*Lokakuun Mahapyöriäiset Syyskuu 2009* *Yhdeksän vauvaa on jo syntynyt!*

TErve!

Tämä poika lapsen kanssa eläminen käy kyllä liikunnasta.

Tultiin juuri terveysasemalta, piti liimata pojan leuka :/
Jätkä juoksee katsomatta yhtään mihin juoksee ja kas kas sitten onkin haavaa joka lähtöön. No onneksi oli siisti, että liimaus riitti.
Odotan innolla teini-ikää ja murtuneita luita

Seksistä synnytyksen jälkeen.

Meillä eka kerta oli kun jälkivuoto loppui. Muuten olisin voinut jo aiemmin, mutta koska se olisi vuodon takia ollut tosi inhottavaa, niin jätettiin tuonnemmaksi. Eli n.5vk synnytyksestä.

Olihan paikat kieltämättä väljän oloiset ja kuivat. Treenillä kiinteytyi kyllä tosi nopeasti timmiksi. Kuivuus loppui kokonaan vasta imetyksen päätyttyä, mutta kunnon liukuvoide auttoi. Ja en suosittele sitä mikä tulee ä-pakkauksessa, se tahmaa!! Tämä siis toki vain oma kokemukseni.
Paikat tuntui normaalilta seuraavana kesänä..eli n.4kk synnytyksestä. Silloin ei ollut mitään kuivuutta, paikat oli treenillä timmissä kunnossa ja ei ollut mitään niitä pikku säväreitäkään.

Me ajoitettiin alkuun aina nuo harrastelut niin, että poika oli nukahtanut juuri. Poika kun oli tosi säntillinen ja kun nukahti ei herännyt vasta kuin parin tunnin päästä, eli aikaa oli. Ja näin sitten jatkettu nykyäänkin. Eli jos aikeissa on, niin kumpikin sen kyllä tietää pelkästään naamaa katsomalla ja kun poika on simahtanut niin eikun hommiin

ON:

Ei siis oikeasti...tämä maha...alkaa jo vähän hirvittämään...siis tietenkinhän ekana tulee mieleen synnytystä enteilevä vatsan tyhjenemis prosessi, joillain se voi kestää päivästä muutamaankin...vaan onkos tämä jotain sellaista, vai mikähän nyt on?

Noh, juuri sain neukka ajan tiistaille. Hassua, että nyt siellä ravataankin joka viikko. Saa muuten tietää sen hempankin pitkästä aikaa. Olen laiminlyönyt sen syöntiä oikein lahjakkaasti, mutta tuossa vattuteessä on sitä, joten ehkä se vähän tasoittaa tilannetta
=)

paapelo+poju+Deri 36+5

 

apollo80: samaa mielta - tasta haluisin minakin kuullla!
Piti myos liittaa tuohon parasta raskaudessa-kohtaani, etta ehdottomasti petihommat

Meilla on ainakin ollut kivaa ja vaikkei valttamatta maarallisesti ole juurikaan lisaantynyt, on laadullisesti parantunut - mun osalta ja siksi kai myos ukkeninikin osalta.
Nyt alkaa olemaan jo vaikeampaa tan kumpuni kanssa, mutta halut on ainakin olleet kohdallaan alkuaikojen yokkailysta toivuttuani.

Sit viela yks Parasta rauskaudessa: ukkeli sanoo, etta ma olen ollut hanta kohtaa kiltimpi - eli siis pinnan pidentymisen olen itsekin huomannut. Kolleegatkin sanoo mun relanneen.
Tama on todellakin bonusta kaltaiselleni stressimyyralle ja tuiskahtelijalle. Toivottavasti pysyisin tallasena

Tosin, kun mua nyt arsyttaa, niin arsyttaa sitten kunnola enka jaa katselmeaan vaan se yltyy heti sellaiseksi yltiopaiseksi raivoksi - eli tavaroita menee rikki. Mutta harvemmin onneksi

 

TErve!



ON:

Ei siis oikeasti...tämä maha...alkaa jo vähän hirvittämään...siis tietenkinhän ekana tulee mieleen synnytystä enteilevä vatsan tyhjenemis prosessi, joillain se voi kestää päivästä muutamaankin...vaan onkos tämä jotain sellaista, vai mikähän nyt on?



paapelo+poju+Deri 36+5

Täällä sama homma, nyt viidettä päivää vatsan tyhjennys menossa

Ja väillä on tosi kipeenä! En tiedä kyllä mistä johtuu, huomenna neuvola, täytyy vähän kysellä asiasta..

Inka ja Maisa 37+3

 

Heipsan...

Neuvolassa tänään kaikki ihan normaalisti, paitsi et terveydenhoitaja etti noin 10min sydänääniä. Ei meinannu löytää sitten millään, sanoinkin hälle että mulla on istukka siinä edessä et kannattaa töniä mutta eihän mua voi uskoa
Joku niitä sf-mittoja kyseli niin mulla on mennyt näin:
23+3 21
27+5 28 (eri mittaaja, kesälääkäri)
30+3 28
32+5 31,5
34+6 33

Huomenna sitten virallisesti alkaa äippäloma vaikka tässä on nyt kolmisen viikkoa lomailtukin

Parasta tässä raskaudessa on ehkä ollut se kun "tärppäsi" ekasta kerrasta ja on ollut kiva huomata kuinka paljon tuleva isoveli odottaa vauvan tuloa (ainakin vielä)
Ikävintä on ehkä ollut tämä närästys ja kamalat selkäkivut (näitä ei kumpaakaan ollut poikaa odottaessa)

Tosta seksistä niin esikon jälkeen meni noin 2-3 viikkoa kun uskalsin ensimmäisen kerran, vähän se oli kyllä sähläystä kun mua jännitti ihan sikana että sattuuko se Mutta seuraavat kerrat meni jo ihan normaalisti kun en jännittänyt enää. Ja kyllähän sitä aikaa siihen aina jostain välistä löytää...

 

Moikka!

Alley: mä muistelisin ettei Eurokankaassa ole sitä cool-max-kangasta. Ite oon käyttäny sisäpintana mikrofleeceä, siitä oon tykänny enempi kuin kuivaliinakankaasta. Täällä oli eurokankaassa myös oranssia, turkoosia ja suklaaruskeaa pul-kangasta. En kyllä tykkää itse mistään noista väreistä joten tilaus on lähdössä netin kautta.

Henspu: sg-mitta voi hyvin junnata paikallaan jos vauva on mittausten välissä laskeutunut.

Apujoukoista: meillä ei asu kuin miehen sisko tässä lähellä, muut sukulaiset on joko 450 tai 600 km päässä. Miehen äiti käy välillä täällä mutta eipä sitä silloin osaa mihinkään lähteä. Ihan kahdenkeskeinen aika on aika vähissä.

Seksistä synnytyksen jälkeen: taidettiin alotella sitten kun vuoto oli loppunut. Kuivuutta oli ainakin mulla koko imetysajan, liukuvoide on hyvä keksintö. Ainahan se ensimmäinen kerta hieman jännittää mutta kun ei ota paineita ja ajattelee että aina voi lopettaa kesken jos siltä tuntuu niin hyvin se meni. Eniten ehkä haittaa kortsujen kanssa pelaaminen, valitettavasti sitä kestää aika kauan kun mulla on menkat alkanu imetyksen vuoksi tosi pitkän ajan kuluttua niin muun ehkäsyn aloitus on venyny. Aikaa on kyllä löytyny jossain välissä, usein tosiaan niin että heti kun vauva on nukahtanu.

Omaa oloon ei uutta. Selkä on hieman kipeä mutta menen kohta hetkeksi lepäileen niin eiköhän se siitä. Kastemekon sain ommeltua valmiiksi, enään muuttuu nauhat. Ne aattelin ostaa sitten kun vauva on syntyny. Seuraavaksi käyn sitten imetyspaitojen tai kestovaippojen tekoon.

Peppi ja tytsi 35+2

 

Laitoin vauvan sängyn lähestulkoon valmiiksi...pinnis on siis kasassa ja sen päälle sitten laitoin ensisängyksi ä-pakkauksen =)

En tiedä...luulen kärsiväni jonkinasteisista ennakoivista supisteluista...juilii tasaisesti tuota mahaa ja Deri on aika vaisukin...siis peppuaan heiluttelee kyllä tuonne oikealle oikein hienosti, mutta tuntuu lepäilevän kovasti....
Tästäkö alkaa meikäläisen 2vk ellei pidempikin kärvistely??!! :ashamed: :headwall:

Nyt tuo poika heräsi...lähdetään vähän ulos käymään...sitten on kyllä imuroitava...poika levitti aamulla mannasuurimoita koko keittiön lattian alalle

 

Moi!

Mansikkakakku täällä sinulle kohtalotoveri :wave: Tsemppiä kovasti sinne :hug:

Paapelo täällä kans alkanut tuo tyhjennys, omaan ongelma vatsan joka yleensä toimii joskus ja jouluna, tälläistä ei ole ollut paitsi ennen esikoisen syntymää. Samoin tänne on rantautunut kokoaikainen nälkä, eli elimistö tankkaa itseään koitokseen. Asiaa tosin hieman hankaloittaa tämä raskausajan diabetes :/

Apollo80 meillä aloiteltiin kans jälkivuodon ja jäkitarkastuksen jälkeen ja ilokseni huomasin ettei homma ollut muuttunut miksikään. Ainoa mikä on asiaan vaikuttanut on tolkuton väsymys eli meillä esikoinen nukkunut todella huonosti koko elämänsä ja silloin kun tämä on nukkunut on meilläkin ollut suurin tarve nukkua... Eli sen takia ollut pojan syntymän jälkeen hiljaisempaa...

Parasta tässä raskaudessa on ollut se, että se tapahtunut, kaikkien ongelmien jälkeen en pidä enää mitää itsestään selvyytenä ja pahinta on ollut se, että koko ajan jotain ongelmaa ja saa kantaa murhetta.

Jotain muutakin piti taas kommentoida, mutta tuntuu että tämä raskausdementia vaan pahenee päivä päivältä Onneksi ollaan jo loppumetreillä niin toivon mukaan en hukkaa itseäni enkä esikoista

Mut sit omaa napaa... Täällä olo jatkuu kurjana Tuntuu että kivut pahenevat päivä päivältä, tuntuu ettei kohta pääse enää edes kävelemään... Supistukset vaan jatkuvat ja nyt on rantautunut sellainen 24 harjoitussupistus eli vatsa aivan kireänä ja kipeänä koko ajan... Vauvakin tosi hiljainen ja siitä kantaa huolta vaikka ne tarvittava liikkeet tuleekin...

Olen taas ravannut tiuhaan tahtiin kontrolleissa, ma verikokeet, ti lääkärineuvola, eilen soittoaika lääkärille ja tänään taas neuvola. Verikokeet ja soittoaika poikivat sen tuloksen, että maksa-arvot lähtivät taas nousuun Hiukan alkoi hirvittää se, että kun kukaan ei tiedä syytä eikä osaa arvioida sitä miten kuormittaa mun maksaa, ettei jäisi mitään pysyvää itselle :/ Mutta yritän murehtia sitä vasta sitten jos näyttää että siihen aihetta... Helpommin sanottu kuin tehty

Tiistain lääkärikäynti oli kurja, sillä meidän lääkäri on oikeasti huonoimpia lääkäreitä joita olen tavannut Hyvää oli se, että vaikka supistellut niin paikat eivät ole enempää auennut joten päästään varmasti ihan täysiaikaiseksi asti =) Ja sen ne olivat saaneet aikaiseksi, että vauva oli laskeutunut, jee!!! Esikoinenhan ei ikinä sitä tehnyt joten yksi murheenaihe vähemmän =)

Huonona uutisena lääkäri paukautti sen, että vauva vaikuttaa tosi isolle Kun sitten ihmettelin asiaa, kun muutama viikko sitten ultran mukaan olis ollut pieni, niin ei enää suostunut puhumaan mitään Sitähän tässä sitten muutaman päivän jo panikoinut, että sokerit kuitenkin kasvattaneet vauvaa ja alkanut pelätä synnytystä ym.

Tänään onneksi oli neuvola ja terkkari tutki vauvan niin kunnolla kun käsin päältä pystyy. Ja hän oli sitä mieltä, että olisi keskikokoinen. Mulla tosin hieman tota vararavintoa tossa välissä, joten sanoi että todellisuudessa voi olla aavistuksen pienempi. Mullahan viime viikolla sf-mitta oli 2 viikossa kasvanut 4,5cm niin näiden pohjalta sovittiin että jos koko vielä ensi viikolla mietityttää niin laittaa lähetteen synnytystapaarvioon, joka siis yleensä tehdään viikolla 38. Käynti oli kyllä helpotus kun jo pelkäsin että joku jättiläinen täältä onkin yhtäkkiä tulossa. Mut sama oli kyllä esikoisen aikaakin, että aina käsikopelolla luulivat isommaksi kun sitten ultran mukaan aina pienempi...

Raskausmyrkytyksen uhka edelleen roikkuu pään päällä ja nyt joudunkin loppuajan käymään kaksi kertaa viikossa neuvolassa. Onneksi tilanne pysynyt melko samana, niin elättelen toiveita siitä, että päästäisiin tällä kertaa pelkällä uhalla...

Mutilainen ja Torsti 36+4

Ps. Tajusin just kun kirjoitin noi viikot, että näillä viikoilla jouduin esikoisesta sairaalaan sisään ja olen mielessäni kammonnut tätä päivää. Ihan niinkuin voisin samalla päivällä nyt joutua. Kummallinen tämä ihmisen mieli

 

Juttelin juuri kaverini kanssa, joka on synnärillä. Oli eilen käynnistetty korkean verenpaineen takia, mutta supistukset oli laantuneet aamuun mennessä. Mummini menee tuonne samaan sairaalaan leikkaukseen näillä näkymin huomenna ja viikonloppuna käyn häntä sitten katsomassa. Kaverini sanoi että saan tulla heitä tervehtimään myös samalla Vitsi näkee viikonloppuna ihan pienen vauvelin :heart: Varmasti lisää intoa nähdä tämä oma masukkikin tuon jälkeen, vaikka tämä oma saa kyllä vielä pysyä yksiössään muutaman viikon.

Mutilainen: Jaksamisia supistusten kanssa. Tuskin tänään kuitenkaan synnärille joudut, ihmismieli vaan tosiaan on sellainen että yhdistää asioita toisiinsa.

 

Muutosta aiheutuneen nettipimennon jälkeen taas täällä!!! Tekstiä on tullut niin paljon etten edes yritä lähteä kahlaamaan kaikkea läpi

Tsemppiä kaikille supistuksista ja muista kolotuksista kärsiville!!! Mua on ainoastaan viime aikoina vaivannu kauhee väsymys!! Oon vedellly melkeen 10h yöunia, ja silti päivät tulee vietettyä sohvalla maatessa.... :'( On vaan veto ihan veke, enkä jaksa tehdä mitään!! Lisäksi yks riesa on kauheet "kuumat aallot"! Mä en normaalisti hikoile pahemmin, mutta nyt välillä iskee kauhee tuskanen olo ku on niin kuuma..

Muuten menee ihan ok, ens viikolla meen ekaa kertaa uuteen neuvolaan.. Toivottavasti olis ees puoliksi niin mukava täti vastassa ku vanhassa neuvolassa

Silona ja oliskohan 37+2???

 

DsariaL Kyselit kynsistä, niin mulla ainakin on raskauden aikana, ja varsinkin nyt kesällä ollut kynnet ihan elämänsä kunnossa: kaikki vahvoja ja tasapitkiä, harvoin lohkeilee. Normisti mulla ei oo mitkään hyvät kynnet.
En yhtäkkiä kyllä keksi mikä olis ollu parasta raskauden aikana. Varmaankin kokonaisuus. No ultrat oli kyllä aivan mahtavia!!! Kynsien kunto on positiivista, mutta aika samantekevää... Se yllätti positiivisesti että tää maha ei oo vieläkään tiellä, eikä oo niin valtavan iso kun odotin. Inhottavia asioita löytyy sitten pikku yksityiskohdista, esim. hikoilu, vatsan huono toiminta, tunne että happi loppuu, jalkojen turvotus... Onhan näitä.

paapelo mainitsi että mahassa alkaa melske kun auto käynnistyy. Sama homma täällä. Siis varsinkin jos ajan itse, niin möyryäminen alkaa jossain vaiheessa. En tiedä sitten että tykkääkö autoilusta vai inhoaako. Veikkaan jälkimmäistä siltä pohjalta että itsekin oon kärsinyt matkapahoinvoinnista koko ikäni. No vauvoilla ei taida sellaista ilmiötä vielä esiintyä, mutta toivon että sitä ei lapselle tulisi. Oli matkanteko tosi vaikeeta mulla varsinkin lapsena, kun takapenkillä joutui olemaan.

Mä oon mahtunut ratin ja penkin väliin aika hyvin. Puolivälissä ja niihin aikoihin oli tosi tukalaa, kun ei vielä käyttänyt äitiyshousuja, vaan laitoin tavalliset farkut, ja niistä napit ja vetskarit auki, ja siihen päälle tuubi. Niin kyllä ne painoi jotenkin ikävästi että piti kauheesti asetella itteensä auton penkille. Autoo ajaessa ei maha haittaa yhtään, ainoastaan se hapen loppumisen tunne on huono, kun se tulee aina jos istuu pitempään (ja joskus riittää lyhempiaikainenkin istuminen) Mulla on pitkä selkä ja pitkät kädet, näin sanoi myös fysioterapeutti

Hanne kyseli että onko ristiäis-/nimäisjuttuja jo suunniteltu. Mä oon suunnitellut vähäsen että ketä kutsutaan ja mitä tarjotaan En kyllä välttämättä haluis niitä ristiäisiä, mutta en jaksa ruveta aiheesta miehen ym. kanssa kinaamaan. Kahvikuppeja meillä ei ole tarpeeksi, muutama pitäis ostaa lisää samaa sarjaa. Niitten määrä määrääkin sitten kutsuttavien määrän Vähän reilu kymmenen henkeä maksimissaan. (siis kahvia juovia... ) Tykkään kovasti juhlien järjestämisestä, vaik eihän sitä vielä tiedä että miten sitten jaksaa. Halusin meille kunnon häätkin, vaikka maistraatissa vaan mentiinkin.

Kivunlievityksestä Tähän mennessä oon aatellu että katotaan sitten mikä on tilanne. Mut nyt oon ihan viikon parin sisään ruvennu pelkäämään asiaa niin paljon, että oon vaihtunut kannalle: epiduraali. Luin tänään just vanhaa vauva-lehteä ja siinä oli synnytyskivuista ja lievityksistä, niin itkin lukiessani. Eilen illallakin itkin kun rupes pelottamaan ihan älyttömästi. Haettiin vaunut kotiin, ja niitä tutkittiin ja ihmeteltiin ja sit yhtäkkiä iski semmonen kauhu! Se hetki on taas lähempänä. Ei tuntunu kivalta :| Samanlainen homma kävi kun turvakaukalo käytiin ostamassa. Tommoset asiat mistä se lapsen tulo tulee konkreettisemmaksi on samalla ihania, ja samalla aivan kamalia!!! :/

Nähtiin meidän yks naapuri kun tuotiin niitä vaunuja, niin se ihmetteli että "onks teillä vauva?" ja kun kerrottiin että kuukauden päästä vasta, niin katseli tosi pitkään ja ihmeissään mm. mun mahaani ja sanoi "En oo huomannu kyllä ollenkaan!" On tää tosiaan aika piilomaha. Riippuu kyllä vähän vaatteista.

Ootteko aatelleet julkistaa vauvan nimen heti syntymän jälkeen vai vasta ristiäis-/nimiäisissä? Ei olla ite vielä ihan varmoja, mutta ehkä heti julkistetaan. En oo kovin hyvä panttaileen salaisuuksia Ja sit sekin vois olla raivostuttavaa kun kaikki arvailis sitä ja tekis omia ehdotuksiaan!!! Yllättäen mies yks päivä sano olevansa myös tätä mieltä, vaikka ei olla aiheesta puhuttu ja tähän mennessä oon miettinyt asiaa vain omassa päässäni. Mies puhuukin vauvasta nykyään vain sen todennäköisellä tulevalla nimellä. Ennen syntymää ei kyllä sitä muille kerrota

Missah Noi sydämenlyönti "kohtaukset" kuulostaa samalta kun mullakin. Ihan paikallaan ollessa alkaa pulssi tuntumaan semmosena että tuntuu että liikun kokonaan sen tahdissa. Ei siis kuitenkaan mitään "tykytystä" vaan voimakasta jumpsetta. Joskus auttaa kun vaihtaa asentoa, nousee seisomaan tms. Joskus ei auta yhtään mikään. Tätä on ollut varmaan jostain raskauden puolivälistä asti, joten kai se kuuluu asiaan kun oon tähänkin asti jo selvinnyt! Oon siitä neuvolassa kysynyt, johtuu kai siitä kun maha painaa jotain laskimoa vai mitähän se nyt oli? Ehkä.

Possuflunssaa pelkään kanssa. Oon vähentänyt kaupassa käyntiäkin, onneks enää ei tarvi mitään varmaankaan ostaa. Tänään kävin ruokakaupassa, ja siellä kaikki yski ja pärski ja niiskutti, ja muutenkin ihan ihme porukkaa osu oleen samaan aikaan kaupassa!!! Ärsytti oikein! Hitto jos tuun kipeeks! En haluu ees tavallista flunssaa.

Hanikka ja Elli 35+5

 

Hei pikainen kyssäri (luen teidän jutut myöhemmin).

Kertokaa tyhmälle, että jos on määräaikainen soppari ja jää äitiyslomalle ja soppari loppuu äitiysloman aikana niin alkaako ansiosidonnainen sitten heti vanhempainvapaan jälkeen (jos ei jää hoitovapaalle)? Ja ilmeisesti jos on ollu vähintään sen 6kk töissä ennen äippävapaata niin saa äitiysrahan viimeisten 6kk tulojen perusteella, eikös? Onko kellään vastaavaa tilannetta? Tuttu vaan kyselee ja mä oon ihan pihalla näistä kuvioista..

