**Maalismasut 2009** syyskuussa
- Viestiketjun aloittaja Kaa
- Ensimmäinen viesti
moikka
täälläpäs on tullut tekstiä taas =) ahkeria ootte ollut!
Ihan ensiksi Tiuhtin äitille :hug: :'( tiedän kyllä kuinka tyhtältä ja surulliselta olosi tuntuu. voimia jatkaa eteenpäin ja onneksi sinulla on siellä ykis pieni huollettaba joka pitää äidin kiinni arjessa. Anna surulle aikaa. jos tuntuu niin tuolla kuumeilijoissa on km:n jälkeen kuumeilevien ketju josta itse ainakin sain tukea ja vastauksia päässä pyörivään myllerykseen silloin. :hug:
Täällä on puhuttu synnytyksestä..
näköjään aika paljon keskustelua herättänyt mutta ainakaan minu mielestä ei haittaa kun keskusteltu ollaan tällä kertaa asiallisesti.
sehän on aivan jokaisen henkilökohtainen asia ja tehdään niin kuin parhaaks nähdään.
itselle (ja miehelle) oli esikoisen aikaan päivän selvää etä tulee mukaan synnytykseen.. ja ultrissakin oli mukana aina vaan mihin töistä pääsi.
Nytkin oli neuvolan ultrassa mukana joka sisäkautta tehtiin.. vaikka itse en tykkää siinä haarat levällään makoilla niin kuitenkin mulle miehen läsnäolo aivan normaali asia. kuten myös synnytyksessä sain häneltä voimia ja tukea.
ja ei hänelle ainakaan mitään traumoja jäänyt.. kätilö jopa tuumi että katosppas isukki, tukka näkyy jo!
ainut minkä aikana kätilö antoi miehelle muuta puuhaa oli minun tikkaaminen.. sillä aikaa mies pesi vauvan ja tutustui pieneen kopioonsa :heart:
mitäs muuta.. pää on aika tyhjä.. olo voimaton.. oireet vähenneet ja tänään tuli mileen että entäs jos pikkuinen on taas lopettanut kasvun :|
reilun viikon kun vielä kituuttelisi niin saisi selvyyden asiasta. alkoi vaan yht´äkkiä pelottaa ihan kamalasti.
masu kyllä pyöristynyt mutta jotenkin vaan pelottaa niin vietävästi.. no, pitää kai vaan yrittää olla ajattelematta ja toivoa parasta.
onko muilla mitään himoja johonkin tiettyyn ruokaan?? itsellä ei tällä hetkellä mitään erikoista mutta imelä ei oikein mene alas edelleenkään.. (ja hyvä niin ).. ennen olin kyllä hirveä herkkusuu
danjuska ja toukka 10+3
täälläpäs on tullut tekstiä taas =) ahkeria ootte ollut!
Ihan ensiksi Tiuhtin äitille :hug: :'( tiedän kyllä kuinka tyhtältä ja surulliselta olosi tuntuu. voimia jatkaa eteenpäin ja onneksi sinulla on siellä ykis pieni huollettaba joka pitää äidin kiinni arjessa. Anna surulle aikaa. jos tuntuu niin tuolla kuumeilijoissa on km:n jälkeen kuumeilevien ketju josta itse ainakin sain tukea ja vastauksia päässä pyörivään myllerykseen silloin. :hug:
Täällä on puhuttu synnytyksestä..
näköjään aika paljon keskustelua herättänyt mutta ainakaan minu mielestä ei haittaa kun keskusteltu ollaan tällä kertaa asiallisesti.
sehän on aivan jokaisen henkilökohtainen asia ja tehdään niin kuin parhaaks nähdään.
itselle (ja miehelle) oli esikoisen aikaan päivän selvää etä tulee mukaan synnytykseen.. ja ultrissakin oli mukana aina vaan mihin töistä pääsi.
Nytkin oli neuvolan ultrassa mukana joka sisäkautta tehtiin.. vaikka itse en tykkää siinä haarat levällään makoilla niin kuitenkin mulle miehen läsnäolo aivan normaali asia. kuten myös synnytyksessä sain häneltä voimia ja tukea.
ja ei hänelle ainakaan mitään traumoja jäänyt.. kätilö jopa tuumi että katosppas isukki, tukka näkyy jo!
ainut minkä aikana kätilö antoi miehelle muuta puuhaa oli minun tikkaaminen.. sillä aikaa mies pesi vauvan ja tutustui pieneen kopioonsa :heart:
mitäs muuta.. pää on aika tyhjä.. olo voimaton.. oireet vähenneet ja tänään tuli mileen että entäs jos pikkuinen on taas lopettanut kasvun :|
reilun viikon kun vielä kituuttelisi niin saisi selvyyden asiasta. alkoi vaan yht´äkkiä pelottaa ihan kamalasti.
masu kyllä pyöristynyt mutta jotenkin vaan pelottaa niin vietävästi.. no, pitää kai vaan yrittää olla ajattelematta ja toivoa parasta.
onko muilla mitään himoja johonkin tiettyyn ruokaan?? itsellä ei tällä hetkellä mitään erikoista mutta imelä ei oikein mene alas edelleenkään.. (ja hyvä niin
).. ennen olin kyllä hirveä herkkusuu danjuska ja toukka 10+3
Zoe-F
Niinhän ne sanoo et jos tekee mieli makiaa niin se on tyttö ja jos suolasta niin poika tulossa.
