Lupaukset ja huomioon ottaminen

[mies]

Mukavaa kuulla, minä jo ajattelin, että kohta vapautuu fiksu nainen vapaillemarkkinoille

Oletko jo ajatellut, että mitä annat miehellesi palkkioksi?

 

[Ville]

AP: Ilmoittaudun myös kannattajajoukkoihisi Vaikka en olekaan pölyallergikko, minua taatusti ärsyttäisi moisen pikkuhomman tarpeeton venyttäminen. Olet saanut kummallisen paljon kummallisen tylyä palautetta. Et ehkä tiedä, että näillä palstoilla pitäisi kysellä neuvoa suunnilleen anteeksi pyydellen. Pienikin häivähdys keskustelun aloittajan kohtuullisesta itsetunnosta ja määrätietoisuudesta saa kaikenlaiset persoonat älähtämään ja luonnehtimaan aloittajan vaikka miksi. Niin se vain tuntuu toimivan, eikä siitä kannata välittää. Hyvä kuitenkin, jos ilmastointiputki on vihdoin paikallaan, etkä joutanut vapaille markkinoille!

 

[karisma]

*/*
karisma, kuka teillä ne armaasi huonekalut sitten kokoaa?

Noo...vaimo on hyvä kutittelemaan leuan alta...Uuvuttaakin minut välillä, mutta siinä on huonekalut vain sivuosassa..

 

[ap]

Oletko jo ajatellut, että mitä annat miehellesi palkkioksi?

Nyt on komero valmis ja makkari siivottu Mies sai vapaaillan ilman mitään kotitöitä, herkullisen illallisen ja selkähierontaa............

Ville: joo tosiaankin en tänne juurikaan normaalisti kirjoittele, joten en tiedä välttämättä miten asiat pitäisi esittää jos oikeasti neuvoja haluaa. Toisaalta miksipä sitä teeskennellä olevansa muullainen kuin on Onneksi olen sen verran paksunahkainen ettei minua pienet piruilut hetkauta

 

[*/*]

*/*
karisma, kuka teillä ne armaasi huonekalut sitten kokoaa?

Noo...vaimo on hyvä kutittelemaan leuan alta...Uuvuttaakin minut välillä, mutta siinä on huonekalut vain sivuosassa..

Taitaa olla vielä tuore suhde, kun leuan alta kutittelu saa sinut toimimaan? Mutta tietty, kyllähän miestä pitäisi muistaa jollain hyvällä, kun askareet sujuu.

Toisaalta itselleni on vähän vierasta, että suhde perustuu suorittamiseen ja palkitsemiseen. Leuan alta kutittelukin on vähän kuin koirakoulussa: mamman kultapoju, hyvä poika, hyvä! Mutta ehkäpä en ole oikein oivaltanut, mikä miehiä miellyttää ja mikä heidät saa innolla asentamaan ja nikkaroimaan. Tietenkin mukavaa, jos mies tekee ja osaa, mutta painostaa en ole osannut - en varmaan sitten riittäävästi kiittääkään, ellei tyytyväisyys muutoin ilmene.

Tässä samalla voisikin sitten kysäistä, tarvitsevatko/kaipaavatko miehet kehuja ja kiitosta paljonkin?

 

['/*]

ap: "joo tosiaankin en tänne juurikaan normaalisti kirjoittele, joten en tiedä välttämättä miten asiat pitäisi esittää jos oikeasti neuvoja haluaa. Toisaalta miksipä sitä teeskennellä olevansa muullainen kuin on Onneksi olen sen verran paksunahkainen ettei minua pienet piruilut hetkauta "

Toivottavasti et ap, nyt pane pahaksesi (tämä voi olla minun omaa miesten patistelukyvyttömyyttäni), mutta on sentään hyvä, että teillä on jo pitkä, vuosien suhde. Mies tuntee jo sinut.

