Kolmekymppiset lapsettomuudesta kärsineet ja keskenmenon kokeneet...

Voi että, muakin rupes nyt ihan jännittämääm SaanaS:n puolesta... Voimahaleja piinapäiviin :hug:
Täällä teidän kirjoituksianne lukiessani olen alkanut jo uskaltautua ajattelemaan sitä IVF:ää. Toimenpiteet vaan pelottaa ja kun siitä tuloksestahan näissä asioissa ei saa mitään takuita...Että kaikki ramppaaminen ja piinailu ja jännittäminen voi kuitenkin jättää luun käteen. Mutta mutta...eihän tässä elämässä mitään tule ilmaiseksi, se meille kai on kaikille jo tullut surullisen selväksi. Ehkäpä kerään rohkeutta ja soita maanantaina ja varaan ajan! :D (piti vähän irvistää itselleni ja asille pelkuruudelle sisälläni)
Onko kenelläkään tietoa, tehdäänkö alkiodiagnostiikkaa muualla kuin Helsingissä? Olen kyllä sieltä kotoisin ja vanhemmat ja sukulaiset asuu siellä, mutta itse asun Keski-Pohjanmaalla ja täältä käsin kaikki erikoislääkäriä vaativat hommat menevät hankalaksi. Oulussa käytiin Väestöliitossa lääkärillä, mutta useampaa toimenpidepäivää vaativat hoidot edellyttäisivät loman järjestämistä töistä. Tai siis palkatonta vapaata kalliita hoitoja varten :whistle: Mitenkäs te muuten olette selvinneet hoitolaskuista? Sekin pelottaa, kun on asuntolainat ja muut... Taas on tasapuolisuus kaukana. Toiset "säästää" kondomin hinnan ja saavat siitä palkaksi tuhisijan, toisen kaivavat kaikki säästönsä esiin, jotta olisi edes toivoa.
Mutta ei siitä sen enempää. Yritetään nauttia siitä, että me ollaan kyllä kaikki varmasti vahvoja naisia!
 
Hei kullanmurut, pikainen moikkaus ettette ihmettele, mihin maan alle olen kaivautunut..
tänään on meidän 4. hääpäivä ja ajattelin vetäytyä viettämään sitä ennen huomista reissuun lähtöä :D Tietenkin kiva juhlia, mutta väkisin jyskyttää mielessä "JO 4. hääpäivä ja YHÄ kaksin".
Tiedätte varmaan.

Pöppis, tervetuloa. Sinun tarinaa lukiessa tuli mieleen, että on niin monenlaisia polkuja ja sivupolkuja ja sama yhteinen suru lapsettomuudesta. Kyllä teitäkin on paiskottu ja lujaa.
Ja kuule, noiden hoitotoimenpidepelkojen kanssa et ole yhtään yksin, vaan täällä ilmoittautuu toinen IVF:ä kammoksuva :wave: Täristään yhdessä, jos/kun sinne asti päästään. Samoin rahajutut ovat pohdinnassa täälläkin, mutta toistaiseksi on asioita lähinnä julkisella eikäoo tarvinnut ratkaista pulmaa.

PeePee, eikös kohta ala jo tapahtua siellä suunnalla..?

Saana! Toivon niin, että se pieni ihmisenalku tarraa lujaa kiinni ihanaan äitiinsä eikä päästä irti ennenkuin lääkäri (tai äiti) antaa luvan. :heart:

Unelmallakin on kierto lopuillaan. Mitkäs tunnelmat?

Sori pitää rientää, mutta toivottelen mahtavaa viikonloppua kaikille. Toivottavasti olisi oikein iloisia ja lupaavia uutisia täällä luettavana, kun pääsen seuraavan kerran koneelle. Omaa napaa tuijotellen toivon, että sisälläni pyörivä Pisara olisi päättänyt ryhtyä tosi toimiin ja että koko Naikkarin keikan saisi perua!
 
