* Kolmatta kaipaavien HEINÄKUU *

Heja: Tiedän, että tuossa kohtaa iskee paniikki ja on valmis tekemään miltei mitä vaan, että mies muuttaa mielensä ja tulee takaisin. Mieti kuitenkin hyvin tarkkaan mitä sitten... Haluaisitko sitä todella vai pelkäätkö vain muutosta? Jos pettäminen ja sinun ja lasten hylkääminen käy nytkin noin helposti, mites sitten, jos annat kaiken anteeksi??? On sellainen sanonta kuin: kerran pettäjä, aina pettäjä. Hyvin harva tajuaa minkä virheen on tehnyt ja jättää siihen yhteen kertaan. Jos tilaisuus on ja mies tietää, että annat anteeksi niin...

Usko pois, että miehiä on kuin kaloja meressä ja ihan varmasti löydät vielä arvoisesi kumppanin. Olet nuori ja ihana ihminen. Sinulla on vielä reilusti aikaa siihen kolmanteen lapseenkin ;)

Itse tietysti teet päätökset mitä teet, mutta minä kyllä laittaisin sen viestin. Jos tilanne on tosiaan tuollainen, että 18-vuotias neitonen luulee seurustelevansa sinkkumiehen kanssa... HUH! Varmaan aukeaisivat silmät hänelläkin. Mitä haittaa siitä voisi olla? Miehesi suuttuisi tietysti, mutta eipä hän nytkään taida ihan ylin ystäväsi olla??? Ehkä heidän suhteensa päättyisi siihen, kun totuus tulisi ilmi? Jos ei, niin ainakin toinenkin osapuoli tietäisi missä mennään. Ehkä hän sitten patistaisi miehesi tapaamaan lapsia, jos ukko ei itse ymmärrä. Voisithan ottaa sen viestin lähettämisen siltä kantilta, että kerrot miten kova isän ikävä lapsilla on. Se varmasti herättäisi vähän enemmän sympatioita kuin haukkuminen tms.

Jos talo ja laina on molempien nimissä, teillä on muutama vaihtoehto miten toimia.
- Voitte myydä talon yhdessä ja jakaa siitä tuleva voitto tasan.
- Jompikumpi teistä voi jäädä taloon ja lunastaa toisen ulos. Kiinteistönvälittäjä paikalle arvioimaan talon arvon ja siitä summasta lainamäärä pois = teidän omaisuus. Se joka jää, maksaa puolet tuosta omaisuuden arvosta sille joka lähtee.
- Voitte tehdä myös jotain omia sopimuksia, kuten että elatusmaksuja kuitataan talon siirrolla nimiisi tms. Näihin saa apua kunnan sosiaalitoimistosta tai oikeusaputoimistosta.

Pitäisi tietysti saada ensin joku kontakti mieheen, jotta pääsisitte sopimaan asioista. Hänen pitäisi myös maksaa elatusmaksua lapsista, vaikkei heitä haluaisi tavata. Se onnistuu vaikka ulosoton kautta, jos ei muuten suostu. Ota ihmeessä yhteyttä sinne sosiaalitoimistoon ja kysele mitä apuja saisit sitä kautta. Ehkä miehesi suostuu keskustelemaan ulkopuolisen henkilön kautta?

Muista hakea myös lapsilisiin yksinhuoltajan korotusta ja ehkä saat asumistukeakin kelalta. Kelan sivuilla on laskuri millä voit tarkistaa tilanteen. Siihen vaikuttaa asunnon koko, huollettavien lasten määrä, tulot, omaisuus jne. Näitä voit hakea heti, kun miehesi muuttaa virallisesti kirjansa muualle. Tätäkin voisit pyytää häneltä sossun kautta. Luulisi hänen suostuvan, jos ei ole tulossa takaisin. Saathan silloin enemmän rahaa millä huolehtia teidän yhteisistä lapsista.

Hiiiiiirmuisen iso lämmin halaus :hug:
 
Liljan Kukka: Kiitos! Toivottavasti menee noin. Vähän ihmetyttää, ettei meidän lääkäri maininnut mitään, jos sellainen katto olisi meillä vastassa. Sen sijaan meille tuli sellainen olo keskustelusta, että sinne pääsy on ihan itsestäänselvää.

Yksityisistä neuvolapalveluista ei ole tietoa muuta kuin varhaisultran osalta. Siellä olen käynyt kahdessa viimeisimmässä raskaudessa. Muuten olen ollut ihan tyytyväinen kunnalliseen puoleen vaikka se "täti" ei aina olekaan ollut ihan niin mieleen ;) Toivottavasti teidän kohdalle osuu nyt henkilö kenen kanssa ne käynnit sujuvat hyvin.

Tervetuloa mukaan Kati! :wave: Utelen heti, että alkoiko teidän kaksosraskaus luomusti vai hoidoilla? Tuo on nyt jostain kumman syystä mielessä, kun meillä on hoitojen vuoksi kaksosriski olemassa ;) Tosi aikaisin ovat syntyneet. Onko kaikki nyt hyvin?

Kiitos kaikille onnentoivotuksista! Kyllä tässä sitä onnea tarvitaankin... Pupuiltu on tietysti ahkerasti, mutta riittääkö se??? Pitkästä aikaa on taas sellainen toivo meillä molemmilla, että romahdetaan varmasti pilvilinnoista, jos täti tulee parin viikon päästä. :headwall:
 
Barbamama35: Ihan luomukaksoset meillä on.

Aikanaan jätin pillerit pois huhtikuussa 2008. Ekasta kierrosta raskaaksi ja keskenmeno rv 8+. Sen jälkeen jatkoimme ilman pillereitä eikä raskausuutisia vaan kuulunut. Seuraavana keväänä (2009) aloin jo hermoilemaan, mies lupasi että voisimme lähteä hoitoihin syksyllä (syyskuussa) jos ei tärppää, elokuun lopussa tein positiivisen raskaustestin ja lokakuussa saimme ultrassa kuulla odottavamme kaksosia :)
Laskettuaika oli 7.5. Helmikuun lopulla jouduin raskausmyrkytyksen takia sairaalaan. Päivän kerkesin olemaan osastolla, sitten minut jo kiidätettiin synnytyssaliin (päivä oli tiistai). Sinä päivänä ei sitten muuta tapahtunutkaan. Synnytystä yritettiin käynnistää pari päivää, perjantaina (26.2.2010) meille syntyi ensin pieni tyttö (1145g/37,5cm) ja hetkeä myöhemmin pieni poika (1120g/37cm). Lapset laitettiin samantien keskoskaappeihin ja kiidätettiin Lastenklinikalle. Siitä alkoi aikamoinen sairaalamatka. Tyttö oli sairaalassa yhteensä 45 päivää, poika 47 päivää. Kotiin päästessä tyttö painoi jo noin 2,2kg ja poika 1,8kg.
Molemmat lapset ovat olleet perusterveitä eikä keskosuudesta onneksi jäänyt muutenkaan mitään ongelmia. Toki ikäistään vähän pienempiä ovat edelleen, mutta hyvin kasvavat ja oppivat uutta :). Reilun kuukauden päästä 1,5v neuvola, sitten taas tiedetään paremmin minkä kokoisia lapset ovat. Tyttö kävelee ja melkein juoksee, on meidän reipas rämäpää. Poika on selkeästi rauhallisempi ja oppii monia asioita vähän siskoaan myöhemmin.

Tulipas paljon ns omaa napaa, toivottavasti kestitte ;)

Minkä ikäisiä te muuten suunnilleen edes olette? Ihan vaan mielenkiinnosta kyselen. Itselläni ikää nyt 28v.
 
Kati: Hui! On teitäkin koeteltu! Onneksi nyt kaikki on hyvin =)

Laitettaisko tuonne listalle myös meidän iät? Niitä kun aina välillä kysellään. Näin olisivat helpommin kaikkien nähtävissä. Mitäs mieltä olette? Itse olen 36 vuotias.
 
Barbamama35 Siis tosiaan se 2-3 lapsen sääntö koskee yhteisiä lapsia. Eli siis ei koska teitä.

kati82 Teillä onkin liki samankokoisina syntyneet lapset kuin minun esikoinen, hän oli 1195g, mutta vietti keskolassa paljon kauemmin kuin teidän tuplat :(
Juniori painoi 2130g ja hän oli sairaalassa 33 päivää. Teillä oli reippaat vauvat kun kasvoivatkin keskola-aikana hyvin :)

Minä olen siis 28-vuotias, siitä iästä oli jotain puhetta. Me lähdemme huomenna lomamatkalle, IHANAA! :D
 
Sunflower11
Iästä oli puhetta, täällä ollaan 22v, parin kuukauden päästä vuoden vanhempia taas.. :ashamed:

Vihdoinkin menkat loppui, ei ne kestänytkään kun sen 9-10 päivää loppujen lopuksi. Nyt ovista bongailemaan :D Aloitan kyllä testailun vasta joskus kp 14..
 
*heja* : kuullostaapa hurjalta, mut miullakin on kokemusta yhdestä avioerosta, joten tsemppiä ihan hurjasti. Itse oon sellanen äkkiväärä tapaus, et jos ukko olis tehny tuolleen, niin takas en olis huolinut edes lasten takia. Toivotaan kuitenkin, että sen verran tulis järkiinsä mies, että lapsia haluais tavata.

Ikäkysymykseen: miun ikä on 29.

Sitten kyselisin, et miten teil on menkat alkaneet synnytyksen jälkeen? Miulla kerkes tulla yhdet, sit söin kolme kuukautta Cerazetteja (ihan vihon viimeset nappulat, ei sopineet miulle yhtään!) ja nyt siis oon ollu huhtikuun lopusta ilman pillereitä, eikä menkkoja ole tullut. Nyt lopetin imetyksenkin, kun kuopus päätti ettei enää rintaa huoli. Ja odottelen, et josko nyt alkas menkat, et pääsis ees vähän kartalle tän kolmosvauvan yrityksessä. Eli kertokaa kiltit kokemuksia :)
 
Annastiinakerttuli Millä raskausviikolla lapsesi syntyi? Meillä tosiaan 30+0, pieni koko osittain johtui myös kaksosuudesta. Ovatko lapsesi ihan terveitä vai tuliko pikkukeskosuuden takia jotain pysyvää? Anteeksi jos utelen liikoja, ei mikään pakko kertoa. :)
Meillä oli alkuun painon kanssa ongelmia, edelleenkin pojan paino menee -2-käyrällä. Tyttö kasvaa jo 0-käyrää pitkin.

Emmin Menkat alkoivat jo noin neljä viikkoa jälkivuodon loppumisen jälkeen, vaikka imetinkin 9 kuukautta.

Täällä taas jännätään milloin menkat alkaa (vai alkaako), nyt menossa kp 27/28-37. Tai sitten en malta odotella ja teen vielä tällä viikolla raskaustestin.. ;)
 
Kati82: Tervetuloa joukkoon! (Täällähän törmää tuttuihinkin.)

Mitä noihin synnytyksen jälkeisiin menkkoihin tulee, niin esikoisen jälkeen minulla meni niiden alkamiseen noin vuosi. (Tai siis luulin että alkaa ensimmäiset, mutta olinkin sitten jo raskaana.) Toisen jälkeen niitä odoteltiin 10kk. Meikäläinen on tosin imettänytkin pitkään ja hartaasti. Kakkosen syntymän jälkeen oli jopa muutaman kuukauden tandem-imetyspätkä.

Kieltämättä olen pohtinut sitäkin, miten tekisin tällä kerralla jos kolmas olisi tulollaan. Yrittäisinkö aktiivisemmin vieroittaa kakkosta hyvissä ajoin ennen vauvan syntymää, vai olisinko valmis uuteen tandemiin? Pahin vaihtoehtohan isommalle lapselle olisi äkillinen pakkovieroitus juuri ennen vauvan syntymää...
 
Sunflower11
Synnytyksen jälkeisistä menkoista: Esikoisen jälkeen alkoi 6vkoa synnytyksestä vaikka täysimetin ja oli sitten säännölliset.. Kakkosen jälkeen alkoi 4vkoa synnytyksestä ja säännölliset silloinkin, aloitin sit pillerit 2-3kk synnytyksestä.
 