Voi ei Tiuhtin äiti. :'( Paljon voimia ja jaksamista sinulle ja perheellenne. :hug: Ja kuten Danjsuka mainitsikin kuumeilupuolella ihana ketju km:n kokeneille.
Täältä taas yövuorosta kirjottelen, kun on niin rauhallista ja hiljasta. Jotain galluppeja on pyörinyt, ainakin lemmikeistä. Meillä on koiruliini, boxerin ja sakemannin sekoitus, sellanen pieni melkein 50 kilonen sylikoira. Täyttää ens kuussa 3 vuotta ja vaikka on aika vauhdikas ja leikkisä, niin kummasti osaa lasten kanssa olla ihan nätisti. Raskaudesta kertomisestakin tais olla puhetta. Ollaan kerrottu jo aika monelle, sukulaisille ja ystäville. Isoisovanhemmille ei olla viel puhuttu mitään, mutta ajttelin että jos huomisessa ultrassa kaikki ok, niin lähetän pikkusen kuvan postissa. Saavat sitä seitten ihmetellä! Töissäkin jouduin esimiehelle paljastaan kun suunnittelevat sitä mun vakinaistamista vuodenvaihtees, että tällänen tilanne nyt on. En sitten tiedä kuinka käy vakihomman... Mutta tää tuleva lapsi on kyllä mulle se ykkös juttu, vaikka vakipaikka jäiskin saamatta!
Unista senverran, että mulla on hyvin vilkkaita ja erikoisia unia, todellä pöpejäkin välillä. Nyt tähän raskauteen liittyen oon nähnyt paljon ultrausunia, joissa on paljastunut mm seuraavaa; Ultrakuvista on ihan turha odottaa kovin selviä, koska olen niin läski, vauvalla on paksu kihara afrotukka, johon terkka vaan totesi että "kauhee n**keritukka!" (vauva isukilla on ihanat luonnokiharat hiukset jollaisa toivoisin vauvallekin =) ) ja vimmesimmässä unessa selvisi että sokerivauva tulossa ja todella iso sellainen. Tästä terkkari varoitteli, että tulee olemaan tosi nälkäinen ja mikään maito ei sitten riitä, vaan vauvalle pitää syöttää pizzaa ja hampurilaisia!!
Noista mammavaatteista piti kans kysella, kun mullakin sitä ongelmaa että massaa löytyy jo ennestään, että mistäs niitä ns "isojen tyttöjen" äippävaatteita saa. Haluaisin nimen omaan ainakin farkut ja yksiä kokeilin H&M:llä ja ihan liian pienet oli ´ja muutenkin sellasta pillimallia josta en tykkää yhtään. Että kaipa noita pitää sitten netistä kattella, kaipa niilä vaatteilla palautusoikeus on?
Työasioihin sen verran vielä, että työ itsessään ei kauheen stressaavaa ole, mutta välillä aika fyysistä, eli nostoja yms on. Sitten meillä on myös aika huonojalkaisia/huono tasapainoisia asukkaita jotka saattaa kaatuilla misää ja milloin vaan, että se vähän pelottaa jos vatsaa päin kaatuilevat. Eniten mua nyt häiritsee nää yövuorot, kun tuntuu että kroppa ihan sekasin. Nyt on koko ajan ollut huono olo ja pää tosi kipee. Meillä onneks voi jättää yövuorot kokonaan pois raskauden aikana kun itsestä siltä tuntuu.
Aamulla olis neuvola ja NT-ultra. Toi niskaturvotushan katottiin jo siel yksityillä pari viikkoa sitten ja oli ihan ok. Mutta eipä tosta kai haittaa ole vaikka sen nytkin katsovat. Isukkikin pääsee nyt mukaan tiirailemaan pikkusta, jolta muuten näkyi kaikki sormet ja varpaatkin jo viimeks ultrassa. On se vaan niin ihanaa katsoa sitä omaa pikku pallopäätä sieltä ruudulta! :heart: (Ja vaikka kuinka koitan ajatella positiivisesti, niin silti päähän tunkee kaikkia ikäviä ajatuksia, että kaikki ei olekaan hyvin ja meille ei synnykkään pikkusta maaliskuussa. Todellä ärsyttävää, mutta kaipa tässä pelko persiissä mennään loppuun asti. :snotty: )
Mukavaa syksynalkua kaikille! :flower:
Riine ja pallopää 12+1
Täältä taas yövuorosta kirjottelen, kun on niin rauhallista ja hiljasta. Jotain galluppeja on pyörinyt, ainakin lemmikeistä. Meillä on koiruliini, boxerin ja sakemannin sekoitus, sellanen pieni melkein 50 kilonen sylikoira. Täyttää ens kuussa 3 vuotta ja vaikka on aika vauhdikas ja leikkisä, niin kummasti osaa lasten kanssa olla ihan nätisti. Raskaudesta kertomisestakin tais olla puhetta. Ollaan kerrottu jo aika monelle, sukulaisille ja ystäville. Isoisovanhemmille ei olla viel puhuttu mitään, mutta ajttelin että jos huomisessa ultrassa kaikki ok, niin lähetän pikkusen kuvan postissa. Saavat sitä seitten ihmetellä!