 

Meillä tiedetään tytön nimi, koska se ei ole muuttunut ja sen olen aina tytölle halunnut, mutta pojasta eivät tiedä ketään ja kyllä kerrotaan ennen ristiäisiä. En osaa nimittäin kyläillessä kutsua lasta vauvaksi tms. vaan käytän hänen omaa nimeään, joten lipsahdus olisi taattu

Aika hassuja nämä sävärit kyllä on, ei voi muuta sanoa...kai nuo paikat tekee nyt viimeisen silauksen ennen kuin homma alkaa sitten joskus hamassa tulevaisuudessa enteillä synnytystä
Mies tuossa on jo niin mahottoman täpinöissään, että voi hitsi olisi jännää, jos tänä yönä jo tulisi lähtö...
Voi luoja...jos hän nyt jo jännäilee tulevia öitä, niin mitä se onkaan sitten kun on tullut se rv40 täyteen
Riepu raukka :saint:

Nyt on imuroitu ja vauvan sänky laitettu. Jee!
Enään ei sitten olekkaan mitään vauvaan liittyvää valmistelua, ainoastaan siivousta. Mies saa luvan pestä viikonloppuna ikkunat ja kuurata tuon kylpyhuoneen...vihaan sitä hommaa, kun meillä on lattiassakin laatat :headwall: Voin sitten yliajalla ottaa juuriharjan käteen ja alkaa uudestaan jynssäämään supistusten toivossa

Mutta nyt jotain pientä syötävää tarvitsee ottaa...tuntuu maha vaan kokoajan ihan täydeltä vaikka olisi monta tuntia syömisestä...kiitos korkealla olevan kohdun

 

Tervehdys taas pitkästä aikaa tällekkin puolelle :wave: !

Paljon on kaiken maailman jutuista puhuttu...koetan nyt kommentoida kaikkea mitä vain suinkin muistan...

Peräruiskeista: En ajatellut ottaa kun maha on toiminut vähän turhankin hyvin koko raskauden ajan :x - ihan saa rampata useaan kertaa "kakkosella" päivän aikana...paapelo & Inka ihmettelivät mahan toimintaa ja voin kertoa, että täällä koko raskaus ollut samaa vessassa juoksemista, mahakipuilua ja jatkuu edelleen eli ainakaan mulla ei ole lähestyvästä synnytyksestä johtuvaa mahan "löysistymistä"

Meikeistä sairaalaan mukaan: Yhtään en ole ajatellut koko asiaa...malttaakohan siellä käydä itseään ehostamaan...kyllä mä varmana ripsarin ja puuterin otan mukaan- niitä nyt ei sipaise kun pari minsaa. Onhan se tietty kiva näyttää ihan "ihmiseltä" kun tullaan kotiin :heart:

Peppi30 kyseli kivunlievityksestä- olen kyllä avoin kaikelle, mutta lähinnä ilokaasu- epiduraali-linjalla olen alustavasti ajatellut mennä...saas sitten nähdä mitä tulee loppujen lopuksi käytettyä...kun tosiaan ei ole aavistustakaan siitä miltä se kovin kipu nyt sitten oikeasti mun mielestä tuntuu...jokainenhan kokee sen niin yksilöllisesti, että todella vaikea lähteä vielä sanomaan mikä on mun kohdalla paras keino lievittää kipuja...

H-a-n-n-e hienoa, että vauveli oli pyörähtänyt oikein päin =)

Kaikille, joilla yöt katkinaisia, kipuja, supistuksia tai muuten vaan kurja olo näin viime metreillä iso halaus ja koetetaan yhdessä tsempata nämä viimeiset viikot vielä :hug:

Hope2009 Meillä 2 kissaa ja tilasin kissasuojan jonka laitoin samoin tein takaisin: siitä ei ollut mitään hyötyä ja rumakin oli kuin mikä ! Jos siis hankkii, niin sellainen kovan mallinen kannattaa hankkia. Meillä ovi makuuhuoneeseen kiinni aina kun nukumme siellä tai vauva on sängyssään. Pitäisi muuten alkaa totuttamaan katteja, että eivät kohta enää pääse mamin viereen nukkumaan...eivät taatusti innostu asiasta

Tutista Meinaan pakata matkaan sairaalakassiin: varmuuden vuoksi- eipä tuo siellä paljoa paina

Perhevalmennukset on meidän kohdalta nyt onnellisesti ohitte ja hyvä näin. Kumpikaan miehen kanssa ei niistä saatu mitään uutta mukaamme. Johtuu varmasti paljon myös siitä kun vietämme niin paljon aikaa ystävien kanssa, joilla pieniä lapsia ja onhan noita synnytys- ja vauvanhoito vinkkejä sadellut heiltä ja sen lisäksi meillä vielä pino kirjallisuuttakin kotona...

Hätäkasteesta: meidän paikkakunnalla ei ole tapana kirjoittaa nimeä lapselle papereihin ja antaa hätäkastetta etukäteen: vasta sitten hätäkastetaan eli annetaan paperiin nimi mikäli tilanne sen vaatii. Tiedän kuitenkin, että joissain kaupungeissa on ihan käytäntönä, että sairaalanpapereihin rustataan jo hyvissä ajoin tytölle ja pojalle jotkut nimet ja ne voi sitten vaihtaa myöhemmin.

Barbapörrölle onnea uuden "perheenjäsenen" ( =auton) johdosta =)

Vauva-lehden kohtukuolema-artikkeli sai täällä kyyneleet silmiin ja luin sen ihan todellakin vahingoissa...tosin puolessa välissä tajusin lopettaa, mutta silti jäi tosi paha mieli siitä :'(

Talvicci kyseli, että millasia rajotuksia maha nykyään asettaa? Sheivaaminen ei todellakaan onnistu, olen niin kömpelö, että oksat pois- ihan hävettää välillä olla tämmöinen lyllerö...sukkien jalkaan laittaminen on yhtä h***ttiä, samoin kenkien. Mahan vuoksi on ihan törkeän vaikea nousta sängystä, sohvalta tms. matalasta istuimesta...vali vali . Mutta silti tää masu on NIIN IHANA :heart:

Fresia kyseli miten täyttää päivät...mulla ei ole koskaan ollut asiasta ongelmaa...päinvastoin- joka ilta nukkumaan mennessä ajattelen, että muutama tunti vuorokauteen lisää ei olisi ollenkaan huono juttu . Meillä on kotona aina järjesteltävää / siivoiltavaa...kavereita käyn päivittäin tapaamassa kaupungilla yms. jos ei oikeasti ole mitään tekemistä (mikä on harvinaisuus), niin makaan sohvalla ja katson telkkua =)

Pinkkimieli ja Paapelo antoivat sykäyksen tännekkin laittaa parveke tunnelmalliseksi: kiitos siitä- nyt meilläkin on syksyinen parveke =)

DsariaL kyseli kynsistä : täällä vaikuttaisivat olevan vahvemmat kuin koskaan...yleensä jatkuvasti halkeilevat tms.

Parasta ja inhottavinta nyt tämän raskauden aikana?

+ Plussan saaminen testiin
+ kuulumiset varhais-, np,- rakenne ja 4d:ultrista :heart:
+ Mahan kasvaminen
+ Pikkuisen ensimmäiset potkut ja potkut/ möyrinnät edelleen
+ Jatkuva onnellisuuden tunne joka ei ota hellittääkseen :heart:

- närästys
- jalkakrampit
- huoli vauvan terveydestä ja hyvinvoinnista
- varsinkin alkuaikojen jännitys siitä pysyykö pieni matkassa
- yölliset heräilyt / jatkuva asennon hakeminen sängyssä/vessassa ramppaaminen
- Oma kömpelyys ja hetki kun tajuntaan iski se, etten jaksa enää entiseen malliin: toimettomana olo on ihan myrkkyä mulle ja kaikkeista hankalinta on ollut ottaa rauhallisesti...

...muuta en nyt tähän hätään keksi: tämä kaikki on ollut kokonaisuutena niin ihanaa, että nuo miinuksetkin ovat vain pakolla keksittyjä kohtia- ne kaikki olen hyväksynyt osana tätä raskautta ja en ole liiemmälti valitellut niistä näin "livenä" kenellekkään.

Ristiäisistä:: meillä kastetaan vauva ev.lut.seurakuntaan ihan perinteisin menoin. Juhla pidetään kotona ja vieraita n. 40 eli meidän lähisuvut- ja KYLLÄ: meillä on isot suvut! Ärsyttää kun pitää joka paikaan kutsua aina se pakollinen 40 päinen "lauma", ettei vaan kukaan loukkaannu

Missah & Muisku78 ihanat massut :heart:

paapelo :wave: täällä kanssa yksi vannoutunut jouluihminen - se vaan on ihan parasta aikaa vuodesta :heart:

Henspu Mulla sf-mitta samaisilla viikoilla 34 neuvolassa 29cm ...noh tänään ultrassa kokoarvio tällä hetkellä (rv 34+6) oli 2500g eli keskikäyrällä menee vaikka käyrät neuvolakortissa muuta osoittaakin...arveli lääkäri syntymäpainoksi 3400-3600g... eli se meidän huolesta tuon sf-mitan suhteen: meillä ollut vauva poikkitilassa ja siksi mitta ollut niin pieni. Eli ei automaattisesti tarkoita pientä vauvaa ilmeisestikään vaikka mittä olisi pieni. Ja jos asia huolettaa sinua, niin neuvolasta pitäisi heidän pitää lähete ä-polille ultraan =)

Omia kuulumisia: Neuvola oli tuossa maanantaina (34+2) ja eipä siellä kummempia...painoa tullut tällä hetkellä 13,4kg ja ekan kerran sain huomatuksen painosta- viikko nousu oli 1000g :ashamed: . Maanantaina sain myös lähetteen äippäpolille lääkäriin /ultraan: (vauva ollut nyt paljon poikkitilassa) sekä pelkopolille kätilön kanssa juttelemaan. Molemmissa kävin tänään: lääkärin tarkistus oli nopea- vauvan painoarvio 34+6 oli 2500g ja syntymäpainoarvio 3400-3600g (toivoin niin kovin pientä vauvaa, joten nyt hiukan palasin maanpinnalle: keskikäyrillä mennään ja ei välttämättä mikään ihan pieni olekkaan ). Kätilön kanssa juttelin lähinnä siitä mitä synnytykseltäni toivon: kivunlievitykset yms. oli hyvä käynti ja on kiva mennä synnyttämään kun on heilläkin edes jotain taustatietoa minusta ja ajatuksistani/ peloistani synnytykseen liittyen. Ei tarvitse mitään "toivomuslistaa" ottaa mukaan . Kohdunkaulaa jäljellä 3cm..eli ei varmaan ollut tämä neiti ainakaan ennen aikojaan tulossa...MUTTA: sydänkäyrää otettaessa meidän pikkuinen kääntyi ultran ajaksi kiltisti pää alaspäin ja mallikkaasti pysyi ultran ajan siinä : kotimatkalla sitten pötkähti taas poikittain :headwall: . No neuvolassa seuraillaan ja mikäli alkaa näyttää siltä, että poikittain jää, niin uutta lähetettä polille, jossa sitten mietitään jatkoa.

Yöt menee pyörien, hyörien ja äheltäen...mies ei kuulemma kuitenkaan vielä ole häiriintynyt mun "elämöinnistä". Öisin sängystä nouseminen on alkanut sattua mahaan kun painaa jo sen verran ja tosiaan saan nousta ainakin sen 5 krt vessaan. Närästys on nykyään jokapäiväistä :headwall: . Muuten vointi hyvä: silloin kun vauva rt:ssa, niin hiukan painaa tuonne alas inhottavasti, mutta muuten olo hyvä. Ei supistele- ei sitten yhtään eikä muutenkaan kipuja. Saan siis olla kiitollinen, että loppuraskaus sujunut näin mallikkaasti. Mutta pelko yliaikaisuudesta alkanut hiipimään jo nyt takaraivoon...haluasin niin nyytin syliin heti kun hän on valmis :heart:

Vauvan varusteet on jo valmiina- vaunut tosin vielä kaupassa odottavat hakijaa, mutta ajateltiin josko tuossa lokakuun alussa ne noutaisi.

Tulipa sepustus kun pitkä aika ollut taukoa...nyt taidan mennä kuitenkin syömään =)

Hyviä vointeja itse kullekkin ja toivottavasti kaikkien vauvat pysyy matkassa vielä tovin :hug: !

Hugis ja Papu 34+6

 

Heh...tuossa juuri pähkäilin, mitä teen noille parvekkeen tukilangoituksille...ovat paksua juuttilankaa...no sitten keksi, että kun tässä jossain vaiheessa ilmat oikeasti viilenee reilusti alle 10, niin pitää käydä hakemassa havuja...paljon paljon havuja...niitä sitten laittelen limittäin, jotenkin nätisti ja sitten laitan tunnelmavalaistukseksi (ja lopulta toimivat joulun alla ) tähti ulkovalosarjan sinne havujen sekaan..JEE...toivotaan, että lopputulos on yhtä kivan näköinen kuin päässäni sen ajattelen

 

Heippa!

Sf-mitasta: Mulla mitta on koko ajan kulkenut alakäyrällä, seuraavat lukemat:
rv 22 16cm
rv 27 22cm
rv 31 26cm
rv 33 28cm
Tästä ei ole mitään poikkipuolista missään vaiheessa sanottu. Muuten kyllä kaikki ihmettelee että miten on näin pieni maha ja laskettu aika kuukauden kuluttua. Tänään juuri yksi sanoi että olisi veikannut joulukuuta.

Seksuaalisuudesta: Mulla on ollut jo nyt raskausaikana huomattavan nihkeää verrattuna normaaliin. Mulle ei hormonit sovi, en esim samasta syystä voi käyttää pillereitä. Eli odotan todella että tästä palataan taas vähitellen normaaliksi On kyllä harrasteltu suht normaalisti mutta mä saan vähän tsempata kun normaaleja haluja ei ole.

Minkä kokoisia peittoja ootte hankkineet vauvalle? Mä ostin tänään kokoa 80/120cm mutta mietin että pitäisikö palauttaa, onko liian iso? Stockalta kun löytyi ihan pieniä, jotka kävisi äitiyspakkaukseen. Toisaalta se ihan mini ei mene pitkään.
Ostin myös vaaleanpunaiset muumi-lakanat

 

Terveisiä neuvolasta ja neuvolalääkäristä... :wave:

Rv.36+1. Navanympärys 107cm :heart:

Sf-mitta 31cm........(rv.33+5 33cm)
Kohdunsuu pehmee,kiinni ja 2cm jälellä.
Pään sano olevan tuolla alhaalla ja sf-mitanki mukaanki on laskeutunu alas... Ja siltä kyllä tuntuu...
Painoarvioita kysyin...
Sano että ihan normaalikokonen, siinä 3,5kg laskettuna-aikana...
Vähän tiekkö tuntu että se osannu sitä silleen oikeen edes pahemmin kattoo
Mä ootin että se olis ultraaki käyttäny tuossa painonarvioinnissa...
No sittenpä sen näkee ku syntyy että minkä kokonen pallero tuolla mahassa on

Sf-mitasta...
Mulla tosiaan 2cm oli pienempi tuo mitta ku vauva on laskeutunu alas niin tippu tuo mittaki...
Kasvaako se mitta tuosta enää sitten?

