Noita tollasia koreja tekee jotku iha iteki. Ainaki mun yks tuttu tekee noita. Mietin et jos opiskelis iteki tekeen, sais hoitokamoille siistit korit mitä kehtais esitelläki ku ei oo hoitopöytää kun ei sitä trvita, pärjätään ilmanki hyvin.
Kivunlievityksistä jis tää luonnollisesti käynnistyis nii meen varmaan tilanteen mukaan... Viimeks ulisin epiduraalia mut se hidasti niin paljon avautumista et en olis jaksanu millää enää ponnistaa. Ensisynnyttäjille vinkiks et liikkukaa, kävelkää, pomppikaa jumppapallon päällä.. Puudutus vasta ku on oikeesti niin ettei jalat kanna... Liikkuminen nopeuttaa ja vauva ei pääse virhe asentoon liikkumisen ansiosta. Näin siis mulle sanottii sairaalasta ku pelkopolilla kävin... Olis voinu kertoo aiemminki..
Omaan napaan ei kummempia, turvottaa ihan järkyttävästi (kengät ei mee jalkaan ja lusikkakaan ei meinaa pysyy kädessä) ja särkee paikkoja perus vali valia siis vaan.
valkkarii lorahtelee sillon tällöin, ku nousee ylös. Esikon kantaminen on haastavaa. Sairaalakassi pakattu eilen, ja kotiin tulolle tein sit oman repun missä on vaatteet mulle ja vauvalle. Otan vauvelille vaan lakin, tumput ja sukat mukaan.
muutoin saa olla sairaalan vaatteissa. Ootan sitä osasto aikaa ihan erilailla nyt ku esikosta ootti... Pikkusen kans kuorsataan kilpaa sit nii et sairaala raikaa.
<3 varmaan taas otan vauvan viereen jo sairaalassa, sektio haavan kans on nii hankalaa nostella siitä laatikosta joka kerta syömään niin helpompaa kuskaaanvauvista sit vaan syömään mennessä tai ruokaa Hakiessa siinä laatikossa.
Kyselin eilen kaverilta josko alkais kummiksi, tein semmosen lapun missä oli käden jäljet ja keskellä sydän. Toinen käsi oli äidin ja toinen kummin, ylös kirjootin et "olisitko sinä... "Ja sit se toinen käsi "..kummi". Käskin miettimään ja ilmottaan viimeistään ku tulee sairaalassa käymään.
nimiäisten päiväksi on kaks vaihtoehtoa, joko 26.10 tai 1.11. Joka tapaukseSa tämän vuoden puolella on kinkerit. Ja ne pidetään muualla kuin kotona.
Mieski vissiin tajus eilen et meille tosiaan tulee vauva täs ihan muutaman viikon sisällä. Siitä se "miten osaan olla isi kahelle" paniikki sit lähtiki. Nyt se kertoo sit sen isolle pomolle et saattaa olla lokakuussa kotona meijän kans enempi kun mut leikataan ja paranemiseen menee aikaa monta viikkoo et on täysin kuosissa. Ja isyysloman pitää tietty heti sen kolme viikkoo. Kesällä jää sit taas pidemmälle isyysvapaalle lasten kans ku mulla päättyy vanhempainvapaat ja on aika alkaa hakeen töitä jne.
Addo ja snadi 36+4