Lokakuun Lutuset *Elokuussa*

Halusin vielä sanoa, että mun mielestä loppuraskaus - etenkin esikoista odottaville - on aikaa, jolloin kantsii valmistautua äitiyteen. Vaikka kuinka puhutaan esimerkiksi isän tasavertaisuudesta, ei se nyt vaan mene niin. Maailma ja työt pyörivät ilman meitä, mutta vauvalle äiti on maailma, olemassaolon ydin, ja sen tajuaminen oli mulle ainakin hämmentävää.

 

Elokuiset terveiset,

Voimia eritoten Uusäippä78 ja toive3<3 olette rohkeita naisia, taputelkaa usein itseänne olkapäähän. Ja miksei tässä toivoisi voimataputuksia kaikille, sillä loppusuorallahan tässä ollaan ja olo tukaloituu kirjoituksista päätellen itse kullakin. Mutta kohta helpottaa! Itsellä on sellainen olo, että vauva voisi syntyä jo syyskuussa, ehkä se on sellainen toive, sillä olen kyllästynyt tähän raskauteen. Fyysisestihän raskaus on edennyt hyvin ja olen jaksanut vielä liikkua yms. normaalisti.

Minä olen valinnut myös loppuraskaudesta ns. hiljemman tahdin arjessa. Jotenkin sitä ihan luontaisesti kääntyy hieman kotiin-/sisäänpäin ajatustensa kanssa. Olen nukkunut päiväunia, silloin kuin mahdollista, etenkin jos yöt ovat olleet katkonaisia. Loppuraskaudesta on ihana vähän kerätä voimia ja hemmotella itseään, koska vauvan tulon jälkeen arki on kuitenkin aluksi kovin voimia vievää, allekirjoittaneella tuohon vaikuttaa ainakin se, että kun yöuni vähenee, niin olokin on sen mukainen. Te, jotka saatte esikoisen, niin nukkukaa päiväunia samaan aikaan vauvan kanssa, kotityöt, ynnä muut sellaiset ehtii myöhemminkin :heart:

Emma jo 33 viikolla, :wave:

 

Aikalailla fifty-fifty näyttää olevan napojen laita meillä, ainakin vielä

Loppuraskauden vaivoja tuntuu jo kovasti väellä olevan, tsemppiä jaksamiseen. Erityisesti uusiäipälle voimia, on varmasti jo todella raskasta sanan varsinaisessa merkityksessä!

Omaa napaa: tänään käyty neuvolassa ja kaikki edelleen oikein mallikkaasti. SF-mittakin kulkee edelleen täysin keskikäyrällä, joka herätti ihmetystä terkassa. Kuulemma harvinaista että kasvaisi koko ajan täysin keskikäyrällä. Hempasta sain myös kehuja, on rautakuuri tepsinyt ja sovittiinkin, ettei sitä enää seurata jos jaksan nappuloiden popsimista. Kerroin toiveestani että voisin olla töissä loppuun asti ja hän oli kovasti sitä mieltä, että se voisi jopa onnistua kun vointi on ollut tähänkin mennessä hyvä. Ohjeisti kyllä että pitää ottaa jo kevyemmin ja kuunnella tarkasti omaa kehoa. Se kyllä kertoo jos ei ole enää hyväksi. Jäi hyvä mieli kokonaisuudessaan käynnistä.

Jatkossa pääsenkin useammin neuvolaan, parin viikon välein ja viikolta 37 sitten viikon välein. Kuulemma lapsen syntymän jälkeen on myös ensimmäinen käynti kotikäynti, joka oli iloinen yllätys. Ootteko muut kuulleet, että onko teillä samalla tapaa?

Beanna & Hessu 30+4

 

Samaa mieltä olen, että loppuraskaus on aikaa valmistautua tulevaan vauvaan ja elämänmuutokseen. On lupa nauttia tästä ajasta, kyllähän se tosiaan on iso asia ja iso muutos monellakin tapaa. Ainakin minun mielestä raskaus ja vauvan syntyminen ovat käsittämättömän isoja ja hienoja asioita. Tietyssä mielessä tietysti täysin luonnollisia ja normaaleja asioita, mutta ei niitä minunkaan mielestäni pitäisi pitää täysin arkisina asioina, jotka eivät saisi mitenkään vaikuttaa työhön tai elämään muuten. Meillä on takana hedelmöityshoidot, joten sekin vaikuttaa tietyllä tapaa siihen miten raskautta ja vauvan saamista katsoo, se on oikeastaan ainakin meille jonkinlainen ihme .

