Kuinkahan moni äiti on oikeasti vain laiska imettämään

Yks puhdasoppinen perhepetisääntö on se, että vauvaa ei koskaan nukuteta vanhempien keskellä....mutta senhän jokainen osaa aatella jo terveellä maalaisjärjelläkin, eikö?

Ei muuten pidä paikkaansa, luin kolmesta eri oppaasta että keskellä nukuttaminen on hyvä asia. Kehotettiin kuitenkin harkitsemaan mikäli mies on erittäin sikeäuninen ja on tapana töniä ja kieriä sängyssä.

 

Yks puhdasoppinen perhepetisääntö on se, että vauvaa ei koskaan nukuteta vanhempien keskellä....mutta senhän jokainen osaa aatella jo terveellä maalaisjärjelläkin, eikö?

ai siinä reunalla pitäs antaa nukkua ja tippua lattialle? ekat 3kk ok, mut sit ku rupee kääntyilemään ei ois enää onnistunu meillä ainakaan. kumpikin on niin levottomia unissaan.

 

Imetys on epäitsekkäiden ihmisten hommaa ja vaatii tavallaan erilailla uhrautumista kuin pulloruokinta. itselläni oli 2 ensimmäistä kuukautta paha koteloitunut rintatulehdus ja silti en antanut korvikkeen korviketta. Pullosta ensinnäkin tulee liian paljon ja äidinmaito on lapsen suolistolle joka todellakin on vielä kekeneräinen niin ainoata oikeaa ravintoa. Aina vedotaan siihen että kasvaa hyvin korvikkeella, jos asioita ajateltaisiin vähän enemmän niin tuo kasvu on vain sivuseikka siinä mitä lapsen elimistössä tapahtuu ja koska ne tulevat ilmi. Kuka tietää mistä johtuu esim. jos kuolee 50 vuotiaana syöpään, se voi aivan hyvin johtua teollisesti tuotetusta ravinnosta jota lapset ovat saaneet ensimmäisen ikävuoden, sama homma purkki ruoissa.

Itse ainakin olen sen verran kiinnostunut lapseni fyysisestä ja henkisestä kannatuksesta että en missään nimessä antaisi korviketta enkä missään tapauksessa lopettaisi imetystä, vaikka toinen rintani oli tulehtunut 2 kk imetin siitä joka toinen kerta eikä maito loppunut, on ihan turha terveen ihmisen sanoa että se loppuisi!

Miettikääpä ihmiset vähän laajemmin asioita mitä p..... lapsillenne syötätte!

Mulla olisi takuuvarmasti puhjennut syvä masennus jos olisin vielä jatkanut. Niin pohjalla jo oltiin, perheeni hyvinvoinnin takia lopetin.
Lopetin olemasta itsekäs ja väkisin imettää kun se oli jokin pakkomielle.
Hyvä että sulla sitten helpotti, mullapas ei.

 

Yks puhdasoppinen perhepetisääntö on se, että vauvaa ei koskaan nukuteta vanhempien keskellä....mutta senhän jokainen osaa aatella jo terveellä maalaisjärjelläkin, eikö?

Täytynee sitten lukee se opus, koska meillä lapsi nukkuu aina keskellä... Itse se kömpii meidän keskeen :xmas:
Imetysvaiheessa en uskaltanu nukahtaa vauva vieressä sänkyyn juuri sen takia, etten pyöri päälle tai vauva jotenkin tukehtuisi. Perhepeti on siis käsitteenä minulle tuntematon.

 

ai siinä reunalla pitäs antaa nukkua ja tippua lattialle? ekat 3kk ok, mut sit ku rupee kääntyilemään ei ois enää onnistunu meillä ainakaan. kumpikin on niin levottomia unissaan.

Reunalla juu, mutta me työnnettiinkin sänky seinää vasten joten putoamisvaaraa ei ollut.

 

[QUOTE="hei";24766090]Ei muuten pidä paikkaansa, luin kolmesta eri oppaasta että keskellä nukuttaminen on hyvä asia. Kehotettiin kuitenkin harkitsemaan mikäli mies on erittäin sikeäuninen ja on tapana töniä ja kieriä sängyssä.[/QUOTE]

Okei, no sitten mun terve järki osoittautui vääräksi. Pardonnes moi. Jotenkin vain kuvittelin, että lapsella on keskellä kaksinkertainen riski jäädä vanhemman alle. Itse tosiaan nukutin vauvan oman puoleni reunalla siten että sänky oli seinään kiinni työnnetty ja siinä oli vielä jotain pehmustetta, seinän ja sängyn välissä...

 

Täytynee sitten lukee se opus, koska meillä lapsi nukkuu aina keskellä... Itse se kömpii meidän keskeen :xmas:
Imetysvaiheessa en uskaltanu nukahtaa vauva vieressä sänkyyn juuri sen takia, etten pyöri päälle tai vauva jotenkin tukehtuisi. Perhepeti on siis käsitteenä minulle tuntematon.

