Maaliskuun muruset 2011 *elokuussa*

flower again Mä aloin tästä raskaudesta epäilemään liikkeitä tuossa viikko takaperin. Nyt olen jo täysin varma niistä eikä miksikään ilmaksi niitä voi kyllä sekottaakkaan :LOL: Kyllä se siis varmaan on ne pikkuriikkiset varpaat mitkä siellä heiluu..

(.) Alku poikatunteesta oon nyt siirtynyt täyteen tyttötunteeseen.. Vaivoja mitä on ollut vain tässä raskaudessa on iho kukkii, pääkipua (päivittäin),ummetus, huimaa ja ykä lentää vielläkin! Huuh! Jotenkin alkaa jännätä että haluis sen sukupuolen tietää mutta toisaalta mä kyllä olisin valmis odottamaan synnärille, mies ei ;) Kaipa se siis kysytään. No nyt takaisin illanviettoon tai pikemminkin yöunille.

Dindei + pikku 14+0
 
Huomenta ja mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

Väsymys senkun jatkuu muutaman helpomman päivän jälkeen. Kyllä vain nuorempana tämäkään vaiva ei ollut näin iso tai sitten aika on kullannut muistot.
Mahaa ei peitä enää millään ja kävinkin ostamassa mammavaatteita jonkun verran.
Ultraan vielä reilu viikko aikaa, ei malttais odottaa. Päivät matelee hitaasti.
Harmittaa kun ei jaksa juuri liikkua, kun on tottunut siihen niin henkisesti kova paikka illat maata.

Jotenkin on alkanut tulla poikaolo, en osaa ajatellakaan 2 pojan jälkeen meille tyttöä :heart:
Tänään kyllä saattelen esikoisen kävellen kouluun vaikka väsyttäis kuinka, tulee otettua raitista ilmaa samalla.

tiinelli ja vauva 10+5
 
huomenta kaikki mammailijat :D

liikkeistä siis tämä mitä ite tunnen, ei ole mitään muljahtelua, ilmavaivoista oon kärsinyt joten sen kyllä tietää jos ilma kiertää vattassa.. Liikkeet saattaa tuntea kun on touhunnut jotain ja sitten rauhottuu sohvalle tai löhötuoliin.... hetken päästä AIVAN samassa kohtaa joka päivä ollut tuntemus:heart: toki tää on mulle kolmas jo, että osaa tulkita ilmavaivatkin ;) tää on jotain sykähdyttävää, vaikka ne kovin hentoisia vielä onkin.... No, oli tai ei, mä voin ainakin ite uskoa et ne liikkeet jo tuntuu, on paljon jännempää seurata :D ja tosiaan viikkoja nyt 13+ 1 eli 14.viikko .

sukupuoliNo en kyllä ole noista kahdesta aiemmasta osannut ottaa mitää tuntumaa odotusaikana että kumpi on kyseessä... mulle sillon molemmista mahoista sanottiin että tyttö-maha on, no, ensi oli poika ja sitte tyttö :) Eikä sitten niin mitään välii, kumpi on tulollaan, kunhan on TERVE!!!! Kun kuitenkin yritämme hänelle sisaruksen vielä mahdollisimman pian saada, niin tulee heistä kummat vain ;) pääasia että saamme perheen kasattua ja saadaan alkaa vauva-arkea elämään.

oireista olo on tosiaan virkeempi kun alussa. Tosin jos touhuan kovasti niin sitten väsynkin nopeasti ja on välillä pakko päästä huilaamaan. Päätäkään ei enää särje, se oli viheliäistä kun joka päivä jyskytti!!! Ja ulkoilla jaksaa ihan eri tavalla nyt, kun ei yökötä enää... Jotenkin tuntuu, että mihin se paras aika kesästä menikään: nukkumiseen , nukkumiseen ja nukkumiseen..... No, ensi kesänä onkin toivon mukaan nyytti mukana nauttimassa kesäpäivistä!!

leppoista päivää kaikille, voimia vielä yrjöäville :hug:
 
Huomenta!

