hupiaelämään Juu eihän nuihin eläimiin tosiaan koskaan saa luottaa 100 prosenttisesti.Kyllä meilläkin vahitaan koiraa ja lapsia kun yhdessä ovat vaikken uskoisikaan että koskaan lapsille mitään tekee=) Ja lapsille on tehty selväksi ettei koiraa saa koskaan kiusata eikä satuttaa,mutta ihan pienethän ei sitä ymmärrä niin niiden kanssa saa olla vielä tarkempana.
Pikaiset paranemiset sinulle:hug:
Itse olin esikoista odottaessa paria päivää ennen laskettua niin kipeenä että ihan pelotti että vauva sillon syntyy.Kova kuume ja aina kun yskin kävi järkyttävän kipeetä.Seuraavana aamuna sitten meni lapsiveet ja tyttö synty laskettuna päivänä jolloin olin jo paremmassa kunnossa mutta sen verran kuitenkin kipeä että pääkipua jouduttiin lääkitteen heti sairaalaan mentäessä.
Tänään meillä kahella lapsella alko nokka vuotaan ja mulla itelläkin vähän joten pikkasen harmittaa jos oon kipeä taas vauvan syntyessä.Ja vielä enempi harmittaa jos lapset ei pääse vauvaa ja mua sairaalaan kattoon jos ovat vielä vauvan syntyessä kipeinä.
Marlin Onhan se tosi jännää kun laskettuun enään 6yötä mutta samalla masentaa ajatella että ihan varmaan joudun oottaan kaks viikkoa lasketun yli kun muut synnyttää tyylikkäästi lasketun ajan tietämillä
Mulla ei ekaa oottaessa tullu supistuksia kuin vasta synnytyksen lähtiessä käyntiin ja esikoinen synty laskettuna päivänä.Muilta on sitten tullut suppareita jonkin verran lasketun lähestyessä(nyt eniten)mutta kaikki muut ovat menneet yli lasketun vaikka supistuksista ois voinut muuta kuvitella.Eli vaikkei tuu ennakoivia supistuksia niin voi olla että vauva syntyy vaikka ennen laskettuakin=)
Olo alkaa olla kyllä ihan sekava tuntemusten suhteen.Välillä itkettää ja huolettaa joka asia.Välillä taas niin positiivinen olo ja tuntuu että akikki selviää ja menee hienosti.
Välillä pelottaa että apua oliko tuo supistus nyt merkki siitä että nyt se synnytys alkaa ja välillä taas toivoo että toivottavasti oli ja tahon heti synnnyttämään tämän pienen.
Jokatapauksessa on olo että haluaisin jo palavasti nähdä oman pikkuiseni.
Tänään ajattelin myös että pitäs yrittää nauttia näistä viimesistä raskauspäivistä kun eihän sitä oikeesti tiedä että vaikka vauva syntys huomenna ja sitten tää mun elämäni viimeinen raskaus on ohi.Miksen siis nyt nauttis yhä näistä viimesistä raskauspäivistä.
Välillä vaan tuntuu ettei kykene niin kauheena nautiin kun väsyttää nuo yö heräilyt vessaan ja yölliset supistukset.Ja yöllä tulee myös aina seurattua vauvan liikeitä niin sekin vähän stressaa.Ois niin paljon helpompaa ku vauva ois mahan ulkopuolella ja näkis että sillä on kaikki hyvin.
Painonnousukin stressaa vaikken oo sellasia aijemmin stressannutkaan kun oon aina ollut alipainoinen.Nyt kuitenkin painoa tullut ihan kauheesti ja nyt tässä lopussa ihan kilo viikossa joten oon alkanut miettiin että mistä ihmeestä johtuu.... En oo huomannut että ihmeemmin mitään turvotuksiakaan ois ja vauva se ei ainakaan voi kasvaa kilon viikkovauhdilla,mutta silti välillä mietin että mikähän jättiläinen täältä syntyy
Maha ei tunnu hankalalle eikä vauva tunnu isolle kun vertaan viimeraskauden tuntemuksiin jolloin tunsin jo puolivälin paikkeilla että nyt tulee iso vauva ja niin tulikin aijempiin verrattuna.Ja mun mahaa on ihailtu niin pieneksi viimesillään olevan mahaksi joten ihmettelen mihin paino kertyy.Ehkä takapuoleen
..jospa se taas laskis sitten synnytyksen jälkeen kun ahkerasti imettää ja jatkan kävelylenkkejäni.Aijemmin laskenut lähes heti synnytyksen jälkeen lähtöpainoon.