Töissäkin jouduin esimiehelle paljastaan kun suunnittelevat sitä mun vakinaistamista vuodenvaihtees, että tällänen tilanne nyt on. En sitten tiedä kuinka käy vakihomman... Mutta tää tuleva lapsi on kyllä mulle se ykkös juttu, vaikka vakipaikka jäiskin saamatta! Unista senverran, että mulla on hyvin vilkkaita ja erikoisia unia, todellä pöpejäkin välillä.
Nyt tähän raskauteen liittyen oon nähnyt paljon ultrausunia, joissa on paljastunut mm seuraavaa; Ultrakuvista on ihan turha odottaa kovin selviä, koska olen niin läski, vauvalla on paksu kihara afrotukka, johon terkka vaan totesi että "kauhee n**keritukka!" (vauva isukilla on ihanat luonnokiharat hiukset jollaisa toivoisin vauvallekin =) ) ja vimmesimmässä unessa selvisi että sokerivauva tulossa ja todella iso sellainen. Tästä terkkari varoitteli, että tulee olemaan tosi nälkäinen ja mikään maito ei sitten riitä, vaan vauvalle pitää syöttää pizzaa ja hampurilaisia!! Noista mammavaatteista piti kans kysella, kun mullakin sitä ongelmaa että massaa löytyy jo ennestään, että mistäs niitä ns "isojen tyttöjen" äippävaatteita saa. Haluaisin nimen omaan ainakin farkut ja yksiä kokeilin H&M:llä ja ihan liian pienet oli ´ja muutenkin sellasta pillimallia josta en tykkää yhtään. Että kaipa noita pitää sitten netistä kattella, kaipa niilä vaatteilla palautusoikeus on?
Työasioihin sen verran vielä, että työ itsessään ei kauheen stressaavaa ole, mutta välillä aika fyysistä, eli nostoja yms on. Sitten meillä on myös aika huonojalkaisia/huono tasapainoisia asukkaita jotka saattaa kaatuilla misää ja milloin vaan, että se vähän pelottaa jos vatsaa päin kaatuilevat. Eniten mua nyt häiritsee nää yövuorot, kun tuntuu että kroppa ihan sekasin. Nyt on koko ajan ollut huono olo ja pää tosi kipee. Meillä onneks voi jättää yövuorot kokonaan pois raskauden aikana kun itsestä siltä tuntuu.
Aamulla olis neuvola ja NT-ultra. Toi niskaturvotushan katottiin jo siel yksityillä pari viikkoa sitten ja oli ihan ok. Mutta eipä tosta kai haittaa ole vaikka sen nytkin katsovat. Isukkikin pääsee nyt mukaan tiirailemaan pikkusta, jolta muuten näkyi kaikki sormet ja varpaatkin jo viimeks ultrassa. On se vaan niin ihanaa katsoa sitä omaa pikku pallopäätä sieltä ruudulta! :heart: (Ja vaikka kuinka koitan ajatella positiivisesti, niin silti päähän tunkee kaikkia ikäviä ajatuksia, että kaikki ei olekaan hyvin ja meille ei synnykkään pikkusta maaliskuussa. Todellä ärsyttävää, mutta kaipa tässä pelko persiissä mennään loppuun asti. :snotty: )
Mukavaa syksynalkua kaikille! :flower:
Riine ja pallopää 12+1
myymä
Huomentarallaa!
Huominen ultra jännittää aivan vietävästi! Tänään heräsin aamulla järkkyyn pääkipuun. En vaan millään jaksaisi taas ottaa pandolia kun oon joutunut niin monta kertaa jo tän raskauden aikana ottamaan.. plaah, mutta pakko kai se on jos meinaan vetää työt tänään kunnialla loppuun...
Ei tänään mitään uutta
myymä ja pikkuvelisisko 11+5
Huominen ultra jännittää aivan vietävästi! Tänään heräsin aamulla järkkyyn pääkipuun. En vaan millään jaksaisi taas ottaa pandolia kun oon joutunut niin monta kertaa jo tän raskauden aikana ottamaan.. plaah, mutta pakko kai se on jos meinaan vetää työt tänään kunnialla loppuun...
Ei tänään mitään uutta
myymä ja pikkuvelisisko 11+5
Huomentaa!!!
Mammavaatteista: Jyväskylän tarjonta on kyllä todella huono. Itse ostin parit mammafarkut Bebesistä, kun käväisin Helsingissä lomailemassa. Farkut ovat älyttömän hyvät ja mahtuvat vähän isommallekin tytölle. Jouduin kylläkin lyhentämään lahkeita vähän kun olen tällainen pygmi. Bebesistä voi tilata verkkokaupan kautta ja ken haluaa, meille voi tulla sovittamaan noita ostamiani farkkuja niin osaa sitten ostaa oikean kokoiset netin kautta.
