Ihan hyvä ajatus periaatteessa. Käytännössä tuo ei kuitenkaan välttämättä ole optimaalisin ratkaisu tulevaisuutta ajatellen. Kiusatun on erityisen vaikea sopeutua takaisin ryhmään, kun hänen aikanaan on kuitenkin palattava johonkin sellaiseen opetusmuotoon, jossa ollaan tekemisissä vertaisryhmän kanssa.
Siksi olisi hyvä yrittää pitää yllä yhteisössä selviämisen taitoja. Tämä ei tarkoita, että lapsesi olisi syypää kiusaamiseensa. Usein esimerkiksi myöhemmissä opinnoissa ja työelämässä joutuu kuitenkin sopeutumaan ainakin tilapäisesti itselle epämieluisiin tilanteisiin, ja sen takia lapsen itsetuntoa, itseluottamusta ja rohkeutta olla oma itsensä pitäisi tukea. Ei kotikoulu välttämättä ole huono valinta tuohon, mutta se vaatii poikkeuksellisen paljon paitsi kasvatustaitoja, myös opettamiseen liittyviä taitoja vanhemmilta.
Lisäksi se tärkeä osuus koulukäynnistä, eli ryhmässä toimiminen, jää pois. Miten aiotte sopeuttaa lapsenne toimimaan osana ryhmää rohkeasti, mutta kuitenkin muut huomioiden?