Mutta nyt kerään kaikki voimani että saan sairaalakassin pakattua.En tiiä miksi sitä vaan siirrän.Ehkä se tuntuu vaan inhottavalle jos se melkeen kolme viikkoa lojuu pakattuna enkä silti pääse lähteen synnyttämään vaikka laukkukin valmiina....
Rakkaudesta äiti rv.39+1 & lokakuun prinsessa :heart:
Pikaiset paranemiset sinulle:hug:
Itse olin esikoista odottaessa paria päivää ennen laskettua niin kipeenä että ihan pelotti että vauva sillon syntyy.Kova kuume ja aina kun yskin kävi järkyttävän kipeetä.Seuraavana aamuna sitten meni lapsiveet ja tyttö synty laskettuna päivänä jolloin olin jo paremmassa kunnossa mutta sen verran kuitenkin kipeä että pääkipua jouduttiin lääkitteen heti sairaalaan mentäessä.
Tänään meillä kahella lapsella alko nokka vuotaan ja mulla itelläkin vähän joten pikkasen harmittaa jos oon kipeä taas vauvan syntyessä.Ja vielä enempi harmittaa jos lapset ei pääse vauvaa ja mua sairaalaan kattoon jos ovat vielä vauvan syntyessä kipeinä.
Marlin Onhan se tosi jännää kun laskettuun enään 6yötä mutta samalla masentaa ajatella että ihan varmaan joudun oottaan kaks viikkoa lasketun yli kun muut synnyttää tyylikkäästi lasketun ajan tietämillä
Mulla ei ekaa oottaessa tullu supistuksia kuin vasta synnytyksen lähtiessä käyntiin ja esikoinen synty laskettuna päivänä.Muilta on sitten tullut suppareita jonkin verran lasketun lähestyessä(nyt eniten)mutta kaikki muut ovat menneet yli lasketun vaikka supistuksista ois voinut muuta kuvitella.Eli vaikkei tuu ennakoivia supistuksia niin voi olla että vauva syntyy vaikka ennen laskettuakin=)
Olo alkaa olla kyllä ihan sekava tuntemusten suhteen.Välillä itkettää ja huolettaa joka asia.Välillä taas niin positiivinen olo ja tuntuu että akikki selviää ja menee hienosti.
Välillä pelottaa että apua oliko tuo supistus nyt merkki siitä että nyt se synnytys alkaa ja välillä taas toivoo että toivottavasti oli ja tahon heti synnnyttämään tämän pienen.
Jokatapauksessa on olo että haluaisin jo palavasti nähdä oman pikkuiseni.
Tänään ajattelin myös että pitäs yrittää nauttia näistä viimesistä raskauspäivistä kun eihän sitä oikeesti tiedä että vaikka vauva syntys huomenna ja sitten tää mun elämäni viimeinen raskaus on ohi.Miksen siis nyt nauttis yhä näistä viimesistä raskauspäivistä.
Välillä vaan tuntuu ettei kykene niin kauheena nautiin kun väsyttää nuo yö heräilyt vessaan ja yölliset supistukset.Ja yöllä tulee myös aina seurattua vauvan liikeitä niin sekin vähän stressaa.Ois niin paljon helpompaa ku vauva ois mahan ulkopuolella ja näkis että sillä on kaikki hyvin.
Painonnousukin stressaa vaikken oo sellasia aijemmin stressannutkaan kun oon aina ollut alipainoinen.Nyt kuitenkin painoa tullut ihan kauheesti ja nyt tässä lopussa ihan kilo viikossa joten oon alkanut miettiin että mistä ihmeestä johtuu.... En oo huomannut että ihmeemmin mitään turvotuksiakaan ois ja vauva se ei ainakaan voi kasvaa kilon viikkovauhdilla,mutta silti välillä mietin että mikähän jättiläinen täältä syntyy
Maha ei tunnu hankalalle eikä vauva tunnu isolle kun vertaan viimeraskauden tuntemuksiin jolloin tunsin jo puolivälin paikkeilla että nyt tulee iso vauva ja niin tulikin aijempiin verrattuna.Ja mun mahaa on ihailtu niin pieneksi viimesillään olevan mahaksi joten ihmettelen mihin paino kertyy.Ehkä takapuoleen
..jospa se taas laskis sitten synnytyksen jälkeen kun ahkerasti imettää ja jatkan kävelylenkkejäni.Aijemmin laskenut lähes heti synnytyksen jälkeen lähtöpainoon.
Mutta nyt kerään kaikki voimani että saan sairaalakassin pakattua.En tiiä miksi sitä vaan siirrän.Ehkä se tuntuu vaan inhottavalle jos se melkeen kolme viikkoa lojuu pakattuna enkä silti pääse lähteen synnyttämään vaikka laukkukin valmiina....
Rakkaudesta äiti rv.39+1 & lokakuun prinsessa :heart: