla, asia on jo ihan toinen. Vaikka olisi mahdollista saada joku mll:n lukiolaistyttö hoitamaan lapsia pitkäksikin aikaa, niin kaikki eivät halua niin tehdä. En minäkään jättäisi pieniä lapsia vaikka yöksi hoitoon joidenkin häiden takia. Ja kovin pientä en pitkäksi aikaa muutenkaan. Ja lastenvahtikin voi maksaa niin paljon, että kaikki eivät ole valmiit panostamaan SEKÄ sitä summaa ETTÄ kaikkea muuta, mitä osallistumisesta tulee - lahja, vaatteet, matkakulut... äkkiä summa nousee niin suureksi, että osallistuminen ei enää tunnu mielekkäältä.

Häät eivät ole mikään vuoden ykköstapahtuma. Kyllä minäkin niihin menen, jos ja kun kutsutaan, mutta jos se alkaa vaatia ylimääräisiä sumplimisia, suunnitteluja, vaivannäköä ja järjestelyjä, niin silloin kyllä jää väliin. Tai no, itse ehkä tekisin sitten vaan niin, että menisin yksin ja mies jäisi hoitamaan lapsia (tai päinvastoin, riippuen kenen häät kyseessä).

Ja uskon, että moni muukin on samanlainen - osallistuu ihan mielellään, mutta ei ole valmis tekemään ja satsaamaan ihan mitä tahansa päästäkseen paikalle. Kyseessä on - kuitenkin - vain yksi hääjuhla.

Sulla ei sitten kovin rakkaita ystäviä taida olla. Mulle nimittäin mun ystävieni hääjuhlat olivat todella tärkeät ja panostin kyllä niihin. Ostin jopa uuden mekon ja kävin meikissä ja kampauksessa. Hommattiin lapsenvahti ja kunnon lahja kortteineen. Ja juhlittiin heidän kanssaan lopulta pikkutunneille asti.

Jos teitä ei kiinnosta hääpari, niin ei kannata kyllä häihin sitten edes osallistua. En ymmärrä ylipäänsä, kuka kutsuu tuollaisia ihmisiä häihinsä.

 

Kirjoitin tuossa aiemmin, että jos on itselle rakas hääpari, niin kyllä se on tullut läheiseksi mun miehellenikin. Häihin haluaisi päästä molemmat.

Mutta olisiko se - oikeasti - kauhean musertavaa, jos ei lastenhoidon vuoksi pääsisi? Veikkaan aikuisen pääsevän asian yli aika nopeasti.

 

No että lapset häiritsevät omia juhlia. Meidän häissä oli paljon lapsia ja en kyllä muista niistä kuin osan, ja suurimman osan vasta jälkikäteen valokuvista katsottuna (meillä ei ollut mieheni kanssa lapsia ja lapset ei kiinnostaneet siinä vaiheessa pätkän vertaa). Jossain ne lapset TÄYTYI olla, ei kai niitä mihinkään vintille oltu sullottu, mutta mä en niitä edes huomannut kun juttelin enimmäkseen aikuisten kanssa ja meillä oli muutenkin ihan tyylikkäät juhlat. Niiden lasten vanhemmat ne niistä lapsista pari hikipisaraa vuodatti, en minä tai mieheni.

Mutta olisikohan sillä väliä, että onko juhlat kesällä tai talvella, ja kuinka pienet ne sisätilat on? Eli jos lapsiporukka pääsee hajaantumaan niin ne eivät kilju siinä ohjelman aikana.

No voi nyyh. Saat aivan vapaasti olla kapeakatseinen ja ymmärtämätön tässä asiassa. Jatka tosiaan toivomista, ettei sinun lähipiirisi järjestä lapsettomia häitä, tosin nykyään se on hyvin yleistä, joten saattaa olla, että sellainen kutsu vielä siinä tapauksessa tulee. Koeta kestää.