Satun nimittain tietämään naisia, jotka toimivat hyvin samoin ja "paksunahkaisesti" heti suhteen alussa. Mies pistetään tekemään heti isompikin remontti, vaikkei työpälineitä, esim. sitä sähköporaa ole, eikä miehen varsinainen ammattikaan liity remontoimiseen. Aika julmaa, kun kuulee sitten naiselta takanapäin, että eihän se remontti onnistunut, pieleen meni! Ja kohta on kuvioissa uusi "yrittäjä", uusi miessuhde, hyvällä älyllä ja ruumiinvoimilla varustettu, kehuttu.

Sinulta ap, meni muuten puolipäivää tähän nettikeskusteluun, purkauksiin ja "neuvojen kyselyyn". Nopea kirjoittelija kuitenkin olet, sen huomaa. Kysymyksiä ja vastauksia tuli ihan liukuhihnalta. Milloin miehesi saa mahdollisuuden purkaa sen puoli päivää omia tuntojaan?

 

[karisma]

]*/*
Taitaa olla vielä tuore suhde, kun leuan alta kutittelu saa sinut toimimaan? Mutta tietty, kyllähän miestä pitäisi muistaa jollain hyvällä, kun askareet sujuu.

Toisaalta itselleni on vähän vierasta, että suhde perustuu suorittamiseen ja palkitsemiseen. Leuan alta kutittelukin on vähän kuin koirakoulussa: mamman kultapoju, hyvä poika, hyvä! Mutta ehkäpä en ole oikein oivaltanut, mikä miehiä miellyttää ja mikä heidät saa innolla asentamaan ja nikkaroimaan. Tietenkin mukavaa, jos mies tekee ja osaa, mutta painostaa en ole osannut - en varmaan sitten riittäävästi kiittääkään, ellei tyytyväisyys muutoin ilmene.

Tässä samalla voisikin sitten kysäistä, tarvitsevatko/kaipaavatko miehet kehuja ja kiitosta paljonkin?

Aika reipas tulkinta suhteesta muutaman rivin perusteella ja siksipä metsään meni oikein ryminällä. Yrittämisestä saat palkinnoksi pienet kehut:" Hyvä tyttö, hyvä, hyvä.

Ettet tiedä mikä miehiä miellyttää? Nyt äkkiä keksimään.

 

['/*]

karisma, en tosiaakaan tiedä, mikä miehiä miellyttää. Olen usein yllättynyt! tässäkin ketjussa tomera ja "paksunahkainen" ap sai miehiltä ihmeen paljon ihailua ja kannatusta, vaikka olen aina kuvitellut, että justiinan elkeet ja koirakoulu eivät ole miesten mieleen. Mutta taidan ollakin väärässä. Pisimmät parisuhteet kun näyttävät syntyvän ja kestävän juuri tuolta pohjalta.

En muuten ihan oikeasti tiedä mikä _miehiä_ miellyttää, kun kaikki miehet eivät osaa minuakaan miellyttää .

 

[mies]

Pitäisikö alkaa sanojaan perumaan

Suomalainen perusluonne on reilu. Niskavuoren naiset ovat varmasti yksi ilmentymä tästä. Suomalaista kulttuuria on toiminta, joskus suorakin. Mutta pitää muistaa, että suomalaiset pyrkivät rajaamaan toimintansa asiaan, eikä henkilöihin, eikä henkilökohtaisuuksiin. Suomalainen arvostaa suoria mielipiteitä, ASIASTA. Mutta kaikenlainen mollaaminen, vähättely ja henkilökohtaisuuksiin meneminen on suomalaiselle myrkkyä. Siinä on ero Justiinalla ja Justiinalla, kuten myös tomeralla ja tomeralla.

 

[*/*]

ap: "Mieheni taitaa olla jollain tasolla maanis-depressiivinen, innokkuuden puuskassa lupaa vaikka kuun taivaalta mutta sitten heti seuraavana päivänä ei jaksa enää luvata muuta kuin itselleen rauhallisen illan..."