Kati82: Sori, en tajunnut heti tarkentaa. Jos en nyt ihan väärin ole päätellyt, niin arvelen että tunnemme ihan "oikeassa elämässä" - mikäli siis olet käynyt alaikäisenä baarissa meikäläisen papereilla. :p Samalla voisin tässä muillekin mainita oman ikäni olevan 30.
 
Mullakin alkoi kuukautiset aikalailla heti synnytyksen jälkeen vaikka imetinkin. En muista tarkkaan, mutta näin ulkomuistista n. 10 vuoden takaa sanoisin, että 5 viikkoa synnytyksestä alkoivat kuukautiset.

Mulle vois päivittää dpo 1. Luulisin oviksen olleen eilen. Nyt ei enää satu muniksiin vaan on ns. normiolo. Ke ja to sattui molempina päivinä eli en ole ihan varma missä välissä ovis oli. Ultrassa käytiin ke aamulla ja silloin näytti ihan viittä vaille valmiilta. Nyt siis vain jännäämään tapahtuuko hedelmöitys ja kiinnittyminen...
 
heja Toi on kyllä hanurista toi sun tilanne. Itsellä oli tilanne jotain tuonne päin vuosi sitten. Kuitenkin ollaan miehen kanssa edelleen naimisissa ja paljon onnellisempana kuin ennen koko pettämis soppaa.. En tiedä koska siitä pääsee(vai pääseekö?) kokonaan yli, mutta mulla ainakin on yritys kova.. Mä en ollu valmis luopumaan miehestä enkä lasten isistä ja koko ydinperhe ajatuksesta sen takia että mies on tehnyt virheen. Elämän ruuhkavuodet käsillä.. lapsia, yritystoimintaa, asuntolainaa, muuttoja.. Hiukan armoa erehtyville ihmisille. Kaikki tekee joskus virheitä. Nyt huomaan, että enää päivittäin asia ei käy mielessä, usein kuitenkin.. Aikaa tämä vaatii..:(
 
mymosa
Hejalle vieläkin isompi rutistus. Tuo on niin tuttua, kun uusi nainen tulee kuvioon niin lapset unohtuu.. Kaikki käänty vielä parempaan, tulee se aika kun kaipaat _niitä hyviä aikoja_, mutta sekin menee ohi. Et sä tee mitään miehellä, joka kohtelee sua ja lapsia noin.

Pettäminen on asia mitä en IKINÄ anna anteeksi ja suhde on tasan tarkkaan siinä. Toista ei todellakaan rakasta, jos on valmis satuttamaan pahimmalla tavalla.

Ikä: mä olen siis vm82, eli 28v.
 
emmin: Minulla on ollut hyvin epäsäännölliset menkat synnytyksen jälkeen. Alkoivat vähän reilu 6kk synnytyksen jälkeen, eli melkein heti kiinteiden alotusten jälkeen. Nyt synnytyksestä alkaa olla 10kk ja kierrot ovat olleet pituudeltaan 22-33. Ovuloin testien mukaan joka kierrossa, mutta luteaalivaihe tuppaa jäämään liian lyhyeksi :( Saa nähdä onko mitään vaikutusta, kun lopetan imetyksen tässä ens viikon aikana.

Heja: Tilanteesi kuulostaa kyllä erittäin ikävältä, paljon voimia :hug: Kannattaa kyllä miettiä että olisitko todella valmis antamaan anteeksi, jos miehesi haluaisi palata. Voisitko ikinä enää luottaa häneen? Luottamus on kuitenkin yksi suhteen kulmakivistä.

Ikäkyselyyn: Minä olen 24v vielä pari kuukautta.

Minulle voi päivittää kp3/28-32, yk4 Ei nyt menkat erityisemmin harmittanut kun tässä kierrossa oli tarkoituskin jättää ovis hyödyntämättä (toisin kuitenkin kävi :D ), jotten olisi kesän tulevissa menoissa alkuraskauden kourissa.
 

Yhteistyössä