Pöppis, en tiedä missä muualla, mutta ainakin Tampereella tehdään alkiodiagnostiikkaa. Klinikoilla on aika hyvät sivut. Olen pitänyt yksityisestä Felicitas-klinikasta. Ajan saa suht vaivatta, ja palvelu pelaa. Samoin punktiolääkitys/toimenpide meni paremmin kuin luulin. pelkäsin aika paljon mutta lääkitys toimi hyvin, jälkikivut oli kovemmat. Ja keskenmenokipu lääkkeellisessä km:ssa oli paljon kamalampi, joten selviät hyvin :hug: Tsemppiä!!

Rahallinen puoli on asia erikseen ja raskas taakka sekin. Ekaan IVF/IVCSI-hoitoon säästettiin + miehen äiti auttoi paljon. Hoitojen jatkuessa sovittiin pankin kanssa että maksamme asuntolainasta vain korkoja toistaiseksi. Todella hyvin suhtautuivat kun kerroimme syyn. Ja vähän faktaakin yktityisen hinnoista. Viime viikolla kävimme vielä pyytämässä 10 000 euroa lisälainaa, jolla maksamme masterit pois ja loppu jää odottamaan mahdolliseen seuraavaan ivf-hoitoon. Sekin meni hyvin ja nyt ei ole sitä taakkaa kun on raha valmiina. pankista sanottiin että se olikin järkevin ratkaisu tässä tilanteessa ja samalla saa kalliit luotot kuitattua. Lainassa on paljon pienemmät kuukausierät.

Joten kaikki kyllä hoituu, usko pois!!! :hug: :hug:
 
Lauantaita kaikille!

Luulisi, että viikonloppuna voisi nukkua vähän pitempään, mutta ei ennen kahdeksaa sitä oltiin ylhäällä. Onkohna sitä vanhaksi tulossa, kun aamu-uni ei maita ;) No kyllä se sitten työaamuina maittaa...
Meille tuli naistenaklinikalta postia, että päästään tutkimuksiin joulukuun alussa. Aika pitkään joutuu odottamaan. En tiedä alkaako siellä sitten heti tutkimus vai saako siellä sitten vasta uuden ajan. Onko kellään kokemuksia?
Yksityisellä pitäisi tehdä ensi kuussa munajohtimien aukiolotutkimus ja sit sitä seuraavana kokeillaan inseminaatiota ekan kerran hormoonin kera. Saa nähdä jatketaanko sit hoitoja yksityisellä vai maltetaanko odottaa julkiselle.
Adoptiosta sen verran, että nyt pitäisi lähettää hakemus PeLa:lle, kun ollaan saatu "terveen" paperit lääkäriltä ja siitä sitten alkaa se jonotusaika adoptioon. Tietty nuo hoidot sitten sitä jonotusta pidentää, mutta sitä ei kannata nyt sitten tässä vaiheessa miettiä, kun muuten pää hajoaa tähän ainaiseen odotteluun.

Katsoiko kukaan, kun tällä viikolla tuli dokumentti lapsettomuudesta ja keskenmenoista? Kyyneleet silmissä sitä katsoin. Yllättävän voimakas reaktio tuli, kun dokumentissa näytettiin varhaisultra, jossa kuultiin ja nähtiin vauvan sydänäänet. Itse, kun päästiin se kokemaan helmikuussa niin muisto tulvi niin voimakkaana mieleen ja toisaalta tuli taas todelliseski tuo alkanut raskaus, kun välillä tuntuu niin epätodelliselta tämä kaikki.
Saisi tulla enemmän tuollaisia dokumentteja niin pääsisi muutkin ihmiset seuraamaan mitä tämä elämä lapsettomuuden ja keskenmenojen keskellä on.

Minä olen käynyt nyt kaksi kertaa vyöhyketerapiassa ja se on ollut aivan ihanaa. Suosittelin sitä myös työkavereille. Rentouden tunne hoidon jälkeen on niin erilainen, että olisi pitänyt aloittaa vyöhyketerapia jo aikaisemmin, vaikka mitään näitä ongelmia ei olisi silloin vielä ollutkaan..