Valitettavsti tuossa yllä on yksi esimerkki aika pahasta toisen mollaamisesta. Alkaa nimittely, kun ei itse tule huomioduksi ja saa tunnetta, että on tärkeä. Sitähän apn koko juttu korosti, ettei itse tule huomioiduksi.

niin mies, mikä ero on Justiinalla ja Justiinalla?

 

[mies]

Justiina sanoo "tamppaa matot"

Justiina2 sanoo "sä oot sitten vetelys, tamppaa matot"

 

[*/*]

mies, ymmärrän, mitä tarkootat.
Olenkin joskus miettinyt, mikä on hyvä tapa ilmaista pyyntö! Sinun mielestäsi suomalaisille riittää, että sanoo "tamppaa matot", ei tarvitse siis olla erityisen kohtelias sanomalla "voitsitko tampata matot", tai "olisitko niin ystävällinen ja tamppaisit matot"?

Varmaan jokin noista pyynnöistä voisi olla sopiva. Ei tarvitse mennä liiallisuuksiin, kuten "kultaseni, voisitko olla niin ystävällinen, että tamppaisit matot, kun olet niin komea ja seksikäs mattopiiska kädessä."

Kun luin koko ketjun tarkemmin, niin valitettavasti ap:n purkauksessa oli paljon miehen mollausta. Tietenkin kuka tahansa voi sellaiseen joskus syyllistyä, mutta kun kirjoitus oli paljolti myös oman itsen kehumista, niin tuli tunne, että mies on aika alakynnessä ja ap manipuloi ja dominoi vahvasti. Itse en ihaile sellaista parisuhteen mallia, vaikka se tuntuukin olevan melko tavallinen.

En tiedä, miten tuonkin remonttitilanteen olisi voinut hoitaa ilman tunneryöppyä. Mikä siinä oli asiaan kuuluvaa faktaa ja mikä taas sitä huomion kipeyttä.

 

[luulisin]

Minä en usko, että ap samalla tavalla suoraan miestä mollaisi päin naamaa kuin mitä täällä tulee purettua nimettömänä.

 

[ap]

Kyllä tässä maailmassa saa ja pitääkin olla "Justiina" sekä miesten että naisten, tiettyyn rajaan asti tottakai, muuten joutuu ylitallatuksi, vaikka totta on että Justiinalla ja Justiinalla on eroa. Ei tietenkään niin että parisuhde pitäisi perustua keskinäiseen valtataisteluun, mutta jos toinen on selvästi alistuva ja toinen dominoiva niin ei sekään ole hyvä. Myönnän että olen voimakastahtoinen mutta väitän myöskin olevani reilu: tunsin mieheni puutteet jo silloin kun yhteen muutimme enkä vaadi häneltä hänen luonteen vastaisia tekoja mikäli kyse ei ole TODELLA tärkeästä asiasta, niinkuin tässä tapauksessa minun terveydestäni. Ja silloinkin pyrin antamaan hänelle aikaa enkä nalkuta ja vaadi vaan pyydän kauniisti. Kuten ehkä olette rivien välistä voineet lukea on myöskin mieheni voimakastahtoinen, joten ei tässä kukaan ole toista alistamassa ja mollaamassa.

Siitä mollaamisesta vielä: ei minusta maanis-depressiivinen ole haukkumasana. Sehän on sairaus. Sama kun sanoisi että toisella on flunssa, niin onko se sitten mollaamista ja haukkumista? En mielestäni muutenkaan mollannut miestäni tässä ketjussa, ei ainakaan ollut tarkoitus, mutta tietysti eri ihmiset tulkitsevat toisten sanomisia ja kirjoittamisia eri tavalla, sille en mitään voi. Ja kuten nimimerkki "luulisin" sanoi, en TIETENKÄÄN mollaa miestäni päin naamaa vaan yritämme puolin ja toisin kannustaa niinkuin parhaiten osaamme. Tänne olen saanut purkaa silloista pahaa mieltäni, ja saanut, kiitos teille, paljon asiallisiakin kommentteja. Toivottavasti myös miehelläni on joku kanava mihin purkaa tuntojaan, en ole niin naivi että luulisin ettenkö minäkin joskus häntä ärsyttäisi

 

[*/*]

Teillä on pitkä liitto, ja tunnette jo toisenne. Kuten sanoin, tuon tyyppisiä parisuhteita on paljon, kestäviäkin. Ehkäpä yleiseti ottaen "pitääkin olla "Justiina" sekä miesten että naisten, tiettyyn rajaan asti tottakai, muuten joutuu ylitallatuksi." Itse vain vierastan kovasti tuollaista elämää, vaikka lähes päivittäin huomaa kahvipöytäkeskusteluissa, että noinhan se monessa parisuhteessa menee. Ja ellei ole mennyt, onkin sinkku.

Itse en halua justiinaksi, tasa-arvoinen liitto sopii parhaiten. Kriittisen hankalat työt voidaan antaa muiden tehtäväksi. Ei ole mikään pakko tehdä itse eikä edellyttää puolisoa tekemään.

Ville totesi, että häivähdys naisen kohtuullisesta itsetunnosta ja määrätietoisuudesta saa muut älähtämään. No, en näkisi asiaa noin, mutta kaipa yleinen tulkinta on sitten sellainen. Kohtuulliselta vaikuttava itsetunto ja määrätietoisuus ei kuitenkaan ole samaa kuin, että asiat hoituvat. Moni saa työt tehtyä vähälläkin temuamisella, jopa kuin ne vain itsestään hoituisivat. Pidän sellaisesta piirteestä sekä naisessa että miehessä.

 

[karisma]

Tuskin monikaan mies "justiinoita" kaipaa, vaikka jotkut sellaisen kanssa elääkin. Voihan kuitenkin olla, että nämä miehet tarvii "äiteen" sanomaan mitä, milloin, miten ja missä.
Itsekäs ei tarvii olla, mutta itsepäinen.

'/*
En muuten ihan oikeasti tiedä mikä _miehiä_ miellyttää, kun kaikki miehet eivät osaa minuakaan miellyttää .

Olet siis noin miellyttävä

 

[Muori]

Jos ap:lla olisi yhtä saamaton mies kuin minulla, ei olisi katsellut häntä varmaan päivääkään. Itsekin olen kyllä saamaton, kun olen häntä katsellut vuosikymmeniä, ajoittain olen pitänyt mielenterveyteni vuoksi salasuhteita, mutten ole kuitenkaan häntä lopullisesti jättänyt...

Mieheni jättäytyi kotiherraksi pari vuotta sitten, töitä kyllä tekisi kuulemma, mutta kun ei löydy mieleistä, no onneksi vaimolla on töitä...

Teimme muutama vuosi sitten remontin ja listat jäivät laittamatta, vuoden päästä kysyin laittaisiko jo listat kun on kotonakin aina...hän on myös luonteeltaan sellainen etten saa komentavalla äänensävyllä pyytää mitään, pitää aina hyvin varovasti anoa; olisitko kulta kiltti ja laittaisit...

Olisin kyllä voinut itsekin ne laittaa, mutten periaatteessa laittanut koska olen perheessämme ainoa työssäkäyvä. Kesti pari vuotta kunnes listat tulivat paikoilleen.

Eilen tulimme parin päivän matkoilta, naapuri soitti toissapäivänä miehelleni ja ilmoitti että postilaatikkomme oli pudonnut...meillä on puinen laatikko ja se on ollut kiikun kaakun paikoillaan koko kesän...no eilen oli sen viimeinen roikkumispäivä.

Listaa riittää vaikka kuinka...mitä ap olisi tehnyt tällaisen miehen kanssa?

Kiukkua saan aina niellä, koska milloinkaan ei mitään tapahdu heti ja sanoa ei saa kiukkuisesti mistään, muuten tulee pitkä mykkäkoulu.