Vauvastahan oli kyse, tai ainakin niin kuvittelin? Sellaisesta joka ei vielä liiku?
Niin no joo, perhepeti taitaa olla laajempi käsite kuin äiti+isä+vauva...
En muuten koskaan ole lukenut mitään perhepeti-oppaita vaan toimin kuten toimin nukkumisjärjestelyn kanssa vain siitä syystä, että se tuntui luontevalta.

 

[QUOTE="umbrella";24765209]Ja selittelee pitkin kyliä että maito vain loppui kuin seinään ja mukamas kokeillut kaiken mahdollisen?

Ei siinä muuten mitään, mutta nämä huijarit vain tekee polun möykkyisemmäksi niille jotka oikeasti painii imetysongelmien kanssa ja törmäävät näihin myyttisiin "heräsin aamulla tissit tyhjinä ja pullo kelpasi paremmin kuin hyvin, eli maito loppui".

Olisivat mieluummin hiljaa, ei kukaan ole tilitysvelvollinen miksi imettää tai miksi ei imetä.[/QUOTE]


Mä voin kyllä hyvällä omallatunnolla sanoa, että imetysohjausta en saanut ollenkaan eikä imetys oikein hyvin käyntiin lähtenytkään. Ongelmia oli, eikä imetys tuntunut itsestäni mukavalta ollenkaan. Voin siten myös myöntää olevani laiska ja mukavuudenhaluinen; minusta oli kyllä miellyttävämpää ruokkia vauvaani äidinmaidonvastikkeella kuin imettämällä.

Mutta ei minustakaan kenenkään pitäisi olla tilivelvollinen siitä, imettääkö vai eikö imetä, miksi/miksei. Tosin joku trendihän se tuntuu olevan arvostelemisessa; jos imetät niin se on huono juttu, jos et imetä, niin se on huono juttu...

Mulle imetys oli aiheena alkuaikoina melkoisen arka juttu, siksipä en siitä olisi halunnut puhuakaan. Kuitenkin sain koko ajan kyselyitä siitä, miksi kummassa en imetä ja kommentteja siitä, miten vastuuton ja huono äiti olen, kun en imetä.

 

Kuinkahan moni äiti on sillä lailla henkisessä ahdingossa, itsetunto-ongelmainen, että kokee tarpeelliseksi, saa tyydytystä muiden äitien tahallisesta ärsyttämisestä ja suorasta tai epäsuorasta mollauksesta ja ilkeilystä. En jaksa lukea koko ketjua, mutta pakko oli aloittajalle kommentoida. Se maailmanparannus on tehokkainta alkaa omasta itsestään, muita ei voi muuttaa, vaikka kuinka palstalla länkyttää. Itseään voi, ja sillä lailla se maailmakin muuttuu
Ei mulla muuta.

 

Jännä juttu muuten, että on olemassa kaiken maailman imetystukiryhmiä ja oppaita, vaikka se imetyshän on maailman helpoin juttu. Mihin kukaan tuollaisia oppaita ja poppakonsteja tarvitsee? Sen kun heittää rinnan suuhun, niin homma sujuu kuin itsestään.

Niinpä, miksihän ei ole tuttipullojen tukipesuryhmää =)

 

[QUOTE="vieras";24767473]Niinpä, miksihän ei ole tuttipullojen tukipesuryhmää =)[/QUOTE]

On ainakin ennen ollut.
8 omaa , 3 ei-omaa imettäneenä ja lukemattomille keskosille lisämaitoa tarjonneena koin sen ryhmän kovin vapauttavaksi.

 

[QUOTE="vieras";24766266]

Mutta ei minustakaan kenenkään pitäisi olla tilivelvollinen siitä, imettääkö vai eikö imetä, miksi/miksei. Tosin joku trendihän se tuntuu olevan arvostelemisessa; jos imetät niin se on huono juttu, jos et imetä, niin se on huono juttu...
.[/QUOTE]

Minun äitini on saanut lapsensa 60-, 70- ja 80 -luvuilla ja etenkin alkuaikoina oli paljon "asiantuntijoiden" keskuudessa paheksuntaa siitä, miksi imettämistä yrittävä äiti "riisti lapseltaan parhaan mahdollisen ravinnon."
Niihin aikoihin korvike laskettiin parhaaksi.

Kaikki lapsensa kasvettiin terveiksi ja allergiattomiksi.
Osa 2 viikon, osa 9 kk täysimetyksellä.

 

Imetys on ollut ihan helppoa ja kivaa, MUTTA sitä se ei ollut ekoina viikkoina. Kyllähän se vaati paljon työtä saada imetys onnistumaan (ei toki kaikilla), ensimmäiset kaksi viikkoa oli pahimmat, mutta eivät ne vaikeudet senkään jälkeen loppuneet.

Kun imetät vauvaa tunteja ja tunteja, rinnanpäät ovat rikki, sattuu aivan järjettömästi, kärsit rintatiehyttukoksesta/rintatulehduksesta kuumeen kera neljästi lyhyen ajan sisään, stressaat maidon riittävyydestä, sähläät rintakumien kanssa, itket kilpaa vauvan kanssa jne. Niin en ihmettele, jos siinä käy mielessä korvikkeelle siirtyminen. Monet varmaan alkuviikkoina lopettavatkin imetyksen, en tiedä?

Myöhemmin tulee rintaraivarit (koettu itsekin), rintalakkoilut sun muut. Kyllä niistäkin yleensä ohi pääsee, ja imetys voi jatkua. Se taas vaatii äidiltä mm. hermoja. Niin tyhmältä kuin se ehkä kuulostaakin, itseluottamus on ollut tärkeää imetyksen onnistumisessa. Tietoa löytyy helposti netistä, jos haluaa ottaa tiedon vastaan.

Onhan se ollut ihan helppoa öisin, kun vauva nukkuu vieressä ja imetys tapahtuu siinä samalla. Ei meidän perhepedissä syynä ole ollut pelkästään laiskuus, tärkeintä on ollut pitää vauva lähellä. Kyllähän monet pulloruokkijatkin ovat laiskoja, kun ottavat pullon ja korvikkeen yöksi sängyn viereen, ja ruokkivat vauvan huoneenlämpöisellä maidolla. Onpa telkkarissa näkynyt semmoistakin, että pullo viritellään sopivasti sänkyyn niin, että nukkuva vauva voi siitä samalla syödä. Monesti pulloruokintaa perustellaan myös sillä, että ei jaksa imettää, ja pääsee niin helposti liikkumaan, kun ruoka tulee pullosta. Laiskuutta, mukavuudenhalua - mitä lie.

Mulle imetys on ollut selvä juttu, eli korvike ei ole ollut vaihtoehto (paitsi ekoina päivinä, kun omaa maitoa ei tullut vielä). Rintamaito on vauvan ruokaa, ja imetys kuuluu siihen "pakettiin", jonka saa kun lapsen tekee. Mä en kuitenkaan koe olevani imetysfanaatikko, vaikka imetyksen puolesta aina puhunkin. Kukin tekee tietysti oman ratkaisunsa. Vaikeuksien kautta voittoon, on tämä imetys ollut vaivannäön, ongelmien ja itkujen arvoista.

 

Ei kai kukaan selittele jos ei joku ihmettele.

Mitä väliä imettääkö vai ei.

Aika moni on selitellyt.
Silloin kun mulla oli imetettäviä lapsia, niin törmäsin usein tuohon selittelyyn. Jos joku sai selville että imetän taaperoa tai vaikka yli puoli vuotiasta sain kuulla selityksiä kuinkä itsekin imettäsi mutta kun maito loppu tms. Enkä todellakaan edes ottanut asiaa puheeksi.

 

Minun äitini on saanut lapsensa 60-, 70- ja 80 -luvuilla ja etenkin alkuaikoina oli paljon "asiantuntijoiden" keskuudessa paheksuntaa siitä, miksi imettämistä yrittävä äiti "riisti lapseltaan parhaan mahdollisen ravinnon."
Niihin aikoihin korvike laskettiin parhaaksi.

Kaikki lapsensa kasvettiin terveiksi ja allergiattomiksi.
Osa 2 viikon, osa 9 kk täysimetyksellä.

Mun äiti imetti 2 kk, jonka jälkeen sain korviketta ja kiintetäkin hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien. Mulla oli vauvana jatkuvia vatsavaivoja, olin usein antibioottikuurilla ja vatsavaivat taas pahenivat. Sairastin korvatulehduksia, angiinoita jne vuosian ajan.
Omat lapseni ovat saaneet äidinmaitoa korvikkeen sijasta, eikä persu lastentauteja kummempia ole sairastettu. Korvatulehduksiakaan yksikään heistä ei ole saanut.
Tietenkään ei ole varmaa paljonko vaikutusta on sillä vauvaiän ravinnolla on asiaan.

 

Kyllä minulta tosi moni kysyi miksi en imetä, selittelin asiaa mutta en mielestäni tekosyillä vaan ihan rehellisesti.

 

En koskaan selitellyt valintojani muille, ei minun tarvitse.

 

Mun äiti imetti 2 kk, jonka jälkeen sain korviketta ja kiintetäkin hyvin varhaisesta vaiheesta lähtien. Mulla oli vauvana jatkuvia vatsavaivoja, olin usein antibioottikuurilla ja vatsavaivat taas pahenivat. Sairastin korvatulehduksia, angiinoita jne vuosian ajan.
Omat lapseni ovat saaneet äidinmaitoa korvikkeen sijasta, eikä persu lastentauteja kummempia ole sairastettu. Korvatulehduksiakaan yksikään heistä ei ole saanut.
Tietenkään ei ole varmaa paljonko vaikutusta on sillä vauvaiän ravinnolla on asiaan.

Nuo vaikeita asioita todella "tietää".
Itse olen imettänyt kaikkia lapsiani 9-36 kk kutakin.
Ja yhtä terveitä heistä tullut kuin äitini ei-imetetyistä lapsista.