Liikkeistä niin kyllä mustakin ne ilmavaivat tunnistaa... Varsinkin jos niistä on kärsinyt ja paljon :headwall:.
Ihanaa jos joillakin on jo pieniä tuntemuksia!!!
Meillä tais ekasta tuntua siinä vk 15 kohdalla sellaisia perhostuntemuksia. Nyt ei ole vielä muita tuntemuksia kuin omia mahan kurnailuja ja suolisto-oireita :whistle:. Ultrassa masukki heilui ja heilutteli minkä kerkesi mutta en minä mitään edes huomannut, paitsi monitorista...

Viikkoja olis sitten 12+2 tänään =)
 
maariana83 pistäppä sitten kuvia meillekin näytille niistä vaatteista :) Aivan ihanaa ois saada tuommoisia vanhoja vaatteita, historian havinaa =) Varmasti olisin minäkin ihan täpinöissäni (faatefriikki)...

Jee, huomenna sinne ultraan. Hiukka jännittää jo. Mutta eiköhän kaikki oo ok, masu on kasvanut ja pieniä kipuja siellä. Väsymystä on vielä jonkin verran, mutta ei enää niin paljon. Jaksaa jopa jotain kotitöitäkin tehdä :)

empompii 11+2
 
Heipsan,

täälläkin alkaa jo olo olee paljon parempi. On tullut myöskin siivottua, mitä aiemmin ei jaksanut yhtään.
Nyt ajatelin alotella sen kahvakuulan käyttöä, kun se on jo tovin odotellut tuolla :D Nyt tuntuis et olo olis sellanen et vois pikkuhiljaa alotella. Jotta pääsis jonkinlaiseen kuntoon. On helpompaa sitten jatkaa synnytyksenkin jälkeen. Sillon pitää 1½v jälkeen olla kunnon biitsi kunnossa kun kaverin 30v pippalot on ulkomailla. Ite täytän 30 kun laskettuun on reilu 1kk, et rauhallisissa merkeissä se menee. Menis muutenkin kun täällä ei alkoholia juoda tätänykyää ollenkaan.

Huomenna varmaan käydään taas kattomassa uutta kämppää ja otan kameran mukaan jotta saa kuvia ja vähän suunnitella mitä kamoja laittaa mihinkin :D

Eipä täällä kummempia :wave:

CB- 10+2

Niin joo maha on kyllä' kasvanut vähän lisää, ja kohdunpohjakin tuntuu jo melkein häpyluun ja navan puolessa välissä. Mul kasvaa aina tosi nopeesti tuo kohtu napaan asti.. sit alkaa hidastamaan tahtia :)
 
Pikaisesti vain pyörähdän... :)

Perjantaina oli nt-ultra ja siellä pikkuinen pötkötteli. Vauvelilla oli just päiväuni aika ja liikuskeli vähäsen... Millään ei ois jaksanu herätä. :D Nt oli 0,5 mm ja vauveli 6,2cm pitkä. Veriseulojen vastaukset ja kaikki muu oleellinen yhteensä, antoi todella pienen riskin kehitysvammaisuutteen. Down riski tais olla 1: 3600 ja muu vammaisuus riski 1: 100000. :)
Viikkoja oli 12+4 ja uusi laskettu aika on 7.3. 2011 Voit katsuamsku päivittää, kiitos.:wave:

Tänään ois neuvola. Varmaankin kuunnellaan ekaa kertaa sydän ääniä.:heart:
2 pitkää päivää ois vielä töitä jäljellä ja sit alkaiskin 2 vkon loma. Pitäis niitä häitä järkkäillä...

Eilen otettiin pikaisesti masu kuva, mutta kuvat ei oo vielä koneella nini en ole maskuva pinoon sitä laittanut. Täytyykin käydä vilaisemassa teidän muiden masuja.