 

Aina joku ei pääse. Jos se nyt sitten on joku, jolla ei ole varaa hankkia lastenhoitajaa, niin ei kai sen kummempi juttu ole kuin joku toinen, joka vaikkapa on pitkällä ulkomaanmatkalla häiden aikaan. Miksi ihmeessä koko häiden konsepti pitäisi muuttaa vain siksi, että joku lapsellinen ihminen pääsisi mukaan. Useimmiten ihmisillä lienee kuitenkin varaa palkata sen lastenhoitaja tai lienee mahdollista jättää lapset toisen vanhemman hoidettaviksi.

 

Mielestäni ihan turhaa vääntöä tämä ketju. Jokainen tyylillään.

 

Kyllä mä sanon että mulla nousee oma viihtyvyys häissä noin 150 prosenttia jos mun mies pääsee niihin kanssa. Ei niin että mulla olisi yksin mennessäni siellä mitenkään yksinäistä, kyllähän sukulaisten ja kaverien häissä on mulle tuttuja ihmisiä ja juttuseuraa. Mutta ei viitsi jatkuvasti roikkua jossain muussa vieraassa kiinni, kun miehen kanssa voisi välillä käydä ulkona kävelemässä ja vähän muistella omaakin hääpäivää...:heart:
Olen ehkä, kuten sanoin, rajoittunut yksilö, itsekäskin ehkä, mutta kyllä se vähän ankeampi päivä olisi kun mä mekkoineni ja helyineni ajelisin ensin yksin häihin, sitten lyöttäytyisin yksin jokasen seuraan ja sitten taas iltahämärissä ajaisin takas. Miehen kanssa se ois romanttisempaa, ja jos olisi lapsetkin mukana niin siinä olisi melkein kuin perheen yhteinen pieni lomareissu (vaikka meillä se aamulla valmistautuminen ja lähtö on kamalaa sähellystä eli kaukana lomafiiliksistä).

Ja ei, en vaadi miestäni yleensä joka paikkaan mukaan. Olen käynyt lasten kanssa pitkiä reissuja ja lapsuudenkodissani (toisella puolen Suomea) yksinkin ja ollut siellä monta päivää ilman miestäni, kun ei ole töiden takia päässyt mukaan. Mutta ankeampaa se ilman miestäni on...

 

Tämän ketjun jälkeen ymmärrän yhä paremmin miksi ihmiset ei halua kakaroita häihinsä.

 

Niin ja summa summarum, asiassa ei ole ongelmaa silloin kun hääpari ei ole läheinen. Mutta aika kovanaama on se jota ei yhtään kirpaise jonkun monivuotisen, läheisen ystävän häiden missaaminen. Ne on (yleensä) ainutkertainen tapahtuma, ei mitkään synttärit. Mutta voihan olla että joillekin ne on vaan juhla muiden joukossa ja on ihan sama oliko siellä vai ei.

 

Niin ja summa summarum, asiassa ei ole ongelmaa silloin kun hääpari ei ole läheinen. Mutta aika kovanaama on se jota ei yhtään kirpaise jonkun monivuotisen, läheisen ystävän häiden missaaminen. Ne on (yleensä) ainutkertainen tapahtuma, ei mitkään synttärit. Mutta voihan olla että joillekin ne on vaan juhla muiden joukossa ja on ihan sama oliko siellä vai ei.

Mä en oikeasti ymmärrä tätä.
Meidän häissä ei ollut ketään. Mies, minä ja muksu. Ei kutsuttu ketään koska ei haluttu ketään paikalle. Todistajat talon puolesta.
Kenellekään ei edes kerrottu kuin just varttia ennen vihkimistä.
Kukaan ei ole koskaan urputtanut, että voivoi kun ei päästy tai olis ollut jotenkin tärkeää olla paikalla. Kaikki vaan olivat tyytyväisiä, että ollaan "vihdoinkin" aviossa.

Ja vaikka mullakin on rakkaita muitakin kuin se oma mies ja muksu, niin en mä silti osais harmitella sitä, että jos en pääse niin sit en pääse. On se avioliitto silti yhtä pätevä ja pari saanut toisensa, näkee sitä seremoniaa kukaan tai ei?
Juhlia voi sit vaikka vuoden päästä.

 

[QUOTE="vieras";28330099]Sulla ei sitten kovin rakkaita ystäviä taida olla. Mulle nimittäin mun ystävieni hääjuhlat olivat todella tärkeät ja panostin kyllä niihin. Ostin jopa uuden mekon ja kävin meikissä ja kampauksessa. Hommattiin lapsenvahti ja kunnon lahja kortteineen. Ja juhlittiin heidän kanssaan lopulta pikkutunneille asti.

Jos teitä ei kiinnosta hääpari, niin ei kannata kyllä häihin sitten edes osallistua. En ymmärrä ylipäänsä, kuka kutsuu tuollaisia ihmisiä häihinsä.[/QUOTE]

Voisin minäkin tuon tehdä - tai no, en osta uutta mekkoa, jos jo olemassa oleva on hyvä, mutta se uusi mekko ei liene mikään ehdottomuus muutenkaan? Itse menisin ystävän häihin, mutta sen sijaan, että miettisimme, miten saisimme vauvan hoidon järjestettyä, jäisi mies kotiin. Isän luona vauvan on hyvä olla ja itsekin voin levollisin mielin lähteä, mutta kodin ulkopuoliseen hoitoon en pieniä lapsia laittaisi vain siksi, että voisin juhlia jossain häissä pikkutunneille asti. Enkä edes laittaisi 4-vuotiasta yöhoitoon häiden takia. En koe, että häät ovat sellainen tapahtuma, jonka vuoksi pitäisi tehdä ihan mitä tahansa järjestelyjä, jotka eivät itsestä tunnu hyvältä ratkaisulta.

Niin no, jos joku kokee, että minun ei tule tällaisella asenteella osallistua esim. hänen häihinsä, niin minut saa sillä perusteella vapaasti tiputtaa kutsuvieraslistalta. Veikkaan kyllä, että suurin osa hääpareista osaa elää sen asian kanssa, että pikkulapsiperheestä osallistuu häihin vain toinen vanhempi, jos kerran häät ovat lapsettomat.

Kukaan ei ole (ihme kyllä) ottanut imetystä esiin tässä ketjussa. Imetys olisi kyllä pikkuvauvan äidille varsin järjellinen syy jättää lapsettomat bileet väliin. Kaikki vauvat eivät syö pullosta tai kaikkien kohdalla pulloruokinta ei muuten onnistu kuin hyvin tilapäisesti (tyyliin muutaman tunnin uimahallireissu). Kaikki eivät saa pumpattua riittävästi maitoa. Ja jos maidon tulo ei ole vielä tasaantunut ja kyse on ihan pikkuvauvasta, voi imetykseen tulla tällaisista tauoista jopa ongelmia, tai vaikka rintatulehdus. Kuinka moni oikeasti pistäisi silloin tärkeysjärjestyksessä häät (tai yleensä jotkut bileet) tärkeysjärjestyksessä ykköseksi? "Kyllä häihin mennään hinnalla millä hyvänsä"

Kuten kirjoitin: häät on ihan kivoja tapahtumia ja niihin osallistuminen on suurimmalle osalle varmaan ihan kiva juttu, mutta eivät ne niin elintärkeitä ole, että maailma kaatuu, jos syystä tai toisesta osallistuminen ei onnistu. Kun kuitenkin ne ovat vain yksi päivä - voihan sitä sitten jälkikäteen juhlistaa hääparin kanssa vaikka illallisella tms. Kaikki ymmärtävät, että aina jokaiseen tilaisuuteen ei pääse ihan kaikki.

