Lähes kolmekymppiset ekakertalaiset *** Lokakuussa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Glorinha
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Mistä se täys aikaisuus lasketaan?

Ada, niinhän se menee et sillon kun on kotona ja aikaa katella niin täällä on hiljaista ja sillon kun töissä eikä ehitis niin täällä kuhisee :)

Vadelmaunelma, samaa ongelmaa täällä ollut, kun ei oo enää paha olo niin alkaa pelkäämään. no mulla se on tauon jälkeen palannut entistä ehompana. Toivottavasti sä säilyt suuremmilta pahoinvoinneilta ja kaik on hyvin. aaltoilevaa olotilaa.

odessa, myönnetään tää tilas sekä 2plussan ja vauvan tarjouspätkät kattoo sit kun on molempiin tutustunut kunnolla et kumpaa jatkaa :) kun alku kuumeilussa tuli osteltua tarjouksista mut sit päätin et odotellaan nyt kun tärppää ja kauan sai odotella niin ei enää hirmuisesti muista kumpi oli parempi, mut saapahan lueskella :)

piip toivottavasti tärppää sinne haikaraan sitten :) nyt kännyyn numero ja muistutus ylös :D

pamina taakese päin katottuna viikot on menny huimaa vauhtia mut kuuva tuntuu kestävän ikuisuuksia :D ja edestä löytyvät ei tuu ikinä :D no täällä auttaa ajan kuluun onneksi et kun töissä vilahtaa se aika aina välillä niin sit huomaa et oho :)

jojo onnea lääkäriin ja ultraan, kerrohan sitten mitä se sulle teki :D

täällä väsyttää onneksi ja myös jänskättää, eli ihan varmana oon täällä teidän riesana aamulla jännäämässä ja saako musta enää selvää sanaa sen näkee :) työpäivä oli hiukka veto pois ja väsy mut bussia odotellessa alko tulee kummasti energiaa ihan outo tunne viimeaikoina. noo josko sitten olis ihan hyvä veto huomenna ja hiukka enemmän virtaa töissä :) Meillä ei ees pomo joka ei tiedä tästä raskaudesta kysynyt mitään kun sanoin et en ehi töihin ihan sillon kun työaika alkaa, en ehtinyt sanoa ees et meen lääkäriin kun se oli vaan et okei millon tuut :laugh: joten en sitten ees sanonut mitään syytä miksi en tuu ajoissa... pitänee ja varalta pyytää joku käynti tosidtus jos tulee sanomista.
jeps mut jos nyt nukkumaan et jaksais.

unico ja toukka ja vielä hetken 10+5 :laugh:
 
Heipat!

jojo joo ups viikolla 33 mennään, mä en enää pysy perässä!

Paljon on teille satltunut, ja mulle kans. Olin tapaamassa lääkäriä, joka oli ehkä elämäni kamalin kokemus ikinä. Olin todella pettynyt miten lääkäri käsitteli minua asiakkaana, ei minkäänlaisia asiakaspalvelutaitoja, vaan hän oli erittäin tökerö ja epäsiisti, eikä hän edes tuonut mitään vastausta kysymyksiini. Todellla pahamieli jäi.

Ainut mitä sain selville on, että luultavasti joku hermo on jäänyt puristuksiin kohdun alle ja se siellä sattuu. Eipä sitä oikein tutkittu.

Vauva on jo aika iso. 2,5 kg, mut pantiin dietille, paastosokeri kohollaan ja nyt tiukka dietti mitä saan syödä ja mitä en. Oikeesti tytöt, tuli kaikesta tästä informaatiosta kunnon raskausherkkyyskohtaus ja itkin koko illan näitä asioita.

huh.

Tänään oli jo parempi pv, oltiin tutustumassa synnärille ja jäi tosi hyvä olo, ilolla sinne mennään synnyttämään! Mahtavaa on se, että ylipäätään on mahdollista kokea moinen tapahtuma. Hienoa.

todella ristiaallokossa mennään raskauden kanssa, sen tajusin sen tökerön lääkärin vastaanotolla, että on erittäin tärkeää miten raskaanaoleva nainen kohdataan kun kysymys on raskauteenliittyvistä, terveydellisistä asioista. Jos ei kunnioitusta ole, niin turvattomuus on aikamoista. äh tulin niin kiukkuiseksi siitä äijästä. yöks.

Vauva pyörii kovasti mahassa. Se on niin hassussa asennossa poikittain, että navan toisella puolella tuntuu möykky (pää) ja toisella puolella kans möykky (peppu?) ja siinä hän pyörii, mahtaako koskaan kääntyä?

Sain tänään äippäpaketin, ihanan liikuttavaa oli niitä miehen kanssa kattella..

ja hei Anna-Leena on täällä puhuttanut, olen lukenut samaisen kirjan, kylläkin aikoja sitten ja itse pidin siitä rehellisestä tavasta tarkastella omia tunteita (kuten muissakin hänen kirjoissaan) ja miten elämä on raakaa ja rajua. Mutta luulen että ravistelu kuuluu tyyliin.

no semmoista

La Mer ja viikot 33 + 3
 
JoJo olipas kiva lahja pomolta! :) Täällä kans tuota käsien puutumista... Mistähän lie johtuu? Onko sulle vielä turvotusta ilmestyny?

Jokos muistin Piipiä onnitella puolenvälin etapin saavuttamisesta? (ai mikä raskausajan dementia? )

Odessalle sanon samaa kuin aiemmin monille, että nopsaa se eka neuvola sieltä tulee ja raskausaika menee loppujen lopuksi aivan siivillä. :) Mutta jännittävintä aikaa on tähän mennessä ollu ekat 20viikkoa. Tietty nyt loppuaikana alkaa jo ajatukset kohdistua synnytykseen...

Vadelmaunelma varmasti se pikkuinen siellä on :heart:

Oii! Ada mulla siis kohtalontoveri tuon painon suhteen... :D Eiköhän ne kilot sitte pikkuhiljaa häviä... Täällä kans bmi silti normaalipainon rajoissa. Hui! Nuo paineet itseäkin mietityttää. Mulla ihan samalla tavalla paineet lähteny nousemaan ja usko tai älä: sokeria ei ole mitattu kertaakaan! :o Mullekkin tuota painonnousua vaan vähätelty ja sanottu koko ajan, että ei huolta kun niin hoikka ennen raskautta...

Unico paljon onnea ultraan! Käyn täällä odottelemassa sun kuulumisia! :heart:

No jopas oli vimosen päälle tökerö äijä lääkärinä La Merilla! :kieh: Kuinka noin voi ammattilainen käyttäytyä?! Olis itku päässy täälläkin.
Saa nähdä meneekö meidän vauvat samoissa mitoissa kun 1½viikkoa sitten oli meidänkin painoarvio 2070g ja sen oikein tuntee kuinka on kertyny painoa ja voimiaa lisää. Teilläkin taitaa aikamoinen möyryäjä olla siellä...? :D

Meillä ollut masukilla taas vilkkaita aikoja... Pakko kysyä neuvolassa tänään, että onko ihan normaalia kun noin vilkas. Ihan käsittämätön energiapakkaus. Tuntuu aika hurjalle kun noin paljon on sitä voimaa, tuntuu ihan ku peppu ja jalat ois välillä tulossa masun nahkan läpi :D
Jes jes! Sain eilen autoni myytyä ja vielä velattoman tilalle. Jääpä sitten yli 500e kuussa kuluja pois. Sillä rahalla saakin sitten aika monta vaippapakettia vilille :D

Mukavaa päivää kaikille! Me lähdetään pian tapaamaan neuvolalääkäriä :)

Delfis ja Vili
32+2 :heart:
 
Unicolle onnea ultraan :heart:

Joku kyseli, että syönkö mä väsymykseen rautatabletteja. En syö vielä. Mutta varmaan neuvolasta niitä huomenna määrätään. Siinäkin oli joku raja, että ennen tiettyä viikkoa niitä ei saa syödä. Olikohan se viikko 12 tai 13.


Odessalle Aika menee kyllä nopsaan, just vasta plussatesti tehtiin ja nyt ollaan jo viikolla 13. Sit se aika vissiin alkaa kulkemaan, kun ekassa neuvolassa on käynyt ja ultrassa.
 
unicolle tsemppiä ultraan, kuulumisia täällä odotellaan...

piip, ihan varmasti saat paikan haikaranpesään vaikka soittoaika meni nyt ohi. laita puhelimeen vaikka muistutus niin ensi keskiviikkona muistat. ja juu, en mä nyt ihan natsiksi noiden viikkojen kanssa ryhdy kun itsekin unohtelen välillä merkitä viestin loppuun... =)

la mer :hug: törpöstä lääkäristä. toivottavasti oli vika kerta kun sen kanssa asioit, ei ole oikein että lääkärikäynnin jälkeen tulee paha mieli huonosta kohtelusta. onneksi suurin osa lääkäreistä on kuitenkin tosi ammattitaitoisia. minun neuvolalääkärit on ollu tosi ihania, jotenkin erityisen huomaavaisia. muuten olis kyllä itku tullu täälläkin, sitä on jotenkin niin haavoittuvassa tilassa. onnea ä-pakkauksesta ja tsemppiä dietin kanssa!

delfis ja ada, eihän se haittaa että kiloja on tullut noin paljon jos lähtötilanne sen sallii. itsellä lähtötilanne oli normaalipainon ylärajalla, joten suositus oli että 10 kg ja rapiat voisi nousta. kaikki vaan hokee että imettäessä kyllä lähtee tulleet kilot ja vähän päälle, mutta en halua ottaa itsestäänselvyytenä sitä että imetys onnistuisi kun olen kuullut toisenlaisiakin tarinoita. mutta kilot tässä nyt pienin murhe on, kun pienen saisi vain terveenä maailmaan. ja ada, eihän se vielä tarkoita että kyseessä olisi raskausdiabetes, toivottavasti ei sentään. hyvä että asia nyt tutkitaan sokerirasituksessa.

vadelmaunelma, oireet tulee ja menee aaltoina. se on ihan normaalia, mutta toki alussa pelästyttää. uskalla vain luottaa että pieni on hyvässä huomassa!

vauvalehdistä: olen saanut kasan työkaverilta lainaan, mutta jotenkin alkaa tulla korvista ulos ne jutut. siellä täällä on ihan hyviä ja kiinnostaviakin artikkeleja, mutta aika paljon on toistoa ja sellaista mikä saa minulla karvat pystyyn. sellaista hehkutusta ja lässytystä, ei jotenkin uppoa tähän kalloon.

salome rv 27+4
 
La Mer :hug: :hug: :hug: Hyvä että synnäri oli kuitenkin positiivinen kokemus! Ja sitten pääset vielä hypistelemään pikkasia kamppeita :)

Delfis, älä suotta hirveän nopeasti odottele, mä meen sieltä ultrasta töihin jotain väsymys tasosta riippuen tulee kuulumiset joko myöhään illalla tai huomenna aamulla. Tai josne on huonoja niin kinuan saikkua ja tulee nopeammin :/ Onnea uudesta autosta ja velattomuudesta :) Kivaa näin kuunnellen että siellä on vilkasta masussa.

päpsy ei ne multa rauta tabuja kieltänytkään kun söin jo ennen raskautta, mut toisaalta enpä oo niitä ihan hirveesti saanut alas. Eilen uppos. Ja sanoin kyllä et on määrätty ennen raskautta.

salome Onneksi niistä lehdistä ei tarvi kaikkea lukea :)

Kiitos tsempeistä! Kyllä mua jänittää ja mahanpohjalla kutittaa.
Aamu alkoi taas yökkäämällä, mut nyt tein poikkeuksen en jaksanut alkaa napostlemaan mitään vaan menin takas nukkuun. No ei tullu uudelleen ainakaan vielä ylös ja nyt oon jo saanut syötyäkin, outo tää mun maha. No mut syöminen on kyllä nyt ihan työn takana et saa syötyä ja kestää hemmetin kauan et saat tungettua sen vaivaisen leivän alas napaan huoh, vaikka ei sillee yökötä mut muuten ei vaan maistuis, mut pakkohan se on syyä tai sit yököttää urakalla. No pitäs alkaa suunnittelemaan päivä ruokaa et saa sen valmiiksi ja syötyä ennen kun tulee lähtö :D ja eväät tehä kans huoh. No eiköhän tää taas tästä.

Unico ja toukka 10+6 (vai onko siellä myös mötkö ja ötö :))
 
Unicolle onnea ultraan!

La Mer, olipa typerä lääkäri, ikävä kyllä noitakin näköjään mahtuu joukkoon. :( :hug:

Vadelmaunelma Älä huoli jos on oireetonta. Vaikka tiedän itsekin ettei sitä voi olla huolimatta. Mulla oli joskus ehkä viikolla 9 yksi aamu sellainen ettei ollut huono olo, niin itkin ihan hulluna sitä että jotain on tapahtunut. Olisi pitänyt nauttia siitä hetkestä kun sen jälkeen oireet palasivat kahta kauheampana. Jokainen oireilee eri tavalla joten uskalla vaan luottaa. :) :hug:

Sitten oma napa. Tiedättekö, musta on tullut kamalan kärttyisä ja äkäinen. :D Menetän hermoni ihan tosi pienestä ja mua ärsyttää kaikki! Kai tääkin on hormoneista johtuvaa, onhan? :laugh:

Mulla on ollut vähän aikaa ihan suunnaton ärsytys mun paria kaveria kohtaan. En tiedä oikeasti miksi koen tämän näin voimakkaasti. Toisen kohdalla tilanne on se että hänellä on kaksi aika pientä lasta ja heti kun hän sai tietää raskaudestani hän aloitti lähes päivittäisen yhteydenpidon minuun. Asia mikä tässä mua on nyt alkanut ärsyttämään on se, että mulle on tullut nyt vaan tyhmä tunne, että jännästi kelpaan nyt hänen ystäväksi kun olen saamassa lapsen.
Ennen raskauttani yhteydenpitoa pidettiin ihan todella harvoin. Ikinä hän ei esim. tullut käymään luonani (asutaan eri paikkakunnilla), mutta nyt hän olisi tulossa lähes joka viikko vierailulle.
Kaikki puhelut ja tekstiviestit yms. pyörii pelkästään tässä mun raskaudessa ja hänen neuvoissaan tulevaa perheenlisäystä kohtaan. Mua ärsyttää vaan nyt kamalasti tämä!
Kamala kun purkaudun nyt tänne sekavasti. :laugh:

Toinen kavereistani ärsyttää vähän samasta syystä. En oikeasti halua vielä mitään neuvoja vauvanhoidossa ja vauvan unirytmeissä. Ja haluaisin joskus keskustella muistakin asioista kavereitteni kanssa! Yritän itse aina kysellä niiden kuulumisia ja saada keskustelua pois minun raskaudestani, mutta huonolla onnistumisella. :(

Äh, nyt mun vuodatus aiheesta teille saa riittää. :laugh:

Mä sain eilen muuten ensimmäistä kertaa kotona energiapuuskan koko raskauden aikana. Jaksoin ihan vapaaehtoisesti tarttua imuriin ja pyykkäsin kovasti ja tein ruokia. Ihan hullua, kun tähän asti vapaa-aika on mennyt vaan maatessa. Mies kysyikin illalla että olenko mä särkenyt jotain arvokastakin kun noin kiltisti olen toiminut koko illan. :D

Nyt valmistaudun ruokkikselle, tänään aion mennä syömään roskaruokaa työkaverin kanssa. :p

- Hapsiainen 15+1
 
Hapsiainen tsemppiä kaverin kanssa, mut kuulostaa jännältä toiminnalta siis et yhteyden pito lisääntyi noin radikaalisti. Onneaq energiapuskasta :) ehkä niitäkin sitten on odotettavissa.
 
Hapsiainen: Kyllä mä ainakin näin lapsettomuustaustaisena olen tosi herkkänahkainen sille, miten muhun suhtaudutaan. Tiedän kyllä jo nyt, että kunhan vaan tämä raskaus tulee julkiseksi asiaksi ja alkaa näkyä, niin tietyt ihmiset aktivoituvat. Koen sen todella loukkaavana - lapsettomana en siis kelvannut, mutta tuleva äitiys oikeuttaa minut "piireihin". Ei kiitos! Samaa epäilen hieman sukulaisistani, erityisesti anopista. Anoppi ei koskaan kysy mun kuulumisia eikä mitään, puhuu vaan mun siskosta ja hänen lapsestaan. Niin ja anoppi on siis tavannut mun siskon 2 kertaa ja nähnyt tuon lapsen kerran vauvana, mutta silti aina ensimmäisenä kysyy heidän kuulumiset, ihastelee, taivastelee jne. Ärsyttää. Veikkaanpa, että kohta alkaa kysellä mun perään ja pitää yhteyttä aktiivisesti kun tämä asia hänelle jossakin vaiheessa selviää. Tekisi mieli kyllä sanoa, että joo, olen ollut tässä 10 vuotta ja nytkö älyät kysellä mun kuulumisia ekan kerran, aika jännää...Kesällä hän nimittäin aika ikävällä tavalla viestitti siitä isoissa sukujuhlissa, miten ei niitä lapsenlapsiaakaan ole ja huokaili siinä niin syvään että ja tietysti ison porukan keskellä, kaikkien kuullen. Ja me seisottiin vieressä. Mutta samaan kastiin menee mun äiti: ei se meillä käy, vain mun siskolla :( Ennen kävi, mutta kun sisko sai vauvan, niin nyt saattavat ajella tännepäin Suomea satojen kilsojen päästä ja kuulen sitten, miten käyvät siskollani, mutta eivät meillä. Tai jos käyvät, istuvat olohuoneessamme 20 min ja poistuvat paikalta.

Mä olen oikeasti niin vereslihalla tän lapsettomuuden kanssa ja se on opettanut mulle jotakin tämän yhteiskunnan "nokkimisjärjestyksestä". Ja silti olen sitä mieltä, että raskaus ja äitiys ei tee kenestäkään sen enempää naista, aikuisempaa, fiksumpaa ja parempaa ihmistä....

En teidä, mutta omien nuivien sukulaiskokemusten perusteella en ole hirveän innoissani "mummouttamassa" omaa ja mieheni äitiä. Jos ei edes kertoisi koko vauvasta, kun ei heitä meidän kuulumiset kiinnosta?!? :o

Sori negatiivinen asenne, mutta ikävä huomata, miten lähipiirissäkin on aivan ihme "lajittelua" sen mukaan onko lasta vai ei.

Vadelmaunelma 7+3

 
Vadelmaunelma: Toi ei kyllä oo kivaa käytöstä mitä oot joutunut kohtaamaan. Ja varsinkaan kun ei koskaan voi tietää miksi jollakin ei ole lapsia. Voimia sulle! :hug: Mutta oikeasti mitä jos et kerro ennen kun näkyy kun ei kiinnosta kuulumiset? sitten jos kysyvät miksi ei kerrottu voi hyvin vastata et ei ne oo ennenkään kiinnostanut tai jotain muuta sopivaa...
 
Vadelmaunelma tosi rankkoja asioita oot joutunut läpikäymään, varsinkin tuo kohtelu ja sen myötä omat fiilikset... :hug: En voi muuta kuin ihmetellä kuinka oot jaksanu.

Neuvolasta on kotiuduttu. Tässä kuulumiset :)
Rv 32+2
Paino +333g/vko
RR 125/85
Pissa puhdas
Hb 127
sf 31
syke 137
liikkeet ++
RT

Vili on ottanu ja laskeutunu lähtökuoppiin niin alas, että lääkäri ei meinannu tuntea päätä laisinkaan :) Onneks kuitenkin kohdunsuu on kiinni ja kanavaa jäljellä.
 
Vadelmaunelma tuo sinun teksti on aika pitkälti juuri sitä mitä itsekin ajattelen ja olen kokenut. Mulla ongelma on vaan lähinnä kaveripiirin suhteen. Tietysti nyt on osa sukulaisistakin aktivoitunut, ne parit jotka tietää raskaudesta. Sekin toki vähän ihmetyttää kun ennen ei olla pidetty mitään yhteyttä. Serkku esim. kirjoitti mulle sähköpostia että kyllä sitä on odotettukin että milloin minä teen lapsia! Vastasin siihen vain että ei niitä niin vaan tehdä, että tämäkin raskaus on lahja, jota en uskonut koskaan saavani.

Mutta itsekin kun olen kokenut tuon lapsettomuuden niin olen jotenkin herkempi sitten näitä kaikkia asioita kohtaan.
Olihan se tämän "pahemman" kaverin ensimmäinen kommentti raskausuutisen jälkeen että "ai sä pystyitkin raskautumaan", en olisi kaivannut sillä hetkellä muuta kuin vaikka onnittelut. En sitä ihmettelemistä siitä että eikös minun raskaaksi tulemisen pitänyt lähes mahdotonta, ainakaan ilman mitään apukeinoja siihen ei pitänyt pystyä.

Vaikeita asioita. :(

- Hapsiainen 15+1
 
Tulin jo aikasemmin lukemaan kuulumiset, mutta sitten tuli vasy. Just herasin parin tunnin paikkareilta. :whistle: Nyt pikaseen kuulumiset ennen pomon laksiaisia.

Mua jannitti tama paiva ihan kamalasti. Mulla oli vaikka minkalaisia ajatuksia mika vois olla vikana ja synnytys pitaa kaynnistaa nyt heti tai sektiolla pitaa synnyttaa. Mutta ei ollut mitaan hataa. Taa on ihan normaalin kokoinen ja vielakin paa alaspain. Kaikki hyvin. Koko arvio oli 2034g (sentaan tan ne laski ultralla eika millaan nakymattomalla laitteella :laugh: ) Ja EI mua vielakaan punnittu!!! Joudun uudemman kerran takas laakariin rv36, oman painon ansiosta :ashamed: Sen takia tapaan myos tan "unilaakarin" ens viikolla. Ne haluaa tarkistaa voidaanko mulle antaa epiduraalia ja onko hankaluuksia nukuttaa. Ihan kuin ma olisin joku jattimainen valas... :( No kai se on parempi etukateen tarkistaa ettei synnytyksessa tule mitaan yllatyksia.

Sori omanapaisuus

JoJo 32+4
 
Aina kun täällä ei ole, tulee asioita mieleen, mitä pitäis kirjoittaa tai kysyä.
Sitten kun tänne tulee, on pää ihan tyhjä :laugh:

Mutta mukavaa on lueskella muiden kuulumisia!

Mä en ees uskalla arvella, kuin paljon mulle rupee tädit/sukulaiset soitteleen, kun kuulevat uutiset :whistle: Kun äidin puolen suvusta tää on eka lapsi! Tai lapsenlapsi, miten sen nyt sanoo! Mutta kuitenkin :laugh: Kauan ne on odotellut ja yrittänyt ehdottaa, mutta eivät varmasti arvaa, että mä oikeasti joskus lapsia suunnittelisin ;)

Odessa80 8+3
 
Eihän tuo Delfiksen paino nyt ainakaan viimeisessä punnitusvälissä ole paljoa noussut! Onnea kohtalotoveri :flower: .

On pitänyt jo monta kertaa kommentoida JoJon hassuja neuvolakäytäntöjä mittauksen suhteen =) . Tietysti on tavallaan tärkeää kohdata itse äiti eikä tuijottaa vain grammoja ja senttejä.

Toivottavasti Unicolla on ollut hyvä ultrakäynti!!!

:hug: Harmi Vadelmaunelma ja Hapsiainen, että olette joutuneet itse lapsettomuuden lisäksi kärsimään myös muiden ihmisten tökeryydestä lapsi asiaan liittyen. Muhunkin ovat sukulaiset pitäneet paljon enemmän yhteyttä kuin ennen. Meidän molempien perheet tietävät kuinka toivottu ja odotettu tämä lapsi meille on. Ja niin hän on myös heille ja olen ollut iloinen siitä, että he haluavat tietää odotuksen kulusta, nähdä ultraäänikuvia ja rakentaa leikkimökkejä. Olen ajatellut sen niin, että he haluavat osallistua iloon uuden ihmisen johdosta, eikä se liity niin paljon muhun. Tahdoin tuoda tämän esille sikisi, että raskauden kuluessa perheen tuki on tullut mulle lähes elintärkeäksi. Tahdon, että ympärillä on ihmisiä ja että mulle soitetaan ja kysytään kuulumisia. Ennen raskautta en sitä niinkään kaivannut. Jos ne vanhemmat ja anopit nyt alkavat enemmän kiinnostua kuulumisista, niin ei ihan välttämättä kannata torjua sitä, sillä tuki ja välittäminen tulee varmasti tarpeeseen.

Ada 30+5
 
delfis, siellä oli sit hyvät neuvola kuulumiset :)

hapsiainen, no onpa sun kaveri siis oikeasti sanonut mun mielestä törkeästi, mitä se kavereille kuuluu jos ei raskaudu tai raskautuu jos ei ite puhu, mut ei silti noin tarttis sanoa. Ja se että jos niitä apuja on käyttänytkin niin pitääkö ne sitten kaikille selvittää.

jojo,
sielläpä tutkitaan tarkkaan sit toi hommeli. ehkä ne ei sitten ole kiinnostunut sun painosta siellä samaan tapaan kun täällä.

odessa,
niin hän se menee ettei muista mitä piti kirjoitella, mut yleensä sen ehtii :) Juu täälläkin on kyselty et millos tulee no mä oon vaan tylysti käskeny kysyyn mun sisarruksilta, et kai ne on toivonsa menettänyt mun suhteen :laugh:

Ada Toi on kyllä totta, mutta musta on hieman epäilyttävää jos ei oo ollu paljon yhteydessä ja se radikaalisti muuttuu (mut vaan mun mielipide). No mä kyllä muutenkin oon melko paljon puhelimella yhteydessä niin saa itelle mielen rauhan kun tietää et ne on hengissä ja ei oo mitään isompaa hätää noilla niin mut saa nähdä mitä uutiset vaikuttaa.

Täällä ultrassa käyty =) tää on ihan onnessaan ja koko päivän ollut sellane olo et hymyilen hymyilen mut ei noi tiiä miksi ja pää pilvissä olo :laugh: juu siis ultra meni ihan hyvin eikä turvotusta ollut hirmuisesti siksi näin koska en halunnut seulontaan paitsi jos se turvotus on ihan hirvittävästi poikkeava, mut kun ei niin ei sitä sit mitattu ja oon tyytyväinen. Tiiättekö sillä oli Pää ja peppu ja 2 jalkaa ja 2 kättä :laugh: Yks siellä vaan oli, en mä tiä miksi mun mielikuvitus on maalaillut sinne useamman mut toisaalta helpottava tieto et siellä on vain yksi. Seuraav aultra onkin sit tammikuussa joskus 24 viikon jälkeen, koska mä luulen että musta ei ole keskeyttämään löytyy sieltä mitä vaan ja kun se on noin myöhään niin ei ole edes mahdollisuutta ja näin ollen ei tarvitse edes miettiä. Ja siks toiseksi saan todennäköisest järkättyä töistä paremmi vapaata. Ja se on sit kuulemma lääkärin tekemä, en tiiä mitä kaikkea se muuta sit tenttaa? Mut mää oon tääll äpää pilvissä, laskeetu aika ei muuttunut vaiks se oli 2 päivää edelleä toukan pituus siitä mitä se on ollut :D no vapun aatto on hyvä päivä =) Me saatin kuvakin, mut oli se niin söpöä kattella kun toisen jalat potki. Ihunaa... Ja sittenhän mun on hyvä jatkaa possulunssan murehtimista :)

Unico ja Toukka 10+6 (vielä hetken kohta hui vaihtuu...)
 