Nyt taidan lähteä lenkille.
Mukavaa viikonloppua kaikille =)
 
Kaikki hoidot tekee kyllä hyvää!!! Itse tykkään eniten aromahieronnoista! :D

PeePee, menin heti siirron jälkeen töihin kuten viimeksikin kun kiinnittyi. Teki mieli kyllä olla pois mutta en sit viiitsinyt, otin vaan rauhallisesti, ehkä kotona olisi pää hajonnut yksin makoillessa. Ja uskon että pieni kävely ym. vaan pitää verenkiertoa vilkkaampana kuin pelkkä makoilu. Jännittää ja pelottaa koko ajan enkä voi olla tutkimatta itseäni.
PP4 ja löytönä häpyluun särky, nivussärky ja ajoittain nippailu mahan vierestä. :ashamed: :ashamed: :ashamed:
 
Ihanaa miten vilkasta täällä on :)
Kauheet vieroitusoireet kun en ole päässy tänne teidän seuraan. Toisaalta on hyvä kun on kiireitä niin ajatukset ovat jossain muualla. Ahdistun niin kauheesti lapsettomuudesta. Just kun oli hyvä jakso menossa enkä murehtinut niin sitten tuli äidin kanssa juteltua asiasta niin tuntu siltä että seinät kaatuu päälle ja happi loppuu. :|
SaanaSllä hyvältä kuulostavat oireet. Pidän peukkuja!
Itsellä ne kuukautiset alkoivat sitten ihan ajallaan eli kp 28. Eli korvien välissä on vikaa sillä se kauhea väsymys ja pienoinen lämmön nousu ei tarkoittanutkaan raskautta. No tätä tämä on. Turhia toiveita ja odottelua. :(
Nyt on jatkettava päivän askareita.
Leppoisaa sunnuntaita ja antoisaa tulevaa viikkoa!!!!!
P.S PeePeell onnea huomiseen ultraan
 
En malttanut vielä lopettaa.. sillä unohdin ihan kokonaan...

Adelle onnittelut 4. hääpäivästä :heart:

Mua mietityttää yks asia... mua kun jännittää ja pelottaa nää hoidot. Varsinkin lääkkeiden käyttö. Mä kun en normaalistikaa hirveästi syö lääkkeitä. Mä oon huomannut näitten hoitojen aikana että multa lähtee hiuksia sumuttelujen aikana sekä rintojen koko muuttuu pienemmäksi. Mä kun viimeksi kysyin lääkäriltä mitä nämä lääkkeet voivat aiheuttaa niin hän sanoi ettei mitään. Turvallisia lääkkeitä ovat lääkärin mielestä.
Ootteko te huomanneet itessänne jotain muutoksia lääkkeiden aikana sekä ns. pysyviä muutoksia???


 
Sunnuntaita!

Mä kuulun niihin onnellisiin, joille ei ole tullut kovinkaan kummoisia sivuvaikutuksia lääkkeistä, vaikka olen joutunut ottamaan niitä tavallista isommalla annostuksellakin. Mulla on siis jo neljä ICSI-hoitoa takana. Minäkin olin etukäteen ihan kauhuissani lääkkeiden määristä, kun olen ollut aina tosi terve enkä edes monta Buranaa ole elämäni aikana syönyt. Mutta mulla on kaikki mennyt sen suhteen tosi hyvin. Uskoisin, että nuo rintojen pienenemiset ym. on kuitenkin ohimeneviä oireita ja normaali koko palaa kun lääkkeet lopetetaan. Mulle ainakin lääkäri on vannonut että näistä lääkkeistä ei jää mitään pysyvää haittaa. Toivottavasti hän puhui totta! Ja onhan se niin että nämä on ihan samoja hormoneja mitä kroppamme itsekin tuottaa, isompina määrinä vain. Mutta en tahdo vähätellä kenenkään muun tilannetta, uskon että joillekin muille nämä lääkkeet voivat aiheuttaa isojakin ongelmia. Ei kai siinä muuta voi kuin yrittää vaan ajatella sitä mahdollista ihanaa lopputulosta, joka varmasti on kaiken vaivan arvoinen!

Oma napa: perjantaina oltiin terapeutin luona, tämä oli jo kolmas käyntimme siellä. Eipä siitä kyllä taaskaan suurempaa hyötyä tuntunut olevan. Se terapeutti on itse niin kova puhumaan, että eihän me saada edes kunnolla suunvuoroa...varsinkaan mies joka ei muutenkaan ole tuollaisissa tilanteissa kovin puhelias. En ehtinyt kysyä läheskään kaikkea mitä piti! Lahjoitetuista soluista emme sittenkään vielä tällä kerralla puhuneet. Kuulemma lääkäri ja solubiologi ovat sitä mieltä että tutkittais miehen simppoja vielä lisää, ja kokeiltaisiin sittenkin vielä kerran niillä ennen lahjasoluihin siirtymistä. Meillä on nyt reilun viikon päästä palaveri lääkärin ja sen biologin kanssa, ja sitten uusi terapiakäynti, ja sitten varmaan sovitaan viidennen ICSIn ajankohta.

Muuten itselläni on ollut nyt vaihteeksi kohtuullisen positiivinen kausi menossa. Johtunee paljolti siitä että se mun FSH-verikoe oli hyvällä mallilla. Eli ei mulla sittenkaan kai ole mitään ennenaikaisia vaihdevuosia tulossa ainakaan ihan vielä, niin kuin pelkäsin. Jos niin olisi niin kaipa se arvo olisi silloin vain noussut entisestään, nyt se oli ihan reilusti laskenut.
 
Matkaterkkuja! B)
Kiitos paljon hääpäiväonnitteluista. Teki hyvää tuo reissu kyllä. Kerrankin aivan paineetonta chillailua. Siitäkin huolimatta ihanaa, että oltiin lapsiperheessä kylässä!


PeePee, asiat ovat siis edenneet loistavasti ja kaksi Pikkupeepeetä (anteeksi nyt tämä nimeäminen, sinullahan saattavat olla jotkut ihan muut nimet mielessä..) Paljon paljon paljon Tuuria ja Lykkyä ja tahmaisia oloja pikkuisille! Ja tänne säännöllistä tilanneraporttia kiitos...



Mustaruusu, olipa mukava uutinen, että veriarvosi osoittivat hormonitoiminnan olevan vauhdissa ikään kuuluvasti. Varmasti helpottavaa! Jaksamista teille uuteen rupeamaan. Harmi, että terapeutti ei ollut oikein tilanteen tasalla. :|

Saana luomupassilaisemme, peukut ovat suunnattuina sinulle päin! :wave:

Unelma-anelma, tottakai toivo viriää aina ja sen kyytiläisenä pettymys, kun ei se unelma taaskaan toteutunutkaan. Olen pahoillani! Miten teillä ne jatkokuviot tarkalleen olivatkaan? Eipä ihme, että lääkitykset mietityttävät. Onhan se aika epämiellyttävä ajatus, että kehoon työnnetään sen ulkopuolelta hormoneja. Toivottavasti sulla on kiva lääkäri, jonka kanssa voi puhua näistä vaikka enemmänkin tarvittaessa.

Toivottavasti Kummilla on ollut mahdollisuus kerätä voimia ja levätä!

Täällä kierto lähenee loppuaan. En saa oikeen nostatettua taisteluhenkeä kehiin, aika negamainen olo. No kun oikein tökkii, rinnat on sivuilta arat, mutta muuten.. PAH! Ja kun se limis on varmaan edelleen tosi ohut. Mihin se siitä olisi paksuuntunut, kun ei ole mitään tukilääkitystä? Kieltämättä turhauttavaa tällainen omahoito, kun ei ole asiakkaana missään eikä olen minkään valtakunnan ultraamista tai muuta seurantaa. Pikkuisen lohduttaa kuitenkin ensi viikon tiistain eka aika Naikkarilla! Ja vielä enemmän lohduttaa se, että miehen kanssa on joteskin seesteisempää, ollaan yhtenä rintamana menossa sinne lääkäriin ja eteenpäin näissä askareissa.
 
pp8 ja aika masentunut olo. viimeksi hcg sai mut tosi hyvälle tuulelle joten nyt sitä ei varmaan erity... aika rankkaa tää piinapäivien toivominen, loppuis jo. nyt en oikein muuta pysty kommentoimaan :/
 
Kaikenlaisia oireita on, mutta mulla on aina ihan hirveesti tuntemuksia ennen menkkoja.
Rinnatkin on aina arat ennen menkkoja ja raskautumista, samoin väsyttää ja paleltaa aina ennen menkkoja ja raskautumista. Finnejäkin tulee aina ennen molempia. Ja vatsaa ja munasarjoja viiltelee, varsinkin öisin. Ota tästä sitten selvää. Viimeksi kun raskauduin, merkittävimmät merkit olivat ehkä hien hajun muuttuminen voimakkaammaksi ja pissaan tuli makea lisätuoksu. :D
 
Heippa! En ole ehtinyt vähään aikaan täällä käymään, töissä jotenkin niin hirveä sutina ja sitten pukkasi flunssakin päälle..
ja heti kun on pois niin täällä tapahtuu vaikka ja mitä. =)

SaanaS:lle minunkin puolesta tuhannesti onnea matkaan ja toivon sydämestäni, että kaikki on tällä kertaa mennyt hyvin!

samoin Peepee :heart: ei osaa muuta toivottaa kuin kaikkea hyvää! Molemmat pienet pitäkää tiukasti kiinni!!!! :heart:

Täällä on Terolutit napsittu ja nyt odotellaan kiltisti menkkoja jotta pääsen Clomikiertoon.. tammikuulle on se IVF aika tosiaan Väestöliitolle, mutta nyt ollaan virallisesti Oysin 8kk pituisessa jonossakin.. ei taida riittää hermo odottaa, joten joudun ehkä repimään jonkun selkärangasta ne rahat (miten ois anopin...?) ja kipittää Väestöliittoon vuoden alussa.

Mua jäi vielä mietityttämään, kun peepee suhun "istutettiin" kaksi alkiota.. ja mulle puhuttiin koko ajan VL:ssa, että yksi laitetaan... otanpa tämän aiheeksi ensi kerralla. Koska järjellä (tai järjettömyydellä) ajateltuna on kuitenkin niin paljon suurempi todennäköisyys, että niistä kahdesta edes toinen alkaa kehittymään...

Unelma-Anelma kyseli lääkkeiden sivuvaikutuksista.. mulla ei nyt toistaiseksi ole kokemusta kuin Clomifenista ja Terolutista.. Clomifen on aiheuttanut mulle ajoittaisia kuumia aaltoja, unettomuutta, hiusten lähtöä, päänsärkyä ja sitä hiton lihomista. 8kg 1,5 vuodessa..!!! :eek: Eihän sillä voi olla mitään tekemistä asian kanssa, että on kolmekymppinen ja syön kaiken mitä kiinni saan. :ashamed: Kivempi syyttää hormoneja, ei oo silleen niinku "oma vika" :D

Mukavaa keskiviikon jatkoa!
 
Viimeksi unohdin kiittää teitä lohduttavista sanoista. On se kumma ettei sitä ole näiden vuosien aikana oppinut ettei kannata joka kuukausi odotella suurta ihmettä. On se raskasta joka kuukausi vajota masennusten syövereihin.
Mustaruusu hienoa, että sun arvot on kohdillaan. Onpahan yksi huolenaihe vähemmän. Taisi teidän terapeutilla olla omassa elämässään jotain tapahtunut kun kerran hän halusi vaan puhua.
Adeliini sulla on kutkuttavat päivät; tärppäisiköhän tässä kierrossa. Toivotaan!!!!
Ensi viikolla taitaa meille kolmelle selvitä jatkosuunnitelmat eli jos oikein ymmärsin niin Adeliinillä ja Mustaruusulla on lääkäriajat. Samoin meilläkin.

PeePeelle ja SaanaSlle voimia piinapäiviin. :heart:
 
Moikka!

Ensinnä tsemppiterveiset PeePeelle! Toivotaan parasta mahdollista tulosta! Käyhän ilmoittelemassa oloistasi...

SaanaS:lla on myös jo jännät paikat, jospa nyt kuitenkin tärppäisi! Ja Adekin, koskaan ei voi sanoa ei koskaan... Mutta jos nyt ei, niin onneksi lääkäri on pian ovella, kuten monella muullakin.

Mustaruusun hyvät hormoniarvot olivat myös iloinen juttu! Mitä lie vaan välillä ovat sekoilleet. Tulehan kertomaan taas kuulumisia, kun olette lääkärillä käyneet.

Entäs Kesä, eikö sun punktio pitäisi olla tällä viikolla? Mikä on ollut vointi ja fillikset?

Tänne kuuluu vähän uusia asioita: mies kävi tosiaan siinä kivesultrassa viime viikolla ja sieltähän sitten löytyi suonikohjuja, jotka mitä suurimmalla todennäköisyydellä ovat vaikuttaneet siittiöiden radikaaliin vähenemiseen ja huononemiseen...Ultraaja oli vain "viestintuoja", joten nyt sitten odotellaan tarkempia ohjeita lääkäriltä tms. Luultavasti se tarkoittaa leikkausta tai jotain vastaavaa toimenpidettä, jotta saataisiin tilanne paranemaan. Kuulemma n 60% leikkauksista onnistuu, joten saa nähdä, miten meille käy. Toisaalta kiva asia, että edes "jotain syytä" löytyi, toisaalta taas ikävää, että niitä syitä löytyi. Siis kovin kaksijakoinen olo :( :). Toivotaan tietysti, että syksyn hoidot ja punktio ei kuitenkaan siirtyisi hamaan tulevaisuuteen tämän takia, kun on asennoitunut niihin aika tavalla...

Siitä en kyllä ole kuullut, että nuo kohjut voisivat osaltaan aiheuttaa keskenmenoja (ts epämuodostumia jne), joten niitä selityksiä lienee turha tästä etsiä.

Mutta tämmöistä täällä. E-pillerit alkavat pikku hiljaa tympiä, onneksi reilun viikon päästä pääsee niistäkin eroon...


 
Juuri kirjoitin yhden megapieleenboldatun viestin,mikä alkoi tympimään siinä määrin, että päätin poistaa sen!! :ashamed: Ggrrrr! Täytyy varmaan kääntyä it-tukimiehen puoleen ja kysäistä, mikä mättää Adeliinin atk-taidoissa.

Jätetään siis tekniset hienoudet sikseen ja asiaan:

Täältä tulee iiisooo kasa vauva-keeperiä Saanalle ja PeePeelle! Sitä saa laittaa niin monta kertaa päiväassä kuin haluaa ja yhdeksän kuukauden ajan. Jännitys hiipii mahanpohjaan teitä ajatellessa. Syksyn ensimmäiset plussapisteet saisivat nyt ropista!

Kummi-rakas, saitte siis yhtä aikaa hyviä ja toisaalta kurjia uutisia. Aina joutuu elämään kaikenmaailman todennäköisyyksien varassa. Kunpa elämä nyt jakaisi kortit niin, että te olisitte juuri siiinä 60% joukossa, joiden isäksi ja äidiksi tulo helpottuisi sen leikkauksen myötä. Toivotaan, että hoitokuviot pysyvät kuitenkin ennallaan uudesta tiedosta huolimatta!

Unelma-anelma, kaikki me vajoilemme ja käymme korkeuksissa ja se kuuluu tähän matkaan näköjään. Mutta ei jäädä syvyyksiin, eihän. Kaikkea tapahtuu, mutta koko ajan mennään kohti lapsosiamme, tavalla tai toisella.

