Vielä pikaiset iltakuulumiset, odottelen että tyttö nukahtaisi... Olipa taas tullut paljon tekstiä!
Tervetuloa uusille ja onnea ultrakuulumisista!
Mulla oli tänään eka neuvola, lappujen täyttelyä vain. Verenpaineen ja painon katsoi, mutta kaikki veri-ja virtsajutut otetaan laboratoriossa. Menen varmaan ensi viikolla, kun mies on iltavuorossa ja voi olla päivisin tytön kanssa. Muuten olisi vähän vaikeaa olla piikitettävänä, kun lapsi roikkuu lahkeessa... Yritän tässä nyt miettiä, että otammeko sen seerumiseulan vai mikä verikoe nyt onkaan, joka on np-ultran yhteydessä.
Ultraa kovasti odotan, on varmaan n. kk päästä. Esikoisen odotusaikana np-ultra kesti melkein tunnin, ja siitä noin pari minuuttia käytettiin niskapoimun mittaamiseen, joten paljon muutakin siinä katsottiin. Ja ultraaja oli tosi kiva, ja oikein tarkoituksella metsästi hyviä kuvakulmia, että saatiin kivoja profiilikuvia mukaan
Kertomisesta, olen kertonut meidän "kerhokavereille" eli toisille äideille leikkipuistossa, jossa käydään pari kertaa viikossa, ja sitten omalle äidilleni. Muistaakseni ei olla muille kerrottu. Tavallaan haluaisin ensin käydä ultrassa ennen kuin kerrotaan muille, mutta saa nyt nähdä miten onnistuu, olen niin löppäsuu että saattaa vahingossa lipsahtaa. Ja turvonnut maha ja pahoinvointi paljastaa varmaan aika nopeasti...
Meiltä on kyselty esikoisen nimenantojuhlista lähtien, että koska teemme seuraavan. Viimeiset kerrat olen aina sanonut, että saa tulla sitten kun tulee, alkoi jo ärsyttää kysely. Tuskin on kauhea yllätys kenellekään... Miehen sisko etenkin joka kerran tavatessamme jaksaa kysellä asiasta, vaikka selvästi olen sanonut, että yritystä on...
Meillä on lauantaina tytön 1 v. juhlat, ollaan kutsuttu ihan liikaa vieraita, ja kämppä on kuin pommin jäljiltä, mitään ei olla leivottu, ja väsyttää ihan kamalasti. No kai tästä jollakin keinolla selvitään, onhan tässä vielä huikaisevat 3 päivää aikaa
Viime yönä tyttö valvoi yli neljä tuntia, vuorotellen käytiin miehen kanssa nukuttamassa, ja välillä otettiin viereen, mutta mikään ei auttanut. Kolmen maissa sitten lopulta nukahti, joten unet on jääneet vähän vähiin. Sellaisina hetkinä kyllä tulee mietittyä, että mihin sitä on oikein ryhtynyt, kun on sitten 2 pientä lasta kukkumassa pitkin öitä! Voi apua...
Nyt kuulostaa lupaavan hiljaiselta tytön huoneessa, joten ehkä uskaltaudun itsekin unten maille. Hyvää yötä kaikille!
Kirsikka rv 6+5
Tervetuloa uusille ja onnea ultrakuulumisista!
Mulla oli tänään eka neuvola, lappujen täyttelyä vain. Verenpaineen ja painon katsoi, mutta kaikki veri-ja virtsajutut otetaan laboratoriossa. Menen varmaan ensi viikolla, kun mies on iltavuorossa ja voi olla päivisin tytön kanssa. Muuten olisi vähän vaikeaa olla piikitettävänä, kun lapsi roikkuu lahkeessa... Yritän tässä nyt miettiä, että otammeko sen seerumiseulan vai mikä verikoe nyt onkaan, joka on np-ultran yhteydessä.
Ultraa kovasti odotan, on varmaan n. kk päästä. Esikoisen odotusaikana np-ultra kesti melkein tunnin, ja siitä noin pari minuuttia käytettiin niskapoimun mittaamiseen, joten paljon muutakin siinä katsottiin. Ja ultraaja oli tosi kiva, ja oikein tarkoituksella metsästi hyviä kuvakulmia, että saatiin kivoja profiilikuvia mukaan
Kertomisesta, olen kertonut meidän "kerhokavereille" eli toisille äideille leikkipuistossa, jossa käydään pari kertaa viikossa, ja sitten omalle äidilleni. Muistaakseni ei olla muille kerrottu. Tavallaan haluaisin ensin käydä ultrassa ennen kuin kerrotaan muille, mutta saa nyt nähdä miten onnistuu, olen niin löppäsuu että saattaa vahingossa lipsahtaa. Ja turvonnut maha ja pahoinvointi paljastaa varmaan aika nopeasti...
Meiltä on kyselty esikoisen nimenantojuhlista lähtien, että koska teemme seuraavan. Viimeiset kerrat olen aina sanonut, että saa tulla sitten kun tulee, alkoi jo ärsyttää kysely. Tuskin on kauhea yllätys kenellekään... Miehen sisko etenkin joka kerran tavatessamme jaksaa kysellä asiasta, vaikka selvästi olen sanonut, että yritystä on...
Meillä on lauantaina tytön 1 v. juhlat, ollaan kutsuttu ihan liikaa vieraita, ja kämppä on kuin pommin jäljiltä, mitään ei olla leivottu, ja väsyttää ihan kamalasti. No kai tästä jollakin keinolla selvitään, onhan tässä vielä huikaisevat 3 päivää aikaa
Viime yönä tyttö valvoi yli neljä tuntia, vuorotellen käytiin miehen kanssa nukuttamassa, ja välillä otettiin viereen, mutta mikään ei auttanut. Kolmen maissa sitten lopulta nukahti, joten unet on jääneet vähän vähiin. Sellaisina hetkinä kyllä tulee mietittyä, että mihin sitä on oikein ryhtynyt, kun on sitten 2 pientä lasta kukkumassa pitkin öitä! Voi apua...
Nyt kuulostaa lupaavan hiljaiselta tytön huoneessa, joten ehkä uskaltaudun itsekin unten maille. Hyvää yötä kaikille!
Kirsikka rv 6+5