km:n jälkeen kuumeilevat...
- Viestiketjun aloittaja Repa
- Ensimmäinen viesti
Heippa!
Marleena :flower: onneksi olkoon! Ihanaa tollanen
.
).( Olin sit siel sairaalassa aamulla. Oli oikein "virallisten tavarantarkastajien joukkokokous". Yks mies ja neljä naista syynäsivät meikäläistä. Hiukka oli julkinen olo mutta uutiset olivat hyviä. Nyt _vihdoin_ olivat sitä mieltä, että kesäkuisen keskenmenon jälkeen kaikki on kunnossa. Toivottelivat onnea yritykseen ja elämään . Joten, toiveikkaasti tästä eteenpäin.
Marleena :flower: onneksi olkoon! Ihanaa tollanen
.).( Olin sit siel sairaalassa aamulla. Oli oikein "virallisten tavarantarkastajien joukkokokous". Yks mies ja neljä naista syynäsivät meikäläistä. Hiukka oli julkinen olo
mutta uutiset olivat hyviä. Nyt _vihdoin_ olivat sitä mieltä, että kesäkuisen keskenmenon jälkeen kaikki on kunnossa. Toivottelivat onnea yritykseen ja elämään . Joten, toiveikkaasti tästä eteenpäin. *varovainen moi kaikille!*
kurkkasin tähän pinoon ja jotnekin tuntuu että tänne kaiketi kuuluisin...
Mulla todettiin viime to että pikkuinen ei kohdussa elä :'( Oli vain pienen pieni mytty joka siellä kyhjötti. ei mitään elonmerkkejä. viikkoja olisi nyt aikalailla 12 mutta sikiö oli n. 2 viikkoa pienempi.
Lauantain olin osastolla ja tehtiin lääkkellinen tyhjennys :'( Se päivä oli lähinnä fyysisesti rankka.. olin niin lääketokkurassa että kotiin pästyä lähinnä sohvalla torkuin. Onneksi mies sai olla mukana koko ajan.
Karu todellisuus iski päin kun eilen aamulla heräsin. Tämä tunne on aivan hirveä ja tuntuu etten itsestänikään löydä mitään muuta kuin vikaa.
Kamla ikävä :'(
Onneksi meillä on pikkuinen poika joka saa kaikesta huolimatta äidin välillä hymyilemään.. mutta tuntuu että jo nyt haaveilee omasta toipumisesta, uudesta yrityksestä ja että pääsisi pojalle sisarusta toivomaan.. toisaalta taas tuntuu että onko väärin odottaa sitä jo tässä vaiheessa.. tunteet niin ristiriidassa keskenään..
huomenna olisi töihin paluu.. osittain tutnuu että ei yksinkertaisesti jaksa ja kiinosta lähteä, vaan haluaisin olla pojan kanssa kotona.. mutta taas toisaalta tiedän että kun arki alkaa rullamaan niin ei jää niin paljon aikaa miettiä. Nyt kun kotona olen nii ajatukset on koko ajan tapahtuneessa..
nyt en jaksa selata sivuja taakse päin mutta kuinka pian te muut olette alkaneet yrityksen??
Jos vaan joukkoon mahtuu niin tulen varmaan kirjoittelemaan tänne..
kurkkasin tähän pinoon ja jotnekin tuntuu että tänne kaiketi kuuluisin...
Mulla todettiin viime to että pikkuinen ei kohdussa elä :'( Oli vain pienen pieni mytty joka siellä kyhjötti. ei mitään elonmerkkejä. viikkoja olisi nyt aikalailla 12 mutta sikiö oli n. 2 viikkoa pienempi.
Lauantain olin osastolla ja tehtiin lääkkellinen tyhjennys :'( Se päivä oli lähinnä fyysisesti rankka.. olin niin lääketokkurassa että kotiin pästyä lähinnä sohvalla torkuin. Onneksi mies sai olla mukana koko ajan.
Karu todellisuus iski päin kun eilen aamulla heräsin. Tämä tunne on aivan hirveä ja tuntuu etten itsestänikään löydä mitään muuta kuin vikaa.
Kamla ikävä :'(
Onneksi meillä on pikkuinen poika joka saa kaikesta huolimatta äidin välillä hymyilemään.. mutta tuntuu että jo nyt haaveilee omasta toipumisesta, uudesta yrityksestä ja että pääsisi pojalle sisarusta toivomaan.. toisaalta taas tuntuu että onko väärin odottaa sitä jo tässä vaiheessa.. tunteet niin ristiriidassa keskenään..
huomenna olisi töihin paluu.. osittain tutnuu että ei yksinkertaisesti jaksa ja kiinosta lähteä, vaan haluaisin olla pojan kanssa kotona.. mutta taas toisaalta tiedän että kun arki alkaa rullamaan niin ei jää niin paljon aikaa miettiä. Nyt kun kotona olen nii ajatukset on koko ajan tapahtuneessa..
nyt en jaksa selata sivuja taakse päin mutta kuinka pian te muut olette alkaneet yrityksen??
Jos vaan joukkoon mahtuu niin tulen varmaan kirjoittelemaan tänne..
suuret onnittelut äitee ja beccy pakkohan niitten on siitä vahvistua, uskotaan niin :hug: =)
ja tervetuloa dulle ja tuulenpuuska lämmin :hug: ja pahoittelut
ja epskepsille onnea haastatteluun ja muuhunkin
marleenallekkin onnittelut, vautsi
testasin tänään viä sit ja tuli tosi hitaasti se toinen viiva ja on vaaleempi kun viimeviikolla että ei oo kyl mitään toivoo enää, mutta kyllä mä kai kuitenkin meen lääkäriin sit keskiviikkona niin näkee onko jotain tulehdusta ja tuleeko kaikki itestää ulos mitä toivon ihan kauheesti, en todellakaan halua enää tyhjennykseen tai kaavintaan, sitten menee taas niin älytön aika ennenkun pääsee taas yrittään, miks ihmeessä oikeesti tällanenkin piti viä tulla...........ärsyttää ja paljon :headwall:
ja tervetuloa dulle ja tuulenpuuska lämmin :hug: ja pahoittelut
ja epskepsille onnea haastatteluun ja muuhunkin
marleenallekkin onnittelut, vautsi
testasin tänään viä sit ja tuli tosi hitaasti se toinen viiva ja on vaaleempi kun viimeviikolla että ei oo kyl mitään toivoo enää, mutta kyllä mä kai kuitenkin meen lääkäriin sit keskiviikkona niin näkee onko jotain tulehdusta ja tuleeko kaikki itestää ulos mitä toivon ihan kauheesti, en todellakaan halua enää tyhjennykseen tai kaavintaan, sitten menee taas niin älytön aika ennenkun pääsee taas yrittään, miks ihmeessä oikeesti tällanenkin piti viä tulla...........ärsyttää ja paljon :headwall:
Danjuska todella suuret pahoittelut km :hug: ja tottakai mahdut joukkoon mukaan ja toivottavasti saat täältä henkisesti tukea toipumisessa, silloin kun itse sain km ni tämä palsta oli pelastukseni ja ehkä miehenikin kun pystyin tänne purkamaan kaiken ja kaikki ymmärsi minut vaikka ei aina ihan osannut kirjoittaa miltä tuntui.