Mietittekö te usein, millaisia teidän lapset olisivat?

Mulla on mielikuva tummatukkaisesta tytöstä, ehkä pojastakin. Mutta jostain syystä useammin tytöstä. Ja jostain on tupsahtanut jo aikaa sitten mieleen nimikin. Kamalan haikeaa, mutta ihanaa miettiä näitä. Nimiasiassa olen niin taikauskoinen (vaikken muuten olekaan), etten tohtisi kertoa sitä kenellekään miestäni lukuunottamatta.

Näissä mietteissä piinapäivinä, jotka eivät kyllä sellaisilta tunnu. On vaan rauhallisen odottavainen olo, kropassa ei tunnu tapahtuvan mitään paitsi ajoittaista murinaa ruoka-ajan koittaessa.

Halauksia ystävät!
 
Kummi, ei oo punktio vielä tällä viikolla, tänään alkoi vasta sumut.. että vielä on sinne matkaa kuljettavana, eli vk 43 vasta on toimenpiteet.. ja heti sain vaivoikseni päänsäryn ensimmäisten suihkausten jälkeen.. eli meillä on sit samalla viikolla jos oikein muistan. Meillä mennään siis jälleen pitkällä kaavalla.

lyhyestä virsi kaunis.. vasikka putkahti just pellolle.. tarttee lähtee kattoon uutta tulokasta(ja hakeen emänsä kanssa sisälle, ettei palellu pikkunen)..soon moro taas
 
Hei kanssasisaret.

Mä olen taas täällä visiitillä...Lähinnä lukemassa tällä kertaa.

Tulin itse asiassa vähän jännäämään vanhaa piinailukaveria Saanaa , joka ainakin aiemmin on muistaakseni uskaltautunut testailemaan jo about pp10...? Sydämeni pohjasta toivoisin hyviä uutisia sulle :heart: :heart:

Ja vielä muutama rivi - ihan pakko kommentoida tuota Aden viiltävää tunnustusta lasten miettimisestä. Mä olen miettinyt. Itse asiassa, mietin just ennen kuin tulin tänne (olen sairaslomalla vielä - kotona on aikaa miettiä näin päiväsaikaankin) . Mulla on joskus mielessä molemmat, tyttö ja poika. Ennen mielessä oli jotenkin selkeämmin ajatus vain tytöstä mutta ajan vieriessä eteenpäin mielessä on alkanut pyörimään useammin pieni poika, joka näyttää ihan mun mieheltä pienenä. Se on suloinen ja valtavan tomera. Ja osaa ihan vain mielikuvitusmaailmastakin lohduttaa aina vain useammin kyynelehtivää äitiä, jonka silmänalusten varjot muuttuvat joka päivä vähän edellistä päivää tummemmiksi.


 
Ach ja, mä tulkitsin Kesä tuon sun ivf-ajankohdan siis väärin (vko 38 vasta alkaa hommat). Kiva jännätä sitten yhdessä! Ja mulla on siis myös punktio viikolla 43, jos PeePee jaksaa joskus täydennellä tuota listaa..Tänks muuten isosta työstä, mulla ei olisi kykyjä :whistle: .

Voi, Stellan ajatukset pienokaisesta liikuttivat kovasti. Sorry, olen pihalla tämänhetkisestä tilanteestasi, mutta ilmeisesti on jotain ikävää sattunut? Voimia ja :hug: !

Niin, mäkin olen kuvitellut aikoinani jos jonkinlaisia vauvoja. Aluksi se oli aina tyttö, meillä kun ei suvussa juuri muita olekaan. Niitä on siis tullut hoideltuakin jonkun verran, joten siinä varmaan syy. Myöhemmin olen pikkuisen ajatellut myös poikia (heh, siis ihan vaan siinä mielessä ;) ). Mieheni kanssa olemme tosin osanneet viime aikoina naureskellakin asialle, että jos lainasiittiöitä tai -munasoluja joudutaan käyttämään, niin ulkonäöstä ei voi välttämättä tunnistaa omakseen...Oikeastaan toivoisin itsekkäästi, että jos lainamunasoluja joudutaan käyttämään, lapsesta tulisi poika (ja toivottavasti silloin isänsä näköinen), jos taas lainasiittiöitä, siitä tulisi näköiseni tyttö. Mutta joo, toiveet ovat kyllä vähitellen siirtyneet toiselle tasolle.