Beanna Meille ei ole vielä puhuttu synnytyksen jälkeisestä mutta luulen että siihen kuuluu tuo kotikäynti täälläkin päin

 

Moi taas! On ollut liian kuuma tehdä mitään ajatusta vaativaa, sen takia täälläkin käynti - saati kommentointi on jäänyt kokonaan.. Josko nyt kun ilmat viilenevät - toivottavasti viilenevät niin että tämä trooppinen asuntokin viilenee ja öisin voisi nukkua..

Olen ollut koko raskauden sitä mieltä että tämä ei ole sairaus, vaikka ensimmäinen kolmannes meni aivan oksennellen. Nyt olen sitä mieltä, että tämä viimeinen kolmannes alkaa olla pelottavan lähellä sairastelua, millon tuntuu hajoavan mikäkin osa kroppaa.

Liikunta on täytynyt jättää aivan minimiin, ja sekös käy oman pään päälle! Jos edellisenä päivänä tulee liikuttua, esim. käveltyä, ei nyt edes kovin paljoa, on aivan varma että seuraavana päivänä tulevat viiltävät alavatsan kipuaallot, jotka lyövät toisinaan kirjaimellisesti jalat alta. Terkkarilta kysyin tästä, ja vastaus oli että niitä vain tulee joillekin. En olisi välittänyt kuulua siihen porukkaan..

Eilen sain todella yllättäen suonenvedon vasempaan pohkeeseen - pohje on edelleen kipeä. Kosketusarka ja kävellessä muistuttaa olemassa olostaan.

Maha kasvaa hurjaa vauhtia, ja tuntuu olevan etenkin nukkuessa jatkuvasti tiellä. Kyljen kääntäminen ei olekaan enää ihan itsestään selvyys.. Käyrillä mennäänkin aivan ylärajoilla. Jostain syystä reisiin on tullut tajuttomasti appelsiini-ihoa, ei niin kiva..

Vielä kolme viikkoa äippälomaan.. toivottavasti saan äippäloman jälkeen palata vielä töihin, olenhan edelleen koeajalla Työkaverit ovat olleet aika mukavasti mukana odotuksessa, iso-pomo ei juuri ole asiaa puheeksi uudelleen ottanut (sitä odotellessa..), ja välit ovat olleet ihan asialliset, onneksi.

Isyyspakkauksista oli aiemmin puhetta. Olen Kasenjan kanssa samoilla linjoilla, meilläkin tuollainen pakkaus olisi enemmän minua kuin tulevaa isää varten. Mieheni on ollut kaikista hankinnoista todella innoissaan, itse en ole häneen verrattuna juuri mitenkään Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: pinnasänky. Äitini tiesi missä oma vanha pinnasänkyni on varastoituna. Tuon sängyn on tehnyt edesmennyt isäni minua varten, joten tunnearvo oli melkoinen kun saimme tuon saman koota omaan kotiimme. Äitini on luvannut neuloa pientä nuttua, myssyä ja sukkaa uudelle perheenjäsenelle, joten kävin ostamassa hänelle kassillisen ompelulankoja. Itse olenkin käsitöiden suhteen lähempänä toivotonta tapausta kuin vanhempiani..

 

Uusiäippä, veit sanat suusta tuon ajankäytön ym suhteen.
Mun ongelmana on aina vähän ollut se että pitää aina pikkasen ylisuorittaa, pitää jaksaa enemmän, tehdä enemmän, ylittää odotukset yms yms.
Ja esikkoa odottaessa tein tuolla linjalla loppuun asti, se kyllä kostautu
Nyt päätin että jos vähääkään tuntuu tukalalta, niin puhallan pelin poikki ja nyt tuntuu. Mun ongelma on vaan että en osaa "valittaa" tarpeeksi vaan vähättelen oireita.
Nyt olen ollut saikulla puolet viikosta, laittanut pikku hiljaa loppuja asioita kuntoon, pikkupyykit, vauvan huone ja muu valmistautuminen, henkisesti ja fyysisesti. Ottanut omaa aikaa kun esikko eskarissa, levännyt, lukenut ja rentoutunut. Ja kyllä tekee hyvää.
Vauvankin kanssa ajattelin mennä alkuun samalla tyylillä. Esikon kanssa hytkysin ja aikataulutin päivät ja stressihän siitä vaan tuli, hommat ei menny niin kuin suunnitteli (eihän ne vauvan kanssa mene).
Päivät saa täyttyä juuri tuolla, silmiin tuojottelulla, sylittelyllä, yhdessä ololla ja kiireettömyydellä
Meillä kun tämä on vielä viimeinen, niin nyt pitää nauttia.
Mieskin pitää varmaan jossakin vaiheessa isyyslomaa 4-5 vkoa.
Jaksamista kaikille, eteenkin Uudäipälle. Ja hiljentäkää tahtia, siihen on nyt syy ja lupaus

 

#exec Minulla myös tuntuu tuo appelsiini-iho lisääntyneen. Toki sitä on jo aikaisemmin ollut mutta nyt reidet näytää entistä kamalammilta. Jaiks, ei kiva.