Huomenet täältä remonttimetelin keskeltä! :wave: Se ois taas viikonloppu :)

JoJo teilläkin pikkuinen kasvanu tosi hyvin. :) Oon myös iloinen sun puolesta jos saat apua sun uniongelmiin. Itsellä ei ikinä ole suurempia univaikeuksia ollu, mutta vierestä olen seurannu kun miehellä välillä menee tosi hankalaksi unensaanti. Se ei todellakaan ole kivaa ja väsyksissä ei voi olla mikään naantalin aurinko.

Ada olin itsekin tyytyväinen tuohon maltilliseen painonnousuun. Neuvolatäti sanoikin, että jos painonnousu saattaa loppua kohden joillakin myös tasaantua. Katsotaan! :)

Voi kuinka ihanaa Unico!!! :heart: Sieltä siis löytyi pieni toukkanen, joka kehittyny niinku pitääki. Oon tosi iloinen sun puolesta! Ja onnea poksuista! :flower:

Oikein mukavaa viikonloppua kaikille!

Delfis ja Vili
32+3 :heart:
 
Unicolle onnea hyvistä ultrakuulumisista :flower:

Terkkuja toiselta neuvolakäynniltä. Kaikki on hyvin. Painoa tullut lisää ja hemoglobiinikin oli noussut, että ei tarvitse alkaa rautaa syömään. Ainoa oli, että verenpaine hiukan koholla. Ja sitä pitää ruveta nyt tarkkailemaan. Sydänääniä ei meinattu millään saada kuulumaan ja aikansa hoitaja kokeili ja kokeili ja sit vihdoin viimein löytyi pavun syke. Oli kyllä helpottava ja ihana hetki, itku meinasi tulla :heart:

päpsy ja papu 12+6
 
delfis, Kai teillä viikonloppu on hiljaista?

päpsy, saitko sä mittarin kotiin vai miten sä tarkkailet vernpainetta? Kuin usein sulla muuten on noita neuvola käyntejä? Varmasti ihana kuulla syke varsinkin jos se meina olla tiukassa.

Kvartti, eiköhän, kyllä se viimesitään ens kesänä on poissa :)

Mitäs yöks olo jälleen mut ei mikään hirveän paha ainoastaa mahanesteet pihalla ;) mut mut eilen huomasin ja yhdistin ton pahoinvointi pillerin käyttöön et sit on tosi täys olo ja sen takia huono olo kun on nälkä mut maha huutaa et pitäs syödä mut ei tunnu mahtuvan. Täytyy seuraavaksi testailla puolikkaalla :D jos ei ilman selviä, mut meillä ei oikein voi töissä yökätä ja varsinkaan varoittamatta :laugh: ja sillonkin pitäs ehtiä sinne vessaan mut se ei oo aina mahollista samalla sekunnilla lähteä. ai juu sen verta vielä lisään tohon et stukka on takaseinässä, eikös se silloin tarkota et niitä liikeitä vois tuntea sit paremmin jossin välissä vai oonko ihan hakoteillä? Tän päivän kun jaksaa niin on vapaata, sitä odotellessa illasta tulossa kumminkin kiirus huoh. Mut hee viikko vielä ja sit pitäs kai olla piirun verran turvallisimmalla vesillä :) no kun työpäiviä osuu tohon niin se on vilaus :) Nyt tartis alkaa valmistautumaan ja mennä tonne suihkuun, mutkun siellä on hiukka viileä niin ei hotsita, olis hienoa jos vois mennä vaatteet päällä mt se ei ajais asiaa ja sit olis kahta kylmempi :) Hitto ko täällä näyttää tulevan aina näitä romaaneja, pahoitteluni.

Unico ja Toukka 11+0 (hui)
 
Onnea Unicolle ultrakuulumisista! Me kaikki ultrassa käyneet tiedämme, miten ainutlaatuinen ja ihana tapahtuma on nähdä pikkuisensa ekaa kertaa. :heart: olet ihan oikeassa tuon istukan sijainnin suhteen. Tosin ei etuseinämässäkään oleva istukka välttämättä hirveästi jarruta liikkeiden tuntemista; itse tunsin ekan kerran viikolla 17+0. Sen verran se vaikuttaa, että vasta nyt olen alkanut tuntea vaimeita tuntemuksia vatsan keskialuaalla ja edelleen kaikki selvimmät tuntuvat alavatsassa istuessani.

Onnea myös Päpsylle neuvolakuulumisista!

