Imetys on ollut ihan helppoa ja kivaa, MUTTA sitä se ei ollut ekoina viikkoina. Kyllähän se vaati paljon työtä saada imetys onnistumaan (ei toki kaikilla), ensimmäiset kaksi viikkoa oli pahimmat, mutta eivät ne vaikeudet senkään jälkeen loppuneet.
Kun imetät vauvaa tunteja ja tunteja, rinnanpäät ovat rikki, sattuu aivan järjettömästi, kärsit rintatiehyttukoksesta/rintatulehduksesta kuumeen kera neljästi lyhyen ajan sisään, stressaat maidon riittävyydestä, sähläät rintakumien kanssa, itket kilpaa vauvan kanssa jne. Niin en ihmettele, jos siinä käy mielessä korvikkeelle siirtyminen. Monet varmaan alkuviikkoina lopettavatkin imetyksen, en tiedä?
Myöhemmin tulee rintaraivarit (koettu itsekin), rintalakkoilut sun muut. Kyllä niistäkin yleensä ohi pääsee, ja imetys voi jatkua. Se taas vaatii äidiltä mm. hermoja. Niin tyhmältä kuin se ehkä kuulostaakin, itseluottamus on ollut tärkeää imetyksen onnistumisessa. Tietoa löytyy helposti netistä, jos haluaa ottaa tiedon vastaan.
Onhan se ollut ihan helppoa öisin, kun vauva nukkuu vieressä ja imetys tapahtuu siinä samalla. Ei meidän perhepedissä syynä ole ollut pelkästään laiskuus, tärkeintä on ollut pitää vauva lähellä. Kyllähän monet pulloruokkijatkin ovat laiskoja, kun ottavat pullon ja korvikkeen yöksi sängyn viereen, ja ruokkivat vauvan huoneenlämpöisellä maidolla. Onpa telkkarissa näkynyt semmoistakin, että pullo viritellään sopivasti sänkyyn niin, että nukkuva vauva voi siitä samalla syödä. Monesti pulloruokintaa perustellaan myös sillä, että ei jaksa imettää, ja pääsee niin helposti liikkumaan, kun ruoka tulee pullosta. Laiskuutta, mukavuudenhalua - mitä lie.
Mulle imetys on ollut selvä juttu, eli korvike ei ole ollut vaihtoehto (paitsi ekoina päivinä, kun omaa maitoa ei tullut vielä). Rintamaito on vauvan ruokaa, ja imetys kuuluu siihen "pakettiin", jonka saa kun lapsen tekee. Mä en kuitenkaan koe olevani imetysfanaatikko, vaikka imetyksen puolesta aina puhunkin.
Kukin tekee tietysti oman ratkaisunsa. Vaikeuksien kautta voittoon, on tämä imetys ollut vaivannäön, ongelmien ja itkujen arvoista.