Paulah
Mä ostin jyskistä semmosen 70x100cm peiton, makso jotain 14e ja on ihanan pehmonen.
Osa noista pussilakanoista ku on liian pieniä tuohon äitiyspakkauksen peittoon niin päätin ostaa sitten pienemmän peiton lisäks


*Talvicci ja Uuno rv.36+1* :heart:

 

Moi taas!

Tulin vielä käymään kun sain tuon esikoisen ulkoistettua jaloista isänsä kanssa touhuamaan B)

Tuntuu että ajatukset mukamas siitä selkiytyis... Mutta vielä vastauksia niihin muutamiin asioihin joita viimeksi jäin miettimään, että mitä unohtu...

Kivunlievitys synnytyksessä esikoisen kanssa pärjäsin ilokaasulla ja tavoitteena olisi se sama. Mä entisenä piikkikammoisena esikoisen kanssa pelkäsin ehkä enemmän niitä piikkejä kuin synnytystä ja se olikin kiva kun selvisin ilman. Tietysti synnytykset menevät niin erilailla, että jos vaikeampi tai pidempi niin sitten tilanne mietitään uudestaan...

Mahan tiellä oleminen musta tuntuu että on tiellä ihan joka asiassa Mä olen kans lyhyt eli 155cm ja maha joka vielä on iso on kokonaan tossa edessä, niin johan on elämä vaikeaa välillä :/ Just autoilu on aika pelottavaa kun ajaa maha kiinni ratissa, aina pelottaa jos käy jotain

Ristiäiset ja vauvan nimi Mä en osaa sanoa vauvaa vauvaksi kun toinen kuitenkin heti alusta alkaen oma persoonansa. Eli esikoisen kanssa päätettiin lopullisesti heti syntymn jälkeen kun nähtiin minkänäköinen kaveri sieltä tuli ja sit kerrottiin kyllä kaikille. Samoin tehdään nyt... Ristiäisten suunnittelu on jo aika pitkällä, sillä varasin eilen päivän Meillä oli hieman vaikeuksia löytää sellaista päivää jolloin kaikki kummit ja isovanhemmat pääsisivät paikalle samaan aikaan. Nyt sellainen löytyi ja halusin heti varmistaa että saan sen päivän. Tämä suunnitelma on tietysti hieman ehdollinen siihen, että tämä tulee täältä ajallaan, jos menee pitkäksi niin sit joudutaan siirtämään... Kotona pidetään ja luultavasti pikkuisen pienemmällä porukalla kuin esikolle. Kummit, läheisimmät sukulaiset tulee...

Mutta nyt taas supistelee sen verran että parasta lähteä ihan oikeasti lepäilemään... Huominen pitäisi taas jaksaa ennen viikonloppua ja miehen apua....

Mutilainen ja Torsti 36+4

 

Talvicci:

Kyllä se aika usein vielä kasvaa tuo sf-mitta...täällähän on vauva ollut laskeutuneena jo hyvän tovin ja mitta on noussut tasaisesti, joskaan ei radikaalisti. Vauva kun kerryttää pituutta vielä viimeisten viikkojen aikana sellaiset n.4cm keskimäärin, niin saman verran saattaa LA:n mennessä vielä kasvaa mittakin..mutta yksilöllisiä eroja löytyy toki yhtä paljon varmasti kuin on mammojakin =)

Täällä juilii ja pahasti :x
Tulee niin messeviä repäisyjä, ettei tosikaan ole...ja semmoisia viiltävän pistäviä kipuja kummallekkin puolelle kohtua, ihan kuin viivalla olisi vedetty kipuviiva..menee sillätavalla alhaalta ylös ja sitten taas alas...auts!

Tätä rutinaa alkaa tulla enenevissä määrin ainakin tältä allekirjoittaneelta, joten pahoittelen jo etukäteen...lopetan sitten, kun ne OIKEAT synnytys supistukset joskus EHKÄ alkavat :saint:

paapelo+poju+Deri 36+5

 

Heippa kaikille taas pitkästä aikaa!

Hirveesti oli tullut juttua,yritän muistaa jotain kommentoidakin.Tänään oli meikäläisen vika työpäivä eli huomenna alkais sit mammaloma Oon tosi tyytyväinen ku jaksoin olla loppuun asti.Tänään on myös meidän esikon virallinen 2v. synttäripäivä,kekkerit ois sitten vkloppuna.Eli tekemistä riittää.

Eilen oli neuvola,viikkoja siis 34+4
RR 108/66
Pissa puhdas
Paino 375g/vko kaikenkaikkiaan kymmenkunta kiloa :ashamed:
Hemppa 115eli rautaa naamariin urakalla tää loppuaika
Sf 29
Sykkeet 125-135 (nukkui) ja sitten herättyään 140-150
Tyyppi oli edelleen RT:ssä ja kuulemma sen verran alhaalla ja kiinni ettei enää pääse kääntymään =)

Tuosta sf:stä teillä oli ollut juttua.Mullahan se on kans aika pieni,oli esikonkin aikaan.Esikko oli kuitenkin ihan keksikokoinen vauva (3570g) syntyessään.Mulla todennäkösesti on taaksepäin kallistunut kohtu ja siitä johtuu tuo että mahakaan ei oo mikaan valtava.Tyyppi majailee niin lähellä selkärankaa.

Ihania massuja olitte laittaneet.Jos itekkin sais aikaseks ees yhen massukuvan jossain kohtaa ennen kun räjähdän :ashamed:

Mutta nyt lähen suihkun kautta sohvalle lepäilemään.Huomenna alkaa,siivoilu ja leipomiset Voikaa hyvin!

-Aku

 

Löysin tälläisen tietoiskun synnytyksestä...mielestäni erittäin tyhjentävästi kerrottu erilaisia asioita.
Varmasti iso osa tulee tutuksi heille jotka valmennuksessa käyvät, mutta monesti sitten asioita unohtuu, joten tästä voi sitten virkistää muistia

Toivottavasti tämä on tarpeellinen. =)

http://www.ikaalinen.fi/mp/db/file_library/x/IMG/17597/file/SYNNYTYSTIETOPAKETTI.pdf

 

Hei kaikki masun kasvattajat!

Tulen vähän myöhäisessä vaiheessa mukaan, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan!
Laskettu aika olisi 27.10 ja synnytyssairaalana toimisi K-SKS. Ja tyttölupaus on saatu.

Olen nyt jonkin aikaa lukenut teidän keskustelujanne, mutta mukaan en ole aiemmin "uskaltanut" =)

Olisi muutama kysymys teille.. Nämä on mietityttänyt:

1. Vauvan vaatteista: Minkä verran teillä on ihan vastasyntyneelle sopivia vaatteita (50-56cm)? Eli siis mitä vaatteita ja minkä verran. Itse tutkailin yksi päivä näitä vauvan vaatteita kun etsin sairaalasta kotiutumisvaatetta, niin huomasin että oli vain yksi 50cm pitkähihainen body ja vain kahdet housut. Pieni ahistus kyllä tuli! Lisää pitäis mennä ostamaan, vai selviäisikö 56cm vaatteilla myös? Niitä kuitenki on reilustikin enemmän. Ja tosiaan voin mainita, että pientä vauvaa on tänne suuntaan lupailtu..

2. Välillä, oikeastaan muutaman kerran päivässä, tulee sellainen olo, että on vaikea hengittää, tulee hirveän kuuma ja alkaa ahdistamaan. Tämä voi tapahtua mihin aikaan tahansa, mutta yleensä se alkaa kun makaa ja sitten on pakko nousta istumaan ja oikeen pitää keskittyä hengittelemään. :/ Tämä olotila kestääkin sitten ihan vaihtelevasti, joskus menee ohi noin 5 minuutissa, mutta toisinaan voi kestää jopa tunninkin.. Nytkin on hiukan sellainen olo!

3. Masun muodon ja vauvan sukupuolen välinen yhteys
Itselle kun on lupailtu tyttöä, mutta masun muodon perusteella voisi olettaa pojan olevan tulossa.. Masu siis vain törröttää eteen, takaa ei huomaa ollenkaan. Tämä on nyt alkanut ahdistamaan! Kaikki vaatteet kun on ostettu tytölle.. Ja koko ajan ajateltu että tyttö sieltä tulee. Mitä jos lopulta näin ei olekaan. Tyttölupaushan annettiin rv 24 4D-ultrassa, ja ultraaja oli todella varma tytöstä koska näki ihan selkeästi että vehkeitä siellä ei ollut!

4. Vauvan sängystä vielä kysyisin. Kuinka moni meinaa nukuttaa vauvan ihan vain pinnasänkyyn ilman esim. äp-pakkauksen laatikkoa? Itse ajattelin näin toimia, mutta kannattaako se.. Olisiko järkevämpää käyttää vaikka tuota laatikkoa? Mitään reunapehmusteita tai muita tuohon laatikkoon ei olisi ja tuntuu jotenkin niin hankalalta sellaisia edes hankkia :ashamed:
Ja mites sitten kaikkien lakanoiden yms. laitto pinnikseen, milloin kannattaa laittaa? Itse haluaisin jo niin kovin laittaa kaikki lakanat valmiiksi, vaikka laskettuunaikaan on vielä reilu 6 viikkoa

Kaikkea sitä alkaakin näin loppua kohden miettimään..

Synnytyskin pyörii jo mielessä, vaikka sairaalaan ei olisi vielä moneen viikkoon edes mitään asiaa.. Näin ensisynnyttäjänä kun pohtii kaikkea synnytyksen alkamisesta kotiutumiseen. Miten kaikki oikein sujuu ja mites vauva, onko hän sitten lopulta kuitenkaan terve?
Meille kun vielä on lupailtu pientä vauvaa, nyt näillä tämän hetkisillä viikoilla painoa on noin 2kg ja jos jatkaa omalla käyrällään kasvua, niin lasketunajan kohdilla painoa olisi noin 3kg. Näin siis sanottiin muutama viikko sitten kasvukontrolli ultrassa. On myös sanottu, että voi syntyä ennenaikaisena kohdunkaulan lyhenemisen vuoksi. Kovasti pelottaa. En haluaisi, että pienestä tulisi keskonen ja joutuisi olemaan sitten sairaalassa hieman pidemmän aikaa. :'(
Muutenkin tuntuu vaikealta ajatella kaikkea, myös tulevaisuutta. Vaikkakin vauvasta olen todella onnellinen ja odotan kovasti, että saa pikkuisen sitten aikanaan ihan tänne kotia. =)

C ja tyty 33+3

 

Tervetuloa Certo :wave:

Pikavastailen muutamaan kysymykseesi ennen töihin lähtöä. Pienistä vaatteista on täällä keskusteltu joskus aiemminkin, ja tultu sellaiseen yleistulokseen että niillä 56-senttisilläkin pärjää: kääntää vaan hihoja ja lahkeita aluksi. Ovat helpompia pukeakin, kun vauva on pieni ja kovin kippurassa (sikiöasennosta suoristuminen ottaa aikansa). Lisäksi vastasyntynyt kasvaa ekat kuukaudet noin sentin viikossa (!!!), joten aika pian ottaa koossa kiinni vaatteen väljyyden. Mutta jos tosi pieni vauva on (varmasti) tulossa, voihan sille muutaman pienemmänkin vaatteen ostaa. Vaikka lyhythihaisia bodyja "alusvaatteeksi", jonka päälle sitten voi niintä väljempiä pukea.

Hiotusta ja hengenahdistusta on minullakin, muttei noin kohtaustyyppisesti. Oletko jutellut neuvolassa asiasta?

Masun koko ei korreloi vauvan sukupuolta =) , älä huoli! Enemmänkin se (mahan muoto siis) riippuu odottajan omasta ruumiinrakenteesta, rasvakertymistä ja esim. keskivartalon lihaksistosta. Myös se voi vaikuttaa, onko vauva poikki- vai pystytilassa. Tiedän montakin ns. poikamahaista tytön saanutta =) .

Meillä vauva ei nuku äitiyspakkauksessa. Pinnasänkyyn laitetaan (kunhan se joskus hommataan..), luultavasti niin että nukkuu "poikittain" ja puolet sängystä on joko hoitotasona tai esim. vaippa- ja vaatevarastona alkuun. Se pienentää vauvan nukkumatilaa toivottavasti luoden turvallisemmantuntuisen ympäristön. Näin tehtiin esikoisellakin, joka siis tosin aika pitkään nukkui perhepedissäkin pääosat öistä.



Yritähän rentoutua ja nauttia vielä raskaudesta, se on kuitenkin pian ohi ja vauva-arki iloineen ja yllätyksineen alkaa. Uskotaan, toivotaan, luotetaan että kaikki menee hyvin - tähän astikin olet jo kiitettävästi viikkoja saanut kasaan, joten eiköhän tässä vielä muutama mene! Onnea kovasti odotukseesi :flower: .

Ja aurinkoisia syyspäiviä jälleen kaikille masupyöriäisille :wave:
~Tiila 34+3

 

Moi!

Täälläkään ei ole ihan pieniä vaatteita hankittu. Jos ensi viikon synnytystapa-arviossa ilmenee että vauva on tosi pieni, niin sitten ehkä jokusen ostan. Mutta nyt on hankittu vain 56cm vaatteita ja isompia.

Musta vähän hassuja nuo vanhan kansan jutut Vatsan muotohan ei mitenkään voi liittyä vauva sukupuoleen. En mä ainakaan keksi mikä se mekanismi siellä taustalla voisi olla? Ajatellaanko, että poikavauvan hormonit vaikuttaa jostain syystä vatsan muotoon vai mitä ihmettä...? Tuo on ihan harmiton vanha uskomus mutta nämä, että tyttövauva veisi äitinsä kauneuden jne on musta aika asenteellisia ja vihamielisiäkin juttuja.

Vielä reilu viikko remonttia ja sitten voidaan luovuttaa kämppä viimeisen työvaiheen tekijälle eli lattian hiojalle! Sitten kuun viimeinen viikonloppu päästään muuttamaan Vähän saattaa pientä viimeistelyä kämpästä puuttua mutta kyllä sen aika lailla valmis pitäisi tuossa kohtaa olla. Jos vaikka listat ei ole paikallaan niin ei se ole niin vakavaa. Lattiaa tehtäessä me ei itse voida juuri käydä työmaalla, ollaan sovittu että sillä viikolla hoidetaan viimein loput hankinnat vauvaa varten.