Mammavaatteista: Jyväskylän tarjonta on kyllä todella huono. Itse ostin parit mammafarkut Bebesistä, kun käväisin Helsingissä lomailemassa. Farkut ovat älyttömän hyvät ja mahtuvat vähän isommallekin tytölle. Jouduin kylläkin lyhentämään lahkeita vähän kun olen tällainen pygmi. Bebesistä voi tilata verkkokaupan kautta ja ken haluaa, meille voi tulla sovittamaan noita ostamiani farkkuja niin osaa sitten ostaa oikean kokoiset netin kautta.
Huomenta!
Mulla kans taas kova päänsärky, mutta odottelen vielä hetken ennen kun otan panadolia, jos vaikka menis ohi... Ja oishan mulla se lääkärin määräämä resepti panacodiinkin mutta en oo viä muistanu hakee niitä. Onneks töissä voin kävästä lääkekaapilla jos ihan hirveeks yltyy..
Eilen mietittiin vähän nimiä, saas nähdä miten löytyy joku mihin molemmat on tyytyväisiä.. Onneks on vielä aikaa.. Ja äitiysvaatteista: parit housut mulla jo on, sellaset olohousut, mutta muuta en oo viä löytänyt. Täällä Tampereella tuntuu olevan jotenkin huono valikoima. Pitäis käydä vilkasemassa Ideaparkissa josko sieltä löytys jotain. Tai sit pitää ommella ite.. Ja kyllä mä jo vähän suunnittelin et lähtisin käymään siskon luona Ruotsissa jossain välissä syksyä, sitten kun pidän syyslomaa. Siellä vois olla ihan erilailla valikoimaa.. Maha ei tosin vielä oo kasvanut (painoo ei oo edelleenkään tullut kun jotain puol kiloo), mutta eiköhän sekin tässä pian korjaannu..
rv 12+3
Mulla kans taas kova päänsärky, mutta odottelen vielä hetken ennen kun otan panadolia, jos vaikka menis ohi... Ja oishan mulla se lääkärin määräämä resepti panacodiinkin mutta en oo viä muistanu hakee niitä. Onneks töissä voin kävästä lääkekaapilla jos ihan hirveeks yltyy..
Eilen mietittiin vähän nimiä, saas nähdä miten löytyy joku mihin molemmat on tyytyväisiä..
Onneks on vielä aikaa.. Ja äitiysvaatteista: parit housut mulla jo on, sellaset olohousut, mutta muuta en oo viä löytänyt. Täällä Tampereella tuntuu olevan jotenkin huono valikoima. Pitäis käydä vilkasemassa Ideaparkissa josko sieltä löytys jotain. Tai sit pitää ommella ite.. Ja kyllä mä jo vähän suunnittelin et lähtisin käymään siskon luona Ruotsissa jossain välissä syksyä, sitten kun pidän syyslomaa. Siellä vois olla ihan erilailla valikoimaa.. Maha ei tosin vielä oo kasvanut (painoo ei oo edelleenkään tullut kun jotain puol kiloo), mutta eiköhän sekin tässä pian korjaannu..rv 12+3
Huomenta maalismasut!
Mömmis: En osaa neuvoa mistä vaatteita löytyis, kun oon ite samassa tilanteessa :/ . H&M housut on tehty riisitikkujaloille, vaikka koko olis 48 . Mulla on normaalisti koko 46-48 ja tilasin Missy Momista 50 kokoiset housut ja helkkari sama homma kun H&M housuissa. Mulla on onneksi esikoisesta yhdet farkut ja pari hametta jäljellä, joten niillä kai mennään koko tää raskaus :/ . Paitoja kyllä löytyy vaikka kuinka paljon. Missy Momista saa kokoon 60 saakka vaatteita mutta jos niissä on joku ihme standardi, että lahkeet on kapeat niin ei ne vaan tuu sopimaan vaikka koko olis 70.
Iines ja Sintti 13+4
Mömmis: En osaa neuvoa mistä vaatteita löytyis, kun oon ite samassa tilanteessa :/ . H&M housut on tehty riisitikkujaloille, vaikka koko olis 48
. Mulla on normaalisti koko 46-48 ja tilasin Missy Momista 50 kokoiset housut ja helkkari sama homma kun H&M housuissa. Mulla on onneksi esikoisesta yhdet farkut ja pari hametta jäljellä, joten niillä kai mennään koko tää raskaus :/ . Paitoja kyllä löytyy vaikka kuinka paljon. Missy Momista saa kokoon 60 saakka vaatteita mutta jos niissä on joku ihme standardi, että lahkeet on kapeat niin ei ne vaan tuu sopimaan vaikka koko olis 70.Iines ja Sintti 13+4
Jospas sitä pitkästä aikaa saisi jotaina aikasiksi.
sama tekonimi meiläkin vakiintunut kuten Iines79'kin, Sintti meilläkin =) .