Olin muuten kanssa tuntevinani liikkeitä 12+4 iltana. Olen samanmoista liikehdintää tuntenut muutamia kertoja sen jälkeenkin.
Jotenkin tuntuu hullulle, että sen muka voisi tuntea jo tässä vaiheessa, mutta ainakaan se ei ilmaa ollut. :D Sen verta olen tässä raskauden aikana ilmavaivoista kärsinyt, että takuulla ne erotan. :D Niin ja onhan tämä jo kolmas lapsi, että eiköhän sen tiedä mille ne liikkeet tuntuu... Innolla odotan jatkoa, jotta osaan varmasti sanoa oliko ne liikkeitä. :)

Tiitulipiituli ja tänään näköjään poksuu 13+0 :heart:
 
hienoo vihdoinkin kaikilla alkaa olla hyviä uutisia tänne kertoa :D jännittäväksi alkaa käydä kun oireet helppaa ja ultrat tulee käytyä ja odotus muuttuu todelliseksi nautinnoksi, eikä jatkuvan pelon kanssa elämiseksi..

Mua kyllä yks asia harmittaa... kun mä en ole vieläkään päässyt kuuntelemaan sydänääniä... neuvolassa ekalla kertaa viikkoja oli sillo 9, ja ei sillon kuunnella vielä täällä, no viikko sitten oli se lääkärineuvola, eikä se tehny muuta kun ultran ja sisätutkimuksen, no elossahan vauva on juu, mut koska oon uudelleen synnyttäjä, mulla ei ole neuvolakertojakaan niin usein kun muilla... et seuraava neuvolakin on vasta 22.9 ja sillon viikkoja on jo 17+3.. ja kuitenkin isälle tämä lapsi on ensimmäinen niin on hiukan outoa ettei meitä oteta enempää.. Mä kyllä haluaisn jo kuulla sydänääniä mut mahtaako olla turhaa soittaa neuvolaan näin pienestä... No, kun tossa tällä viikolla toi käsi leikataan niin vaadin kyllä että leikkauksen jälkeen tarkistetaan et vauva on hengissä kans..huoh,

no,nyt kotihommiin kiinni reippain ottein =)
 
Voi, apua.. nyt kun pahoinvointi on väistynyt niin millä tämän roskaruuan himoitsemisen saa kuriin. Ei hyvä. Nyt olen parin viikon ajan antanut itselleni armoa ja nautiskellut herkuista, mutta nyt sen on loputtava, kun raskausdiabetes on varmasti tässäkin raskaudessa. :| Enkä muutenkaan himoitse ylimääräisiä raskauskiloja. Edellisessä raskaudessa kiloja kertyi 10, jotka jäivät laitokselle. Poika syntyi 41+3 ja painoi 4465. Hirvittää mitä tämä tuleva lapsi tuleekaan painamaan, jollen saa taas itseäni ruotuun.

Vaunuista. Esikolle tilasin Saksasta Gessleinin F6 - yhdistelmät, jotka ovat olleet loistava valinta meille paljon ulkona/luonnossa liikkuvalle perheelle. Vakaat ja kevyet maastossa ja lumessa. Hankin silloin myös Maxi-Cosin isofix - turvakaukalon, jonka asettaminen autoon on vaivatonta, ilman turvavyö rumbaa. Ja tuon kaukalon saa vielä noiden vaunujen runkoon kiinni - kaupunkireissulla todella käytännöllinen paketti. Suosittelen! =) lainasin tuota kaukalosysteemiä sisarelleni, joka joutui puolivuotiaan poikansa kanssa nokkakolariin, ja pelastushenkilökunta oli kehunut isofix-järjestelmää kovasti, koska mm. sen ansiosta lapsi selvisi vammoitta. onneksi vakuutusyhtiö lunasti kolaroidun istuimen ja sain tilalle upouuden kaukalon jalustoineen.

Viikon päästä np-ultra, jännittää jo kovasti! =)
 
Heipä hei!