Meillä odotettiin yhdet menkat ja yritys aloitettiin sitten uudestaan.
Jos sinusta tuntuu että töihin et jaksa vielä mennä niin älä pakota itseäsi sinne vaan pyydä sairaslomaa ja ole poikasi kanssa kotona,arki auttaa mutta sen voi aloittaa aina pari päivää myöhemminkin. :hug:
Meillä odotettiin yhdet menkat ja yritys aloitettiin sitten uudestaan.
Jos sinusta tuntuu että töihin et jaksa vielä mennä niin älä pakota itseäsi sinne vaan pyydä sairaslomaa ja ole poikasi kanssa kotona,arki auttaa mutta sen voi aloittaa aina pari päivää myöhemminkin. :hug:
Amira no jopas sua syynättiin sitten oikein tarkkaan
Hui sentään! Tuollainen gynejoukko vois mut ainakin pelästyttää pahemman kerran!
Tosi hyvä että kaikki on kunnossa!! =) Nyt ei kun onnea yritykseen!! :heart:
Danjuska olen kovin pahoillani että olet joutunut keskenmenon kokemaan
Olet hyvin lämpimästi tervetullut tänne meidän joukkoomme :heart: Pyydä reilusti vaan lisää saikkua jos et tunne olevasi vielä valmis töihin paluuseen. Km on rankka kokemus henkisesti ja fyysisestikin eikä kukaan voi olettaa kenenkään toipuvan siitä silmänräpäyksessä. Voimia ja jaksamista sinulle!! :heart:
Eliisa80 Voi ei Toivottavasti ei nyt kuitenkaan olisi km!! Onneksi pääset pian lääkäriin niin tilanteesi selviää ja toivon mukaan parhain päin. Täällä peukut pystyssä! bd
Tosi hyvä että kaikki on kunnossa!! =) Nyt ei kun onnea yritykseen!! :heart:
Danjuska olen kovin pahoillani että olet joutunut keskenmenon kokemaan
Eliisa80 Voi ei
Toivottavasti ei nyt kuitenkaan olisi km!! Onneksi pääset pian lääkäriin niin tilanteesi selviää ja toivon mukaan parhain päin. Täällä peukut pystyssä! bd
Hei!
Voisin liittyä ketjuun mukaan, jos saa tulla :wave:
Meillä oli keskeytynyt keskenmeno elokuun alussa, eli aika tarkkaan kuukausi sitten. Ultrassa huomattiin, että alkio oli jäänyt viikoille 6-7. Tosin toinen lääkäri sanoi että se olisi tuulimuna joten en nyt ole ihan varma kuinka se oli.
Tuska oli valtava. Itkin muutaman päivän ennenkuin pääsin lääkäriin. Sain lääkkeet perjantaina. Sunnuntaina en ehtinyt ottaa vuodon käynnistävää lääkettä kun vuoto alkoi. Se oli aivan kamalaa. Sinnittelin tyhmänä kotona kun meille sanottiin lekurissa että se vuotaa paljon. Illalla sitten pyörryin muutaman kerran vessaan ja lopulta kaikkien sattumusten kautta vietiin ambulanssilla suoraan leikkauspöydälle ja kaavintaan. Henki meinasi lähteä.. hemoglobiini oli laskenut 152:sta 60:een.. Onneksi siitä selvittiin, olin kaksi viikkoa sairaslomalla. Minulle ei annettu minkäänlaisia ohjeita ja petipuuhia ollaan harrastettu tässä lähiaikoina ennenkuin luin täältä että pitäisi odottaa ainakin yhdet kuukautiset! Suututtaa niin kamalasti kun en tosiaan saanut mitään ohjeita ja olin itse niin sekaisin etten ymmärtänytkään semmoista kysyä.
Nyt kuitenkin vauvakuume on kova ja toivottavasti tämän vuoden sisällä olisi plussakin mahdollinen :heart:
Menkkoja odotellaan mutta eilen iski pelko että mitä jos olenkin uudestaan raskaana??? Onko kenelläkään vastaavanlaisesta kokemusta että kaavinnan jälkeen olisi tullut raskaaksi ilman yksiäkään menkkoja?
Tein kyllä testin, mutta negaa näytti, saattaa kuitenkin olla alussa. No ehkä tämä pelko on turha.. tai no voiko sitä peloksi sanoa kun toivoo vauvaa niin kamalasti.. Mutta sen mitä tätä ketjua olen selaillut niin lämminhenkinen ketju tämä on :hug:
Voisin liittyä ketjuun mukaan, jos saa tulla :wave:
Meillä oli keskeytynyt keskenmeno elokuun alussa, eli aika tarkkaan kuukausi sitten. Ultrassa huomattiin, että alkio oli jäänyt viikoille 6-7. Tosin toinen lääkäri sanoi että se olisi tuulimuna joten en nyt ole ihan varma kuinka se oli.
Tuska oli valtava. Itkin muutaman päivän ennenkuin pääsin lääkäriin. Sain lääkkeet perjantaina. Sunnuntaina en ehtinyt ottaa vuodon käynnistävää lääkettä kun vuoto alkoi. Se oli aivan kamalaa. Sinnittelin tyhmänä kotona kun meille sanottiin lekurissa että se vuotaa paljon. Illalla sitten pyörryin muutaman kerran vessaan ja lopulta kaikkien sattumusten kautta vietiin ambulanssilla suoraan leikkauspöydälle ja kaavintaan. Henki meinasi lähteä.. hemoglobiini oli laskenut 152:sta 60:een.. Onneksi siitä selvittiin, olin kaksi viikkoa sairaslomalla. Minulle ei annettu minkäänlaisia ohjeita ja petipuuhia ollaan harrastettu tässä lähiaikoina ennenkuin luin täältä että pitäisi odottaa ainakin yhdet kuukautiset! Suututtaa niin kamalasti kun en tosiaan saanut mitään ohjeita ja olin itse niin sekaisin etten ymmärtänytkään semmoista kysyä.
Nyt kuitenkin vauvakuume on kova ja toivottavasti tämän vuoden sisällä olisi plussakin mahdollinen :heart:
Menkkoja odotellaan mutta eilen iski pelko että mitä jos olenkin uudestaan raskaana??? Onko kenelläkään vastaavanlaisesta kokemusta että kaavinnan jälkeen olisi tullut raskaaksi ilman yksiäkään menkkoja?
