Kuinka usein antaisitte 9kk vauvan hoitoon yöksi isovanhemmilleen?

Tottahan on, että vauva-aikana varmaankin aika monissa perheissä unohtuu hetkeksi muut kuin äidin ja isän roolit. Kyllä on varmasti ihan tervettä välillä viettää aika kaksinkin tai käymällä jossakin ulkona esim. Silloin voi edes hetkeksi täysipainoisesti olla vaimo/nainen eikä pelkästään Äiti. Joka onkin maailman ihanin "rooli" elämässä. Mutta kyllä se hetken hengähtäminen on todella tervetullutta meilläkin, vaikkei tarvetta olisikaan. Mutta parempi onkin toimia ennen kuin todella tulee tarvetta!

 

Miksei kukaan mieti, että lapsesta olisi mukavaa olla isovanhempien kanssa! Mistä tämä itsekkyys sikiää!!!!
Minä en anna......Minulla ei ole tarvetta. Silla lapsella voisi olla tarvetta luoda siden isovanhempiin, mutta nykyäänhän ei sellaista enää monella ole.....ihme.

 

Minäkään en käsitä tätä laatuaika- määritelmää.
Eikös lapset kuulu siihen laatuaikaan, ne on nyt olemassa ja niiden kanssa on elettävä eikä niitä voi skipata johonkin siksi aikaa että voi olla kahden miehen kanssa.

 

Tota, voihan se olla niinkin, että äidillä on tarve olla lapsensa lähellä koko ajan. Lapsi voisi ehkä pärjätä yökylässäkin, mutta äiti ei. Ja mitä sitten?! Vuosi tai kaksi on niin lyhyt aika ihmisen elämässä! Jos sen siis haluaa viettää nonstop lapsensa kanssa, niin so not? Kukin tyylillään. Toisaalta muistutan teitä siitä, että pieni lapsi (about alle 3 v) ei muista äidin ja isän olemassa oloa, jos ei näe heitä.

 

Miksei kukaan mieti, että lapsesta olisi mukavaa olla isovanhempien kanssa! Mistä tämä itsekkyys sikiää!!!!
Minä en anna......Minulla ei ole tarvetta. Silla lapsella voisi olla tarvetta luoda siden isovanhempiin, mutta nykyäänhän ei sellaista enää monella ole.....ihme.

Isovanhempien kanssa voi viettää muutenkin aikaa kuin vain yökyläilemällä. Ja jos totta puhutaan, niin aika lyhyeksi jää se lapsen ja isovanhempien yhteinen aika, jos yökylään vie, kun puolet ajasta kuitenkin nukutaan.

 

Mitä pahaa on lapselle n.12h ajasta mummon ja papan luona joiden luona viihtyy enemmän kuin hyvin?
Ja lasta rakastetaan sielläKIN hirmuisesti koko perheen voimin?
Mitä traumoja hän siitä saa?
Lellitään piloille? Yliannostus haleja ja pusuja?
Kuulostaa vaaralliselta.....

 

Miksei kukaan mieti, että lapsesta olisi mukavaa olla isovanhempien kanssa! Mistä tämä itsekkyys sikiää!!!!
Minä en anna......Minulla ei ole tarvetta. Silla lapsella voisi olla tarvetta luoda siden isovanhempiin, mutta nykyäänhän ei sellaista enää monella ole.....ihme.

No tuskinpa 9 kk:n ikäinen ajattelee vielä asiaa noin. Meillä 3,5-vuotias tykkää kovasti isovanhemmistaan ja viettää paljonkin aikaa heidän kanssaan. Nyt oli vain kyse yökylään viemisestä ja 9 kk:n ikäisestä vauvasta.

 

Minäkään en käsitä tätä laatuaika- määritelmää.
Eikös lapset kuulu siihen laatuaikaan, ne on nyt olemassa ja niiden kanssa on elettävä eikä niitä voi skipata johonkin siksi aikaa että voi olla kahden miehen kanssa.

Täysi peesi! Luultavasti olisi kannattanut pari kertaa miettiä, että onko oikeasti valmis jo lapsiperheen arkeen, jos kuitenkin lapset pitää viskata jopa pari kertaa kuussa jonnekin hoitoon, että saa olla miehen kanssa ihan kaksin.

 

Minäkään en käsitä tätä laatuaika- määritelmää.
Eikös lapset kuulu siihen laatuaikaan, ne on nyt olemassa ja niiden kanssa on elettävä eikä niitä voi skipata johonkin siksi aikaa että voi olla kahden miehen kanssa.

Ei niitä lapsia mihinkään skipata

 

Niin juuri! Mekään emme halua törmätä siihen tunteeseen, että voi kun voisi joskus tehdä jotain ilman lasta... Minä en ainakaan halua sellaista tuntea. Siksi meilläkin lapsi on välillä isovanhemmilla hoidossa, jotta me voimme keskittyä vain toisiimme. Aamulla taas on jo kova ikävä vauvaa ja kiireesti jo haemme hänet kotiin. Mutta jaksamme taas pyörittää arkea huomattavasti paremmin kun olemme saaneet olla vain kaksin hetken. Uskomme olevamme lapsellemme myös parempia vanhempia kun saamme latailla akkuja edes yhden yön ajan. Emmehän me niin tekisi jos se ei olisi mielestämme meidän perheen edun mukaista.

 

Meidän pienokainen oli ensimmäisen kerran yön isovanhemmilla suunnilleen puolivuotiaana. Illasta lähdettiin ja ennen puoltapäivää oltiin takaisin. Tämän jälkeen on myös ollut muutamia kertoja ja minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut. Ja en tunne näistä kerroista syyllisyyttä. Nyt en antaisi yöksi hoitoon, yöt kun on olleet taas uusien kehitysvaihdeiden vuoksi levottomia.

Mutta jokainen tekee omien vaistojensa mukaisesti, turha sitä muiden tekemisiä on lähteä neuvomaan ja ohjaamaan! Järki käteen-periaatteella...

 

meillä ollut ensi kerran jo 2 kk eteenpäin yöhoidossa isovanhemmilla, ja usein ollut 1-2 kk isovanhemmilla hyvässä hoidossa, jotta ollaan saatu olla kaksin miehen kanssa, niin syömässä, lätkämatsissa, kuin viihteellä. Enn kuule usko mihinkään eroahdistukseen , jos on vaan edellisestä illasta aamuun hyvässä hoidossa. Itse olen tytön kanssa ollut kotona kokoajan , ja tyttö nyt yksivuotias.

Eri asia jos olisin työelämässä en antaisi varmaan kirveelläkään yöksi hoitoon, mutta itse ainakin olen sen verran että kaipaan myös välillä omaa aikaa ja elämää, vaikka lapsi ollaan tehtykkin.

Ihana pallero mulla on , ja se ei tee kenestäkään huonoa äitiä jos laittaa 9 kk : Sen yökylään mummoille, HALOO! =)

 

Mitä pahaa on lapselle n.12h ajasta mummon ja papan luona joiden luona viihtyy enemmän kuin hyvin?
Ja lasta rakastetaan sielläKIN hirmuisesti koko perheen voimin?
Mitä traumoja hän siitä saa?
Lellitään piloille? Yliannostus haleja ja pusuja?
Kuulostaa vaaralliselta.....

Ja tuosta 12 tunnista se lapsi nukkuu kuinka suuren osan?

 

Miksei kukaan mieti, että lapsesta olisi mukavaa olla isovanhempien kanssa! Mistä tämä itsekkyys sikiää!!!!
Minä en anna......Minulla ei ole tarvetta. Silla lapsella voisi olla tarvetta luoda siden isovanhempiin, mutta nykyäänhän ei sellaista enää monella ole.....ihme.

Isovanhempien kanssa voi viettää muutenkin aikaa kuin vain yökyläilemällä. Ja jos totta puhutaan, niin aika lyhyeksi jää se lapsen ja isovanhempien yhteinen aika, jos yökylään vie, kun puolet ajasta kuitenkin nukutaan.

Mutta se on aina eri juttu ja meillä ainakin vietetään aikaa muutenkin. Lapset ovat kerran kuussa yötä mummolla ja ovat nyt 3 ja 7-vuotiaat.

 

VOi elämä tätä keskustelua. Toisilla on rakastavat isovanhemmat lähellä, jotka enemmän kuin mielellään ottavat lapset yökylään ja toisilla ei ole. Ja lapset skipataan....voi pyhä sylvi teidän kanssa. Miettikäähän nyt oikeasti onko teidän mielestä pahaksi lapselle olla rakastavien isovanhempien luona yö silloin tällöin?????

 

VOi elämä tätä keskustelua. Toisilla on rakastavat isovanhemmat lähellä, jotka enemmän kuin mielellään ottavat lapset yökylään ja toisilla ei ole. Ja lapset skipataan....voi pyhä sylvi teidän kanssa. Miettikäähän nyt oikeasti onko teidän mielestä pahaksi lapselle olla rakastavien isovanhempien luona yö silloin tällöin?????

 

Olen esikoisen odottaja, joten ei vielä kokemusta, mutta mulla ei nyt mene päähän että mikä siinä on niin kamalaa jos 9 kk -ikäinen vauva on yön hoidossa tutussa ja turvallisessa paikassa? Meillä isovanhemmat tulevat olemaan iso osa lapsen elämää (asuvatkin lähellä) ja tiedän sen, että vauva tulee olemaan paljon heidän kanssaan tekemisissä. Noh, voitte sanoa tietysti että eihän mulla ole mitään tietoa kun vauva ei ole vielä syntynyt, mutta kuitenkin.. Muistan yhden kaverini joka ei voinut lähteä häihin (olisi ollut yötä siellä) kun lapsi ei osannut nukkua ilman että äiti nukutti.. tässä tapauksessa tosin lapsi oli jo parivuotias ja hoitajana olisi toiminut lapsen isä...

 

Miksei kukaan mieti, että lapsesta olisi mukavaa olla isovanhempien kanssa! Mistä tämä itsekkyys sikiää!!!!
Minä en anna......Minulla ei ole tarvetta. Silla lapsella voisi olla tarvetta luoda siden isovanhempiin, mutta nykyäänhän ei sellaista enää monella ole.....ihme.

Isovanhempien kanssa voi viettää muutenkin aikaa kuin vain yökyläilemällä. Ja jos totta puhutaan, niin aika lyhyeksi jää se lapsen ja isovanhempien yhteinen aika, jos yökylään vie, kun puolet ajasta kuitenkin nukutaan.

Mutta se on aina eri juttu ja meillä ainakin vietetään aikaa muutenkin. Lapset ovat kerran kuussa yötä mummolla ja ovat nyt 3 ja 7-vuotiaat.

Niin. Ei se isovanhempien luona oleminen ole aina pelkkää yökyläilyä. Meillä käydään oikein mielellään isovanhemmilla muutenkin, sukupolvien välinen läheisyys on tärkeää. Kaikki osapuolet tykkää.

 

Minäkään en käsitä tätä laatuaika- määritelmää.
Eikös lapset kuulu siihen laatuaikaan, ne on nyt olemassa ja niiden kanssa on elettävä eikä niitä voi skipata johonkin siksi aikaa että voi olla kahden miehen kanssa.

Täysi peesi! Luultavasti olisi kannattanut pari kertaa miettiä, että onko oikeasti valmis jo lapsiperheen arkeen, jos kuitenkin lapset pitää viskata jopa pari kertaa kuussa jonnekin hoitoon, että saa olla miehen kanssa ihan kaksin.

Noniin rupsahtanut palstamamma, se että miehesi ei halua viettää kanssasi aikaa ei tarkoita etteivätkö muut voisi käydä vielä lapsen tultuakin teatterissa ja syömässä!

 

VOi elämä tätä keskustelua. Toisilla on rakastavat isovanhemmat lähellä, jotka enemmän kuin mielellään ottavat lapset yökylään ja toisilla ei ole. Ja lapset skipataan....voi pyhä sylvi teidän kanssa. Miettikäähän nyt oikeasti onko teidän mielestä pahaksi lapselle olla rakastavien isovanhempien luona yö silloin tällöin?????

Mä luulen, että enemmän nämä vanhemmat, jotka lapset yökylään vievät, ajattelevat itseään kuin niitä isovanhempia...aivan oikeasti.

 

aargh nuo tarkoituksettomat hymiöt....

 

lapsi ei osannut nukkua ilman että äiti nukutti.. tässä tapauksessa tosin lapsi oli jo parivuotias ja hoitajana olisi toiminut lapsen isä...

Juuri niin kuin minä pienenä!

Mekään emme halua lapsistamme noin äiti-riippuvaisia.

 

no kai sitä eroahdistusta tulee kun jonnekkin vie yökylään jos lapsi äitin tai isän kanssa 24/7...

 

me ollaan varmaan tosi huono perhe, kun meillä taisi olla tossa iässä. tai itseasiassa puol vuotiaasta alkaen lapsi oli hoidossa 1-2 yötä kuukaudessa. ja me vanhemmat vaan kaksin kotona.. vietimme laatuaikaa kaksin.,

Mä vaan ihmettelen, et kuinka huonolla mallilla parisuhde sitten voi olla, jos ei lapsikaan voi olla koko ajan läsnä?

Hih! Omas on kohta huonolla mallilla, jos et tajua viettää kahdenkeskeistä laatuaikaa puolisosi kanssa. Mieti sitten, onko lapsille hyväksi kun ero tulee.

Me voidaan viettää sitä laatuaikaa koko perheen kesken. Ja kiitos kysymästä, parisuhteemme voi oikein hyvin, meidän ei tarvitse sitä paikkailla pari kertaa kuussa ilman lapsia

Niinhän SÄ luulet.

Sohaisinko muurahaispesään ? Oletko kateellinen vai mikä nyt on?

Ei, et sohaissut. Minulla ja miehelläni on hyvinkin toimiva parisuhde. Miehellä kesti tovin, ennenkuin uskalsi sanoa, että haluaa minut välillä itselleen ihan kokonaan. Ilman lasta. Vaikka rakastaakin lastaan yli kaiken. Ja tämä siis tapahtui ilman mitään kriisejä.

Olen karsinut yhteydenpitoa erääseen vanhaan ja rakkaaseen ystävääni ihan siksi aika paljon, koska on väsynyt lastenhoidosta, ei anna lapsiaan koskaan yökylään ja on muuttunut tosi tylsäksi ja elämänhaluttomaksi tyypiksi. Hän hokee aina tätä, että ei vie lapsia hoitoon, kun se ei ole heille hyväksi. Hän ei osaa puhua enää mistään muusta kuin arjen pyörittämisestä. Jotta hän saisi irtioton arjesta, hän sitten vetäisee 1-2 krt viikossa kalsarikännit ja mies katselee debilisoituvaa kännieukkoaan kärsien. Veikkaan, että heillä ero tulee väistämättä.
Kun olen katsellut heidän touhuaan, päätin, että minusta ei ikinä tule tuollaista "kodonhengetärtä". Haluan pitää itsestäni, miehestäni ja perheeni henkisestä hyvinvoinnista huolta.

 

Minäkään en käsitä tätä laatuaika- määritelmää.
Eikös lapset kuulu siihen laatuaikaan, ne on nyt olemassa ja niiden kanssa on elettävä eikä niitä voi skipata johonkin siksi aikaa että voi olla kahden miehen kanssa.

Täysi peesi! Luultavasti olisi kannattanut pari kertaa miettiä, että onko oikeasti valmis jo lapsiperheen arkeen, jos kuitenkin lapset pitää viskata jopa pari kertaa kuussa jonnekin hoitoon, että saa olla miehen kanssa ihan kaksin.

Noniin rupsahtanut palstamamma, se että miehesi ei halua viettää kanssasi aikaa ei tarkoita etteivätkö muut voisi käydä vielä lapsen tultuakin teatterissa ja syömässä!

Mun mies viettää mun kanssa melkein joka ilta aikaa ja kyllä, lapset ovat siinä myös, mutta mies viettää aikaa. Ja jos haluamme mennä elokuviin tai syömään, niin voidaan mennä ja viedään lapset siksi aikaa hoitoon, mut ei siinä koko yön hoitoa tarvita. Ja mua alkaa oikeasti jo ärsyttää, että miten voit oikeasti väittää, että muka tietäisit paremmin meidän asiamme kuin me itse, etenkin, kun et edes tiedä kuka mä olen?? Itse taidat olla se rupsahtanut ja kateellinen palstamamma