 

Kyllä mä sanon että mulla nousee oma viihtyvyys häissä noin 150 prosenttia jos mun mies pääsee niihin kanssa. Ei niin että mulla olisi yksin mennessäni siellä mitenkään yksinäistä, kyllähän sukulaisten ja kaverien häissä on mulle tuttuja ihmisiä ja juttuseuraa. Mutta ei viitsi jatkuvasti roikkua jossain muussa vieraassa kiinni, kun miehen kanssa voisi välillä käydä ulkona kävelemässä ja vähän muistella omaakin hääpäivää...:heart:
Olen ehkä, kuten sanoin, rajoittunut yksilö, itsekäskin ehkä, mutta kyllä se vähän ankeampi päivä olisi kun mä mekkoineni ja helyineni ajelisin ensin yksin häihin, sitten lyöttäytyisin yksin jokasen seuraan ja sitten taas iltahämärissä ajaisin takas. Miehen kanssa se ois romanttisempaa, ja jos olisi lapsetkin mukana niin siinä olisi melkein kuin perheen yhteinen pieni lomareissu (vaikka meillä se aamulla valmistautuminen ja lähtö on kamalaa sähellystä eli kaukana lomafiiliksistä).

Ja ei, en vaadi miestäni yleensä joka paikkaan mukaan. Olen käynyt lasten kanssa pitkiä reissuja ja lapsuudenkodissani (toisella puolen Suomea) yksinkin ja ollut siellä monta päivää ilman miestäni, kun ei ole töiden takia päässyt mukaan. Mutta ankeampaa se ilman miestäni on...

No tottakai illanvietto oman puolison kanssa on kivempaa kuin ilman häntä. Mutta eikös voisi ajatella, että niitä iltoja, päiviä ja ehkä häitäkin tulee vielä tulevaisuudessa lisää? Jos nyt yhdet tai vaikka muutamatkin häät menee niin, että osallistuu yksin, niin ei kai se niin kamala juttu ole?

Itseäni ei yhtään haittaisi mennä yksin varsinkaan kavereiden häihin - niissä yleensä on sen verran muitakin kavereita, että läheistä, mukavaa seuraa kyllä löytyy. Mutta minulle ne häät eivät muutenkaan ole niin merkittävä tapahtuma, että kaiken pitää mennä täydellisesti tai muuten tilanne tuntuu puolinaiselta. Suhtaudun niihin kuin mihin tahansa muuhunkin juhlaan tai illanviettoon, siis siinä mielessä, että menen tilanteen mukaan ja jos en tunne sieltä ketään, voin jutella muiden lähellä istuvien kanssa. Ei haittaa, vaikkei aina ei olisikaan maailman parhaat bileet.

 

[QUOTE="Aamukahvi";28329569]Entä tilanne, että lapset on jo kouluikäisiä - hehän ei enää aiheuta järjestyshäiriäitä- ja heillä on kiinteä suhde hääpariin. Tuon ikäisille on erittäin loukkaavaa, ettei saa kutsua läheisten ihmisten häihin. Onko se kuitenkin teidän 'lapsettomien häiden kannattajien ' mielestä ok?

Sain itse hiljattain kutsun, jossa vain minut kutsuttiin ystävän häihin, vaikka etenkin toinen lapsistani 11-v tykkää hääparista todella paljon ja teki pahaa sanoa hänelle, että häntä ei ole kutsuttu.[/QUOTE]

No pitikö se asia ilmaista noin? On ihan eri asia sanoa, että "sua ei ole kutsuttu" kuin vaikka selittää, että sinne ei voi ottaa lapsia, koska juhlat ovat myöhään ja siellä on vaan aikuisia, ja että osa juhlista nyt vaan on aikuisten juhlia - ja jos lapselle tulee silti paha mieli, voi selittää, että olisihan ne tykänneet lapsetkin kutsua, mutta tuonne juhlapaikkaan se ei nyt tilanpuutteen (tai minkä ikinä) vuoksi onnistunut, tms.