Syksyntuoksuista viikonloppua, siskot!
 
Viikonloppu on tosiaan jo edennyt aurinkoisen sunnuntain puolelle. Ja kun PeePee päivität lista, laittaisitko kohdalleni kp 2? Kiitos! Eilen alkoi vuoto aivan rauhallisesti ja kivuttomasti sekä kellontarkasti kp 28. En tiedä miksi, mutta ei tunnu edes pahalta. Ihan huojentavaakin, että nyt on ne clomikokeilut sitten kokeiltu, enää en niitä suostu suustani alas huuhtomaan limakalvoja surkastuttamaan!!! Ajatukset on suunnattuina tiistaihin ja Naikkarille...

Stella. Pidäthän huolta niistä mielessäsi olevista lapsosistasi. Minun mielestä heitä on tärkeä vaalia ajatuksissa, ihan kuten olemassa oleviakin lapsosia. Ajattelen, että jollain lailla olemme jo äitejä ja käymme läpi paitsi lapsettomuuteen, myös äitiyteen liittyviä tuntoja.

Halaukset Kesän pienelle vasikkatulokkaalle ja onnea meneillään olevaan hoitoosi! Joko päänsärky helpotti?

Kuulutaan taas pian!! Palaan viimeistään tuomaan Naikkarin tuliaiset.
Erityistsempitykset piinasiskoille Saanalle ja PeePeelle.
 
Tulen mukaan joukkoon, jos vielä mahtuu.

Olen 31-vuotias, yhden pojan äiti, jolla eilen todettiin keskeytynyt keskenmeno, olisi ollut menossa rv 8+4, mutta kehitys oli loppunut rv 6. Osasin tätä odottaa, koska kaikki raskausoireet loppui reilu viikko sitten, mutta oli silti shokki ja sureminen jatkuu varmasti pitkään. Onneksi sentään saatiin tietää tästä näinkin ajoissa. Huomenna soitan sairaalaan aikaa lääkkeelliseen tyhjennykseen.

Vähän taustoja: ehkäisy jätettiin pois 01/2003, vuoden yrityksen jälkeen tutkimuksiin, keväällä 2004 selvisi lapsettomuuden syy, miehellä ei siittiöitä. Inssit aloitettiin luovutetuilla siittiöillä syksyllä 2004. Inssejä tehtiin 7 kpl, osa omaan kiertoon, osa lääkkeelliseen kiertoon, ei yhtään plussaa. Sitten meidät laitettiin IVF jonoon, jonka jälkeen siirryimme toiselle klinikalle, 2006 toukokuussa poikamme sai alkunsa ekan IVF:n tuoresiirrosta. Tänä keväänä tehtiin 3 PASia, joista ei yhtään plussaa. Toinen IVF tehtiin heinä-elokuussa, josta tuoresiirrosta siis tämä raskaus saatiin aikaiseksi. Pakkasessa 2 alkiota, jotka siirretään sitten kun tämä keskenmeno on ohi, eli ehkä loppuvuodesta. Pakkasalkiot ei meillä ole tuottanut tulosta, joten katson jo ensi vuoden puolelle, uuteen IVF-hoitoon.

Tsemppiä kaikille!
 
Angela, tervetuloa porukkaan! :heart:
Olen pahoillani keskenmenostasi.
On niin kovin kohtuutonta, kun kaikkien
mutkien jälkeen vihdoin tulee raskaaksi ja
sitten sitä onnea ei saakaan pitää loppuun saakka.

Toivottavasti saat keräiltyä voimia ensi vuoden hoitoihin,
ainain täältä pinosta niitä voimia saa ammentaa ihan rajattomasti!
 

Yhteistyössä