 

Siitä sydämen tykytyksestä kun joku täällä mainitsi niin eilen tuli tv:stä joku vauvaohjelma, jossa puhuttiin raudanpuutteesta, että se olisi mm. yksi oire. Tiedä sitten..

apollo kyseli seksuaalisuudesta niin meillä kyllä meni rutosti aikaa esikoisen syntymän jälkeen "normiseksiin", kun oli sen sata tikkiä ym. ja täytyy sanoa, että arpikudos on tiukempaa ja kiristelee ja nipistelee vielä piiiitkän aikaa.. Seksi ei mua henk.koht. kiinnostanu ekan puolen vuoden aikana juuri ollenkaan, kun olin aina niin väsynyt yösyötöistä ym., mutta tämä on toki yksilöllistä. Nyt sit taas väsyttää tää toinen raskaus, miesparka :ashamed: Alussa kun esikoinen nukkui miten nukkui, niin tuntui että aina kaikki puuhat keskeytyi, jos niitä edes yritti. Mutta sitten kun tytölle löytyi nukkumisrytmi niin illat on ainoita milloin jotain ehtii tehdä. Aamulla kun me nukutaan aina siihen asti kuin tyttökin. Ja sit tietty viikonloppuna päikkäreilläkin ehtii harrastamaan, jos ei itse nuku. Heh. Seuraavat puoli vuotta tulee varmaan tooodella paljon harrastettua seksiä

Tervetuloa certo! Meillä on vain muutama body ja housut 50cm. 56cm löytyy sitten muutama enemmän. Meinasin pärjätä. Toppapuku on 62cm. Mulla oli esikoisesta hengenahdistusta raskauden alussa. Se oli kamalaa, kun tuntui ettei vaan saa happea. En tiedä mistä johtui. Kävin lääkärissäkin, mutta eivät sen kummemmin asiaa tutkineet. Meni sitten ohi. Mulle on monetkin todenneet masun muodon perusteella, että taitaa poika tulla ja tyttö sieltä on kyllä tulossa ihan todistetusti. Masun muodolla ei siis näytä olevan mitään merkitystä Me nukutetaan äp-laatikkoon, kun pinnis on niin valtava tollaselle pienelle alussa. Ja sitäpaitsi meillä se on vielä esikoisen käytössä, siitä kun sai reunapalan irti niin saa tyttö käyttää sitä vielä toistaiseksi. Voi olla, että vauva nukkuu jossain vaiheessa sitten meidän parisängyn toisella puolella, kuten teki esikoinenkin (meillä ei isi nuku samassa huoneessa). Olin niin laiska nostelemaan esikoista mistään sängystä syötölle, kun söi niin usein ja kierähdin aina vaan vauvan yli puolelta toiselle syöttämään Sitten viimeistään 6kk iässä siirretään pinnikseen esikoisen huoneeseen.

Voi luoja toi tyttö on vakaasti näköjään päättäny herätä joka aamu seiskan pintaan |O Tuntuu päivä todella pitkältä tällä rytmillä.
Niin ja mäkin oon sit hirveessä nuhassa. Täällä oli muitakin flunssaisia. Tytölläkin on nenä vähän rohissu, mutta mulla nenä on ku vesiputous Taitaa jäädä perhekahvila väliin, kun niin ajattelin että oltais menty. Ehkä mennään vaan puistoilemaan. Tosin samassa puistossa se "kahvilakin" on, mutta sisätiloihin ei tahdo mennä toisia tartuttamaan.

Mua alko hirvittämään ihan kamalasti minkä kokoinen tää meidän vauveli mahtaa olla syntyessään. Vois tulla PIAN, jos nyt on jo yli 3kg. Esikoinen oli arvioitu samalla viikolla 2,6kg ja syntyi melko tasan 3kg eli jos samoin menee ni tää vauva olis ainakin se 3,5kg...tuntuu todella isolta mulle pätkälle.. no, repeän taas sit korviin asti. Hah hah :/

Ai niin olin eilen neuvolassakin, tosin eipä sieltä mitään uutta. Painoa oli taas tullu kilon verran ja menin yli 70kg että posahti. Mulla on siis 21kg ylipainoa tällä hetkellä! :ashamed: (lasken siis siitä kun tulin esikoisesta raskaaksi 07/2007) Kamalasti pudotettavaa...

MB huomenna POKSUU 37

 

Huomenta!

Eipä taas tullut aamu nukkumisesta mitään... Kaikki vauvaan liittyvät suunnitelmat alkoi pyörimään päässä. Oli muuten hauska eilen, kun olin järjestänyt lastenhuonetta ja mies tuli kotiin niin sanoi, että mitä oot riehunu täällä et kai vielä aio synnyttää Sitten selitin etten oo rehkiny vaan tyhjentäny ensin hyllykön ja hoitopöydän ennen kun aloin siirtämään. Tulee kyllä kiva huone meidän Vilpertille.

Sitten noihin kysymyksiin.

Nimen käytöstä: Me varmaan kutsutaan tulokasta Vilpertiksi ristiäisiin asti oli sitten kumpaa sukupuolta tahansa ja pidetään nimi salassa. Olen sen verran vanhankannan ihminen, että en haluisi julkistaa nimeä ennen ristiäisiä.

Pienistä vaatteista: Meillä on parit housut ja 4 vai 5 bodya noita 50cm kokoja. Sain ostaessa vinkin yhdeltä äidiltä, että kannattaa olla, koska vauva on niin pieni syntyessään (vaikka olisi ns. normi kokoinen) että niille on käyttöä. Vaikka vauva syntyisi yli 50cm pitkänä on ne usein aika hoikkia. Mutta vähintään kuukaudessa ne jää piniksi, siksi en enempää ole ostanu, ja en aio ostaa pääli vaatteita niin pienelle vaan 56cm vaatteet saa riittää. Niistä sitten kääntää hihoja ja lahkeensuita.

Masun muoto: Nehän on vanhan kansan uskomuksia, että vatsan muodosta voisi sanoa kumpi sieltä tulee. Meillä yksi tuleva isomummi on sitä mieltä että masu on poikamasu ja toinen sanoo sen olevan tyttömasu, joten ei nekään mene ihan yksi yhteen. Mielipiteitä on niin monta kuin on ihmisiäkin. Enemmän luottaisin ultraan. Meillä on myös tyttölupaus, ei tosin mikään varma, kehotti olemaan ostamatta mitään vaaleanpunaista tai mekkoja vaikka tytöltä näyttää Niin ollaan ostettu unisex-vaatteita ja tarvikkeita. Tyttölupaushan ei koskaan ole 100% varma.

Äitiyspakkauksessa nukuttaminen: Meillä ei myöskään nukuteta äp-laatikossa. Otan pinniksen viereeni makkariin ja vauva saa olla siinä ensimmäiset 2kk ja sitten yritetään siirtää omaan huoneeseen.

Hengenahdistusta on täälläkin. Yleensä masukki silloin vain on sellaisessa asennossa, että painaa keuhkoja. Kannattaa sanoa tuosta neuvolassa, mutta luultavasti vain vauvasi on sitä mieltä että mamman ei nyt tarvitse niin kovasti hengittää

Alley ja Vilpertti 33+3