Mukava kuulla teidän kokemuksia ja ajatuksia joilla on jo ennestään lapsia. Useinhan se juuri niin menee että ensimmäisestä oppii ja seuraavalla kerralla tietää mitä olisi hyvä ehkä tehdä toisin.

Itsellä on myös tuota ylisuorittaimisen vikaa ja aina pitäisi jaksaa ja suorittaa enemmän ja enemmän. Nyt tässä vaiheessa yrittää unohtaa tuon ajattelutavan ja keskittyä tulevaan vauvaan ja hänen hyvinvointiin. Juurikin tuota läheisyyttä, aikaa, turvallisuuden tunnetta ja rakkautta tuleva vauva tarvitsee eikä jatkuva hötkyily ja turha stressaaminen varmasti auta asiaa.

 

Meilläpäin on aiemmin ollut neuvolassa sellainen käytäntö, että vanhemmat saavat itse päättää, haluavatko kotikäynnin vai tulevatko vauvan kanssa neuvolaan. On niin makuasia, kaikki eivät tahdo "vierasta ihmistä" kotiinsa. Riippuu varmasti, kuinka hyvin synkkaa neuvolan tädin kanssa. Meillä on kahdesti käynyt kotona ja kerran ollaan menty neuvolaan. Nyt ei ole ollut tämän hetken käytänteistä puhetta. Kyllä tuo kotikäynti on ennen vanhaan ollu ihan vakiokäytäntö ja nykyisin kotikäyntejä pidetään hyvänä juttuna, päivähoitoonkin otetaan joillakin paikkakunnilla käyttöön (tai on jo otettu). Että ennen kun lapsi aloittaa tarhassa, niin joku aikuinen lapsen tulevasta ryhmästä tekee lapsen kotiin kotikäynnin, tutustuu lapseen ja perheeseen.

Mulla ajatukset pyörii aika lailla vauvassa ja tulevassa. Neljäs lapsukainen tulossa ja tuntuu, että eniten varmaan nyt mietin tulevaa ja arjen muutoksia mitä on tulossa. Kai se on sitä, kun tietää, mitä odottaa, niin koittaa näitä käytännön asioita järjestellä mahdollisimman helpoksi sitä tulevaa varten =)
Hankittiin nyt kuivaava pesukone. Oon vähän sellanen "ekoihminen" ja aina vastustanu kuivausrumpua... Meillä tosiaan vanha puutalo, joka väkimäärään nähden nykymittapuiden mukaan pieni, mutta tykätään tästä talosta ja vaihtaa ei haluta, niin pitää miettiä kovasti näiden neliöiden käyttöä... Kuivausrumpu ei olis mahtunu meille, tai sitten olis pitäny laittaa keittiöön ja osin kaapistoja uusiksi. Pesukone on sellaisessa matalassa tilassa rappujen alla, mikä on ollu ihan hyvä paikka sille. Nyt siellä sitten se kuivaava. Ihan niitä syksyn sateita ajatellen, ettei ole sitten kolmea pyykkitelinettä kaiken aikaa viemässä tilaa huoneissa Toki ripustan pyykkiä edelleen ulos narulle ja sisälle telineeseen, yksi telineellinen sopii hyvin kyllä olemaan, kuivausta käytän vain tarvittaessa. (katsotaan kuinka laiskistun tässä asiassa )

Pari päivää sitten hankittiin se pinnasänkykin =) Siinä se nyt töröttää meidän makkarissa. Hassun tuntuista hiukan kun nyt jo on kaikki niin valmiina....

Ai niin ja tänään mennään synnärille tutustumiskäynnille! Jännää. Meillä siis kaikki kolme aiemmin syntyny Taysissa ja nyt ollaan menossa k-hks. Sai nyt itse valita kumpaan haluaa.

Elli ja Nillestiina 29+0 :heart:

 

Kannatan ehdottomasti sitä, että helittäkää tahtia jos voitte ja esikoista odottavien kannattaa todellakin äitiysloman alettua nautiskella ja nukkua päiväunia yms.

Neuvolareissu takana ja nyt niitä alkaakin olla vähän useammin kun seuraava taitaa olla jo kolmen viikon päästä ja lääkäri viikolla 35. Kiloja kasassa nyt noin 9 ja SF mitta menee keskikäyrällä. Hemoglobiini ei vaan millään pysy aisoissa jatkuvasta rautakuurista huolimatta, oli nyt vain 107 kun söin mahan takia nestemäistä ja sitä tuli vähän pienempi annos. Toivottavasti nousee loppuraskaudesta itsestään niinkuin joskus käy.

Neuvolantädin äitiysloman sijainen oli nyt aloittanut hommat ja toivottavasti saan jatkossa käydä aina tällä samalla kun tähän mennessä olen käynyt vähät käynnit kolmella eri terveydenhoitajalla.

Loma loppuu maanantaina ja töitä olisi vielä miltei 5 viikkoa. Saa nähdä miten sitä koneen kanssa istumista jaksaa. Tällä viikolla selvisi, että esikoista odottaa paikka seurakunnan kerhossa lokakuun alussa 1 krt/vko ja 2h kerrallaan. Toisena harrastuksena muskari. Edelleen jännittää miten kuljettamiset vauvan kanssa sujuvat, mutta tärkeintä, että hänelle on jotain omaa menoa ja ikäistään seuraa.

KoiruuZ 30+0

 

Eilen käytiin kasvuseurannassa ja Hippusella kaikki hyvin, kasvaa keskikäyrällä hyvin. Kaksi kiloa ja vastasi juuri viikkoja. Kovista supisteluista huolimatta kohdunkaula edelleen kiinteä ja 4cm, hyvä hyvä Kohduun suu myös hyvin kiinni ja "loistavan" neuvolatädin arviosta poiketen "ehkä perätila" vaihtui ihan selkeäksi raivotarjonnaksi, hyvä hyvä.
Selän, lonkkien ja supisteluiden takia sairaslomaa kirjoitti nyt ensi viikon.
Mukavaa viikonloppua kaikille, täällä suunnittelussa pinniksen ja vaunujen kasausta, vauva huoneen laittoa ja lepäilyä

 

Pitkän tauon jälkeen heipat kaikille. =)
Tsemppiä vuodelevossa oleville ja raskausvaivojen kanssa painiville!

Niin se on vaan täälläkin alkanut massu painaa. Töissä olen pystynyt vielä käymään (kiitos tukivyön) mutta nyt sukkapuikkovihlonnat kohdunsuulla ja lisääntynyt paineentunne saa vähän huolen nousemaan josko paikat kypsyy liiaksi. Harjoitussupistuksia ja sellasia puoli-tosissaan-supistuksia tulee paljon. Mulla seuraava neuvola vasta kuun lopussa. Pitänee ensi viikolla soitella, voisiko käyntiä aikaistaa kun sitä kohdunsuun tunneloitumista oli jo puolessa välin ja taustalla yksi ennenaikainen synnytys. Sairasloman pyytäminen on myös käynyt mielessä kun voimavaroista iso osa kuluu työpäivästä selviämiseen ja siitä palautumiseen. Kaksi viikkoa olisi vielä kesäsopimusta jäljellä..

Toisesta sokerirasituksesta sain puhtaat paperit. Vauva pyörii massussa tosi paljon, välillä on perätilassa, enimmäkseen poikittain/viistottain. Painosta sain moitteita viime neuvolassa, sitä kun ei ole tullut tarpeeksi. Sf-mitta kasvaa tasaisesti keskikäyrällä. Syön kuitenkin hyvin ja monipuolisesti mutta kun ei vaan nouse niin ei nouse. Hb oli rautalisän rajoilla, vielä mennään ilman.

Tulipa omanapainen viesti. Minäkin yritän taas aktivoitua kirjoittelemaan enemmän. Mukavaa viikonloppua kaikille!

Jisu ja Nuppu 30+4

 

Eilen pyörähdettiin Jumbossa, oli kyllä hyvät alet! Sain esikoiselle syksyhaalarin ja talveksi hanskat ja pipon. Anttilassa oli aletuotteista vielä -50%. Tänään tuli vähän tehtyä pihahommia ja kävin zumbassa. Eli tänne ei kummempia. Esikoinen ripuloinut pari päivää, ensi viikko olisi kesälomaa. Suonikohjut särkee ja lisääntyy
Sype keskusteluun on vielä pari viikkoa, eli leikkauspäätöstä ei vielä ole. Aamulla on hankala päästä liikkeelle ja iltaisin särkee ja kolottaa, mutta se vissiin kuuluu asiaan..

 

Voi, vihdoin jaksoin tulla tänne kirjoitteleen ja sitten melkein valmis viestini katosi kun nettiyhteys katkesi : / Eli nyt vain lyhyt kirjoitus...

Ihanaa ChocolateBox että kaikki oli hyvin seurannassa! Onko teillä vielä niitä vai odotatteko nyt vain vauvan tuloa? Meillä on seuraava seuranta kahden viikon päästä, toivottavasti kaikki hyvin, mutta ainakin minulla on sellainen olo että vauva kasvaisi hyvin.

Minusta on kumma ettei äitiyspakkauksen nimi ole "vauvapakkaus" tai jotain vastaavaa, eihän sisältö ole ainoastaan äidille suunnattu. Me olimme miehen kanssa kyllä yhtä innostuneita kun avasimme äitiyspakkauksen, vaikka minä olenkin sen jälkeen enemmän miettinyt ja järjestellyt vauvan tarvikkeita Isälle aion sitten ekana isäinpäivänä keksiä jotain erityistä, mutta isyyspakkausta en koe että pitäisi erikseen koota. Mutta kiva idea niille jotka sellaisesta innostuvat!

Olen jo alkuraskaudesta lähtien päättänyt että hiljennän työtahtia mahdollisimman paljon jotta voin keskittyä ja nauttia raskaudesta, ja ettei työstressit vaikuttaisi vauvaan. Olemme niin pitkään odottanut ja toivonut vauvaa, että tämä aika tuntuu erittäin arvokkaalta ja korvaamattomalta! Mutta välillä on kyllä ollut erittäin huono omatunto etten enemmän panosta työhöni. Minulla on sellainen työ että periaatteessa voisin tehdä töitä kotoa synnytykseen saakka (ja myös vauvan synnyttyä), mutta pitää nyt yrittää muistaa asioiden tärkeysjärjestys - ja pitää siitä kiinni!

Tsemppiä, voimia ja toivottavasti myös ihania hetkiä teille kaikille!

 

Hei taas! :wave:
Tänne ei mitään uutta, mahaa kasvatellaan ja ollaan vaan. Kiitos ruotsinlaiva vinkeistä, viikonloppuna olisi tarkoitus suunnata risteilylle, jos neuvolassa ei ilmene tällä viikolla mitään matkaa estävää seikkaa.

Napa on minulla vielä tasainen, eli ei ole toistaiseksi pullahtanut ulos. Toiselle sivulle on tullut pari raskausarpea, mutta toistaiseksi niitäkin vielä vähän laisesti. Arpien syntyminen oli myös vähän oma moka, alkuraskaudessa koira hyppi ja raapaisi vatsaa juuri tuosta kohtaa, tuli muutama naarmu jotka repsahtivat sitten raskaus arviksi. : /

Kiitos noista "rauhoittumis vinkeistä", täällä on esikoinen tulossa ja tuntuu että kärsin huonosta omastatunnosta jos päivän aikana ei saa tarpeeksi tehtyä kotitöitä, pihahommia ja muita harrasteita. Myös päiväunista tulee olo että olenpas minä "laiska", vaikka nythän olisi tärkeintä levätä kun vielä pystyy. Täytyy tehdä ihan tietoinen päätös että otan syyskuun rauhallisesti ja nukun myös päiväunet jos siltä tuntuu. Täälläkin on yöunet vähän kärsineet vessassa ramppaamisen ja yleisen jäykkyyden vuoksi, nivusia jomottaa varsinkin iltaisin ja sopivaa nukkuma asentoa on hankala löytää kun vauva muksauttelee kylkiin.

Raskausdiapeteksen kanssa mennään vielä toistaiseksi ilman insuliinia vaikka olin varma pari viikkoa sitten että äitipolikäynnin yhteydessä insuliini otetaan käyttöön aamupaastojen ylitysten takia. Mutta eipä otettukaan ja huomenna on taas diapetes hoitajan soitto joka ehkä valaisee asiaa. Minulla on ollut nyt jonkin verran aamu paaston ylityksiä viikosta 30 lähtien, mutta silloisen lääkärin mielestä 1-2 lukeman ylitykset (5,5-5,6-5,7) ovatkin melko ok. Lääkäri oli tosin vime käynnillä kesä sijainen ja olikin melkoinen pojan kloppi kun jutellessa tuijotti vain pöytäänsä eikä katsonut kertaakaan minuun päin. Ultratessa oli myös hieman vaivaantuneen oloinen, joten toivotaan että ainakin synnärillä olisi vähän kokeneempia lääkäreitä kun meinasi itseäkin jo ruveta jännittämään

Mukavaa alkavaa syksyä kaikille!
Toivottelee: Ankkurinappi ja pikkunappi 31+6

 

Marieh, oliko teilläkin se kahden suonen napanuora juttu..?
Meillä on vielä yksi kasvuseuranta kolmen viikon päästä, silloin tarkastetaan myös beben asento.
Täällä kasattiin vaunut eilen ja vkl mennyt beben huoneen kimpussa. Tänään pesussa kahdet ekat vaatekoot ja niiden laitto.
Siitä kysymys... Pesettekö te ihan kaikki vaatteet, myös toppahaalarin ja toppapussin?
Niin ja minkä kokonen toppahaalari teillä on?
Ajattelin että kun syntyy lokakuussa on haalarille varmaan tarvetta heti ja ihan pientä en haluaisi heti hukuttaa vaatteisiin. Sitten kun pn vähän jämäkkyyttä, voi vaatteet olla vähän väljempiäkin, mutta alussa olisivat suht sopivia.

 

ChocolateBox ostin vauvalle huuto.netistä valkoisen pörröhaalarin ja toppahaalarin kokoa 50/56. Hankin sitten sukupuolen mukaan seuraavaa kokoa ja jos vauva on yhtä pieni kuin veljensä syntyessään joulupukkikin voi ehtiä tuoda kokoa 62/68 (valmistajasta riippuen) lahjaksi. Pelkään vauvan pään hukkuvan haalarin sisään erityisesti turvakaukalokäytössä niin käytettynä kun ostaa voi ostaa useamman

 

Täällä on myös kaappiin pesty ja laitettu ensimmäiset koot odottamaan vauvaa. Turvakaukalo ym myös valmiina, ainoa mikä ei niin ns ensi kehto. Saan kaverilta mama's&papas ihanan pienen kehdon/sängyn, mutta en halua sitä vielä makkariin viemään tilaa eli saa tulla vasta kun vauva maailmassa. Tänään neitiä eskarista hakiessa ilmoitettiin ryhmässä olevan parvo/enterorokkoa (lääkäri ei kuulemma tiennyt kumpi?) ja ehdin jo säikähtää kun parvo raskaana vaarallinen, mutta neuvolasta infottiin ettei enää näillä viikoilla. Alle 40 pvää laskettuun, hurjaa!! Mitään vaivojakaan ei ole, joten olo mitä parhain

chocolatebox: sain kaverilta haalarin, jonka oli pessyt käytön jälkeen mut en välttis kyllä pesisi jos olisin uutena ostanut, kun ei tule suoraan iholle.

 

Juu, kahden suonen napanuora juttu täälläkin, mutta onneksi kaikki on ollut hyvin tähän saakka. Kaikkea kerkesin kyllä lukea siitä, ja miettiä pahinta, mutta onneksi seurannassa on kaikki ollut hyvin. Eka seurantaultra meillä oli raskausviikolla 28 ja toinen on viikolla 36. En tiedä tuleeko sen jälkeen vielä tarkistuksia.

Ostin alesta 50-koon pehmeän, vuorellisen farkkuhaalarin (Villervalla). Luultavasti saan kaverilta lainaksi pienen talvihaalarin, pitää vielä tarkistaa. Harmi että äitiyspakkauksen haalarit ovat liian isot (ja ens talvena liian pienet). Katsoin kirppiksellä PoP:in windfleece-haalaria, mutta mietin että ehkä ostan sitten vasta kun vauva on syntynyt, kun tiedämme sukupuolen ja vauvan koon. Tähän asti kaikki vaatteet ovat neutraalin värisiä, mutta sitten vauvan synnyttä olisi kiva ostaa jotain vähän enemmän tyttö- tai poikamaista Olen myös miettinyt sitä ettei vauvaa hukuta isoihin haalareihin, vastasyntyneet kun ovat niin pieniä ja hentoja...

Ja juu, kaikki pienimmän koon vaatteet ja tekstiilit olen pessyt, peitot ja haalarit mukaanlukien. Vaatteet jotka juuri ovat olleet siskon vauvalla käytössä (eli juuri pestyt) en ole laittanut uudestaan pesuun. Suosittelen kyllä että pesette myös haalarit, varsinkin uudet, koska niissä on niin paljon ei-terveellisiä kemikaaleja. Käytetyissä on se(kin) hyvä puoli, että niitä on monesti pesty ja osa kemikaaleista on hävinnyt pesujen ja käytön myötä. Kyllä haalaritkin tulevat lähelle vauvan ihoa (kaulus, hihat yms) tai jos vauvat imevät kangasta.