Mukava lukea että ultrista on tullut hyviä uutisia! Itellä on nt-ultra viikon päästä ja jännittää jo. Miksen mä vaan pääse näistä peloista että jos vauva onkin kuollut tai jotain..

Näin toissayönä ekaa kertaa vauvasta unta ja siinä unessa se taisi olla tyttö. Tosin mulla onkin ollut jotenkin sellainen tyttöolo. Melkein olis järkytys jos se oliskin poika :D siis en missään nimessä meinaa että se olis huono asia, oon vaan jotenkin niin valmistautunut tytön tuloon.

Tapasin eilen lapsen isän. Siinä kaikenlaista puhuttiin ja hän olis edelleen kiinnostunut seurustelusta, mutta minä en. Siitä hän huolehti että miten hän ikinä saa naisystävän kun on lapsia jo kahdelle naiselle sitten. No ei kai se mun ongelma ole, itse on ollut mukana soppaa keittämässä.. Ja että mitä kaikki hänen läheisensä sanovat ja plaaplaa. Ettei hänen vanhemmat ikinä hyväksy tätä. Ja että olis hyvä olla lapsen vuoksi yhdessä. Joo, mutta kun mä en HALUA. Ei kiinnosta seurustelumielessä se mies. Yritin selittää että voi hän olla lapselle isä vaikkei me ollakaan yhdessä. Jonkinlaiseen yhteisymmärrykseen päästiin sitten siitä että hän tunnustaa isyytensä ja otetaan dna-testit jne varmuuden vuoksi. Mistään huoltajuusasioista ei puhuttu. Pitää niitä sitten käsitellä lastenvalvojalla kun lapsi on syntynyt.

Onkohan mulla nyt ollut niitä repäisykipuja? Muutaman kerran kun on noussut ylös niin on vihlaissut tuolta jostain ihan helvetisti. Mulla ei ole koskaan ollut närästystä niin en tiedä miltä sen pitäis tuntua, mut eilen tuntui kipeältä ja oudolta tuossa kohdassa missä rintalasta loppuu..

Tänään poksuu viikot, siis 11 tasan :)
 
Moikka!

Toi kaukalon jalusta on kyllä ihan ehdoton! Meillä on nyt kaapin päällä odottamassa (vielä muoveissa sun muissa) Gracon Logico s ja sitäkin kun vertaa edelliseen autobabyyn niin on huomattavasti enemmän pehmustetta jne. Melkein tekis mieli mennä itse köllimään... Jos vaan mahtuis ;)

Mulla ei ole vielä ollut yhtään neuvolaa. Olin kyllä ihan alkuviikoilla käymässä jotta sain äitiyskortin ja sitä kautta ajan äitiyspolille, mutta muuten niin taitaa jäädä pariin kertaan tässä raskaudessa. Seuraavaksi tiedän et on rakenneultra hoitajan tekemänä siellä viikoilla 22 ja sitten joskus vk 37 paikkeilla pitää käydä äitiyspolilla. Huvittavaa silleen et ekassa raskaudessa siellä olisi pitänyt juosta koko ajan, ja nyt tokalla kerralla ei tartte mennä lähes ollenkaan.
Tai no onhan se muutenkin vapaaehtoinen, enkä itse ekallakaan kerralla pitänyt sitä kovin tarpeellisena. Mutta sekin riippuu raskauden kulusta! Itse kävin ensimmäisella kerralla myös muutaman kerran äitiyspolilla, mutta sielläkään ei tarvitse nyt käydä ellei tule ongelmia. Musta se neuvola oli kaiken kaikkiaan aika turha ja sanoin jo silloin että jätetään ens kerta välistä jne. Taisin käydä siellä yhteensä jonkun kuusi kertaa.

Tosin sama homma jatkui lapsen syntymän jälkeen ja siellä käytiin ottamassa paino sekä pituus, ja se oli siinä kiitos. Sanoinkin sille suoraan et me tullaan tänne vain kahden asian takia. Ei ihan käynyt yks yhteen ajatukset neuvolatädin kanssa... :whistle:.
 
unista
mä ja mun mutsi ollaan nähty poikaunia jo viime syksystä asti.
Mieshän toivoo (tietysti) poikaa,mut mulle sillä ei oo väliä. molempia ennestään jo valmiiksi ;)

niistä muljahteluista, enhä mä kirjaimellisesti tarkottanu,et ilma tekis ne tuntemukset,niitä ilmoja kun sitte piisaa. mut et se olis kuitenki jotaki muuta kun sikiön liikkumista...
 
Moikka!

Kauan oon seuraillu teitä taustalta ja nyt ekan neuvolakäynnin rohkaisemana uskallan liittyä joukkoon. :) Yritettiin neuvolassa sydänääniä saaha kuuluviin, mutta eihän ne sieltä vielä kuulunut. Ei viikkojakaan vielä niin paljoa, niin en siitä ota stressiä (ihme kyllä). En tiiä miksi, mutta koko ajan ollu hirmunen pelko jos jotain sattuu tai siellä ei ookkaan ketään. Ei sitä varmaan ennen ekaa ultraa osaa rauhottua. :) Varhaisultrassa ei käyty, ja eka ultra vasta 20.9. Ei millään jaksais odottaa. :)

Elikkäs tälläset tiedot voipi lisätä, Ammuska-kolmas-26-MKS ja laskettuaika on 29.3. :)

Meiltä löytyy 7v ja 2v pojat jo ennestään. Ja nyt saadaan lisävahvistus pienestä "ylläri" vauvasta. :)

Oireista jäljellä on vielä pahaaoloa, väsymystä, repäisykipuja ja mahan juilimista. Päänsärkyä aika ajoin ollut myös. *ällövaroitus* valkovuoto on myös lisääntynyt hirmuisesti ja on tosi limaista.

Jonkin sorttista galluppia oli synnytyksistä. Meiän esikoinen syntyi rv 35+1 sektiolla, raskausmyrkytyksen ja perätilan takia. Painoa oli 2670g ja pituutta 47cm. Nuorimmaisen odotusaika meni hyvin ja syntyi rv 39+2. Vesien menolla lähti käyntiin, heti alkoi supistukset ja kesto oli 5h 21min. Poju oli 3410g ja 50cm.
Nyt jännityksellä odotan pysyykö raskaumyrkytys poissa ja puolittuuko synnytysaika niinkuin sanotaan, kiire tulee. :)

Tyttö- vai poikaolosta Alkuun ajattelin, että en tee muita kuin poikia, mutta nyt on epäilys herännyt, että josko sittenkin tyttö olisi tuloillansa. Pahoinvointi on kovempaa ja kestänyt pidempään kuin pojista, naama kukkii (mitä ei poikien aikana tehnyt), paljon väsyneempi olen myös nyt ollut ja maha näkynyt reilusti jo rv6 asti, vähän aikaisemminkin. :) Mies kovasti pientä isin tyttöä toivoisi, itte en toivo oikeen kumpaakaan. Tarkoitan siis,että mulle sama kumpi tulee, kuhan tulee. :)

Huomenna sitten labraan antamaan verinäytteitä. Tästä se taas lähtee. :) :heart:

Ammuska ja Touhu 9+6
 
Viimeksi muokattu:
Tuosta piti vielä sanoa tyttöolon puolesta, että mielialanvaihteluita on tooodella paljon, välillä sitä iskee niiiiin armoton kiukku päälle ei-mistään ja välillä tulee niin surkea itkuinen olo myöskin ei-mistään. :D Poikien raskausaikoina ei ollut ailahteluja vaan oli sellainen perushyväntuulinen, mikään ei kiukuta, hymyilen puille -olo. :LOL:
 
Heips pitkästä aikaa!

Oli pakko pitää vähän palstataukoa, kun rupesi niin kovasti ahdistamaan kaikkialta tulvivat huonot uutiset. Syvät pahoitteluni kaikille maalismurun menettäneille, jos olette vielä linjoilla.

Täällä voidaan siis ihan ok! Pahoinvointia on vieläkin, mutta ei enää niin musertavaa. Lähinnä estää syömästä herkkuja, kun kaikki makea saa edelleen aikaan tosi huonon olon. Sehän nyt ei varsinaisesti ole siis paha asia, mutta toisinaan ois kiva käpertyä johonkin sohvan nurkkaan karkkipussin kanssa ja nauttia olosta.
Ystäväni närästys on saapunut jo, reippaasti aiemmin kuin muista. Rennie onneksi riittää vielä. Maha/suolisto on muutenkin edelleen kuin hälytystilassa. Välillä on ihan ihan hirvittävät ilmakaasuuntumat. Maha todella tuntuu silloin olevan kuin kaasupallo, tosi tuskallista. Edelleen oon siis joutunut vältteleen tiettyjä ruoka-aineita, ja pikkuhiljaa alkaa tosissaan sieppaamaan, ettei esim. ruisleipää voi syödä =(
Väsymys on jotain käsittämätöntä, pystyn kevyesti nukkkumaan parin tunnin päikkärit ja kuitenkin kaadun sänkyyn viimeistään klo 22 mennessä.

Ekassa neuvolassa on käyty, ja kunnan tarjoamassa ultrassa. Viikkoa aiemmin olin käyny ykistyisellä kontrolliultrassa, jossa hematooma oli kutistunut ja näkyi enää rakeisena alueena. Kokoa oli tuolloin joku 13mmx5mm. Lääkäri kehoitti pikkuhiljaa palaamaan normaaliin elämään, ja unohtamaan koko hematooman. Ja perjantaina kun kävin siellä varsinaisessa nt-ultrassa, ei kätilö enää löytänyt hematoomaa, vaikka etsikin. Eli eiköhän tässä uskalla pikkuhiljaa sen suhteen huokasta =) Vuotoakaan ei siis ole näkynyt kolmeen viikkoon jos oikein muistan.

Niskaturvotus oli 0,5 mm, veriseulaan ei osallistuttu. Ultrassa näkyi vilkas sikiö, huiski ja huitoi minkä kerkesi. Ja sen verran isokin on kaveri, että keskimäärin viikkoa suurempi. Laskettua aikaa siirrettiin aiemmaksi (9.3) , mutta mä itse lasken edelleen sen 14.3 mukaan, koska tiedän tasan tarkkaan, ettei hedelmöittyminen ole ollut viikkoa aiemmin. Taitaa vaan olla iso vaava tulossa =) Kaikki rakenteet mitä tässä vaiheessa piti näkyä, myös näkyivät. Lokakuussa sitten rakenneultraan.

Doplerilla oon kuunnellu välillä ääniä, jos on maha ollut kipeänä tai muuten huolettanut. Mua vaan huvittaa, että paria viikkoa aiemmin oli paljon helpompi kuunnella niitä, kun vauva ei juuri liikkunut. Ja nyt sitten, kun niiden äänien "pitäisi" vasta alkaa kuulumaan, onkin se vauvan paikallistaminen paljon hankalampaa. Yhdenkin kerran löysin vauvan pitkän etsinnän jälkeen, sain ehkä 5-10 sekuntia kuunneltua, kuului kova muksaus ja vauva siirtyi. Siirsin anturia, ja siellä se syke taas kuului, mutta välittömästi tömäytti ittensä pois. Kuuntele siinä sitten, mutta ilmeisesti hyvin voidaan kun myllätään.