Tein kyllä testin, mutta negaa näytti, saattaa kuitenkin olla alussa. No ehkä tämä pelko on turha.. tai no voiko sitä peloksi sanoa kun toivoo vauvaa niin kamalasti.. Mutta sen mitä tätä ketjua olen selaillut niin lämminhenkinen ketju tämä on :hug:
:hug: Danjuska Minäkin olen pahoillani puolestasi. Minä koin vastaavaa aika samoilla viikoilla kuin Sinäkin. Ultrassa tulkitsivat ensin tuulimunaksi, mutta pari kuukautta myöhemmin sain tietää patologin löytäneen "sikiön osia", joten kyllä siellä vauva oli ollut. Ja siitä tiedosta alkoi meikäläisen toinen surukausi... Älä Sinäkään kiirehdi surusi kanssa. Älä tukahduta itkuasi. Me ollaan täällä. Vuoroin puretaan pahaa oloamme ja vuoroin tuetaan toisiamme. Millainen päivä nyt kenelläkin sattuu olemaan...
Tästä listasta on tullut mullekin niin rakas , etten edes osaa tuonne viikkolistoille hypätä. Täällä siis jännäilen nyt jatkossa oikein gynepataljoonan antaman luvan kanssa.
Epskeps Teinivuosina olisin taatusti juossu pakoon tollasta rykmenttiä. Kaikkien näiden kokemusten jälkeen on vaan sellanen olo, että 'kattokaa vaikka koko kaupungin voimin, kunhan kerrotte hyviä uutisia'.
Tästä listasta on tullut mullekin niin rakas
, etten edes osaa tuonne viikkolistoille hypätä. Täällä siis jännäilen nyt jatkossa oikein gynepataljoonan antaman luvan kanssa. Epskeps
Teinivuosina olisin taatusti juossu pakoon tollasta rykmenttiä. Kaikkien näiden kokemusten jälkeen on vaan sellanen olo, että 'kattokaa vaikka koko kaupungin voimin, kunhan kerrotte hyviä uutisia'. Margherita Olen kovin pahoillani että sinäkin olet joutunut km:n kokemaan Todella rankalta kokemukselta kuulostaa. Voimia sinulle kovasti ja jaksamista. Äläkä huoli siitä mahdollisesta raskaudesta. Jos oletkin raskautunut niin sitten vain toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja jos et olet niin uutta yritystä vain sitten kehiin! Olet lämpimästi tervetullut joukkoomme mukaan.
Amira
Todella rankalta kokemukselta kuulostaa. Voimia sinulle kovasti ja jaksamista. Äläkä huoli siitä mahdollisesta raskaudesta. Jos oletkin raskautunut niin sitten vain toivotaan että kaikki sujuu hyvin ja jos et olet niin uutta yritystä vain sitten kehiin! Olet lämpimästi tervetullut joukkoomme mukaan.
Amira
Äkkiä tulin vielä ennen töitä.... B)
Danjuska, :hug: Olen niin pahoillani...... Olet oikein tervetullut joukkoomme,täällä on mahtavat tukijoukot. Onneksi sulla löytyy sellaiset myös kotopuolesta
:heart: Meillä ei käytetty ehkäisyä ollenkaan km:n jälkeen,varsinainen yritys kuitenkin ekojen menkkojen mentyä....
Margherita:Myös sinulle lämmin osanotto menetetyn pienokaisen takia :hug: Toivottavasti saat täältä lohtua ja tukea.... :heart:
Eliisa: :hug: Toivottavasti kaikki ois lekurissa ok....Voimia!!! :heart:
Amira:No nyt luulis sitten olevan paikat kunnolla tutkittu Onneks kaikki hyvin,nyt vaan yritystä :heart:
Stoppisko kyseli muualle kirjottelusta.....
Ennen km kirjottelin muutamassa viikkopinossa ja sitten 25v.ja vanhempien kuumeilijoissa, ja edelliseen yritin paluuta keskenmenon jälkeen,mut tuntui niinkuin moni asia minussa olis muuttunu sen myötä ja en kokenu enää sopivani sinne vaikka mukava pino olinkin. Siellä muutama km:n saanut myöskin,mut oliko oma tilanne sit niin tuore tai otin sen jotenkin niin raskaasti,että oli ulkopuolinen fiilis... Viimenen pisasra tän pinon perustamiselle oli se kun useampi kirjotti mulle,että ihmetteli mun rohkeutta ja positiivisuutta kun heti uskalsin alkaa kuumeilemaan ja heillä ei ois ollu sellasia voimia (nämä ihmiset eivät olleet kokeneet keskemenoa) ja vaikka sanat oli tarkotettu positiivisina ja rohkaisivina,mulle tuli jotenkin syyllinen olo....et ois pitänyt pitää suruaikaa tai jotain. Vaikka enhän aluks ees mitenkään ahkerasti kuumeillu,lähinnä selvittelin päätä ja tavallaan mulla olikin suruaika,mut en halunnu vetäytyä syrjään kaikesta. Toive uudesta raskaudesta piti mut ja pitää pinnalla.
Joten nyt kirjottelen vaan tänne,täällä voin puhua kaikista tunteista ja aina joku tietää/ymmärtää mistä kysymys!!! Kiitos kaikki ihanaiset :hug: :heart: :heart:
Nyt juosten töihin......
Danjuska, :hug: Olen niin pahoillani...... Olet oikein tervetullut joukkoomme,täällä on mahtavat tukijoukot. Onneksi sulla löytyy sellaiset myös kotopuolesta
:heart: Meillä ei käytetty ehkäisyä ollenkaan km:n jälkeen,varsinainen yritys kuitenkin ekojen menkkojen mentyä....
Margherita:Myös sinulle lämmin osanotto menetetyn pienokaisen takia :hug: Toivottavasti saat täältä lohtua ja tukea.... :heart:
Eliisa: :hug: Toivottavasti kaikki ois lekurissa ok....Voimia!!! :heart:
Amira:No nyt luulis sitten olevan paikat kunnolla tutkittu
Onneks kaikki hyvin,nyt vaan yritystä :heart: Stoppisko kyseli muualle kirjottelusta.....