Eka ultra on tulevan viikon maanantaina ja kovasti odotan ja jännitän. Maha on kait pikkuisen kasvanut tai sit johtuu mun ruokahalusta, mutta pelottaa kun oireita ei ole. Eilen vielä hätäpäissäni tein raskaustestin ja samat kaksi viivaa oli. Ei nyt sillä että pitäs kuvottaa mutta paniikki meinaa tulla. Aamula töihin mennessä oli pientä tunnetta alavatsassa joten jospa se sieltä kasvaisi. Milloinhan olisi mahdollista itse kuulla sydänääniä? Töissä on härveli jolla voisin kuunnella mikäli onnistun paikallistamaan oikean kohdan tuolta vatsapekonien joukosta
Mies tulee mukaan ultraan, tehtiin se sitten mitä kautta tahansa. On jo tottunut niihin alatutkimuksiin jne kun tapaan käydä muutenkin kerran vuoteen gynellä. Eihän se herkkua ole mutta oma terveys kyseessä. Synnytykseen mies osallistuu myös, jos voi pahoin niin ei tarvitse kurkkia sinne alapäähän. Synnytysvamennusta mies vähän vierastaa mutta näen senkin tarpeellisesksimyös hänelle jotta tietää mitä siinä synnytyksessä tapahtuu. Eihän tästä ole kauvaa kun joku savolaisvauva syntyä putkahti autoon.
Hansku83 ja Sintti 10+5
sama tekonimi meiläkin vakiintunut kuten Iines79'kin, Sintti meilläkin =) .
Eka ultra on tulevan viikon maanantaina ja kovasti odotan ja jännitän. Maha on kait pikkuisen kasvanut tai sit johtuu mun ruokahalusta, mutta pelottaa kun oireita ei ole. Eilen vielä hätäpäissäni tein raskaustestin ja samat kaksi viivaa oli. Ei nyt sillä että pitäs kuvottaa mutta paniikki meinaa tulla. Aamula töihin mennessä oli pientä tunnetta alavatsassa joten jospa se sieltä kasvaisi. Milloinhan olisi mahdollista itse kuulla sydänääniä? Töissä on härveli jolla voisin kuunnella mikäli onnistun paikallistamaan oikean kohdan tuolta vatsapekonien joukosta
Mies tulee mukaan ultraan, tehtiin se sitten mitä kautta tahansa. On jo tottunut niihin alatutkimuksiin jne kun tapaan käydä muutenkin kerran vuoteen gynellä. Eihän se herkkua ole mutta oma terveys kyseessä. Synnytykseen mies osallistuu myös, jos voi pahoin niin ei tarvitse kurkkia sinne alapäähän. Synnytysvamennusta mies vähän vierastaa mutta näen senkin tarpeellisesksimyös hänelle jotta tietää mitä siinä synnytyksessä tapahtuu. Eihän tästä ole kauvaa kun joku savolaisvauva syntyä putkahti autoon.
Hansku83 ja Sintti 10+5
Unohdin edelliseen viestiini laittaa, että Tiuhtin äidille paljon jaksamista :hug: !!
Sitten kysyn, että onko kenelläkään tullut mitään ruokahimoja? Mulla on ihan ensimmäinen himotuksen aihe tullut esiin ja ne on amerikkalaiset kurkkuviipaleet . Laitan niitä itselleni joka ruokaan, salaattiin, leivän päälle jne. Mulla on jo toinen purkki menossa :ashamed: . Ja jos mies uskaltaa edes lähestyä kurkkupurkkiani, niin hormonihöyryisen mamman kosto on kamala . Pitänee hiukan rajoittaa, sillä niissä taitaa olla aika paljon suolaa...
Ai niin, marsku78 tervetuloa joukkoon vilkkaaseen !
Sitten kysyn, että onko kenelläkään tullut mitään ruokahimoja? Mulla on ihan ensimmäinen himotuksen aihe tullut esiin ja ne on amerikkalaiset kurkkuviipaleet
. Laitan niitä itselleni joka ruokaan, salaattiin, leivän päälle jne. Mulla on jo toinen purkki menossa :ashamed: . Ja jos mies uskaltaa edes lähestyä kurkkupurkkiani, niin hormonihöyryisen mamman kosto on kamala . Pitänee hiukan rajoittaa, sillä niissä taitaa olla aika paljon suolaa... Ai niin, marsku78 tervetuloa joukkoon vilkkaaseen
!Tiuhtin äiti: Osanotto ja voimia! :'( :hug:
Mietinkin äsken että kylläpä tekee jatkuvasti mieli makeaa. Normaalisti himoitsen enempi suolaista kuin makeaa. Mutta nythän sille löytyi selitys, että tyttö olisi masussa. Ei muuten viime raskaudessa tehnyt mieli makeaa, ennemminkin suolaista. Ja kuopus on poika! Esikoinen on tyttö, mutten muista söinkö makeaa silloin.
Ultrista ja synnytyksistä; Mies ei tällä kertaa päässyt np-ultraan mukaan. Se oli aamulla klo 7.30 ja ei siihen aikaan oikein tuolle 1-veelle saanut hoitajaa. Synnytykseen tietenkin osallistuu, jo senkin takia että muuten sielä helposti käy aika pitkäksi. Tosin viimeksi olin sairaalassa vain 2 tuntia ennen ponnistusta. Laitan aina np-ultraan tunikamekon päälle, niin on jotenkin kivempi. Ei tartte napapaidassa puolialasti hyppiä.
Tänään mulla neuvola toista kertaa. Harmittavan harvoin näin uudelleen synnättäneellä.
