Kuinka usein antaisitte 9kk vauvan hoitoon yöksi isovanhemmilleen?

En jaksanut lukea koko tappelua loppuun asti, mutta ihan jo tuossa otsikossa kiinnitin huomiota sanaan ANNA hoitoon. meillä isovanhemmat mielellään ottaisivat lapsen hoitoon vaikka yöksikin, mutta itse emme ole halukkaita lasta jättämään vielä yöksi. Meillä siis 8,5kk ikäinen lapsi joka viihtyy loistavasti isovanhempien kanssa, eikä eroahdistuksesta tai vierastamisista ole tietoakaan kenenkään ihmisen kohdalla. Syy miksi en halua jättää yöksi on se että yöt ovat hieman hankalia ja imetän yhä, joten en halua lapselle levotonta yötä ja isovanhemmille ikävää kokemusta. Päivisin sen sijaan lapsi on ollut isovanhempien kanssa ilman meitä, mutta yhtä kertaa lukuunottamatta, meille on ehdotettu että menkää käymään jossain ilman lasta ja todellakin se on joka kerta ollut äiti jolla on ollut ikävä eikä lapsi.

 

En jaksanut lukea koko tappelua loppuun asti, mutta ihan jo tuossa otsikossa kiinnitin huomiota sanaan ANNA hoitoon. meillä isovanhemmat mielellään ottaisivat lapsen hoitoon vaikka yöksikin, mutta itse emme ole halukkaita lasta jättämään vielä yöksi. Meillä siis 8,5kk ikäinen lapsi joka viihtyy loistavasti isovanhempien kanssa, eikä eroahdistuksesta tai vierastamisista ole tietoakaan kenenkään ihmisen kohdalla. Syy miksi en halua jättää yöksi on se että yöt ovat hieman hankalia ja imetän yhä, joten en halua lapselle levotonta yötä ja isovanhemmille ikävää kokemusta. Päivisin sen sijaan lapsi on ollut isovanhempien kanssa ilman meitä, mutta yhtä kertaa lukuunottamatta, meille on ehdotettu että menkää käymään jossain ilman lasta ja todellakin se on joka kerta ollut äiti jolla on ollut ikävä eikä lapsi.

 

en ole mikään fanaatikko, päinvastoin. Oma lapseni on hoidossa päivällä tarvittaessa ja tosiaan jätän joskus nukkumaan (mummi katsoo) ja käymme ulkona tai leffassa. Mutta alle vuosikkaan jättäminen kaksi kertaa joka kuukausi kuulostaa TOSI paljolta. Kenen tarpeesta se lähtee ja mitä sillä paikkaillaan? Miksi laatuaikaa ei voida viettää koko perheellä? Meille laatuaikaa on käydä koko perheellä retki kirjastoon. Illalla miehen kanssa hyvää ruokaa, lasit viiniä, sauna ja seksiä. Lapset nukkuvatkin. Itkuisten koliikkilapsien vanhemmat ymmärrän. Tarvitsevat oikeesti lepoa, mutta jos kyseessä normisti nukkuva vauva niin en ymmärrä näitä baarikärpäsiä.

Juuri näin... samaa mieltä oon =)

Kuin myös :wave:

 

En kertaakaan. Meillä ei 2v täyttäväkään ole kertaakaan ollut yksin yökylässä pois kotoa.

 

ÄLÄ sitten tuomitse niitä jotka vievät jos teillä on asia noin.

Mutta jos parisuhde oikeasti on niin huonolla tolalla, että 1-2 kertaa kuussa pitää lapset pistää hoitoon, että voi miehen kanssa olla kaksin, niin pitäisikö parisuhde ja sen tila ottaa kunnolla miehen kanssa puheeksi?

Jos olet ketjun KAIKKI viestit lukenut niin luetun ymmärtämisesti on hyvin hyvin HYVIN heikolla tolalla.

 

En veisi noin pientä lasta yökylään säännöllisesti. Satunnaisesti voisin viedä, jos sille olisi tarvetta. Me olemme kyenneet viettämään parisuhdeaikaa iltaisin, vaikka lapset ovatkin kotona nukkumassa.

 

Vielä ei kumpikaan (3,5v ja 2v) ole ollut yötä niin ettei vähintään toinen vanhempi olisi ollut läsnä. Mummoja nähdään pari kertaa vuodessa, noin välimatkan ansiosta.

Molempien lasten kohdalla olin heistä ekan kerran yötä erossa lasten ollessa 9kk, tuolloin aloitin keikkatyöt yövuorossa. Lapset siis sen aikaa kotona isän hoivissa enkä nähnyt siinä mitään ongelmaa. Kuopuksella imetyskin jatkui vielä puoli vuotta eteenpäin.

Jos nyt sitten kuvittelisin että olisinkin yksinhuoltaja ja minulla olisi vanhempani lähellä, lapsen isä taas ei. Varmasti olisi luonnollista että vanhempani olisivat konkreettisempi osa lapsen elämää mitä nyt ovat. Ja jos tuolloin olisi tullut eteen tuo keikkatyömahdollisuus ja mummo olisi tarjoutunut lasta hoitamaan niin varmasti olisin suostunut. Yksinhuoltajalle nuo keikkatöistä saadut tulot ja niiden kautta säästyneet vanhempainpäivät (meillä eri systeemi noissa mitä suomessa) olisivat paljon tärkeämmät mitä noin parisuhteessaelävälle äidille.

Elikkä en osaisi määriä sanoa mutta tarpeentullen olisin valmis jättämään lapsen mummolaan yökylään jos tuollainen mahdollisuus olisi.

 

me ollaan varmaan tosi huono perhe, kun meillä taisi olla tossa iässä. tai itseasiassa puol vuotiaasta alkaen lapsi oli hoidossa 1-2 yötä kuukaudessa. ja me vanhemmat vaan kaksin kotona.. vietimme laatuaikaa kaksin.,

Mä vaan ihmettelen, et kuinka huonolla mallilla parisuhde sitten voi olla, jos ei lapsikaan voi olla koko ajan läsnä?

Ootko kuullu siitä että jotkut pariskunnat nauttivat toistensa seurasta niin, että haluavat joskus keskittyä ihan vain toisiinsa. Minusta se on tervettä.

 

ÄLÄ sitten tuomitse niitä jotka vievät jos teillä on asia noin.

Mutta jos parisuhde oikeasti on niin huonolla tolalla, että 1-2 kertaa kuussa pitää lapset pistää hoitoon, että voi miehen kanssa olla kaksin, niin pitäisikö parisuhde ja sen tila ottaa kunnolla miehen kanssa puheeksi?

Jos olet ketjun KAIKKI viestit lukenut niin luetun ymmärtämisesti on hyvin hyvin HYVIN heikolla tolalla.

Miksi mun tarttis tän ketjun kaikki viestit lukea, jos nyt kyse on siitä miksi teillä lapsi menee hoitoon noin usein? Sanoinpahan vaan, että varmaan kannattaisi sitten siihen asiaan kiinnittää vähän enemmän huomiota.

 

en ole mikään fanaatikko, päinvastoin. Oma lapseni on hoidossa päivällä tarvittaessa ja tosiaan jätän joskus nukkumaan (mummi katsoo) ja käymme ulkona tai leffassa. Mutta alle vuosikkaan jättäminen kaksi kertaa joka kuukausi kuulostaa TOSI paljolta. Kenen tarpeesta se lähtee ja mitä sillä paikkaillaan? Miksi laatuaikaa ei voida viettää koko perheellä? Meille laatuaikaa on käydä koko perheellä retki kirjastoon. Illalla miehen kanssa hyvää ruokaa, lasit viiniä, sauna ja seksiä. Lapset nukkuvatkin. Itkuisten koliikkilapsien vanhemmat ymmärrän. Tarvitsevat oikeesti lepoa, mutta jos kyseessä normisti nukkuva vauva niin en ymmärrä näitä baarikärpäsiä.

Ei taida tulla näihin kysymyksiin niitä vastauksia vanhemmilta, jotka sen ns. laatuajan takia pistävät lapsensa hoitoon? Oliko liian vaikeita kysymyksiä ?

 

Meillä kolme lasta. Kaksi ekaa ovat olleet ekaa kertaa yökylässä mummon luona 3 kk ikäisinä. Tuo kolmas on nyt 4 kk eikä ole ollut yökylässä. Isälleen olen vauvan jättänyt 2 kertaa, kuitenkin niin että olen jo yöllä tullut takaisin. Säännöllisesti lapset eivät yökyläile, lähinnä tarvittaessa.

Laatuaikaa miehen kanssa kahdestaan ei ole. Vanhemmat lapset ovat kyllä olleet vauvan syntymän jälkeen pariin otteeseen yö kylässä, joten melkein kahdestaan ollaan oltu.

Uskoisin että ennen joulua tuo nuorinkin lähtee yökylään,mummolaan. Me ollaan sitten miehen kanssa KAHDEN ja tehdään jotaan niinkin romanttista ja ihanaa kuin joulusiivous!

 

me ollaan varmaan tosi huono perhe, kun meillä taisi olla tossa iässä. tai itseasiassa puol vuotiaasta alkaen lapsi oli hoidossa 1-2 yötä kuukaudessa. ja me vanhemmat vaan kaksin kotona.. vietimme laatuaikaa kaksin.,

Mä vaan ihmettelen, et kuinka huonolla mallilla parisuhde sitten voi olla, jos ei lapsikaan voi olla koko ajan läsnä?

D'Oh, ei taas tätä. Että kyllä parisuhteen pitää olla kunnossa ihan hoitamattakin. Ihme porukkaa täällä taas tänään. Ei oikeasti ole ihme, että pienten lasten vanhemmat eroavat niin paljon kuin nykyään eroavat, jos täällä ollaan valmiita kivittämään ihmiset heti kun antaa vauvan turvallisille isovanhemmille yöksi ja viettää laatuaikaa miehen kanssa vaikka ravintolassa syöden, käymällä leffassa tai jutellen kerrankin rauhassa.

Tajutkaa jo, että kaikkien vauvat eivät nuku 4 kk iästä lähtien koko yötä putkeen, kaikille vanhemille (erityisesti isille) se oma nyytti ei ole maailman napa, jota pitää tuijotella 24 h vuorokaudessa, vaan jotkut oikeasti väsyvät siihen 24/7 vastuuseen ja kaipaavat hetken lepotaukoa.

 

Niin juuri! Mekään emme halua törmätä siihen tunteeseen, että voi kun voisi joskus tehdä jotain ilman lasta... Minä en ainakaan halua sellaista tuntea. Siksi meilläkin lapsi on välillä isovanhemmilla hoidossa, jotta me voimme keskittyä vain toisiimme. Aamulla taas on jo kova ikävä vauvaa ja kiireesti jo haemme hänet kotiin. Mutta jaksamme taas pyörittää arkea huomattavasti paremmin kun olemme saaneet olla vain kaksin hetken. Uskomme olevamme lapsellemme myös parempia vanhempia kun saamme latailla akkuja edes yhden yön ajan. Emmehän me niin tekisi jos se ei olisi mielestämme meidän perheen edun mukaista.

Oikein!!! :flower:

 

Ootko kuullu siitä että jotkut pariskunnat nauttivat toistensa seurasta niin, että haluavat joskus keskittyä ihan vain toisiinsa. Minusta se on tervettä.

Me tehdään tuota harva se ilta.
Ei ne lastenhuoneessa nukkuvat lapset meidän keskittymistä millään lailla haittaa.

 

Lapset siis sen aikaa kotona isän hoivissa enkä nähnyt siinä mitään ongelmaa.

 

Niin juuri! Mekään emme halua törmätä siihen tunteeseen, että voi kun voisi joskus tehdä jotain ilman lasta... Minä en ainakaan halua sellaista tuntea. Siksi meilläkin lapsi on välillä isovanhemmilla hoidossa, jotta me voimme keskittyä vain toisiimme. Aamulla taas on jo kova ikävä vauvaa ja kiireesti jo haemme hänet kotiin. Mutta jaksamme taas pyörittää arkea huomattavasti paremmin kun olemme saaneet olla vain kaksin hetken. Uskomme olevamme lapsellemme myös parempia vanhempia kun saamme latailla akkuja edes yhden yön ajan. Emmehän me niin tekisi jos se ei olisi mielestämme meidän perheen edun mukaista.

Oikein!!! :flower:

Peesaan täysillä! =)

 

Ootko kuullu siitä että jotkut pariskunnat nauttivat toistensa seurasta niin, että haluavat joskus keskittyä ihan vain toisiinsa. Minusta se on tervettä.

Me tehdään tuota harva se ilta.
Ei ne lastenhuoneessa nukkuvat lapset meidän keskittymistä millään lailla haittaa.

Just näin.

 

Oma tyttö tänään tasan 9kk,enkä anna vielä yökylään tai muutenkaan hoitoon.

Melkoinen hylkäyskokemus... huh!

Mitäh?
Ja tytöllä on tosi paha eroahdistus meneillään joten ei tulis mieleenkään antaa kenellekään yökylään.

 

Ompas täällä kehkeytynyt tappelu
Meillä tyttö menee hoitoon koska olemme väsyneitä, haluamme nukkua sen 6h heräämättä, siivota ja laittaa ruokaa rauhassa, käydä ostoksilla, katsoa leffan ilman että nukahdamme kesken kaiken(niin käy jos katsomme sen kun tyttö mennyt nukkumaan).
Me emme mene baariin tms. vetämään päätämme täyteen niin kuin joku jossain viestissä sanoi vanhempien tekevän jotka lapsensa hoitoon laittavat. Emmekä koske alkoholiin muutenkaan.
Meillä ei myöskään mene huonosti, erittäin hyvin menee ja toista lasta yritetään.
Emme siis paikkaa mitään sillä että tyttö menee rakastavien ja huolehtivien isovanhempien luokse yöksi silloin tällöin.

 

Ootko kuullu siitä että jotkut pariskunnat nauttivat toistensa seurasta niin, että haluavat joskus keskittyä ihan vain toisiinsa. Minusta se on tervettä.

Me tehdään tuota harva se ilta.
Ei ne lastenhuoneessa nukkuvat lapset meidän keskittymistä millään lailla haittaa.

Sama meillä.Ei se nukkuva vauva paljon meitä haittaa.

 

en ole mikään fanaatikko, päinvastoin. Oma lapseni on hoidossa päivällä tarvittaessa ja tosiaan jätän joskus nukkumaan (mummi katsoo) ja käymme ulkona tai leffassa. Mutta alle vuosikkaan jättäminen kaksi kertaa joka kuukausi kuulostaa TOSI paljolta. Kenen tarpeesta se lähtee ja mitä sillä paikkaillaan? Miksi laatuaikaa ei voida viettää koko perheellä? Meille laatuaikaa on käydä koko perheellä retki kirjastoon. Illalla miehen kanssa hyvää ruokaa, lasit viiniä, sauna ja seksiä. Lapset nukkuvatkin. Itkuisten koliikkilapsien vanhemmat ymmärrän. Tarvitsevat oikeesti lepoa, mutta jos kyseessä normisti nukkuva vauva niin en ymmärrä näitä baarikärpäsiä.

Ei taida tulla näihin kysymyksiin niitä vastauksia vanhemmilta, jotka sen ns. laatuajan takia pistävät lapsensa hoitoon? Oliko liian vaikeita kysymyksiä ?

Meillä oli lapsi yhden yön erossa meistä 8 kk iässä. Katsottiin tarvitsevamme talonrakennusprojektin keskellä pieni hengähdystauko. Kotona rentoutuminen ei oikein onnistunut, kun meillä asui silloin yksi kaveri.Seuraavan kerran lapsi oli yökylässä n. 2 vuotiaana.

 

Ei, et sohaissut. Minulla ja miehelläni on hyvinkin toimiva parisuhde. Miehellä kesti tovin, ennenkuin uskalsi sanoa, että haluaa minut välillä itselleen ihan kokonaan. Ilman lasta. Vaikka rakastaakin lastaan yli kaiken. Ja tämä siis tapahtui ilman mitään kriisejä.

Olen karsinut yhteydenpitoa erääseen vanhaan ja rakkaaseen ystävääni ihan siksi aika paljon, koska on väsynyt lastenhoidosta, ei anna lapsiaan koskaan yökylään ja on muuttunut tosi tylsäksi ja elämänhaluttomaksi tyypiksi. Hän hokee aina tätä, että ei vie lapsia hoitoon, kun se ei ole heille hyväksi. Hän ei osaa puhua enää mistään muusta kuin arjen pyörittämisestä. Jotta hän saisi irtioton arjesta, hän sitten vetäisee 1-2 krt viikossa kalsarikännit ja mies katselee debilisoituvaa kännieukkoaan kärsien. Veikkaan, että heillä ero tulee väistämättä.
Kun olen katsellut heidän touhuaan, päätin, että minusta ei ikinä tule tuollaista "kodonhengetärtä". Haluan pitää itsestäni, miehestäni ja perheeni henkisestä hyvinvoinnista huolta.

Mulla ja miehellä on myöskin hyvin toimiva parisuhde. Lastenhoidosta en ole väsynyt, enkä näe tarvetta, että lapsia pitäisi viedä joka kuukausi hoitoon, niin miksi veisin. Ne on meidän lapsia, jotka halusimme. Vai pitäisikö meidän sun mielestä viedä lapset hoitoon, kun joku täällä kaksplussan palstalla on sitä mieltä, että meidän parisuhde sitä muka vaatisi?

Mikä sopii sinulle, ei välttämättä sovi toiselle. Se kannattaa muistaa...Meitä on erilaisia ihmisiä ja erilaisia elämäntilanteita. Kannattaa olla vähän suvaitsevampi.

 

Lapset siis sen aikaa kotona isän hoivissa enkä nähnyt siinä mitään ongelmaa.

Usko pois, monelle täällä se olisi ongelma.

 

Näin äkkiseltään ajattelisin että en antaisi niin pientä vielä ainakaan yöksi hoitoon.

 

Ootko kuullu siitä että jotkut pariskunnat nauttivat toistensa seurasta niin, että haluavat joskus keskittyä ihan vain toisiinsa. Minusta se on tervettä.

Me tehdään tuota harva se ilta.
Ei ne lastenhuoneessa nukkuvat lapset meidän keskittymistä millään lailla haittaa.

Sama meillä.Ei se nukkuva vauva paljon meitä haittaa.

Kuten jo totesinkin, kaikki vauvat eivät ole samanlaisia kuin teidän. Toiset oikeasti heräävät parin tunnin välein aika pitkäänkin. Se kannattaa muistaa ennen kuin lähtee tuomitsemaan muiden ratkaisuja ja sanomaan että MINÄMINÄMINÄ en KOSKAAN veisi vauvaa hoitoon...