 

Sen kummemmin ketjua lukematta- Joillekin haapaivan juhliminen on nykyaan juurikin sita aikuisten kanssa bilettamista. Kukin tyylillaan ja ottakoon osaa ne ketka voi. Mika siina on niin vaikea ymmartaa?

 

Niin ja summa summarum, asiassa ei ole ongelmaa silloin kun hääpari ei ole läheinen. Mutta aika kovanaama on se jota ei yhtään kirpaise jonkun monivuotisen, läheisen ystävän häiden missaaminen. Ne on (yleensä) ainutkertainen tapahtuma, ei mitkään synttärit. Mutta voihan olla että joillekin ne on vaan juhla muiden joukossa ja on ihan sama oliko siellä vai ei.

Niin no, itselleni ne tosiaan ovat juhla muiden joukossa. Mutta voihan se silti harmittaa, ettei pääse osallistumaan niihin häihin. Ajattelen kuitenkin, että jos syy on vaikka pikkuvauvan hoito, niin ei sille sitten oikein mitään voi - sellaista on elämä. Olen pikkuvauvan hoidon vuoksi missannut itselleni tärkeän tapahtuman, mutta turha sitä on jäädä itkemään. Elämässä menee joskus asiat päällekkäin. Ja lastenhoito on kuitenkin ns. "positiivinen syy" - kukaan ei ole esimerkiksi sairas tai kuollut. Joten siinä mielessä ei minusta aikuisen kannata antaa maailmansa romahtaa, koska kyllä pitkän ystävyyden aikana tulee muitakin tärkeitä tapahtumia, joissa voi olla läsnä.

 

Kuullostaa ihan idiootille noi jutut etta "sua ei oo kutsuttu", kuka ei osaa selittaa lapselleen etta kyseessa ei ole perinteiset haat vaan aikuisten kemut, ja etta kukaan muukaan ala-ikainen ei saavu paikalle!?

 

Mä en oikeasti ymmärrä tätä.
Meidän häissä ei ollut ketään. Mies, minä ja muksu. Ei kutsuttu ketään koska ei haluttu ketään paikalle. Todistajat talon puolesta.
Kenellekään ei edes kerrottu kuin just varttia ennen vihkimistä.
Kukaan ei ole koskaan urputtanut, että voivoi kun ei päästy tai olis ollut jotenkin tärkeää olla paikalla. Kaikki vaan olivat tyytyväisiä, että ollaan "vihdoinkin" aviossa.

Ja vaikka mullakin on rakkaita muitakin kuin se oma mies ja muksu, niin en mä silti osais harmitella sitä, että jos en pääse niin sit en pääse. On se avioliitto silti yhtä pätevä ja pari saanut toisensa, näkee sitä seremoniaa kukaan tai ei?
Juhlia voi sit vaikka vuoden päästä.

Ei noita teidän häitä ja isoja lapsettomia häitä voi verrata. Teidän häihin ei päässyt kukaan.

 

Minä ymmärrän hyvin lapsettomat häät. Ne on ihan parhaita. Vihkiminen voi olla pitkänkaavan mukaan ja voit olla varma, että kukaan ei huuda, mölise tai juokse alttarille hääparin viereen ( olen sellaisissakin ollut joissa näin on tapahtunut ) juhlaruoka on juhlaruokaa eikä siellä ole mitään maitokannuja ja lihapullapöytiä lapsille. Juhlapaikka voi olla vaativampaan makuun esim. suomenlinna tmv. näyttävä paikka. Ei tarvitse miettiä pääseekö sinne lastenvaunuilla tai sopiiko leikkipaikka saliin yms. Nykyään kun vanhemmat on niin vaativia. "eihän Marjatta nyt mitään lohimedaljonkia syö, eikö täällä tosiaankaan ole mitään sopivaa lapsille" " missä maito" " eikö ole mitään ohjelmaa lapsille" jne jne... Helpommalla pääsee kun pitää lapsettomat häät. Meillä oli lapset tervetulleita, mutta meidän suvussa niitä on hyvin vähän.