Silloin tällöin olen antanut itseni kuvitella, että tunnen pienen liikehdinnän. Ja itse asiassa, ultrassa kun olin, näin vauvan pyörähtävän ja samalla tunsin hennon hipaisun :heart: Mutta kyllä ne niin hennon hentoja hipaisuja on vielä, ettei niihin varsinaisesti kiinnitä huomiota. Vanhastaan kyllä tiedän, että kahden viikon sisään ne alkaa tuntumaan jo ihan oikeasti, sen takia tässä kuulostellaan ahkerasti :)

Synnytyksistä: Kaksoset syntyi 39+1, käynnisettettiin kalvojen puhkaisulla. Synnytys kesti kaikkinensa 10,5 tuntia, joista A-vauvaa ponnistin aktiivisesti n. 20 minuuttia, B:n ponnistusvaihe kesti 2 minuuttia. A syntyi hyvävointisena, B oli vähän sininen, kun istukka meinasi lopettaa toimintansa ekan synnyttyä. Laski sykkeet noin 60:een. Ja napanuora oli kolmesti kaulan ympäri ja vielä kahdesti vartalon ympäri. Siinä siis syy, miksi B oli niin vaisu viimeiset viikot masussa. Kukaan ei oikeasti uskonut, kun äitipolilla siitä valitin ja vaadin käynnistystä. Kuka tietää, mitä ois käynyt jos vielä olisi vitkuteltu.
Kuopus syntyi sitten 39+6. Alkoi jo aamusta supistelemaan sen verta kipeästi, että tiesin vauvan syntyvän pian. Pitkin päivää tuli kipeitä , mutta epäsäännöllisiä supistuksia, ja suoli tyhjeni. Illlalla supistukset hävisi moneksi tunniksi, ja olinki vähän pettynyt. 22.30 tulikin sitten sellainen jytinäsupistus, että henki salpautui. Tunnin tuli 10 minuutin välein, tosi kipeinä. Soitin 23.30 naikkarille, että mitäs tehdään, ja käskivät ootella. Puhelun loputtua soitin kuitenkin (onneksi) lapsenvahdit paikalle, sillä heti sen jälkeen supistukset ryhtyi tulemaan kahden minuutin välein. Sairaalassa oltiin 0.45 ja vauva syntyi 1.48. Eli kestoa oli 3h20 min. Vauva voi loistavasti, samoin äiti.
Nyt on alkanut vähän pelottaa, että onko yhtä nopea synnytys vai kenties nopeampi. Ettei vaan syntyisi kotiin... täytyy aika nopeasti lähteä sairaalaan. Viimeksi hämäsi se, että ensin supparit tuli 10 minuutin välein, ja yhtäkkiä 2 minuutin välein. Ja silloin rupesikin sitten olemaan kiire. Viimeksi jo sanottiin, että vois vaikka teltan sitten laittaa sairaalan pihalle viikkoa ennen laskettua aikaa...

Tällaisia mietteitä siis täällä, jospa pikkuhiljaa uskaltaisi ruveta palstailemaan vähän aktiivisemmin =)
Masukuvan otin tänään tasaviikkojen kunniaksi, ja laittelen sen tuonne galleriaan, kunhan saan ladattua koneelle.

Ipanapiina ja Ihmevaava 12+0 *POKS*
 
Ja suoraan omaan masuun käy juttuni, anteeksi siitä..

Mitä tää järkyttävä alamahakipu on?! Aamusta asti juilinut alamahaa ihan kunnolla, enemmän liikkuessa, mutta ihan maatessakin tuntuu outo kipu.. Ja ummetusta ei kyllä ole. Mää alan kohta hystrerisoida ihan oikiasti :(

Pahkis ja pikkumuru 11+5 (10+0)
 
pahkuratäti
mä kävin perjantaina neuvolas just tollasten ihme kipujen takia. mulle sanottiin,et ne on kasvukipuja. kohtu kasvaa nyt huimaa vauhtia ja saattaa myös tulla ihan menkkamaisia kipujaki!
mä oon kans tänään ollu kipee, yritin varastoo siivota,mut eihän siitä tullu mitään,ku siin juili ja kovaa. rupesin maate ni helpotti jonku ajan päästä.
 