Ennen km kirjottelin muutamassa viikkopinossa ja sitten 25v.ja vanhempien kuumeilijoissa, ja edelliseen yritin paluuta keskenmenon jälkeen,mut tuntui niinkuin moni asia minussa olis muuttunu sen myötä ja en kokenu enää sopivani sinne vaikka mukava pino olinkin. Siellä muutama km:n saanut myöskin,mut oliko oma tilanne sit niin tuore tai otin sen jotenkin niin raskaasti,että oli ulkopuolinen fiilis... Viimenen pisasra tän pinon perustamiselle oli se kun useampi kirjotti mulle,että ihmetteli mun rohkeutta ja positiivisuutta kun heti uskalsin alkaa kuumeilemaan ja heillä ei ois ollu sellasia voimia (nämä ihmiset eivät olleet kokeneet keskemenoa) ja vaikka sanat oli tarkotettu positiivisina ja rohkaisivina,mulle tuli jotenkin syyllinen olo....et ois pitänyt pitää suruaikaa tai jotain. Vaikka enhän aluks ees mitenkään ahkerasti kuumeillu,lähinnä selvittelin päätä ja tavallaan mulla olikin suruaika,mut en halunnu vetäytyä syrjään kaikesta. Toive uudesta raskaudesta piti mut ja pitää pinnalla.
Joten nyt kirjottelen vaan tänne,täällä voin puhua kaikista tunteista ja aina joku tietää/ymmärtää mistä kysymys!!! Kiitos kaikki ihanaiset :hug: :heart: :heart:
Nyt juosten töihin......
Margherita :hug: ja pahoittelut km ja tervetuloa joukkoomme ja toivottavasti saat täältä tukea.
Stoppis miekin aikasemmin kirjoittelin tuonne 25v ja vanhempien kuumeilijoissa mutta km jälkeen se pino ei tuntunut enää omalta vaikka mukava pino olikin ihan niin kuin repa sanoi.
Eliisa :hug: ja toivottavasti kaikki olisi kunnossa.
Amira hyvä että tutkivat ja kaikki kunnossa...miullakin kerran sattui gyne käynnillä tai siis synnytystapa arvio sellain et vissiin kaikki talon gynet ja opiskelijat oli siinä paikalla jotenkin oli vähän epämukava olotila ja kun gyne työns koko "nyrkkinsä" sisuksiin ja totes et hyvin mahtuu vauva tulee ni joku niistä opiskelijoista voihkas hiljaa et:Auts...mitäpä siihen vois vastata.Pikkasen hymyillytti vaikka tilanne ei ihan mukavin ollu...
Stoppis miekin aikasemmin kirjoittelin tuonne 25v ja vanhempien kuumeilijoissa mutta km jälkeen se pino ei tuntunut enää omalta vaikka mukava pino olikin ihan niin kuin repa sanoi.
Eliisa :hug: ja toivottavasti kaikki olisi kunnossa.
Amira hyvä että tutkivat ja kaikki kunnossa...miullakin kerran sattui gyne käynnillä tai siis synnytystapa arvio sellain et vissiin kaikki talon gynet ja opiskelijat oli siinä paikalla jotenkin oli vähän epämukava olotila ja kun gyne työns koko "nyrkkinsä" sisuksiin ja totes et hyvin mahtuu vauva tulee ni joku niistä opiskelijoista voihkas hiljaa et:Auts...mitäpä siihen vois vastata.Pikkasen hymyillytti vaikka tilanne ei ihan mukavin ollu...
Amira hyvä että viimein on kaikki kunnossa :hug: ja oikein suurella sakilla todettu Nyt vaan lykkyä tykö ja pökköä pesään
Danjuska pahoitteluni ja tervetuloa joukkoon! :hug:
Eliisa80 voi itku, jos nyt kävi huonosti :hug: Mutta hyvä että on tuo lääkäri sulla, niin tulee nyt ainakin selvyys asiaan!
margherita iso :hug: onpas teillä ollut rankka kokemus! Toipumista toivotan ja tervetuloa joukkoon loistavaan!
Jep, kyllä minustakin tosiaan tuntuu siltä, että paluuta ei ole entiseen eikä noissa muissa pinoissa oikein löydy sielunsiskoja. Ja kun meillä oli vielä keskeytys, niin se ei sitten riitä että kertoo että on ollut keskeytys (kun keskenmenosta se riittäisi eikä kukaan kysyisi sen enempiä ), vaan pitää vielä teroittaa että ei sitä huvikseen ole tehty vaan pienelle oli kuolemantuomio joka tapauksessa... Ja tuotahan ei ainakaan mitäs nyt -puolella kannata mennä sanomaan, kun siellä on joku heti kurkussa harmaana :headwall: Että mieluiten sitä on tosiaan täällä kun ei tarvitse ihan älyttömästi tuntojaan selitellä, kun joku tajuaa :heart:
Nyt vaan lykkyä tykö ja pökköä pesään Danjuska pahoitteluni ja tervetuloa joukkoon! :hug:
Eliisa80 voi itku, jos nyt kävi huonosti :hug: Mutta hyvä että on tuo lääkäri sulla, niin tulee nyt ainakin selvyys asiaan!
margherita iso :hug: onpas teillä ollut rankka kokemus! Toipumista toivotan ja tervetuloa joukkoon loistavaan!
Jep, kyllä minustakin tosiaan tuntuu siltä, että paluuta ei ole entiseen eikä noissa muissa pinoissa oikein löydy sielunsiskoja. Ja kun meillä oli vielä keskeytys, niin se ei sitten riitä että kertoo että on ollut keskeytys (kun keskenmenosta se riittäisi eikä kukaan kysyisi sen enempiä ), vaan pitää vielä teroittaa että ei sitä huvikseen ole tehty vaan pienelle oli kuolemantuomio joka tapauksessa... Ja tuotahan ei ainakaan mitäs nyt -puolella kannata mennä sanomaan, kun siellä on joku heti kurkussa harmaana :headwall: Että mieluiten sitä on tosiaan täällä kun ei tarvitse ihan älyttömästi tuntojaan selitellä, kun joku tajuaa :heart:
No niin, kotiuduttu ollaan, ja täällähän on jo kovin kylmä Kemerissä päivisin lämpötila oli +41, ja öisin +29. Bikineillä tai sitten alasti olisi tarjennut koko reissun B) Pari hassua pilveä eksyi taivaalle lomamme aikana, ja vain kerran aurinko käväisi pilven takana parin sekunnin ajan. Kun kävi uimassa, ja meni maate niin 5-10min. kuluttua bikinit olivat kuivat ja iho hiessä Matka oli erittäin onnistunut, lämpöön tahdottiin ja sinne myös päästiin =) Kemeriläiset olivat erittäin ystävällisiä ja kaduilla sai kulkea rauhassa, ilman liian innokkaita kauppiaita/ravintoloiden sisäänheittäjiä. Ah..... Ihana kuitenkin palata kotiin
Tekstiä oli tullut sitten 14 sivua Hyvä flickat =)
Anteeksi jos en muista/osaa kommentoida jonkun teistä tekstiä, se ei todellakaan tarkoita ettenkö välittäisi. Vaan ihan ensimmäiseksi teille kaikille tahdon antaa suurtakin suuremman halauksen :hug: On ollut ikävä!!!!!!!!!
ONNEA plussanneet!!!!!!!! Elikkäs siis Pulttis, Mimmuli82, Malttamaton, Eliisa80, Äitee2 ja Beccy =) :flower: :flower: =) Mahtavan plussavyöryn ootte saaneet aikaan =) =)
Mimmuli82 ja Eliisa 80 toivottavasti tilanteenne selviää, eikä tämä nyt vaan mene kesken, ei ei, ei saa mennä :attn: :attn: :attn:
Tervetuloa uudet tulokkaat, RouvaRajatapaus, Betania, Dulle, Mouse, Tuulenpuuska, Danjuska ja margherita todella suuri :hug: teille kaikille menetyksistänne. Toivon todella että saatte apua ja lohtua täältä. Uskon hyvin vakaasti siihen että tulette saamaan sitä :hug:
Angelina Pidän peukut pystyssä!
Tinii Hyvä että sait miehesi mukaan Väestöliittoon :hug:
Stoppis Sulkasato yllätti mullakin keskeytyksen jälkeen, mutta nyt on alkanut helppamaan, onneksi! Toivotaan ettet sinäkään ihan kaljuksi tule :hug: Kroppa vaan säikähtää yhtäkkisistä muutoksista ja oireilee sen mukaan.... Niinkuin tietysti mielikin... :ashamed:
Onnittelut sulle tädistä!! Itse en kirjoittele muualla kuin täällä, täältä saa paljon tukea, vaikka ei ole km kyseessä. Lapsen menetys lähentää meitä kaikkia kuitenkin, oli se sitten keskeytys tai keskenmeno. Voimia sulle :hug:
Epskeps Vautsi, teillä on ollut oikein vaakatangomaraton Hyvähyvä!! Aikamoisen lenssun olit läpikäynyt, toivottavasti uusi pöpö ei päässyt yllättämään, vaan raskaus kylläkin juu, eli ++++++++++++++++++++++ Mahtavaa että sait hyvät uutiset gyneltä, ja onnittelut bongatusta oviksesta =) Tsemppiä ja onnea työhaastatteluun!! :hug: Olet vain oma ihana itses, eli :saint: niin paikka on varmasti sun
Kiva kun Sipuli, Ninni78, Haikara ja Nasuliini kävitte meitä täällä moikkaamassa ja hätyyttelemässä odotuspuolelle :hug: Paljon kaikkea hyvää teille kaikille =)
Sonja Hyvä että kaavinta onnistui, harmi että siihen jouduit.
Repa Hyvä että kävit gynellä, nyt vain kovasti +++++++++
Emik Pahoittelut siitä prkleen tädistä :hug: Ja voi jestas millainen työkaveri sulla :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: Hän on varmasti onnesta kirjaimellisesti sokea ja kuuro ja tyhmä, koska rupesi niitä ultrakuvia sulle näyttämään :ashamed: Ei onnellisuudestaan ja omasta navastaan nähnyt ja muistanut sun suurinta surua, eikä jaksanut siitä välittää. Tosi ärsyttävä tyyppi!! Hienosti kuitenkin selvisit tilanteesta. Oon susta erittäin ylpeä :hug:
Malttamaton Siskosi yritti varmasti vain varoittaa sua kertomalla tilastoista. Jos olette tosi läheisiä, hän varmasti tahtoo vain ettet liikoja toiveita elättele. Mielestäni kuitenkin kannattaa jättää hänen sanansa omaan arvoonsa, ja kuunnella omaa mieltä ja tunteita. Hyvät fiilikset onnistuneesta ja hyvin menevästä raskaudesta pitää yleensä paikkansa Itse pelkäsin alusta asti, ja tuntui rakenneultraan asti tosi varmalta tunteelta että kaikki ei voi mennä hyvin, ja niinhän siinä kävi että äidinvaistoni oli oikeassa... :ashamed: Suuren suuri :hug: sinulle ja tarrasukkia matkaan pikkuiselle ihan hirmuisesti :heart:
Pullenah Hyvä että sun kierto tasaantui, haet sen plussan sitten sieltä Kreikasta =) Onnea gynekäyntiin!!
Hiidi Meillä ei kukaan ole rohjennut kysyä (äitiäni ja siskoani lukuunottamatta) että aiotaanko yrittää uutta raskautta heti. Mutta luulempa että raskauden keskeytys oli kaikille niin kova shokki, että he antavat suruaikaa, ja toki varmasti arvata saattaavat tämän meidän pelon tulevaa raskautta kohtaan, että sinne rakenneultraan asti varmasti pelottaa ihan valtavasti... :ashamed:
Katherine Kiva että mielesi kohentui, välillä toki tuntuu siltä että onnistuuko raskautuminen ikinä, mutta ihanaa että välillä se ajatus jää johonkin kauas, ja saa vain onnellisena nauttia ja kuherrella oman rakkaansa kanssa :heart:
Miikkis :hug: Meinasin sanoa että ota mut mukaan sinne sillalle, että hypätään yhdessä, on itselläkin sellainen olo, mutta ehei, sitten ajattelin että mehän ei luovuteta! Eihän muru? :hug:
Sadmam, siis Orchid Onnea asunnosta :flower: =)
MargeSimpson Prkleen täti :headwall: :headwall: Kovasti voimia sulle. Aika parantaa haavat... Vaikka ikävä on valtava ihan jatkuvasti ja koko ajan, niin se itku voi tulla ihan koska ja missä vain. Kokemusta on, itse pillahdin itkuun lomallamme kun menimme ravintolaan syömään ja viereisessä pöydässä istui isä, äiti ja vaalea pieni poika, noin 3.v. Minä siinä sitten pillitin, enkä todellakaan mitenkään meinannut saada kyyneleitä loppumaan. Tarjoilija tuli kysymään mikä ruoassa/palvelussa on vikana :headwall: Mieheni sanoi tarjoilijalle että menetimme pari kuukautta sitten poikavauvamme. Hän ymmärsi, onneksi, ettei ihan pöhkönä pitänyt :ashamed: Joskus ne kyyneleet vaan tulee ihan juoksemalla, vaikka kuinka yrittää purra hammasta yhteen. :hug: Kyllä tämä tästä vielä, :hug: sulle vielä.
Tuutikki Onnea uuteen kotiin :flower:
Dulle Pahoittelut tädistä!! :hug:
Amira Hyvä että kaikki on kunnossa! Nyt yritystä kehiin, ja peitot pöllyämään =)
Äitee2 Olipas kova alleginen reaktio pojallasi, toivottavasti ei tule enää. Ja hiiteen sellaiset lääkärit jotka ei kuuntele kunnolla! Ja tosi typerästi sanoi se nainen sulle testien haamuista. EI USKOTA APTEEKIN AKKAA! +++++++ se on =)
Miukuli Kovasti voimia ja iso :hug: Toivon niin että ette ole taudinkantajia!! Onnea tutkimuksiin.