-Capri ja öttiäinen 14+1-
Mietinkin äsken että kylläpä tekee jatkuvasti mieli makeaa. Normaalisti himoitsen enempi suolaista kuin makeaa. Mutta nythän sille löytyi selitys, että tyttö olisi masussa.
Ei muuten viime raskaudessa tehnyt mieli makeaa, ennemminkin suolaista. Ja kuopus on poika! Esikoinen on tyttö, mutten muista söinkö makeaa silloin. Ultrista ja synnytyksistä; Mies ei tällä kertaa päässyt np-ultraan mukaan. Se oli aamulla klo 7.30 ja ei siihen aikaan oikein tuolle 1-veelle saanut hoitajaa. Synnytykseen tietenkin osallistuu, jo senkin takia että muuten sielä helposti käy aika pitkäksi. Tosin viimeksi olin sairaalassa vain 2 tuntia ennen ponnistusta. Laitan aina np-ultraan tunikamekon päälle, niin on jotenkin kivempi. Ei tartte napapaidassa puolialasti hyppiä.
Tänään mulla neuvola toista kertaa. Harmittavan harvoin näin uudelleen synnättäneellä.
-Capri ja öttiäinen 14+1-
Vastailen vielä tohon ruokahimoon (en jaksa muokkailla ed. viestiä ). Joka päivä on saatava vaaleaa tonnikalaa vedessä tai tomaattikastikkeessa (vain parin merkin kelpaa). Eilen tosin söin vain haarukallisen ja sitten tuli töks! :x Ja toki tuota makeaa tekee mieli, mistä ed. viestissä kerroinkin. Jos ei ole muuta, niin pakko vetäistä ananas-purkki.
Zoe-F
Huomenta!
myymä Miä vedän surutta panadolii (puolikas 500mg) silloin ku koskee, meinaan muuten ei tuu mistään yhtään mitään Ja jos en lääkitse niin voi pahentua ja sit ollaan pöntöllä oksentaas :/
marsku78 Tervetuloa sekaan :wave: Ja onnea :flower:
Iines79 Salaatit on hyviä, varsinkin feta, mutta useinmiten minust tuntuu et miä eläisin pelkäl karkilla vaan oikein hyvin Eilen oli pakko saada omenaa ja mustapekka-juustoa päälle Mutta mä olenkin aina ollut juusto himoinen, sukuvika
Capri Meillä päin vanhat tavat muutenkin, niin kuulee sitten noita uskomuksiakin aika paljon. Miä oon yrittän vähän väistellä tot karkkii ja oon syönny marjoja ja vadelmia varsinkin ja juonnut hedelmä mehuja. Kyllä sekin vähän auttaa mutta jossain vaiheessa on pakko saada karkkia.
Empuuu Toivottavaasti kaikki on hyvin, veren vuoto ei useinmiten merkkaa mitää, jos ei ole hirveitä kipuja ja veri ole kirkkaanpunaista ja sitä tule todella paljon.
(.)Eilen ylty paha olo sitte ihan kamalaks ja kävin ostaas beroca exoticii joka autto. Siinä vaan lukee, että raskauden aikana vain lääkärin suosituksesta. Täytyy sitten tänään kysästä, kun on se ultrakin.
Eläimistä: Mulla on tällänen kaks ja puolvuotias
Zoe ja Öttiäinen 11+5 :heart:
myymä Miä vedän surutta panadolii (puolikas 500mg) silloin ku koskee, meinaan muuten ei tuu mistään yhtään mitään
Ja jos en lääkitse niin voi pahentua ja sit ollaan pöntöllä oksentaas :/marsku78 Tervetuloa sekaan :wave: Ja onnea :flower:
Iines79 Salaatit on hyviä, varsinkin feta, mutta useinmiten minust tuntuu et miä eläisin pelkäl karkilla vaan oikein hyvin
Eilen oli pakko saada omenaa ja mustapekka-juustoa päälle Mutta mä olenkin aina ollut juusto himoinen, sukuvika Capri Meillä päin vanhat tavat muutenkin, niin kuulee sitten noita uskomuksiakin aika paljon. Miä oon yrittän vähän väistellä tot karkkii ja oon syönny marjoja ja vadelmia varsinkin ja juonnut hedelmä mehuja. Kyllä sekin vähän auttaa mutta jossain vaiheessa on pakko saada karkkia.
Empuuu Toivottavaasti kaikki on hyvin, veren vuoto ei useinmiten merkkaa mitää, jos ei ole hirveitä kipuja ja veri ole kirkkaanpunaista ja sitä tule todella paljon.
(.)Eilen ylty paha olo sitte ihan kamalaks ja kävin ostaas beroca exoticii joka autto. Siinä vaan lukee, että raskauden aikana vain lääkärin suosituksesta. Täytyy sitten tänään kysästä, kun on se ultrakin.
Eläimistä: Mulla on tällänen kaks ja puolvuotias
Zoe ja Öttiäinen 11+5 :heart:
Huomenta
tänään on ihan kauhee päivä. oon asiakaspalvelutyössä. oksennus pyörii kokoajan kurkussa... apuva!
Unista: viime yönä synnytin keusarileikkauksessa lapsen jolla oli vaikea lihassairaus. lääkärit meinasivat, että jos olisin alakautta synnyttäänyt ,niin olisi ollut terve lapsi. ennen leikkaukseen menoa isäni sanoi, että leikkausta ei saa misään nimessä tehdä.
vaatteet: mä en tarvii äitiysvaatteita ennen vk 28. edelisen kerran menin synnyttämään samat farkut jalssa, kun olin ollut ennen raskautta. kaikilla tuntuu maha kasvavan ja pian vauvan liikkeet tuntuvat. mulla vaan on jatkuva "krapula" vaikka alkon käyttö on olematonta.
Ihanaa on kuitenkin se että tää koko raskaus alkaa tuntua ihan mukavalta. kakkonen on vajaa 2v ja sitää on ihana seurailla ja kohta saan sille jatkoa.
Tiuhtin äitille voimia ja uutta putkeen.
tänään on ihan kauhee päivä. oon asiakaspalvelutyössä. oksennus pyörii kokoajan kurkussa... apuva!
Unista: viime yönä synnytin keusarileikkauksessa lapsen jolla oli vaikea lihassairaus. lääkärit meinasivat, että jos olisin alakautta synnyttäänyt ,niin olisi ollut terve lapsi. ennen leikkaukseen menoa isäni sanoi, että leikkausta ei saa misään nimessä tehdä.
vaatteet: mä en tarvii äitiysvaatteita ennen vk 28. edelisen kerran menin synnyttämään samat farkut jalssa, kun olin ollut ennen raskautta. kaikilla tuntuu maha kasvavan ja pian vauvan liikkeet tuntuvat. mulla vaan on jatkuva "krapula" vaikka alkon käyttö on olematonta.
Ihanaa on kuitenkin se että tää koko raskaus alkaa tuntua ihan mukavalta. kakkonen on vajaa 2v ja sitää on ihana seurailla ja kohta saan sille jatkoa.
Tiuhtin äitille voimia ja uutta putkeen.
myymä
Jouduin nyt sitten ottamaan 2 panadolia, jotta sain edes jotain helpotusta tähän oloon. Siis pääkipu yltyi kamalaksi ja alkoi oksettaakkin... Ensimmäinen panadol, ei mitään vaikutusta, vasta toisen jälkeen alkaa helpottaa... Plaaaaaah
HUOMISTA JÄNNITELLEN!!!
HUOMISTA JÄNNITELLEN!!!
Tiuhtun äiti: Erittäin syvä osanotto keskenmenon johdosta. Tuntuu todella pahalta puolestasi.
Jotenkin olo on tosi helpottunut itsellä tuon ultran jälkeen ja vieläkin silmissä näkyy pikkuisen venyttelyt ja käden heilautukset. Mieskin uskaltaa jo iloita asiasta. Tähän asti olen tuntenut olevani yksin tämän raskauden kanssa ja olemme asiasta puhuneetkin paljon. Mies on kolmessa edellisessä raskaudessa ollut alusta asti mukana, mutta huonostihan niissä kävi. Vasta nyt hänkin uskaltaa varauksetta olla onnellinen.
Nyt uskaltaa jo hieman ajatella tulevaisuutta
Ei tämä raskaus nyt aivan ongelmitta ole sujunut. Perjantaina jouduin jo sokerinrasitustestiin ja huonoja nuo arvot oli, paastoarvoa lukuunottamatta. Mutta kun tiedän että se on sukurasitteena, niin olen sitten aloittanut ruokavaliohoidon pari viikkoa sitten.
Mutta olo on vain niin herkkä, että itkettää pienikin vastoinkäyminen. ja tämäkin asia tuntuu tällähetkellä ylivoimaisen suurelta
Voisipa itsekin syödä surutta kaikkea herkkua, kun nyt juuri tekisi mieli aivan älyttömästi possumunkkia.... Miten noista mieliteoista pääsee eroon.. huoh... Sitten on tunne, ettei todellakaan saisi valittaa mistään kun kuitenkin tämä raskaus on onnistunut. Ja silti tulee maailmanloppu olo välillä.
Lotta 13+0
Jotenkin olo on tosi helpottunut itsellä tuon ultran jälkeen ja vieläkin silmissä näkyy pikkuisen venyttelyt ja käden heilautukset. Mieskin uskaltaa jo iloita asiasta. Tähän asti olen tuntenut olevani yksin tämän raskauden kanssa ja olemme asiasta puhuneetkin paljon. Mies on kolmessa edellisessä raskaudessa ollut alusta asti mukana, mutta huonostihan niissä kävi. Vasta nyt hänkin uskaltaa varauksetta olla onnellinen.
Nyt uskaltaa jo hieman ajatella tulevaisuutta
Ei tämä raskaus nyt aivan ongelmitta ole sujunut. Perjantaina jouduin jo sokerinrasitustestiin ja huonoja nuo arvot oli, paastoarvoa lukuunottamatta. Mutta kun tiedän että se on sukurasitteena, niin olen sitten aloittanut ruokavaliohoidon pari viikkoa sitten.
Mutta olo on vain niin herkkä, että itkettää pienikin vastoinkäyminen. ja tämäkin asia tuntuu tällähetkellä ylivoimaisen suurelta
Voisipa itsekin syödä surutta kaikkea herkkua, kun nyt juuri tekisi mieli aivan älyttömästi possumunkkia.... Miten noista mieliteoista pääsee eroon.. huoh... Sitten on tunne, ettei todellakaan saisi valittaa mistään kun kuitenkin tämä raskaus on onnistunut. Ja silti tulee maailmanloppu olo välillä.
Lotta 13+0
Tiuhtin äidille osanotto :hug: :flower: !
Sitten terveisiä ultrasta. Mun piti mennä yksityiselle ultraan ja lääkäriin, mutta sieltä sitten soitettiin ja kerrottiin, että ko lekuri on koko syyskuun poissa töistä, joten se siitä sitten. KÄvin neuvolan kautta ultrassa tänään ja raskaus on pidemmällä kuin menkoista. Maalismasuissa pysyn kyllä, mutta nyt laskettu aika aikaistui viikolla, uusi la on siis 14.3. Kaikki oli ihan ok.
Sitten terveisiä ultrasta. Mun piti mennä yksityiselle ultraan ja lääkäriin, mutta sieltä sitten soitettiin ja kerrottiin, että ko lekuri on koko syyskuun poissa töistä, joten se siitä sitten. KÄvin neuvolan kautta ultrassa tänään ja raskaus on pidemmällä kuin menkoista. Maalismasuissa pysyn kyllä, mutta nyt laskettu aika aikaistui viikolla, uusi la on siis 14.3. Kaikki oli ihan ok.
Minäkin kävin tänään sitten ultrassa, miehen veljen avovaimo oli henkisenä tukena kun mies on lintuasemalla koulun kanssa valmistautumassa kasvinäyttöön. Ultraus tehtiin vatsan päältä, onneksi, nimittäin se alkuraskauden ultraus alakautta oli jotakin kammottavaa. Kätilö oli todella ihana, kyseli ja selitti toisin kuin viime ultran tehnyt gyne |O Verikokeeseen en päässyt koska viikkoja oli jo niin paljon, mutta vauvan niskaturvotus oli ihan normaali 1,1mm. Ekaksi Multeri liikkui kovin mutta sitten laittoi vain peukun suuhun ja otti 20 minuutin torkut, ja vaikka kuinka kätilö yritti tökkiä pientä hereille meni tuon nt:n mittaamiseen miltei puoli tuntia Kaikki oli kuitenkin juuri niin kuin pitääkin, la pysyy samana ja nyt alkaa itsellekin tulla todellisemmaksi että meille ihan oikeasti tulee vauva. :heart:
upupa ja Unikeko-Multeri 13+2
Kaikki oli kuitenkin juuri niin kuin pitääkin, la pysyy samana ja nyt alkaa itsellekin tulla todellisemmaksi että meille ihan oikeasti tulee vauva. :heart: upupa ja Unikeko-Multeri 13+2
Mun on pakko tulla purkautumaan, kun kuulin työkaverilta taas niin mukavan kommentin |O . Kerroin vauvauutisesta viime viikolla ja pari työkaveria ei ollut paikalla, joten kerroin heille tänään, kun oltiin kolmisteen kahvilla. Työkaveri onnitteli ja paukautti "jaahas, tulee TAAS esimiehelle sijaisen etsintä eteen. Mitähän se tykkää...". Suora vinkki siihen, että jäin esikoisesta äippälomalle n. 6kk päästä siitä, kun olin hommat aloittanut. Nyt oon ollut hoitovapaan jälkeen 6 kk töissä ja taas ilmoitan vauvauutisia. Tuli vähän paha mieli .
Mä tiedän, että tässä mun työssä on ollut useita vuosia pätkätyöläisiä. Ensin siksi, kun oli käsky palkata työsuhteeseen eikä ollut lupaa palkata vakivirkalaista. Sit kun vihdoinkin saatiin virka auki, sen täyttää nuori nainen, joka jää kolmen vuoden sisällä kaksi kertaa äitiyslomalle. Väkisinkin tässä tuntee syyllisyyttä siitä, että haluaa itselleen perheen. Tiedän, että mulla on oikeus tehdä lapsia mut silti... Ja tiedänpä semmoisenkin, että esimies otti kyllä tietoisen riskin, kun palkkasi aikoinaan juuri naimisiinmenneen, lapsettoman nuoren naisen. Onhan siinä aina lisääntymisriski (työnantajan kannalta katsoen).
-Iines syvissä mietteissään-
. Mä tiedän, että tässä mun työssä on ollut useita vuosia pätkätyöläisiä. Ensin siksi, kun oli käsky palkata työsuhteeseen eikä ollut lupaa palkata vakivirkalaista. Sit kun vihdoinkin saatiin virka auki, sen täyttää nuori nainen, joka jää kolmen vuoden sisällä kaksi kertaa äitiyslomalle. Väkisinkin tässä tuntee syyllisyyttä siitä, että haluaa itselleen perheen. Tiedän, että mulla on oikeus tehdä lapsia mut silti... Ja tiedänpä semmoisenkin, että esimies otti kyllä tietoisen riskin, kun palkkasi aikoinaan juuri naimisiinmenneen, lapsettoman nuoren naisen. Onhan siinä aina lisääntymisriski (työnantajan kannalta katsoen).
-Iines syvissä mietteissään-