Suuret onnittelut
Nannelille poikavauvasta :heart:
Myöhästyneet 30v onnittelut
Marlin =) Itellä pukkas kolmenkympin kriisiä kun tuo 30v alko lähestyä ja tuntu että elämässä vielä niin paljon tekemättä,mutta sitten tajusin että mulla on ne mitä oon elämässä eniten halunnut eli lapset:heart: ja paljon muutakin kerkeen vielä tehdä =) Eli asiat oikein hyvin eikä kriisiin ehkä aihetta
Vauvakutsuja oon aina toivonut enkä näyttänyt niitä koskaan saavan kun tämänhän pitäs nyt olla mun viimenen raskauteni.No järjestän ite sellaset joskus jollekkin siskolleni niin ehkä se vähän lohduttaa =)
Eläimistä Meillä on iso koira ja niin kiltti etten osaa edes pelätä että tekis mitään lapsille.Ei oo koskaan näyttänyt merkkiäkään siitä että vois lla vaaraksi lapsille.Päinvastoin.Mulla oli jo pentuaikana hoitolapsia kotona hoidossa joiden kanssa kasvoi ja sitten syntykin pian esikoinen joten on ihan epnnusta asti ollut lasten kanssa tekemisissä eikä kyllä välitä yhtään vaikka leikkivät ympärillä.Häntä vaan heiluu aina kun näkee lapset ja esim ulkona ollessaan on aina mennyt vaunujen viereen niin kauaksi aikaa kun pienin on niissä nukkunut päiväuniaan.Tykkää olla lasten lähellä joten varsinainen lapsiperheen koira kyllä on.Niin kultainen luonne kuin olla voi:heart: Nyt vaan isoa surua aiheuttaa tän lähestyvän suuren onnen kanssa(vauvan syntymän) mahollinen koiramme sairastelu.Pelkään että koiramme kuolee pian:'( Eläinlääkäriaika on laskettuna päivänäni ja pitää tehä toimenpiteitä ja pelottaa että vanha koiramme ei enään herää nukutuksesta.Kamala stressi siitä,mutta toivon parasta.Muutenkin nyt lähipäivinä muuttunut jotenkin oudon uneliaaksi eikä aina ees kuule kun puhun sille.Kuulo ollut tähän asti hyvä,joten sekin ihmetyttää.
Leijonamama Mulla ollut supisteluja jo monen viikon ajan öisin ja nmyt päivisinkin ja kyllä ne väsyttää kun ei oo saanut enään aikohin öisin nukuttua kunnolla.Määkin ajattelin jo monta viikkoa sitten että en kyllä kestä jos tää on tämmöstä nyt seuraavat 6viikkoa,mutta yhä ne vaan jatkuu.Mulla enimmäkseen aluksi supisteli pissahädän tullen ja ne sit aina helpotti kun kävin vessassa,mutta niitä käyntejä tulikin pahhimpina öinä jopa neljä.Nyt supistelu muuttunut kipeemmäksi ja ei ne mee ees aina ohi vaikka käyn pissalla.Mullahan nuo ei ollut ees tehnyt mitään kohdunsuulla kun tilannetta lääkärineuvolassa katottiin.Kyllä tympäs ne tyhjänpäiväset supistelut:|
Omaa oloa:
POKS 39+0!!!!!!!!!!!!!! Ihan huippua että enään viiikko laskettuun! Jännittää ihan hirmuna ja nyt oon alkanut miettiä että sairaalakassinkin vois ehkä sittenkin jo pakata jos tämä vauva vaikka yllättäs ja syntyskin ennen laskettua mitä muut vauvamme eivät ole tehneet.
Oireita ainakin on.Supistelut jatkuu nyt myös päivisin.Eilen illalla oli jo tosi tukala olo.Särki selkää,alapäätä,jalkoja ja oli isomman hädän tunnetta.Ihan kuin vauva ois ollut tosi alhaalla.Supisteluja tuli myös pitkin päivää mutta ei säännöllisesti.Supparit kuitenkin selvästi kokoajan kipeempiä.
Yö meni rauhallisesti ja nukuin paremmin kuin pitkiin aikoihin.
Neuvolassa selvisi että vauvan pää ois nyt alempana ja vauvan pää ei enään tuntunut heiluvan vissiin ollenkaan.
Hemoglobiini oli noussut joten lopetan nyt viimein tuon raudansyönnin.
Sf mitta oli pysynyt samana kuin viikko sitten joten ehkä vauva tosiaan on laskeutunut alemmas.Nyt oli siis 33
vauvan syke oli toissakerralla vain 120 kun toinen siellä nukkui ja aika pitkään sitä sitten kuunneltiinkin ja vähän heräteltiinkin.Pikkasen huolestuin vaikka neuvolassa ei annettu syytä huoleen.Nyt sitten viimekerralla oli hereillä ja syke heti korkeempi 136
En millään malttas odottaa tuota meidän pienimmän näkemistä,mutta kyllähän tuo synnytys nyt on alkanut vähän jännittää.Varsinkin toissayönä kun tuli niin kipeä supistus että säikähdin jo synnytyksen alkaneen.Kyllähän synnytyksen käynnistymistä odottaa,mutta varmaan heti alkaa sitten kauhee tärinä ja paniikki kun se alkaa.Toisaalta oon ihan onnessaan sittenkiun se alkaa,mutta jännittäähän se aina siinävaiheessa että miten kivun taas kestää ja miten kaikki menee.
Onneksi vauvan syliin saadessaan kaikki kipu unohtuu:heart:
Uskomatonta että enään korkeintaan kolme viikkoa ja meillä on ihan ikioma vauva:heart:
Vielä yksi positiivinen merkki synnytyksen lähestymisestä on valkovuto joka yhtäkkiä on alkanut muuttua limasemmaksi.Muistan aijemmistakin raskauksista että tuo on merkki lähestyvästä synnytyksestä.Tosin sitä ei voi tietää kuinka hitaasti tai nopeesti tuota nyt alkaa tulla enemmän,joten voihan tässä vielä kestääkkin kun sitä nyt tulee ihan minimaalisen vähän.
Hirmu hirmu paljon onnea kaikille synnytyksiin sitten kun se aika koittaa ja sehän koittaa pian meille kaikille=)
Ja mukavia viimeisiä raskauspäiviä ja viikkoja:hug:
Nyt koireliinin kanssa lenkille ja toivon kovasti että se taas edsitäs vauvan laskeutumista ja synnytyksen käyntiin lähtöä.Turha toivo varmaan
Rakkaudesta äiti rv.39 ja lokakuun prinsessa:heart: