* Kolmatta kaipaavien HEINÄKUU *

mymosa: Ihanaa miten juttelet miehestäsi =) Toivon niin kovasti, että clomit toisivat teille sen toivotun plussan. b=)d

Mäkin elättelen aina välillä pientä toivoa kaksosista. Toisaalta se tuntuu pelottavalta vaihtoehdolta, mutta toisaalta olis aika ihanaa. Tosiaan ei tässä ole montaa vuotta jäljellä hankkia niitä yhteisiä lapsia, niin siinä tulis kertarysäyksellä ne kaksi eikä sen enempää varmasti edes haluttaisi. Nyt se ajatus on taas pyörinyt mielessä, kun clomi annostus tuplattiin. Juteltiin asiasta eilen miehen kanssa ja hän totesi, ettei me jätetä kiertoa väliin, jos siellä on vaikka kolme munasolua tulossa. Toisaalta vitsaili kyllä, että juoksee karkuun, jos musta tulee joku uusi octomum (se kahdeksikon äiti, joka sai lapset keinohedelmöityksellä yksinhuoltajana).

Me ollaan jo hieman miehen kanssa puhuttu jatkohoidoista. Saa nähdä nyt sitten mihin lopulta ollaan valmiita. Huomenna selviää jatkosuunnitelma, kun käydään siellä lääkärillä. Nyt nähdään siis onko clomeista mitään apua vai pitääkö vaihtaa johonkin muuhun.

 

Onpas tullut paljon uusia, tervetuloa kaikille :wave:

Minnarun: Mahtavaa! Onnea tuhannesti :flower:

Barbamama: Toivottavasti lääkkeiden tuplaus tuottaisi tulosta, pidän peukkuja! Onko noissa muuten jotain maksimi määrää miten monta kiertoa voi käyttää noita clomeja ja lugeja?

Sunflower: Eikös sinulla ollut tullut aikaisemmissakin raskauksissa menkat? Oletko testannut varmuuden vuoksi?

Adalemina: Minulla tänään tuo kp26/32, yksi päivä oli tullut laskujeni mukaan likaa. Tänään ei siis minun kiertopäiviä tarvitse päivittää

Olen tässä miettinyt josko hakeutuisin gynekologin juttusille kun nyt on useamman kierron aikana oviksen jälkeen alkanut hirveät munasarja kivut. Kivut tuntuvat lähes aina oikealla. Samoin alaselkäni on ihan tulessa Lueskelin että kysta ainakin voisi sopia kuvaan. Onko kellään kokemuksia siitä? Tiedän vaan etten pääse tutkimuksiin julkiselle koska sieltä tulee ensimmäisenä vastaus, että se on varmaan siitä kun kroppa palautuu synnytyksestä/imetyksestä ja katsellaan. Kivut ovat oikeasti vaan todella pahoja Nyt kivut alkoivat onneksi vasta eilen kp25..

 

barbamama, samaa toivon sulle.. Että eiköhän me niihin tupliin tähdätä

mulla on torstaina sokeritestit, paasto ja pitkäsokeri.. jokainen voi hippasen niitä peukkuja nostaa, että muutos parempaan olisi tapahtunut ja senkin puolesta voisin clomit hyvillä mielen aloittaa.

 

Moonchaser: Kakkosesta oli "menkat" ajallaan.. joten luulin et ne oli menkat ja joo, aion vielä varmuudeksi testata kuhan testimys tulis

 

Sunflower: Olitkin jo käytännössä vastannut testi kysymykseeni sillä välin kun kirjoittelin tuota sepustustani Kannattaa tosiaan testata vielä varmuudeksi. Tuo oksentelu kuulostaa kyllä todella erikoiselta jos et ole raskaana. Toivotaan että kaikki olisi hyvin kuitenkin!

mymosa: bd Toivotaan parasta!

 

Kiitos Moonchaser, tietty toivon et ois raskaana, mut jos oiskin niin huolestuttais vuoto. Mut jos/kun en ole.. niin pelkään sitä et tuo maha on sanonut itsensä lopullisesti irti : / Mulla on mahahaava-historiaa..

Testit tuli! Nyt sit pitäs pidätellä jokusen tunnin.. enhän mä voi odottaa aamuunkaan

 

mymosa: ISOT PEUKUTUKSET b=)d Kyllä luulisi, että ruokavalion muutos ja painonpudotus näkyisivät tuloksissa.

Moonchaser: Kiitos! Alunperin suunniteltiin 4 kiertoa clomeilla. Ne saattavat ohentaa limakalvoa eli sen takia ei voi käyttää kovin montaa kiertoa peräkkäin. Nyt on tosiaan kolmas kierto jo niillä menossa. Huomenna mietitään jatko sen perusteella miltä ultrassa näyttää.

 

Nyt sitten vaan testaamaan SUN, ei me malteta myöskään huomiseen

 

Sunflower: PEUKKUJA! b=)d

 

Minnarun Olen lopettanut imetyksen 3kk sitten. Alkuvuodesta olisi tarkoitus siirtää ensin pakastealkiot ja sitten siitä jatkaa uuteen ivf:n jos on tarve. Eli meillä esikoisesta tehtiin 6x iui eikä yhtään plussaa. Sitä ennen olin syönyt Clomeja 6kk -> ei mitään apua. Sitten pidettiin pieni mietintä tauko jonka jälkeen päädyttiin tekemään vielä ykis iui, josta siis lähti raskaus. Lapsi syntyi pikkukeskosena. Raskauden aikan minulla oli raskausdiabetes joka hoidettiin ruokavaliolla.
Kummassakaan meissä ei ole todettu mitään "vikaa". Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja sokeriaineenvaihdunnanhäiriö, olen normaali painoinen.
Vuosi synnytyksestä päätimme aloittaa toisen yrityksen. Ensin kotona koska syytä miksi raskaus ei alkaisi ei ole. Ei mitään, joten menemme takaisin omalle lapsettomuusklikalle. Tehtiin 3x iui joista jokaisesta lähti raskaus ja kaikki menivät kesken. Viimeisellä iui kerralla siittiöiden ruiskutuksen jälkeen todettiin, että jostain syystä folleja oli 8kpl, vaikka pistoshormonien (ne ollut käytössä joka kerta) määrä oli sama kuin aiemmin. Jätettiin 2 follia ja muut punktoitiin pois. Siitä alkoi siis tuplaraskaus joista toinen menei kesken rv8 ja toinen rv12.
Sitten tehtiin ensimmäinen ivf josta saatiin 10 hyvää munasolua. Yksi siirrettiin ja parhaimmat pakastettiin eli pakkasessa on 2x2 munasolua.
Täsät ivf:stä siis alkoi raskaus joka meni joka osalta aika huonsoti. Olen kaikissa raskauksista vuotanut verta enemmän ja vähemmän rv16 asti. Nyt raskausdiabetes todettiin jo rv11 ja insuliini (ilta) alkoi jo rv18 ja rv24 päiväinsuliini. Sitten tuli rv 30 raskaushepatoosi. Maksa ja sappiarvot eivät lähteneet laskuun lääkityksestä huolimatta joten synnytys käynnistettiin rv31+3. Vuodelevossa olin rv28 asti kohdun sisäsuun aukenemisen takia.
Nyt joku ihmettelee, että miksi ihmeessä hankkia vielä lapsia. Olen 28v ja ikä tulee jossain aviheessa vastaan eli hoidot ovat rankkoja joten halua toimia vielä kun olen suht nuori. Ja minulle luvattiin, että seuraava raskaus voi sujua ongelmitta. Toivossa on hyvä elää!
Tätä ennen en ole koskaans aanut ovulaatiotestiin plussaa, en edes hoitojen aikana. Siksi tämän kierron ovulaatioplussa oli minulle kuin lottovoitto. Nyt kyllä huomenna on dpo:t vahtumassa kp1:n, luteaalivaihe jäi 12 päivään. Se on kyllä ihan ok, vaikka saisikin olla pidempi.