 

Esikoisen kanssa pesin kaiken mahdollisen maan ja taivaan välillä, leikkasin vaatteista laput pois ettei hankaa (tyhmää kun myöhemmin en tiennyt mitä kokoa), hankin kotiin valmiiksi d-vitamiinit, tutit, rela-tipat, vaipat, vauvan sängyn petasin varmaan 2 vkoa ennen laskettua ja laitokselta isovanhemmat toi vauvan vaatteita koirille haisteltavaksi etukäteen. Imetysvaatteita oli hommattu koko vaatekaappi täyteen. Samoin sairaalakassiin pakkasin itselleni ja vauvalle vaikka kuinka monta vaatekertaa, herkkuja/lehtiä/musiikkia synnytystä varten. Ja silloin niitä tuli käytettyäkin, mutta seuraavan kanssa ei edes kameraa ehditty kaivaa synnytyksessä, kun ehdittiin sairaalassa olla n 15 min ennen kuin vauva ulkona eikä paljon eväillä herkutella. Mut söin kyllä ns eväät syntymän jälkeen ;-) Itse pukeuduin omiin vaatteisiin vasta sairaalasta lähtiessä, mutta vauvalla tykkäsin omia käyttää, kun kuitenkin otti kuvia. Kolmannen kanssa sairaalassa olin n 15h, joten eipä siinä ajassa ehtinyt paljon mitään omia juttuja kaivata kun illalla mentiin, tunnissa vauva ulkona, nukuttiin yö ja aamupäivällä lähdettiin. Hyvin ehti päivällä laittaa vauvan sängyn ym kuntoon, hakemaan lisää vaippoja ja rela-tippoja ym. Ja koiria ei kyllä sen 1. kerran jälkeen olla vauvaan totuteltu milläänlailla eikä imetysvaatteita hommailtu suuremmin, lähinnä valittu kaapista sellaisia mistä imetys onnistuu.

 

Neuvolassa käyty ja kaikki ok. Ke on neuvolalääkäri ja luultavimmin kirjottaa nyt saikkua äippäloman alkuun asti. Oooteko muut saanut "käskyn" mennä sreptokokki kokeeseen? Se on siis joskus viikolla 37, muistaakseni. Terkka sano että kannattaa varata aika jo ens viikolla niin saa sitten haluamalleen ajalle.
Pitäs varmaan oikeesti ruveta katteleen noita juttuja pikkuhiljaa kasalle, ksoka voipi olla että jos kunto huononee niin ei vaan jaksa myöhemmin.
Mä oon kans miettiny, että kuinkahan tuo koira mahtaa suhtautua vauvaan ja pitäsköhän sille tuoda jotain sairaalasta nuuhkittavaks. Kun sain tytön meillä oli kans koira sillon. Sille eituotu sairaalasta mitään. Kun tultiin kotiin laitoin kaukalon maahan ja päästin koiran nuuhkimaan. Se etti heti pipon alta paikan missä oli ollut tippa ja nuoli sen kohdan sen jälkeen lapsi oli ok. Tosta nykyisestä otuksesta en tosiaan tiedä kuinka tulee suhtautuun. Loukkaantuu ainakin
Koittakaahan jaksaa ja voida hyvin ...päivä päivältä odottavan aika lyhenee....

 

Meillä ei ainakaan ole ollut puhetta mistään streptokokkikokeesta..

Vitsi kun iski hirveä flunssa, nenä aivan tukossa. Toivottavasti ei enää pahene. Eilen alkoi juolia alavatsasta lähinnä oikealta. Ei kokoajan, silloin tällöin varsinkin kun nousee sohvalta ylös. Liitoskipuja? Huomenna voisi neuvolasta kysellä mitä ovat, töissä ei kuitenkaan tuntunut. Neljän viikon päästä on eka äippälomapäivä ohi

Hanssi ja napero 31+0

 

Täällä pitää ottaa streptokokki kokeeseen rv 35-36+6. Sain näytetikun ja ohjeen miten itse otan sen ja vien labraan. Sairasloma loppu tänään ja nyt sit neuvolalääkäri ei otakkaan kantaa jatkoon ja omalle tk:lle en jaksa soittaa kun menen luomenpoistoon joka tapauksessa maanantaina. Helpompi kitua töissä kun soitella neuvolaan, tk:hon ja äitipolille ja odottaa et joku päättää kuka hoitaa mitäkin.

 

Tsui tsui leidit !

Koirista oli juttuu, meil vRmaan tehään tällä kertaa niin e mies tuo pissa/kakka vaipan kotiin ja saavat siitä ottaa haisuja nokan täyteen molemmat. Koiratha haistelee toisiaanii hanurista niin sama pätee uusiin perheen jäseniin. viimeks tuotiin rättejä mut ei niitä muista käyttää siellä ja varsinki jos pukeutuu sairaala vaatteisiin nii ei oo niin väliksikään sit vaikka pulauttais litran päälle ku ei niitä ite tartte pestä, hakee kaapista vaan uudet. mutta todiaan se vaippa lienee tehpkkain merkki siitä et koirat tajuaa et on uus jäsen. Me on annettu koirien ja lapsen olla aina samassa tilassa, en oo ikinä edes ajatellu et vois rajottaa niiden yhdessä oloa, kuitenki koirilla on oma paikka mihin ei saa lapset mennä, ei omat eikä vieraat. Se on rauhottumiseen tarkotettu ja siihen et koiratki saa oman aikansa siellä. Tekee sit mitä lystää. Meillä koiratki kuuluu perheeseen vaikka onki "vaan" lemmikkejä.

Sterotokokki tehään täälläki niin et ite otetaan näyte kotona ja viedään labraan. ennen sen teki sairaala synnytyksen ohessa mut ne lykkäs sen sit neuvolalle.

Äippäloman alkuun ei olis ku parisen viikkoo, vaikka tässähän tää on menny kotona ollessa jo vuoden päivät koht puoliin.

Meillä pestään kaikki uudet kuteet ja käytetytki mitkä tulee taloon, ihan vaan siksi kun ei niistö tiedä missä ovat uineet. Vauvan vaatteet, sisä ja ulko vaatteet pesen eritoten ja jos jaksan nii silitänki, tappaa bakteerit jos niitä löytyy. Mä ite suosin hajusteetonta peSuainetta pyykeissä, en käytä huuhteluainetta ollenkaa.

Omaan napaan kuuluu kipuilua ja särkyä ja panadolista on tullu hyvä kaveri mulle. Samoin närästää niin paljon et kohta joutuu pyytää lääkäriltä jotai vahvempaa helpotusta. :/ syyskuun alussa selvinnee sit synnytystapa, luuleb et pysyn siinä sektiossa kuitenkin. Ei pelko anna tilaa kokeilla alakautta synnytystä. Mut jos tässä mieli muuttuu niin käynnistys on koosta riippuen viimeistään laskettuna sit. Ei anna insuliinin takia mennä yli ollenkaan. Parempi nii... Viimenen raskaus neuvola on samana päivänä sen äitipoli käynnin kans, hullua ajatella et meen sinne vauvan kans siitä ens kerralla. Hui !

Oon tässä suunnitellu esikon 1wee synttäreitä ja tän toisen nimenanto tilaisuutta. Me ei kuuluta kirkkoon kukaan joten ei kasteta lapsiakaan sit. Saavat ite haluta kasteen jos haluuvat joskus aikanaan sit. Täytyy keksiä tuolle lapsukaiselle juhliin omat eväät, mitkä on siis saman näkösiä ku meijän muidenki mut ei sisällä sokeria eikä suolaa. Eikä mitään sokeria vastaavaakaan makeutus ainetta vaan korvaan sit muulla sen makeen. haluun pitää sokerittomalla lapsia niin pitkään ku mahdollista. Pysyy hampaat hyvänä ja toivottavasti ehjinä.

Muuten kaikki on kivasti, pikku pyykki osaksi pesty ja viikattu paikalleen. vauva nukkuu meijän välissä makuupussissa joten sänky pysyy esikoisen hallussa ja sit ku aika on kypsä nii mietin mitä tehään nukkumisen kans et pärjäiskö tuo lapsukainen jo ns isompien sängyssä jossa olis vaan korkeemmat reunat... Pittää vähä kattoo kehitystä miten edistyy.

Addoda & snadi 33+3

 

Pakko tulla kertoon, kun mulla oli ihana työterveyslääkäri tänään.
Se oli jotenkin niin kauheen onnellinen mun raskaudesta vaikka en oo koskaan ennen häntä tavannut. Kyseli kovasti että onko kaikki valmiina yms. Ja sano vaan että kyllä kannattas ruveta laittaan valmiiks, kun vielä jaksaa tehdä Ja kerto vielä, että kannattaa mun nyt levätä kunnolla että jaksan sitten vauvan syntymän jälkeenkin. Vauva kuulemma jaksaa hyvin vaikka äiti ei aina voiskaan kovin hyvin.
Samalla kyllä itellekkin konkretisoitu asia, että niin kyllä asioita pitäs ruveta tekeen valmiiks.

 

Minä olen myös pessyt kaikki vaatteet, toppapuvuista lähtien.

Meillä oli esikolla heti syntymästä lähtien käytössä äitiyspakkauksen toppapuku (piti ihan tarkistaa valokuvista). Olihan se ihan jättisuuri, nyt olen miettinyt jos ostas jonkun pienemmän puvun. Turvakaukalossa meillä oli käytössä eisbärchenin kaukalopussi, oli tosi kätevä!

Eilen oli neuvola, kaikki ok! Vauva oli jossain sykkerössä pitkään hoitaja mietti, että missä asennossa se oikein on. Lopputulos oli, että perätilassa. Kahden viikon päästä seuraava käynti.

Tuulia84 & rv 31+3