Lokakuiset 2007 (6)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Lumi81
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Minä olen koko ajan ajatellut, että onhan tässä aikaa hankkia niitä tarvikkeita, mutta eihän se tosiaan niin itsestään selvää olekaan että loppuajasta on sellaisessa kunnossa että kykenee kaupoissa juoksemaan. Syöttötuolin ostin kun tuli todella hyvä tarjous entisestä työpaikasta. Vaikka sitähän ei ihan alkuaikoina tarvitsekaan, mutta onpahan sitten valmiina. Vaunut ja kaukalo on jo valmiiksi katsottuina, että pitää vaan katsella että mistä saa edullisimmin ja helpoimmin. Vaatteiden ostoa jarruttelin siihen saakka, että sukupuoli olisi selvillä, mutta nyt kai se on sama minkä värisiä niitä alkaa hankkimaan.
 
.Heippa!

Meillä tuo rahatilanne tuppaa olemaan sellainen että pakko jaksottaa suuremmat ostokset aina pitemmälle aika välille. Hoitopöytä saatiin nyt halvalla, niin otettiin se jo tuohon nurkkiin pyörimään. Turvakaukalo annettiin vaihdossa lastentarvikeliikkeeseen ja saatiin siitä hyvitystä jopa 100€ kun ostettiin esikoiselle turvaistuin samasta paikasta. Nyt koitan kastella josko sellaisen samalaisen gracon jalustalla olevan löytäisi hyväkuntoisena ja halvalla, kun on sellaiset matkarattaatkin tullut hommattua esikoisen aikaan mihin tuon kaukalon saa kätevästi napsastua kiinni =).

Mää tykkään että meillä on paikat sit kivasti vauvalle valmiina ettei sitten synnäriltä tarvii kauppoihin juosta ostelemaan puuttuvia tarvikkeita ja toisen lapsen jälkeen sitä tietääkin että mitä oikeasti tarvis tai on hyvä olla että se helpottaisi arkea. Esikoisen aikaan tuli kyllä hommattua jotain sellaistakin mitkä ei koskaan tullut kunnolla käyttöön mutta toki kaikkia kuitenkin hankittua kokeiltiin ja sitten huomasi joidenkin asioiden kuten harsojen suuren tarpeen sitten itse vauva-arjessa. Syöttötuoli ostettiin vasta kun tyttö alkoi istumaan muuten kaikki oli valmiina. Ja kun paikat saa valmiiksi kerkeää tuo meidän esikoinenkin tottua kaikkeen vauvaromppeeseen nyt nuo hoitopöydän laatikot kiinnostaa vielä aika paljon ja muutama vauvanvaatekin siellä jo löytyy niin niitä on katsellut ja sovitellut. =)). Mutta kyllä tässä tietenkin on vielä aikaa toivottavasti vähintään sen 16 viikkoa vielä siellä kasvaisi ja oon jo miettinyt kaikelle viikoille jonkun homman mitä pitäisi tehdä siihen tietty kuuluu tota vessaremppaa ja vauvan vaatteiden pesua + silittelyä ja kehdon entisöinti ja kesä menee tuon pihanlaitossa ja sit pitää paljon keretä olla esikoisen kanssa kun siihen vielä on mahdollisuus antaa aikaa hälle kahdestaan enemmän. Mut itse koen että tää mun valmisteluhömppä on mun tapa vaan kasvaa sisään tähän tilanteeseen ja kasvaa kahden lapsen äidiksi =) Mut eiköhän me kaikki vielä ihan hyvin ehditä ennen vauvan syntymää valmistella valmiiksi ne asiat mitä on ajatellutkin, mut meitä kun on niin paljon erilaisia ihmisiä että osalle sopii joku toinen tapa ja osalle toinen tapa valmistautua


No mut asiasta toiseen...tänään ajattelin että miten tympijää on olla kotona jos haluaa aikuista juttuseuraa niin kaikki on töissä tai koulussa ja sit täällä meillä päin ei leikkipuistoissa ole ristinsielua...mentiin esikoisen kans pikkasen aikaisemmin leikkipuistoon kuin mitä normaalisti kun ajattelin että jos siellä porukkaa sit käy vähän aikaisemmin kun hiekkiksellä on selvästi aina silloin tällöin leikitty mutta ei ei ketään ollu taaskaan eli siellä sit kaksistaan oltiin tytön kans. Jos joku kysyisi kannattaako sinne muutta lapsiperheen niin sanoisin ainakin tällä hetkellä ettei kajaaniin kannata lapsiperheen muuttaa täällä ei olla ajateltu lapsiperheitä laisinkaan =/ ei perhekerhoja, ei kuntalisää, epäsiistit leikkipuistot, ei ilmaista paikallisliikennettä niinkuin etelässä, ihmiset epäystävällisiä ja katkeria lapsiperheitä kohtaan etenkin jos kuntalisä tulisi tännekkin ja sitten neuvolatoimitaa supistetaan ja sekä lääkäripalveluita. =( Voi kun vielä asuisi Espoossa siellä oli minusta otettu lapsperheet ja kotona pienten lasten kans olevat äidit tai isät hyvin huomioon, ei ainakaan päässy erakoitumaan ja muurautumaan neljänseinän sisään...sori, pakko jonnekkin purkaa tätä kiukkua.

Onhan meillä kyllä takapiha ihan kiva siellä on hiellalaatikot kiikut ja leikkimökki eli kaikki melkein mitä noissa leikkipuistoissakin, mut sit se seura tuppaa puuttumaan. Pelottaa hiukan mitähän mulle tapahtuu kun tämä kotona olo vielä jatkuu jonkin aikaa ainakin nyt varmaan päälle sen vuoden verran, toivottavasti joku tutuista tai kavreista raskautuisi että olisi välillä päiväksi aikuista seuraa ja lapsille leikkikavereita.

Aurinkoista kesäpäivää =))).

Niiskulainen 22+1

 
Heips!

Ehkä meillä ensikertalaisilla on sekin "jarruna" vauvavalmisteluissa, että ei oikein tarkkaan tiedä vielä, mitä kaikkea sitä sitten tarvitsee. Ja vaikka raskaus on monta vuotta hartaasti toivottu, niin nyt tää keskiraskaus tuntuu jotenkin epätodelliselta, että meille on todellakin tulossa n. 20 viikon päästä oma vauva. Sitä, kuinka se muuttaa koko elämän ja kodin järjestelyt, ei vain meinaa tajuta, vaikka siitä siis iloitsen nyt joka ikinen päivä ja vieläkin kiitän taivaanisää tästä lahjasta iltaisin, vaikka en niin uskovainen olekkkaan. Eli ehkä on hyvä kuulla teiltä kokeneemmilta, että nyt jo alkais olla aika alkaa valmistautumaan pikkuhiljaa. Ja mitä kaikkea sitä sitten ihan ensimmäiseksi tarvitsee? Turvakaukalo meillä jo on, äitiyspakkauksessa on vaikka mitä ja hoitopöydän olen ajatellut järjestellä kodinhoitohuoneen pöytätasolle. Siinä on kuitenkin muutama kaappihylly mahdollista tyhjentää vauvan tavaroille ja vessa ihan vieressä. Äippäpakkauksen laatikosta aattelin tehdä ensimmäisen sängyn pienelle, jos vaikka osaisin ommella siihen sellaisen siistin verhoilun. Pinnasänky pitää kyl tietty ostaa ja rattaat ja lisää vaatteita, mutta mitäs muuta?

Eilen illalla koiran kaa kävelylenkistä ei meinannut tulla mitään, kun ilmeisesti noi liitoskivut alko kiusaamaan, vaikka alkuillan voikukkia nyppiessäni monta tuntia pihalla ei tuntunut missään. Pysähtelin vähän väliä ja olin hetken etukenossa, kuten jossain oli neuvottu. Ne aina helpottu ja sit taas tulivat takas, kun lähdin varovasti liikkeelle. Parhaimmillaan matelin etukenossa, kun en muuten meinannut päästä kotiin lainkaan ja välillä sit taas helpotti kokonaan. Jännästi vaihtelee, mutta ei onneksi usein tollee kiusaa. Nukkumaan mennessä sit Masu-Nasu aloitti iltajumpan, joten en niitä potkuja seuratessa saanut heti nukuttuakaan. Mutta hymy huulilla niitä siinä seurasin ja hieroin kevyesti masua, josko malttaisi pienikin alkaa nukkumaan. ;)

Iikka ja Nasu rv 19+3
 
Ihana kun kaikilla alkaa masunasukit ilmoittelee päivittäin olemassa olostaan potkuillaan. Kannattaa jättää nyt peltot sivuun ja keskittyä nauttimaan näistä hetkistä, voihan sitä jotain sattua mutta paljon todennäköisempää alkaa ollaa että kyllä vauva päivänvalon näkee vielä =). Viimeistään 27 viikolla se ainakin on jo todennäköistä ja joissain maissa 7 kuukauden etappia juhlitaankin ajattelin tässä raskaudessa ottaa tuon etapiksi ja mennään koko perhe syömään ravintolaan silloin ja julitaan sitä vaikkei täällä päin se perinne olekkaan. Täytyy kyllä myöntää että olen tämän raskauden ottanut paljon "rennommin" ajatuksin kuin esikoisen odottaessa kaikki oli silloin niin epätodellista jopa se hetki kun kannoimme tytön kotiin ja ne seuraavat viikotkin vielä siitä ja odotusaikakin meni sillain pienesti pelonsekaisin fiiliksin toki nautinkin mutta varmaan samoja fiiliksiä kuin teillä täällä muillakin kuulostaa nyt olevan.

Lukasin tuota neuvolasta annettavaa vauvan odotusvihkosta niin siellä isien puolella lukikin että 23. viikolla naiset haluavat tehdä enemmän kuin mihin heidän voimansa riittävät. Huolehdi, että odottava äiti saa riittävästi lepoa. =) Luin ton sit miehelle ja se just sano että on tosiaan mulla ollu tällä viikolla jotain ylimääräistä energiaa kun on niin hirveänä koittanut touhuta ja sit sanoi että pitää alkaa vähän toppuuttelemaan mun touhuja kun ehtii vielä kaikki tehdä vallanmainiosti. Että te joilla tämä viikko on eessä niin alkaa varmaan pesänraknnusvietti silloin viimeistään.

Miten teillä muuten miehet on olleet mukana raskaudessa, lukeeko teillä miehet esimerkiksi vapaaehtoisesti vauvajuttuja ja raskaudenkuluista, meillä taitaa olla niin että mulla aina pitää lukea joko ääneen jotain tai sit laittaa jotain mielenkiintoista itselukemaani miehen nokan eteen "lukisitko sinäkin tuon, ihan kiva juttu siinä" =). Niin se oli kyl esikoisen odotuksen aikaankin ja ihan hyvä isä on vaikkei hirveänä ole lukenut kaikkea niin kuin minä joka lukee joka ikisen lapsiin tai odotukseen liittyvää.


Äitiyspakkauksessa tulee kyllä aika hyvin kaikkea tarpeellista ja ainahan sit jos ei itse jaksa tai ei halua lähteä kauppaan heti synnytettyään niin voi miehen laittaa asioille.

Mut nämä mulla tuli mieleen mitä kannattaa lisäksi hommata noiden äp ja likan luettelemiin asioihin:
- amme vauvalle
- liivisuojia (taitaa tulla kyllä muutama äp:n mukana mut niitä tarvii, minä ainakin alussa tarvitsin ja paljon)
- äidille siteitä =) (niitä ei kyllä jälkivuotoo ajatellen ole riittävästi äp:n pakkauksessa)
- jossain vaiheessa jos haluaa on kätevä kantoliina tai sit kun vauva osaa kannatella päätään voi ajatella myös rintareppuakin)
- harsoja ei ole koskaan liikaa ja harsokkangasta kannattaa ostaa melkein kangaskaupasta ja itse omella niihin sit saumat, tulee halvemmaksi. Harsot käy myös ihan hyvin pyllynpesun jälkeen pepun kuivaukseen.
- ainakin yhdet imetysliivit miel. reilunpaa kokoa aluksi, itselläni ainakin ihan alussa tissit suureni ainakin reilulla yhdellä kuppikoolla ja sit tasoittui onneksi.
- rintapumppu
- vanupuikkoja
- tuli sit mieleen vauvatalkki mut perunajauhoja voi käyttää talkin sijaan ihan hyvin ja varmaan jokaisella löytyy kaapista =)
- vanulappuja
- puhdistuspyyhkeitä, vai tuliko niitä äp:ssä?
....ei mulla tule kyllä enää mitään mieleen laitelkaahan te jos tulee niin jottain =).

Toisaalta saahan rahaa palamaan vaikka sun mihin hankintoihin, mut voihan se olla että kannattaa jotkut ostokset suosiolla jättää sinne vauvan syntymän jälkeen niin näkee onko niihin edes tarvista.


Niiskulainen 22+3
 
Energiajuttu lie totta, kun tämäkin eukko oli viikolla (työpäivä edessä, en yleensä käy muutenkaan silloin!) konsertissa, joka alkoikin vasta joskus klo 23 (normaalisti nukkumassa;-)... tunsin itseni aika reippaaksi ja tanssinkin vähän. Sauvakävelyä olen vielä myös harrastanut, eikä ole tullut supistuksia.
22 vk kuitenkin täyttyi täälläkin viikolla.
 
Täällä on massu alkanut pikku hiljaa kasvamaan ja kipakoimmat potkut näkyvät vatsan päällä :) Huomenna rakenneultra, jänskää... Eipä taideta sukupuolta kysyä. Tavaroita ei olla vielä hankittu ensimmäistäkään. Kaipa jo alkaisi olla aika. Vaunuja käytiin katselemassa, mutta eipä sen kummempaa olla saatu aikaseks. Tiedä onko epävarmuutta kaiken sujumisesta vai saamattomuutta. Miun äiti on kuulemma jo kirppiksiltä ostellu vaikka miten paljon suloisia vaatteita. Huh, se oli kyllä ihan odotettavissa, että miun äiti höpsästää (eka lapsenlapsi). Täytyy itse sitten valikoida mistä tykkää ja pitää ne, loput voi sitten lahjoittaa eteenpäin tai myydä.

Tuosta rintapumpusta olis kysymys. Kuinka välttämätön se on? ja mihin kannattaa kiinnittää huomiota, kun sellaista hankkii? Esikoinen tulossa, eikä lähipiirissä montaakaan pientä, joten ihan huuli pyöreänä ollaan monen asian suhteen.

Iidaleena 19+6
 
Iidaleena: Kysyit tosta rintapumpusta miten tarpeellinen se on. Jos imettää ja meinaa käydä jossain eikä tahdo antaa korviketta niin se on hyvä hankinta. Ostin esikoisen odotus ajalla sellaisen halvan ainon käsikäyttöisen rintapumpun ja sillä en saanut kuin muutaman millin aina pumpattua, tosi hidasta touhua oli sillä ja sitten hankin aventin käsikäyttöisen rintapumpun ja johan alkoi maitoo tulemaan ja varmaan himopumppaajille on sitten hyvä sellainen sähkökäyttöinen ne vaan tahtoo maksaa aika paljon ettei varmaan kannata vielä ostaa jos ei tiedä alkaako imetys laisinkaan sujumaankaan. Rintatulehduksen aikaan oli kyllä hyvä että oli tollainen rintapumppu olemassa.

Jaahas pitää lähtee laittaa vettä pärskyyn että tyttö pääsee ulos pulikoimaan...

Aurinkoista kesäpäivää kaikille lokamasuille!
 
Niiskulainen: Siitä erakoitumisesta: ihan samat fiilikset täällä! Olin esikoisen aikanakin liikaa yksin, ja osaksi sen vuoksi masennuin sen verran pahasti, että söin lääkkeitäkin. Nyt asutaan eri paikkakunnalla, mutta täälläkään ei ole asiat sen paremmin kuin edellisessä. Muihin äiteihin tutustuis just nois leikkipuistois yms. mutta täällä ei koskaan näy ketään muita missään..tyttökin aina harmistuu, kun ei ketään leikkikaveria koskaan. Onneksi hän saa sitten syksyllä käydä parina päivänä viikossa tarhassa, musta se on ehdottoman tärkeää ton ikäiselle, kun ikäistään seuraa ja kaikenlaista aktiviteettia kaipaa. En tiedä järjestäiskö neuvola mitään, missä muihin äiteihin tutustuis? ai niin onkohan täälläpäim edes muita pienten lasten äitejä, kun ei heitä koskaan missään näy?! Musta tuo vertaistuki ois todella tärkeetä. Mulla on muutama kaveri kyllä, mut asuvat kaukana ja elävät täysin erilaista elämää.. Ainut aikuinen juttuseura mulle on oma mies, mut kyllä tässä muutekin seuraa kaipaa!

Potkut tuntuu jo tosi selvästi, mieskin tuns ne tossa viikko sitten ekaa kertaa. Tuntuu, et vauva aistii isin läsnäolon, alkaa potkia paljon kovemmin silloin.
Tiistaina rakenne ultra, toivottavasti kaikki ok...ja ois ihan kiva jos sukupuolikin selviäis...

Ninni rv 20+4 puoliväli ylitetty!!
 
On se aika uskomatonta että puol väli on jo kaikilla ainakin lähes täynnä....tämäkin aika on mennyt tosi noppeesti ja varmaan ainakin tää kesäaika 2-3 kuukautta tästä vieläkin nopeemmin silloin jo ihan loppusuoralla ollaan =).

Ninni: Ihan totta puhelet, kyllä vertaistuki on todella tärkeää ja on hyvä olla jotain verkostoa ympärillään. Kotiäitinä saattaa äkkiä erkaantua muusta maailmasta ja alkaa tuntea itsensä arvottomaksi vaikka tekeekin todella tärkeää työtä vaikka saakin vähemmän rahallisesti kuin esim. jotkut työttömät. Kotihoidon tuki pitäisi olla minusta vähintään sama kuin peruspäivärahalla olevalla työttömällä silloin useammalla äidillä olisi mahdollisuus jäädä kotiin hoitamaan pieniä lapsiaan ja useissa paikkakunnilla onkin jo kuntalisä joka nostattaa tulot työttömyyskorvauksien tasolle ja sellaiset kunnat kyllä saavat kiitokseni. Ja niinkuin moni saattaa olla väärässä uskossa luulla että kotiäitiys on yhteiskunnalla kalliimpi vaihtoehto kuin äidin työssä käynti saattaa yllättyäkin että juuri lastenhoito maksaa kunnalla enemmän kuin se että äiti on kotona lasten kanssa, kuntalisäkunnissia tämä onkin taidettu jo oivaltaa. Tiedän kyllä että pienissä kunnissa missä työttömyysaste on suuri ei toisaalta olekkaan kannattavaa antaa kuntalisiä kotona lastaan hoitaville, koska eihän ajatus sellaisissa kunnissa on että eihän ne pääse " karkaamaan" työelämään takaisin jos ei ole vakioduunia....ovat he kuitenkin kotona maksettaisiinpa siitä tahi ei. Pelko siitäkään että lapsiperheet muuttavat muualla ei näytä kannustavan kuntalisien antoon. Mielstäni ne lapsiperheet jotka asuvat kunnissa joissa on kuntalisät ovat huomattavasti paremmassa asemassa kuin äidit jotka ovat pelkästään kelan maksamalla kodinhoidon tuella. Minusta tuo epäkohta pitäisi korjata. Ajattelee että pienemmillä paikkakunnalla esim. lasten perhekerhot saattavat olla monien kilometrin päässä ja sinne ei välttämättä jaksa ihan jalkasin lähteä tai muuten menee koko päivä tai joutuu lähtemään rattaiden kanssa aamu 6 että pääsee lapsen kanssa sinä päivänä kerhoon, joukkoliikenteessä matkustaminen on kallista ja kahta autokaan ei monella ole varaa pitää joten se osaltaan jo tekee sen että mieluisampi vaihtoehto on jäädä kotiin ja siten eristäytyy ympäristöstään ja tästä seuraa taas äitien masentuminen ja eihän terveyshoidotkaan ole kunnille ilmaista joten silloin saattaa kunnan säästöt käydä kalliiksi. Espoossa tuon esikoisen kanssa meillä oli riittävästi ohjelmaa melkein päivittäin ja ihania kerhoja ja asukaspuistoja ja leikkipuistoja oli joka suunnalla ja siellä taas sitten sai jutella muiden samassa elämäntilanteessa olevien äitien kanssa, nyt vasta ymmärrän että miten hyvä oli asua sellaisessa paikkakunnalla missä otetaan huomioon lapsiperheet.

Huomasin tuossa että meillä on tossa lähellä (3 kilsan päässä) joku seurakunnan järjestämä perhekahvila ja ajattelin siellä alkaa käydä ja onneksi miehellä alkaa kohta 2 viikon kesäloma.

Tulipahan taas tekstiä...hui.... =)))

Nyt meen laittaa pyykit kuivamaan- Heippa

 
Rakenneultra on takana. Pieni on kasvanut ihan keskikäyrän mukaisesti. Mallilapsi siis :) Rauhalliseksi lääkäri sanoi. Oli helppo katsoa sydämen rakennetta. Itsekin olen todennut melko rauhalliseksi kaveriksi. Liikkeet, kun ei ole olleet mitään kamalaa myllerrystä, vaan yksittäisiä potkuja ja piiitkiä hiljais elonkausia. Tosin, jos minua ja miestä katsoo, niin taitaa lapsi tulla vanhempiinsa ;)

Hiukan huono maku jäi siitä, kun lääkärillä oli kamala kiire. Aamulla soittivat ja aikaistivat ultra-aikaa puolella tunnilla. Oliko joku vajaus henkilökunnassa. Miun jälkeen lääkäri oli menossa tekemään leikkausta. Kiva, kun kesken ultrauksen soittivat leikkaussalista ja imoittivat, että potilas on nukutettu jo. Jäi vähän epäilys, että ehtiköhän lääkäri nyt kunnolla katsoa kaiken mitä piti... Vähän sellainen nopeasti alta pois meininki... No, kai sitä pitää vain luottaa, että kaikki todella on hyvin ja niinkuin pitää. Yksityiselle ei oikein haluttais mennä. 4Dtä mietittiin, mutta päätettiin jo aikasemmin ettei mennä.

Iidaleena rv20
 
Iidaleena: Mekin ollaan mietitty, että miten tarkasti julkisella tuo rakenneultra tehdään. Meillähän se on keskiviikkona edessä. Päätettiin (minä päätin) että mennään yksityiselle sitten, jso ei sukupuoli selviä.

Olin tänään neuvolassa. huoh. Painoa tullut 740 g viikossa. Hep hei. Siinä kaikille painosta huolestuneille jauhot suuhun! Neuvolatäti sanoi, että jos tästä käyrää piirtää, niin alkaa huolestuttamaan. sanoi kyllä senkin, että mitä alhaisempi painoindeksi alussa, niin sen enemmän yleensä alkuraskadesta kiloja tulee, joten tukeudu siihen...Enpä kyllä ole ruokatottumuksiani muuttanut ollenkaan, joten mistään ylensyönnistä minua ei edelleenkään voi syyttää.
No, tärkeämpiin asioihin! Verenpaineeni on pysynyt parhaissa lukemissa viiteen vuoteen ja sydänäänet kuuluivat heti, kunnes vauva kääntyi. Kohtu oli kasvanut hyvin. Helpotti taas kummasti!

Tänään meille nousi myös talo, kato laitetaan huomenna. Olen ollut "rakennusvalvojana" koko päivän ja ruskettunut mukavasti. huomenna koittaa paluu töihin...

Ja keskiviikkona se rakenneultra siis!

Miehen kanss aon ollut ongelmia, en olisi uskonut. Tunnen oloni kaikkien "jätkien saunailtojen" ja muiden ohessa aika yksinäiseksi. Olen kyllä nyt antanut sellaisen myrskyvaroituksen, että luultavasti muutos tulee, jso miestäni yhtään tunnen...

Jelli ja pasi 19+6 (pakko vaihtaa tämä työnimi, kun pasi on juurtunut käyttöön, kun äitini ehdotti sitä tosissaan pojan nimeksi..)
 
Meidän terveydenhoitaja sanoi tuossa ennen rakenneultraan menoa että jotkut olivat käyneet yksityisellä rakenneulrtassa ja joillakin siellä toimenpide oli kestäny 10 - 20 minuuttiin ja sanoi ettei siinä ajassa ehdi katsomaan tarvittavia asioita vaikka kuinka vauva olisi nätisti esillä. Mulla tuolla julkisellasektorilla rakenneultra kesti jotain 50 minuuttia ja uskon että kaikki tuli katsotuksi mitä tarvis oli, vauvahan oli jo silloin tosi tosi alhaalla lantiossani pää alaspäin joten päästä oli hankalampi katsoa sitten onneksi muuttu hiukan asentoa kun vähän törkki vatsan päältä ultralla. Muuten olisi jouduttu ottaa housut pois ja alakautta katsoa päänympäys ja aivojen rakennetta.

Jelli: Pasi onkin kiva nimi jos vaan poitsu teille sattuu tulemaan.

Onko teillä muuten vielä ollu suuntaan tai toiseen tyttö tai poika olo. Minä en ole oikein edes uskaltanut ajatella. Esikoisen aikaan alussa oli tyttöolo ja sitten puolen välin jälkeen jonkin aikaan poikaolo ja sitten loppuajan olikin taas selvä tyttöolo ja tyttö tuli. Muistan muuten raskausaika jutelleeni yksikseen vauvalle ja aina tuli neiti lauseeseen ja jos pikkuukkoa kokeili se ei jotenkin tuntunut sopivalta kun jotenkin tiesin että tyttöjhän se on.

Niiskulainen rv 23
 
Niiskulainen: Minä haluaisin pojan ja siksi minulla on poikaolo, vaikka lulenkin, että meille tulee tyttö. Jospa se huomenna selviää! Mutta siis; Pasia ei pojastakaan tule, äitini ehdotti sitä siksi, koska se oli minullakin nimiehdotuksena. Itseäni nimi ei kyllä miellytä. Ystäväni aikoo kutsua vauvaa Pasiksi sukupuolesta riippumatta.
 
Moi moi piitkästä aikaa!

Olen lueskellut teidän muiden kuulumisia lähes joka päivä, mutta jostain syystä en ole saanut itse aikaiseksi kirjoitella. Tässä on tätä kaikkea touhua, joten "ylimääräistä" aikaakaan ei tosin liiemmälti ole. Tässä nyt kuitenkin jotain kuulumisia tältä suunnalta.

Mulla olis huomenna rakenneultra, jännittää hirmuisesti. Viikonloppuna aloin ihmetellä, kun vauvan liikkeitä tuntui hirmu vähän. Tämä vauva ei tosin muutenkaan ole kauhean liikkuvaista sorttia. Olin kuitenkin lauantaina illalla tuntevani liikkeitä, mutta siinä vaiheessa oli jo uskon puute iskenyt. Nyt olen joka päivä jännittänyt, että onko siellä elämää. En mukamas enää erota vauvan liikkeitä ja muuta mahan elämää. Nyt vaan toivon, että siellä on kaikki hyvin. Miehelle jo tuossa sanoin, että olis ihan kamalaa, jos ultrassa kävisi ilmi, että vauvan sydän ei enää lyö. Hui kauhistus...

Sain tuossa tehtyä kevät siivot ja nyt olen urakalla paneutunut opiskeluun. Teen avoimeen yliopistoon opintoja ja opinto-oikeus loppuu heinäkuun lopussa. Pakko kaikkea ei ole siihen mennessä saada valmiiksi, mutta se olis kuitenkin tavoite. En millään haluaisi jättää opintoja syksyyn. Ei siitä voinnista voi enää olla silloin olla varma, kykenenkö enää edes koneelle. Stressiä meinaa vähän pukata. Ei oikein kauheasti jaksa enää kiinnostaa koko opiskelu, on vähän semmoista pakko pullaa. Mietin vaan lukiessani, kuinka ihanaa olis, kun ei tarttis joka hetki lukea. No, lähinnä luen siis pojan päiväuniajan, muuten se ei tahdo onnistua. Ja kun päivässä on kaksi tuntia aikaa opiskella, ei se toki ihan huimaa vauhtia etenekään.

Muuten vointi on ollut ihan hyvä. Selkä on välillä iltaisin kipeä, ja mitä enemmän touhuaa, sen enemmän selkä protestoi. Siivouspäivän jälkeinen päivä on kurja, selkä on ihan jumissa. Kävin rv 17 neuvolassa ja hb oli laskenut 107:ään. Se tietty hiukan väsyttää ja silmän aluset on aika mustat. Väsymys ei ole kuitenkaan niin totaalista, kuin alussa oli. Painoa oli tuolloin tullut 3,4 kiloa. Viikossa rapiat 200 grammaa. Täti sanoi, että sais enemmänkin tulla. No itse olen tyytyväinen jos vauhti pysyy maltillisena. Lähtöpaino tähän raskauteen 5 kiloa vähemmän kuin esikoisen aikaan, normaalipainossa kuitenkin kummallakin kerralla. Olis kiva, kun ei tarttis kauheasti sitten laihdutella. Esikoisen syntymän jälkeen "laihdutin" 10 kuukaudessa 12 kiloa, viis kiloa oli ennen raskautta hankittuja. No, se paino on toki pieni huoli, jos kaikki muuten menee hyvin ja vauva syntyy terveenä jne.

Että tämmöistä tänne suunnalle... mulla ei ole oikein aavistusta kumpi on tulossa. Ei oikein ollut esikoisenkaan kohdalla. Mies oli silloin varma, että poika tulee. Masu on kyllä aika samanlainen kuin esikoisen kohdalla, joten siinä tapauksessa olis tulossa toinen poika. Sain eilen puistossa kehua nätistä masusta. Se on semmoinen sievä ja tuossa edessä töröttää. Toisaalta maha tuntuu isolta, mutta kuitenkin ehkä on pienempi kuin esikoisen aikaan tässä vaiheessa, mutta en tiiä. Se on vaan semmonen tunne.

Mutta nyt meen hetkeksi töllön ääreen! Oikein hyviä vointeja kaikille! Nautitaan lämmöstä ja auringon paisteesta!

Terveisin Aurinko rv 21+1
 
Morjens lokakuiset!

Monella rakenneultra edessä tai käytynä :) On se vaan niin huima tunne nähdä pikku kätöset ja jalat vispaamassa siellä...
Itse kävin julkisella puolella ultrassa ja en kyllä muista kuinka kauan ultraus kesti, taisi olla joku 20min, mutta se täti oli kovin vaisu kun meitä ennen oli pariskunta joka lähti itkien pois ja ajatkin oli myöhässä puoli tuntia...

Joko olette alkaneet miettiä sitä syntymättömän lapsen vakuutusta? Sehän pitää ottaa kolme kuukautta ennen laksettua aikaa eli heinäkuun aikana. Soittelin vakuutusyhtiöön ja kyselin hintoja. Eka vuonna menee sitten helposti n 500€ lapsen vakuutuksiin :(
Ja jos ottaa sen ennen syntymää otettavan vakuutuksen, sekin pitää maksaa kertamaksulla nyt kesällä. Alkaa varmaan pikkuhiljaa tili tyhjetä kun en itsekkään ole vielä "uskaltanut" tehdä hankintoja vauvalle... Mieskin papattaa kokoajan että kyllä ne ehtii sitten myöhemminkin, mutta olisihan se kiva jaksottaa niitä ostoja jotenkin, ettei kaikki mene yhdestä tilistä sitten. Meilläkin kun piti vaihtaa vielä isompi auto, siihenkin meni säästötili kuiviin :( Alkaa pikkuhiljaa olla pers'aukinen olo, ja sitten kun jää äippälomalle, rahaa tulee vielä vähemmän... yyh, nyt kyllä iski masennus...

Sunni rv21+
 
Minullakin on vaavin liikkeet vähentyneet muutamien viime päivien aikana. Ennen se aina mellasti iltaisin, mutta nyt tulee vain satunnaisia liikkeitä ja nekin välillä tuntuu kuvitelluilta. Neuvola on perjantaina ja kun siellä vissiin taaskin kuunnellaan sydänäänet niin toivottavasti kaikki on hyvin..

Jellybean
 
Taustailevana noista liikkeistä kommentoisin.. :)

Mulla myös muutama päivä sitten vaimeni liikkeet huomattavasti ja ihmettelinkin sitä.. Kunnes tajusin että tuo masuasukki on kääntynyt niin päin että on kasvot selkään päin, jolloin potkuja ei tunne niin hyvin ja ne tuntuu epämääräisemmiltä töytäsyiltä. Nyt tuntuisi taas että on käännytty takaisin kasvot menosuuntaan, kun liikkeet tuntuu napakoina taas etupuolelle.

Meillä kanssa mellastetaan iltaisin tosissaan, päivällä tuntuu vain satunnaisia liikkeitä, mutta ilta-aikaan alkaa jumppaharjoitukset. :)
 
Ihan järkeenkäyvä selitys.. Eihän tällainen murehtija sellaista mahdollisuutta tajunnut edes ajatella! Tottahan se on, eihän asukki aina samassa asennossa tietenkään ole ja tietenkin liikkeitten tuntuminen riippuu että räpiköikö se mahaan päin vai kenties sinne selkään päin missä istukkakin vielä on tyynynä.

Höpsö Jellybean 21+2
 
Hei vaan kaikille!
Mua on täälä pari päivää vähän mieltä kaihertanut, kun teen tällä hetkellä työkseni suursiivoja kouluilla. Otan lattioista vanhaa vahaa pois ja uutta tilalle. Nyt kun oon noita hajuja hengitellyt itseeni (aineet haisevat tosi voimakkaalle) niin on ruvennut pelkäämään mitä vahinkoa ne aiheuttavat lapseeni jos aiheuttavat. Neuvolassa kerroin työstäni, mutta täti sanoi, ettei olisi haittaa, mutta kuinkahan hyvin hän mahtoi tietää todella mitä teen ja missä hajuissa.
En tiedä onko kuvittelua vai mitä, mutta tuntuu ettei vauvakaan ole liikkunut niin paljoa mitä ennen, olisikohan "höyryissä" tuola mahassa.
Eikös istukka kumminkin aika hyvin estä myrkkyjen menemisen lapseen vaikka happea sinne kuljettaakin. En tiedä onko tämä vaan hysteeristä ensisynnyttäjän pelkoa, mutta ainakin helpottaa mieltä, kun saa purkaa tuntojaan tänne.
 
Kylläpä me odottajat olemme monessa suhteessa eriarvoisessa asemassa asuinpaikan suhteen. Kaikille ei kunta tarjoa edes rakenneultraa ja niille keille se tarjotaan tekijänä voi olla sairaanhoitaja, kätilö tai lääkäri. Ja Tutkimukseen käytetty aikakin vaihtelee. Luulisi sentään, että olisi olemassa jokin yhtenäinen käytäntö, joka kattaisi koko maan...

Liikkeistä. Meillä tuntuu olevan melko rauhallinen tapaus. Tosin tunnen liikkeet vain tietyissä kohdin, joten lapsen asento ja potkujen suunta vaikuttaa siihen miten liikkeet tunnen. Toisaalta, kun olen meidän koiranpennun kasvamista seurannut, olen huomannut, että sillä on päiviä jolloin menoa ja virtaa riittää. Ja välillä on päiviä jolloin vain nukutaan. Ja juuri noina unipäivinä tuntuu, että pentu kasvaa suorastaan silmissä. Mutta eikös se ole niin, että unessa ja levossa lapsikin kasvaa. Jospa sikiölläkin olisi samanlainen rytmi. Välillä nukutaan ja kasvetaan ja välillä liikutaan ja vahvistetaan lihaksia ja hermorakennetta.

Sunni pohti hankintoja. Meilläkin mies on sitä mieltä, että kyllähän sitä ehtii. Tosin mieli on nyt muuttunut, kun lähipiirissä on muutama pidemmällä raskaudessa oleva joilla olo on mennyt raskauden edetessä huonoksi (issias kipuja, ennen aikasia supistuksia) ja on yksi ennen aikainen syntymäkin (kaksi kuukautta ennen laskettua). Olenkin sanonut miehelle, että kannattais nyt katsella ja miettiä niitä hankintoja jo senkin takia, että nyt olen hyvässä kunnossa ja pirteä. Koskaan ei voida tietää miten raskaus etenee ja kuinka tukala olo miulle tulee. Joutuu mies muuten ihan yksiksein tekemään hankinnat (mikä miehestä olikin melko kamalan oloinen ajatus;) )

Poika ja tyttö olosta. Miusta tuntui aluksi, että tyttö olisi tulossa. Mutta sen jälkeen kun alkoi liikkeitä tuntua, olo muuttui pojan odotukseksi. Saa nähdä miten monta kertaa olo vielä muuttuu ja kumpi lopulta tulee :)

Iidaleena 20+2
 
Taas yksi neuvolakäynti takana ja kaikki on edelleen hyvin, sydän äänetkin kuului hienosti. Painoa oli tullut reilut 2kg kuukaudessa, terveydenhoitaja piti sitä ihan hyvänä/normaalina ja itse olen erittäin tyytyväinen, kun olen nyt saanut "kerättyä" painoa yli 5kg vähemmän, kuin esikoisesta näillä viikoilla! Voin muutenkin nyt huomattavasti paremmin, kuin esikoisesta näillä viikoilla..., että lieneeköhän poika tulossa, kun sanotaan, että pojan odotus on helpompaa (esikko on tyttö)!??? Välillä on ihan tyttö olo, mutta seuraavassa hetkessä se vaihtuu poika oloksi... no, eiköhän se viimeistään syksyllä selviä kumpaa sukupuolta tuolla masussa tällä hetkellä edusteta. =0)

Rakenneultra julkisellapuolella meillä kesti noin 15-20min. ja tekijänä oli lääkäri, joka valitteli kiirettä, mutta kyllä siitä loppujen lopuksi ihan hyvä mieli jäi.

Ann77 tietääkö pomosi,että onko käyttämänne aineet raskaana olevalle haitaksi? Entä mitäs purkkien kyljissä sanotaan?

Niiskulainen valitteli yksinäisyytä ja vertaistuen puuttumisesta. Meidän kunnassa on monenkin laista kerhoa lapsiperheille, mutta olen huono menemään sellaisiin yksin ja olen nyt yrittänyt päättää, että ensi syksynä vauvan synnyttyä menen kummankin lapsen kanssa johonkin kerhoon yhdessä taikka erikseen. Täällä onneksi on melkein aina leikkipuistoissa muitakin äitejä lapsineen joiden kanssa voi puhua mistäs muustakaan, kuin lapsista... =0) Mutta kyllähän tämä kotona hoitovapaalla olo on välillä aika yksinäistä, myönnetään. Tästä ajasta täytyisi osata nauttia, kun kerranhan ne lapset vaan on pieniä eikä tätä aikaa enää koskaan tule takaisin saamaan!

Juulia 22+3

 
Heippa kaikille!

Ihan ensiksi Ann77: Soita teratologiseen keskukseen tai ota yhteyttä työterveyslääkäriin! Minun piti selvitelläpaljon erilaisia kemikaalialtistuksia alussa ja olen joutunut hankkinmaan jos jonkinblaista suojavarustetta, hengityssuojaimia tms. Jos et voi välttyä kemikaalialtistuksilta, jäät varhaistetulle äitiyslomalle. Minullaon onneksi gradulainen, joka tekee altistavat hommat nyt.

Rakenneultra oli eilen yliopistollisessa sairaalassa ja hyvältä näytti kaikki! Ensin lääkäri sanoi, että tyttö tulee, mutta minä olin epäuskoinen. Ja katsos vaan,kohta siellä pippeli jo vilahtelikin! Eli saamme pojan! Ihanaa, tulee nuori isäntä taloon! Kyllä tuntui/tuntuu, että elämäon hienolla mallilla (ei siis vain pojan, vaan terveen vauvan takia), talokin jo pystyssä ja valmistuu kovaa vauhtia! Kyllä pasi pitikin eilen sellaista meteliä mahassa, että oksat pois!

Äitini on tehnyt kuulemma hankintoja ihan minunkin puolestani, joten voin olla huoletta. Isä sanoi, että oli eilenkin kantanut kasan vaatetta kirpparilta!Vaunut hän on jo laittanut,putsannut ja pyntännyt veljen pojan vanhat.

No, nyt töihin!

Jelli ja "pasi" 20+2
 
Heips!

Mä luin jostain, että koska eri kunnissa on todellakin ollut kovasti eri käytäntöjä noista ultrista, niin nyt on tehty ylemmällä taholla päätös, että samanarvoisesti kaikilla on jatkossa oikeus kahteen ultraan kunnasta riippumatta. Meitä tää päätös ei kylläkään ehdi auttamaan, koska kunnille on annettu siihen kahden vuoden siirtymäaika. Mutta ehkä sitten seuraaville masuasukeille. ...joita mä ainakin kovasti vielä toivon saavani, vaikka tän ensimmäisenki alulle saamiseen meni jo monta vuotta.

Täällä yks Masu-Nasu parhaillaan potkiskelee jo aamujumpalla ja huomenna näämme hänet rakenneultrassa. Saas nähdä sitten paljastaako, kumpi on!? Meilläkään tää toinen ultra ei kuulunut kunnan normaaliin tarjontaan.

Iikka ja Nasu 20+2
 
Mulla oli siinä vaiheessa, kun tätä vauvaa alulle yritettiin tosi vahva mielikuva siitä, että meille tulee tyttö. Näin pariinkin otteeseen unta tyttövauvasta. Mutta tässä matkan varrella on hiljalleen alkanut tuntua siltä, että Ipana on sittenkin poika. Samaa mieltä oli mieskin ultran jälkeen, että pojalta näytti :-) Mutta meillä siis rakenneultra yksityisellä vasta ensi viikolla, saa nähdä haluaako Ipana paljastaa sukupuolensa tuolloin…

Ann, soita ihmeessä tuonne teratologiseen palveluun ja kerro millaisille aineille työssäsi altistut. Osaavat varmasti siellä kertoa, onko syytä huoleen. Ja jos on niin sitten vaan työnantajan ja työterveyslääkärin juttusille ja tarvittaessa sairaslomalle/aikaistetulle äitiyslomalle...

Myös mulla tuntuivat liikkeet välillä vähenevän/katoavan. Aloin jo välillä epäillä olinko niitä ollenkaan tuntenutkaan. Siksi täälläkin viime viikolla kyselin, tunteeko kaikki jo liikkeet… Mutta viime perjantaista lähtien liikkeitä on tuntunut taas hiukan selvemmin ja useammin. Eilen tunsin itse jo mahan päältäkin, mutta kun mies tuli kokeilemaan, lakkasi Ipana heti liikkumasta :-/ Mutta rauhalliselta vaikuttaa siis toistaiseksi meidänkin Ipana. Tai sitten tuo edessä oleva istukka vain vaimentaa riehumisen.

Ilona & Ipana 19+5
 

Similar threads

L
Viestiä
168
Luettu
4K
Lapsen saaminen
Neilikka Ajatuksista
N
L
Viestiä
143
Luettu
3K
T
N
Viestiä
117
Luettu
3K
I

Yhteistyössä