Huomasin eilen, että maha on ohittanut tissit leveyspiireillä, eli nyt kuljen maha edellä. En oikein ymmärrä, miten niin monet pärjäävät lähes ilman mitään äitiysvaatteita, kun itselläni niin harva normivaate on enää käyttökelpoinen. Delfis ja Ada, enpä olisi teinä murheissani painon noususta, jos paino edelleen, noinkin pitkällä raskaudessa, on normipainon rajoissa. Joidenkin elimistö kaipaa vähän enemmän pehmenemistä kuin toisten. Itsekin voisin ehkä suhteuttaa painon mutehtimisen oikeaan mittapuuhun, sillä muutama raskauskilo ei todella ole maailman isoimpia murheita.

Ärsyyntymisestä: En ole osannut ärsyyntyä yhtään mistään yhtään kenenkään käytöksessä tässä raskausaikana - siis jos puhutaan nyt meidän vauvauutisiin suhtautumisesta. Moni on ollut niin vilpittömän onnellinen ja utelias, että olen ollut ihan otettu. Tykkään kyllä, jos vointiani kysellään aina välillä. Ehkäpä syynä tähän suhtautumiseeni on enimmäkseen se, että hormonit eivät ole paljon muutenkaan mielialojani onnistuneet hetkauttamaan, joten suurimman osan aikaa tunnen oloni pohjattoman levolliseksi ja onnelliseksi. Toisaalta voi olla niinkin, että moni lähipiirissä on yksinkertaisesti osannut olla tosi empaattinen tämän asian suhteen. Ei minulla ole yhtään tuollaista äärimmäistä kokemusta kuin nyt Hapsiaisella tai Vadelmaunelmalla.

Oikeastaan tajuan nyt aika paljon paremmin monia lapsia saaneita kavereita kuin silloin (melko herkkänä ) lapsettomuusaikana. Meitä ei koskaan mistään kerhoista suljettu vain sen vuoksi, että muilla oli jo lapsia, vaan jatkoimme kyllä ihan samoissa piireissä. Joskus kuitenkin aika pienet asiat satuttivat, kun aihe oli niin arka. Näin jälkeenpäin ajatellen kukaan ei ole koskaan sanonut tai tehnyt meille mitään törkeää, päin vastoin. Uskon, että moni on pähkäillyt mielessään, miten suhtautua meihin niin, että kärsisimme vähiten. Olen nyt siis ilolla astumassa "äitiklubeihin", joihin en aiemmin yksinkertaisesti voinut kuulua.

Olen vaan niin onnellinen (, mitä nyt aina välillä myös huolestunut). Ja samalla tunnen omituista syyllisyyttä tästä; olenko osaltani antamassa muille sellaista kuvaa, että raskausajan täytyisi olla pelkkää euforiaa ja kielteiset tunteet täytyisi lakaista maton alle? Minusta ei ole mitään oikeita tunteita, joita juuri raskausaikana täytyisi tuntea, on vaan tärkeää olla rehellinen itselleen omista tunteistaan. Ja ainakin mahdollisuuksien mukaan rehellinen myös muille.

Kiitos :flower: vielä kaikille yhteisesti puolivälionnitteluista!

Mitenkäs Piki jakselee?

:heart: piip 20+3
 
:heart: Onnea Unicolle ihanista ultrakuulumisista ja Päpsylle sydänäänistä :heart: !!! Nuo on kyllä niiiiin ihania hetkiä elämässä! Ne jää varmasti loppuelämäksi mieleen.

Piip on kyllä niin totta, ettei raskauskiloista kannata tehdä itselleen ongelmaa. Musta olisi oikeastaan ihanaa olla sellainen äitikarhu, joka raskausaikana valmistautuu imetykseen pyöristymällä. Mistä tuli mieleen Lansinoh-voide. Sain ystävältäni neuvon aloittaa nännien voitelun kyseisellä voiteella n. kuukautta ennen imetyksen aloittamista. Kävin eilen hankkimassa ja kokemusta ei ole, mutta neuvoja on suurperheen äiti. Voide on hypoallergeeninen ja täysin luonnollinen ja halpa. Apteekista. :D Ada vaatehuoneelta...

Oooh, tänään alkoi syysloma!
Ada 30+6
 
Hyvää lomaa Adalle! Ja kiitos voidevinkistä - se täytyykin pistää mieleen.

Onko joku koittanut voidella vatsan ihoa manteliöljyllä? Jostain sain sellaisen käsityksen, että se tekisi ihosta joustavamman ja vähentäisi arpia. Nyt lisäksi luin, että sillä kannattaisi voidella välilihan aluetta n. kuukautta ennen laskettua aikaa. Se tekee ihon sielläkin joustavammaksi ja eppariin ei välttämättä tarvitsisi mennä.
 

Yhteistyössä