Terveisiä kättäriltä.
Siellä oli 1 vauva, jonka sydän löi tiuhaan ja jalat ja koko vauva liikkui hienosti.
Turvotusta oli 0.13, mutta se arvo yksistään ei kuulema kerro mitään. Vaan pitää odottaa kaikkia yhteistuloksia.

Oli kyllä aika ihana tunne nähdä se pieni :heart:
Ja baba pääsi mukaan ja oli myös pienestä todella onnellinen. Saatiin katsoa koko ajan isosta tv:stä pienen kuvaa.
Paha olo vaivaa edelleen ja neuvolan mukaan olisi 11+5 mutta ultran laskujen mukaan 11+6
Joten ei tarvii la vaihtaa yhden päivän takia. Sillä ei ole niin merkitystä.


Silvia ja Vilianna-habibi 11+6 :heart:
 
Heissan,

Jotenki olo alkaa tuntua taas "normaalilta". Maha kasvaa, mut ei oo edessä ja ei enää väsytä 24/7.
Tätä hetkeä oon odottanu. :) Et jaksaa tehdä muutaki ku haukotella ja valitella väsymystä.

Olin sillon pari viikkoa sitte np ultrassa, kaikki ok. :) Olihan se tosi jännää nähdä se pikkunen ensimmäistä kertaa :heart:

Olin eilen uimahallissa ja kun aloin palella, niin mun nänneihin alko sattumaan ihan törkeesti. Oon jo aiemminki huomannu vastaavaa, mut eilen se kipu oli tosi kova. Onko muilla ollu vastaavaa?
Ihan kauhistuttaa, ku on talvi tulossa ja kuitenki palelee enemmän, et miten selviin.

Nyt taas iskias vihottelee. Ylensä se on vaan sen jos oon käyny lenkillä, mut nyt sattuu muutenki. NIIN ÄRSYTTÄVÄÄ! Onks teillä muilla samasta ongelmasta kärsivillä jotain tukivöitä tai muita?

Nunnika rv 14 :heart:
 
Olin eilen uimahallissa ja kun aloin palella, niin mun nänneihin alko sattumaan ihan törkeesti. Oon jo aiemminki huomannu vastaavaa, mut eilen se kipu oli tosi kova. Onko muilla ollu vastaavaa?
Ihan kauhistuttaa, ku on talvi tulossa ja kuitenki palelee enemmän, et miten selviin.

Nyt taas iskias vihottelee. Ylensä se on vaan sen jos oon käyny lenkillä, mut nyt sattuu muutenki. NIIN ÄRSYTTÄVÄÄ! Onks teillä muilla samasta ongelmasta kärsivillä jotain tukivöitä tai muita?

Nunnika rv 14 :heart:
Joo mullakin olivat nännit tosi kipeät ku olin ollut 30 min altaassa. Ja tämä oli ihan alusta saakka. Nyt en ole pahoinvoinnin takia uskaltanut mennä halliin, mutta rinnat ja nännit ovat todella kipeät lähes kokoajan. Yölläkin olen kipuun herännyt.

En tiedä voiko viikolla 12 olla jo iskiaskipua, mutta minulla on, joko raskauden tai kenkien takia.
Tänään oli helpompi päivä ku eilen.

Ihana kuulla että tähän väsymykseen voi olla tulossa parin viikon päästä helpotusta :whistle:
Mä unohdan asioita ja olen kokoajan todella väsynyt. Ja pahoinvointi senkun jatkuu :'(
 
masukivuista sen verti että kyllä täälläkin on massukipuja välillä enempi välillä vähempi. Toisinaan olen ollut varma ettei kaikki ole kunnossa mutta nyt mennäänkin jo niin hyvillä viikoilla että uskon niiden olleen ihan asianmukaisia kipuja. Esikoisesta en enään muista oliko mimmosia tuntemuksia.

Väsymyksen keskeltä taidankin kömpiä nukkumaan..

Dindei+ pikku 14+1
 

Yhteistyössä