Tässä siiss "lyhyesti" minun taustaa.

Sunflower11 Täälläkin mielenkiinnolla odotan testin tulosta!

Se muuten on jännintä tässä yhdessä jännäämisessä, että elää toisen vaiheet, siis vieraan iihmisen vaiheet. Jos jonkun pitää testata niin sitä oikein odottaa kun kirjautuu että jokohan siellä on testattu Tylsääkö tämä kotiäidin elämä kun pitää elää mukana toistenkin elämää

 

Kiitoksia, mut ikävä tuottaa pettymys, negahan sieltä odotetusti tuli Nyt ei auta muuta ku soitella huomenna lääkäriin ja pyytää et tehkää ny jotain ku ei oo kiva olla.. : /
Ovistestejä on nyt kasa ja yksi r-testikin. Tästä kierrosta sen on onnistuttava, eiks ni

 

Annastiinakerttuli: Kyllä teitä on koeteltu!!! :hug: Toivottavasti pääsette tällä kertaa vähemmällä! Miksi muuten odotatte vielä puoli vuotta ennen alkioiden siirtämistä? Onko niissä aina joku "varoaika", kun pitää yrittää luomusti ennen hoitoa? Nuo hoidot kiinnostavat kovasti, kun voi olla jotain itselläkin vielä edessä.

 

Sunflower: Höh! :hug: Entä jos olet saanut jonkun vatsataudin? Millainen olosi on nyt? Kovasti onnea tähän kiertoon! Toi on hyvä tavoite meille kaikille Täytetään lista plussilla eikös!?

 

Barbamama: Mulla etoo kaikki koko ajan.. oikeastaan reilu viikon jo ollut tämmöstä, ois voinu mennä kuuman ilman piikkiin mut ei eilen ja tänään ole ollut ja mulla tulee kahvit ylös. Ei semmosta oksennustautioloa vaan just raskauspahoinvointia (mistä kärsin kakkosta odottaessa 3kk). En tiijä.. Mulla on tuon mahan kanssa ollu ny ongelmia kun se vaivaa, 18vuotiaana todettiin alkava mahahaava ja nyt pitäs helicobakteeria varten viedä näyte labraan.. et sais sit mahaan lääkettä jos/kun ei sitä bakteeria ole. Ehkä tämä tästä sitten.. semmonen heikohko olo kuitenkin koko ajan..

 

Barbamama Meille kävi niin ikävästi, kun vaan voida käy. Elikkä sain keskenmenon ja epäilys oli, että n.vko 8+. Eli yhet "menkat" ehti tulla, vaikka olin tietämättäni raskaana. Päivystyksessä vaan pikasesti tutkivat, mutta eivät olleet huomanneet, että mahassa olikin ollut yhden sijasta kaksi. Reilua viikkoa myöhemmin meni kesken sekin. Eli pienellä ajalla kaksi keskenmenoa. Lisäksi tais tulla parisuhde tiensä päähän, kun mies otti ja vaihtoi perheensä jostakin tuntemattomasta syystä nuorempaan naiseen.. Suru on kova, mutta lasten takia nyt on kestettävä.

 

Barbamama Klinikka aukeaa vasta elokuussa ja ensimmäiseen siirtoon päästäisiin vasta syyskuussa. Pistoshormoneista täyttyy kelan lääkekatto jo ekasta ostokerrasta ja tämä katto on vuosikohtainen eli siksi vasta alkuvuodesta. Jos jostain syystä pitäisikin tehdä useampi ivf niin lääkkeet olisivat jo "Ilmaisia". Yksityisellä ei ole mitään aikaa jonka pitää luomusti yrittää.

Heja Ei löydy sanoja :hug:

 

Hejalle suuren suuret halaukset :hug::hug:
ei riitä eikä kyllä olekaan sanoja.. paskamaisen tempun teki ukko, vielä tuollasena aikana. Mutta olet entistä vahvempi, kun pääset yli moisesta paskasta.

 

Heja: Voi ei!!! :'( Iso lämmin halaus :hug: Otan osaa keskenmenojen vuoksi.

Tuon saman tempun aikoinaan pienten lasten kanssa kokeneena voin sanoa, että on helvetin rankkaa, mutta aikanaan siitäkin selviää. Onko sulla hyvä tukiverkko ympärillä? En tiedä miten olisin itse jaksanut eteenpäin ilman vanhempieni ja ystävieni apua. Lastenneuvolan ja perheneuvolan kautta saa myös henkistä apua. Jos jossain vaiheessa tuntuu, että kaipaat ulkopuolista tukea, ota ihmeessä noihin tahoihin yhteyttä.

Toivottavasti pystytte sopimaan lasten tapaamisista, omaisuuden jakamisesta ym. kohtuullisen sovussa. Se helpottaa jatkossa, kun lasten vuoksi täytyy kuitenkin olla tekemisissä. Kovasti voimia tähän kaikkeen. Elämä menee todellakin uusiksi.

Tällä hetkellä et varmasti pysty ajattelemaan eteenpäin, mutta jossain vaiheessa jaksat taas ajatella itseäsi ja elämääsi eteenpäin sinkkuna. Oma ajatukseni ihan alkuun oli, että kuka nyt tälläisen kahden lapsen äidin huolisi. Vaan miten sitten kävikään... Eteenpäin vain! Olet ansainnut paljon parempaa! Toivottavasti saat sen vauvelinkin vaikka sitten uuden miehen kanssa!

 

Annastiinakerttuli: Ahaa ok. Lasketaanko siihen maksukattoon muuten niitä hoitomaksujakin vai vain lääkkeitä? Mekin ollaan yksityisellä. Ollaan vaan katsottu kauhulla sitä hintalistaa eteenpäin, että aika kalliiksi tulee, jos niihin rankempiin hoitoihin päädytään. Olisi mielenkiintoista tietää noista kuvioista enemmänkin. =)

Sunflower: Mene ihmeessä verikokeelle, niin saat varmuuden. Saitko edellisissä raskauksissa myös negoja niiden "valekuukautisten" aikaan? Oireet kuulostavat kieltämättä erittäin hyviltä... =)

 

Barbamama: en mä viitti verikokeisiin Eiköhän se selviä jos oisinkin mitä tuskin olen.
Ekassa raskaudessa testasin negan kun kuukautiset oli viikon myöhässä.. mut sitten tajusin vasta aika myöhään testata uudestaan ja oli rv 10 silloin kun plussasin. Ja siis mä söin tällöin e-pillereitä ni en kuvitellu olevani raskaana. Kakkosesta sitten plussasin viikko siitä vuodosta, eli "menkoista".. Ultrassa meni sit taaksepäin et plussatessa oli kuitenkin "vasta" 4+3

 

Kiitos teille tarinoidenne jakamisesta! Heja jaksamisia! :hug:

Tässäpä meidän tarinaa: esikoista ei erityisemmin yritetty ja kun mulla on aina ollut ne menkat niin epäsäännölliset ei osannut edes laskeskella "oikeita" päiviä. Jouluostoksilla 2006 ostin apteekkikäynnillä testin ja tietenkin kävin sen huvikseni tekemässä kaupan vessassa ja kun kaks viivaa ilmesty testiin oli lähellä etten sinne pönttöön tippunu. Oli yllätys.
Ykkösen ja kakkosen välissä ehti olla ainoastaan yhdet menkat, kun taas jo olin raskaana. Oli aika raskasta alkuun, kun toinen oli vielä niin pieni (5kk). Testin tein kamalassa rotaviruksessa sairaalassa missä oltiin tytön kanssa oltu jo viikko. Ei siinä vaiheessa paljoa naurattanut. Kakkonen oli polosen pieni syntyessään ja itkeskeli 5kk syntymän jälkeen. Olin aika poikki, onneks mies hoiti isosiskon öisin ja iltaisin niin sain nukkua edes joskus Kun itku loppu alko korvatulehukset joita on ollu sitte 32 kpl, putkitus ja kitarisojen poisto. Samat operaatiot käytiin läpi ykkösellä vain 4 pv ennen ku kakkonen synty. Edelleen tulehduksia kummallakin aina välillä, HUOH! Vähän kuiteki taas tää kesä helpottaa, onneks.
Jälkeenpäin oon kyllä niin onnellinen että tulivat niin peräkkäin, väliä siis 1,2v. Ompahan nyt seuraa ja nujakointikaveria toisilleen.

Nyt keväällä alkoi tuntua siltä, että kyllähän se vauva olis niin ihana. Tyttökin kyselee et äiti miksei sun mahassa voi olla mulle pikkusiskoa?

Pitää toivoa että myö kaikki plussataan nyt ja siirrytään tonne odotus-puolelle!

 

Sunflower: Eli toivoa on hyvinkin vielä =) Voi kumpa... Koska testaat uudestaan?

 

Barbamama: En mä taida testata Ellei tuu semmosta oloa taas Mut alotan ens viikolla oviksen tikuttamisen et luulis sit siinä näkyvän jos on näkyäkseen

 

Barbamama35 Kattoon kuuluu vain lääkkeet. Klikalta saa kelan suoravähennyksen. esim Väestöliiton sivuilta ainakin näkee suoraan mitä jää itselle mkasettavaa. Meidän kaksi lasta ovat maksaneet meille 10000€.

Malania Voi kuinka tutulta kuullostaa toi sairastelu, ihan kuin omasta elämästä! Esikoinen oli syntyessään 1200g. keskolassa meni pitkä aika, sairaalasta kotiutuessa sai influnessan. Eli uudelleen sairaalaan. Vuoden iässä alkoi korvat vaivat, putkitettu x5, kitarisat ja nielurisat poistettu. On leikattu napatyrä, nivustyrä ja tyrä vatsanpeitteiden päältä. Viime talvena tuli uusi vaiva, poskiontelon tulhedukset ja sen ikäisellä ei edes pitäisi vielä olla poskionteloita! Röntgenissä ne kuitenkin näkyi ja olivat täynnä "tavaraa". Astmaa on sairastanut koko ikänsä. Juniorilla 1v taas on vilja-allergia ja maitoallergia. Kaiken tämän tekee raskaammaksi miehen työt, eli on reissuhommissa. Olen yksin paljon lasten kanssa, onneksi minun vanhemmat asuu suht lähellä. Minä olisin halunnut lapset peräkkäin. Esikoinen oli 1v kun menimme Väestöliitton ja meidän lääkäri sanoi heti että oletko nyt aivan varma koska esikoinen sairasti paljon ja hänen kanssa oli raskasta. Mutta minkä sitä ihminen haluilleen voi

 

Niin se on, että aika kultaa muistot =) Meilläkin lapset sairastelivat tosi paljon pienempinä. Välillä tuntui, että asuttiin sairaalassa, kun koko ajan jommalla kummalla oli tutkimukset ja hoidot käynnissä. Enää niitä asioita ei halua edes ajatella. Onneksi on jo opittu elämään pysyvien asioiden kanssa ja suuri osa on jäänyt vuosien varrella pois. Välillä käväisee pikaisesti mielessä, että olenko hullu, kun vielä haluan lapsia. Toisaalta vauvat ovat niin ihania, että olisin valmis käymään kaiken sen uudestaan läpi. Kaheli mikä kaheli