Kiti07 Onneksi kipuilusi helppasivat
Sonja74 Onnittelut vuodon loppumisesta :flower:
Marleena83 Mahtavat onnittelut kosinnasta :flower: Onnea yritykseen =)
Tinii Oviksen bongauksesta :flower:
Danjuska Hae vain saikkua, ite sen tietää milloin on valmis töihin ja milloin ei. Omaa jaksamista ei tarvitse hävetä. Iso :hug: sulle!
Kemerissä päivisin lämpötila oli +41, ja öisin +29. Bikineillä tai sitten alasti olisi tarjennut koko reissun B) Pari hassua pilveä eksyi taivaalle lomamme aikana, ja vain kerran aurinko käväisi pilven takana parin sekunnin ajan. Kun kävi uimassa, ja meni maate niin 5-10min. kuluttua bikinit olivat kuivat ja iho hiessä Matka oli erittäin onnistunut, lämpöön tahdottiin ja sinne myös päästiin =) Kemeriläiset olivat erittäin ystävällisiä ja kaduilla sai kulkea rauhassa, ilman liian innokkaita kauppiaita/ravintoloiden sisäänheittäjiä. Ah..... Ihana kuitenkin palata kotiin Tekstiä oli tullut sitten 14 sivua Hyvä flickat =)
Anteeksi jos en muista/osaa kommentoida jonkun teistä tekstiä, se ei todellakaan tarkoita ettenkö välittäisi. Vaan ihan ensimmäiseksi teille kaikille tahdon antaa suurtakin suuremman halauksen :hug: On ollut ikävä!!!!!!!!!
ONNEA plussanneet!!!!!!!! Elikkäs siis Pulttis, Mimmuli82, Malttamaton, Eliisa80, Äitee2 ja Beccy =) :flower: :flower: =) Mahtavan plussavyöryn ootte saaneet aikaan =) =)
Mimmuli82 ja Eliisa 80 toivottavasti tilanteenne selviää, eikä tämä nyt vaan mene kesken, ei ei, ei saa mennä :attn: :attn: :attn:
Tervetuloa uudet tulokkaat, RouvaRajatapaus, Betania, Dulle, Mouse, Tuulenpuuska, Danjuska ja margherita todella suuri :hug: teille kaikille menetyksistänne. Toivon todella että saatte apua ja lohtua täältä. Uskon hyvin vakaasti siihen että tulette saamaan sitä :hug:
Angelina Pidän peukut pystyssä!
Tinii Hyvä että sait miehesi mukaan Väestöliittoon :hug:
Stoppis Sulkasato yllätti mullakin keskeytyksen jälkeen, mutta nyt on alkanut helppamaan, onneksi! Toivotaan ettet sinäkään ihan kaljuksi tule :hug: Kroppa vaan säikähtää yhtäkkisistä muutoksista ja oireilee sen mukaan.... Niinkuin tietysti mielikin... :ashamed:
Onnittelut sulle tädistä!! Itse en kirjoittele muualla kuin täällä, täältä saa paljon tukea, vaikka ei ole km kyseessä. Lapsen menetys lähentää meitä kaikkia kuitenkin, oli se sitten keskeytys tai keskenmeno. Voimia sulle :hug:
Epskeps Vautsi, teillä on ollut oikein vaakatangomaraton
Hyvähyvä!! Aikamoisen lenssun olit läpikäynyt, toivottavasti uusi pöpö ei päässyt yllättämään, vaan raskaus kylläkin juu, eli ++++++++++++++++++++++ Mahtavaa että sait hyvät uutiset gyneltä, ja onnittelut bongatusta oviksesta =) Tsemppiä ja onnea työhaastatteluun!! :hug: Olet vain oma ihana itses, eli :saint: niin paikka on varmasti sun Kiva kun Sipuli, Ninni78, Haikara ja Nasuliini kävitte meitä täällä moikkaamassa ja hätyyttelemässä odotuspuolelle :hug: Paljon kaikkea hyvää teille kaikille =)
Sonja Hyvä että kaavinta onnistui, harmi että siihen jouduit.
Repa Hyvä että kävit gynellä, nyt vain kovasti +++++++++
Emik Pahoittelut siitä prkleen tädistä :hug: Ja voi jestas millainen työkaveri sulla :headwall: :headwall: :headwall: :headwall: Hän on varmasti onnesta kirjaimellisesti sokea ja kuuro ja tyhmä, koska rupesi niitä ultrakuvia sulle näyttämään :ashamed: Ei onnellisuudestaan ja omasta navastaan nähnyt ja muistanut sun suurinta surua, eikä jaksanut siitä välittää. Tosi ärsyttävä tyyppi!! Hienosti kuitenkin selvisit tilanteesta. Oon susta erittäin ylpeä :hug:
Malttamaton Siskosi yritti varmasti vain varoittaa sua kertomalla tilastoista. Jos olette tosi läheisiä, hän varmasti tahtoo vain ettet liikoja toiveita elättele. Mielestäni kuitenkin kannattaa jättää hänen sanansa omaan arvoonsa, ja kuunnella omaa mieltä ja tunteita. Hyvät fiilikset onnistuneesta ja hyvin menevästä raskaudesta pitää yleensä paikkansa
Itse pelkäsin alusta asti, ja tuntui rakenneultraan asti tosi varmalta tunteelta että kaikki ei voi mennä hyvin, ja niinhän siinä kävi että äidinvaistoni oli oikeassa... :ashamed: Suuren suuri :hug: sinulle ja tarrasukkia matkaan pikkuiselle ihan hirmuisesti :heart: Pullenah Hyvä että sun kierto tasaantui, haet sen plussan sitten sieltä Kreikasta =) Onnea gynekäyntiin!!
Hiidi Meillä ei kukaan ole rohjennut kysyä (äitiäni ja siskoani lukuunottamatta) että aiotaanko yrittää uutta raskautta heti. Mutta luulempa että raskauden keskeytys oli kaikille niin kova shokki, että he antavat suruaikaa, ja toki varmasti arvata saattaavat tämän meidän pelon tulevaa raskautta kohtaan, että sinne rakenneultraan asti varmasti pelottaa ihan valtavasti... :ashamed:
Katherine Kiva että mielesi kohentui, välillä toki tuntuu siltä että onnistuuko raskautuminen ikinä, mutta ihanaa että välillä se ajatus jää johonkin kauas, ja saa vain onnellisena nauttia ja kuherrella oman rakkaansa kanssa :heart:
Miikkis :hug: Meinasin sanoa että ota mut mukaan sinne sillalle, että hypätään yhdessä, on itselläkin sellainen olo, mutta ehei, sitten ajattelin että mehän ei luovuteta! Eihän muru? :hug:
Sadmam, siis Orchid Onnea asunnosta :flower: =)
MargeSimpson Prkleen täti :headwall: :headwall: Kovasti voimia sulle. Aika parantaa haavat... Vaikka ikävä on valtava ihan jatkuvasti ja koko ajan, niin se itku voi tulla ihan koska ja missä vain. Kokemusta on, itse pillahdin itkuun lomallamme kun menimme ravintolaan syömään ja viereisessä pöydässä istui isä, äiti ja vaalea pieni poika, noin 3.v. Minä siinä sitten pillitin, enkä todellakaan mitenkään meinannut saada kyyneleitä loppumaan. Tarjoilija tuli kysymään mikä ruoassa/palvelussa on vikana :headwall: Mieheni sanoi tarjoilijalle että menetimme pari kuukautta sitten poikavauvamme. Hän ymmärsi, onneksi, ettei ihan pöhkönä pitänyt :ashamed: Joskus ne kyyneleet vaan tulee ihan juoksemalla, vaikka kuinka yrittää purra hammasta yhteen. :hug: Kyllä tämä tästä vielä, :hug: sulle vielä.
Tuutikki Onnea uuteen kotiin :flower:
Dulle Pahoittelut tädistä!! :hug:
Amira Hyvä että kaikki on kunnossa! Nyt yritystä kehiin, ja peitot pöllyämään =)
Äitee2 Olipas kova alleginen reaktio pojallasi, toivottavasti ei tule enää. Ja hiiteen sellaiset lääkärit jotka ei kuuntele kunnolla! Ja tosi typerästi sanoi se nainen sulle testien haamuista. EI USKOTA APTEEKIN AKKAA! +++++++ se on =)
Miukuli Kovasti voimia ja iso :hug: Toivon niin että ette ole taudinkantajia!! Onnea tutkimuksiin.
Kiti07 Onneksi kipuilusi helppasivat
Sonja74 Onnittelut vuodon loppumisesta :flower:
Marleena83 Mahtavat onnittelut kosinnasta :flower: Onnea yritykseen =)
Tinii Oviksen bongauksesta :flower:
Danjuska Hae vain saikkua, ite sen tietää milloin on valmis töihin ja milloin ei. Omaa jaksamista ei tarvitse hävetä. Iso :hug: sulle!
epskeps: Voi kun ihanaa, onnea paljon haastatteluun, hyvin se menee :wave:
Kiti07: kemiallisessa raskaudessa menkat on yleensa muutamasta päivästä max. viikkoon myöhässä, r-testi on voinut näyttää plussaa, tulee hyytymiä ja kivut kovat, kovemmat yleensä kuin muuten menkkojen aikana, joten on voinut olla kemiallinen hyvinkin :hug: Pääasia että voit jo paremmin :heart:
Äitee2 ja beccy: voikun ihanaa kun jatkatte plussa-aaltoa :heart: :heart: Paljon onnea ja vauvaliimaa, kyllä ne haamut sieltä vielä vahvistuvat!!! :hug:
Tuulenpuuska, Danjuska ja margharita: Lämpimästi tervetuloa joukkoomme, olen todella pahoillani kaikkien menetyksistänne :hug: Toivon että saatte täältä paljon vertaistukea ja lämpimiä ajatuksia :wave:
marleena83: WAUTSI WAU!! Oikein paljon onnea :flower: :flower: Voi kuinka ihanaa.. toivotaan että saatte pikkuisen nopeasti niin saatte hääjärjestelytkin käyntiin
Amira: Hienoa että kaikki on ok! Nyt ei muuta kuin tsemppiä eteenpäin
(.) juupa juu... tänään siis täti kurvasi paikalle odottomattomana vieraana :headwall: Mä en taas jälleen käsitä.. La tein r-testin ja siihen kanssa ilmestyi haamuakin haamumpi haamu ( ) Mitään menkka tunteita ei ollut, mutta yritin "hillitä itseäni". Illalla pihvien lomassa kerroin miehelle, joka ei ollut uskoa. Su oli Lahdessa kunnon nainen-tapahtuma, jossa käveltiin 7km. Mentiin ryhmän kanssa aika hyvää vauhtia (ei liika rasitusta kuitenkaan). Tulin kotiin ja kävin suihkussa ja olin kuolla sen jälkeen. Päätä rupes särkemään oikein olalla ja otin lääkettä. Lähdetiin kylään ja siellä vasta tuskanhiki pukkasi päälle, kotona mittasin 37,2 lämpöä.. JIHAA!! Yö meni oksentaen, lääkettä vetäen ja tuskissa ja aamulla täti oli paikalla :headwall: :headwall: Ja muutama peukalon pään kokoinen hyytymä tuli, joten se taas tästä!! En tidä mitä uskoa, oliko vain myöhässä vai oliko tämä nyt sitten jo 4. tapaus?? Anyway...
Kiti07: kemiallisessa raskaudessa menkat on yleensa muutamasta päivästä max. viikkoon myöhässä, r-testi on voinut näyttää plussaa, tulee hyytymiä ja kivut kovat, kovemmat yleensä kuin muuten menkkojen aikana, joten on voinut olla kemiallinen hyvinkin :hug: Pääasia että voit jo paremmin :heart:
Äitee2 ja beccy: voikun ihanaa kun jatkatte plussa-aaltoa :heart: :heart: Paljon onnea ja vauvaliimaa, kyllä ne haamut sieltä vielä vahvistuvat!!! :hug:
Tuulenpuuska, Danjuska ja margharita: Lämpimästi tervetuloa joukkoomme, olen todella pahoillani kaikkien menetyksistänne :hug: Toivon että saatte täältä paljon vertaistukea ja lämpimiä ajatuksia :wave:
marleena83: WAUTSI WAU!! Oikein paljon onnea :flower: :flower: Voi kuinka ihanaa.. toivotaan että saatte pikkuisen nopeasti niin saatte hääjärjestelytkin käyntiin
Amira: Hienoa että kaikki on ok! Nyt ei muuta kuin tsemppiä eteenpäin
(.) juupa juu... tänään siis täti kurvasi paikalle odottomattomana vieraana :headwall: Mä en taas jälleen käsitä.. La tein r-testin ja siihen kanssa ilmestyi haamuakin haamumpi haamu (
) Mitään menkka tunteita ei ollut, mutta yritin "hillitä itseäni". Illalla pihvien lomassa kerroin miehelle, joka ei ollut uskoa. Su oli Lahdessa kunnon nainen-tapahtuma, jossa käveltiin 7km. Mentiin ryhmän kanssa aika hyvää vauhtia (ei liika rasitusta kuitenkaan). Tulin kotiin ja kävin suihkussa ja olin kuolla sen jälkeen. Päätä rupes särkemään oikein olalla ja otin lääkettä. Lähdetiin kylään ja siellä vasta tuskanhiki pukkasi päälle, kotona mittasin 37,2 lämpöä.. JIHAA!! Yö meni oksentaen, lääkettä vetäen ja tuskissa ja aamulla täti oli paikalla :headwall: :headwall: Ja muutama peukalon pään kokoinen hyytymä tuli, joten se taas tästä!! En tidä mitä uskoa, oliko vain myöhässä vai oliko tämä nyt sitten jo 4. tapaus?? Anyway...Pelottaahan se siellä samaan aikaan on linjalla Teretulemast takaisin!! Hienoa että reissu oli teillä onnistunut ja ilmat suosivat Tuotko kanssa plussatuliaisia meille??
En mie sitten hypännyt sillalta, vielä! Mä en jaksa kohta tätä enää, ihan oikeesti. Taukoakaan en oo valmis ottamaan, joten ei auta muukuin antaa pään hajota Mun kivut on sitä luokkaa että 800 buranatkaan ei tunnu auttavan :headwall: :headwall:
Teretulemast takaisin!! Hienoa että reissu oli teillä onnistunut ja ilmat suosivat Tuotko kanssa plussatuliaisia meille?? En mie sitten hypännyt sillalta, vielä! Mä en jaksa kohta tätä enää, ihan oikeesti. Taukoakaan en oo valmis ottamaan, joten ei auta muukuin antaa pään hajota
Mun kivut on sitä luokkaa että 800 buranatkaan ei tunnu auttavan :headwall: :headwall:Eli oviksesta ei niin hirmusti ole tietoa oliko sitä tuolla reissussa. Kyllä niihin aikoihin (kiertopäiviin katsoen) oli alamahavihlaisuja, mutta limoja ei tuolla kuumuudessa pystynyt seurailemaan. Peitot kyllä pöllysi kovasti =) Oli kyllä aivan ihana olla melkein 2viikkoa oman kullan kanssa 24h vuorokaudessa. Nyt on taas arki iskenyt ja mies tekee 12 tuntisia työpäiviä, ja siihen vielä treenit päälle kolmesti viikossa...
Nyt on kolmatta päivää ollut menkkamaista kipuiluja jommalla kummalla puolella munasarjoissa tai sitten on vihlonut suoraaan häpyluuhun. Ei oo rinnat yhtään arkana, ei ole ikinä ennen menkkoja. Vaan ennen raskautta kylläkin oli. Joten uskompa vakaasti että kyllä se täti kurvaa paikalle torstaina tai viimeistään perjantaina, vaikka kyllä kovasti yritin eksyttää sen sinne Turkin maahan...
Sitten Epskeps viittisitkö millään vaihtaa mut tuohon kakkosta toivoviin? Kun jotenkin tuntuu siltä että tahtoisin vaihtaa itseni siihen, ja kun siinä on RK 06/07, niin voisko siihen lisätä vielä että Enkelipoika? Siis jotenkin että RK (Enkelipoika) 06/07.
En tiedä miks musta tuntuu siltä että, ehkä se kun reissussa moni kysyi onko meillä lapsia, niin me vastattiin automaattisesti että on, yksi poika. Toki jos ihminen kysyi enemmän, ikää, tai muuta sellaista, niin me tarkennettiin että poika on nyt taivaassa :ashamed:
Ja siskoni uni myös vaikuttaa tähän. Hän oli nähnyt unta että minä ja siskoni olimme istuneet kirkossa, ja minun vierelläni oli istunut pieni noin 4-vuotias vaalea pikkupoika. Siskoni oli katsonut että pojan toisella puolella ei ollut ketään, ja hän oli kurottautunut kysymään pojalta että missä sun äiti on, että ethän sä ihan yksin täällä ole? Poika oli osoittanut mua sormellaan ja sanonut, että "Tuossahan se mun äiti istuu, mun vierelläni." Pian poika oli hävinnyt, ja kun siskoni oli kääntynyt kirkon ovellepäin katsomaan, niin hän oli nähnyt pojan olevan siellä, ja nauravan ja vilkuttavan, kunnes oli kadonnut.
Mielestäni aivan ihana uni :'( :'( :'( Jos kerran poikamme todella tietää kuka hänen äitinsä on, niin kyllä minä haluaisin tuohon listaan vaihtaa että haaveilemme kakkosesta. Minä kun olen murehtinut että tietäähän poikamme varmasti ketkä hänen vanhempansa ovat, vaikka hän ei ehtinyt meitä näkemään, mutta sylissä kyllä olemaan....
Toivon todellakin että ette pidä mua ihan tyhmänä ääliönä joka on kadottanut loputkin aivonrippeet sinne Turkkiin vaan ymmärrätte tätä edes jotenkin.. :ashamed:
Nyt on kolmatta päivää ollut menkkamaista kipuiluja jommalla kummalla puolella munasarjoissa tai sitten on vihlonut suoraaan häpyluuhun. Ei oo rinnat yhtään arkana, ei ole ikinä ennen menkkoja. Vaan ennen raskautta kylläkin oli. Joten uskompa vakaasti että kyllä se täti kurvaa paikalle torstaina tai viimeistään perjantaina, vaikka kyllä kovasti yritin eksyttää sen sinne Turkin maahan...
Sitten Epskeps viittisitkö millään vaihtaa mut tuohon kakkosta toivoviin? Kun jotenkin tuntuu siltä että tahtoisin vaihtaa itseni siihen, ja kun siinä on RK 06/07, niin voisko siihen lisätä vielä että Enkelipoika? Siis jotenkin että RK (Enkelipoika) 06/07.
En tiedä miks musta tuntuu siltä että, ehkä se kun reissussa moni kysyi onko meillä lapsia, niin me vastattiin automaattisesti että on, yksi poika. Toki jos ihminen kysyi enemmän, ikää, tai muuta sellaista, niin me tarkennettiin että poika on nyt taivaassa :ashamed:
Ja siskoni uni myös vaikuttaa tähän. Hän oli nähnyt unta että minä ja siskoni olimme istuneet kirkossa, ja minun vierelläni oli istunut pieni noin 4-vuotias vaalea pikkupoika. Siskoni oli katsonut että pojan toisella puolella ei ollut ketään, ja hän oli kurottautunut kysymään pojalta että missä sun äiti on, että ethän sä ihan yksin täällä ole? Poika oli osoittanut mua sormellaan ja sanonut, että "Tuossahan se mun äiti istuu, mun vierelläni." Pian poika oli hävinnyt, ja kun siskoni oli kääntynyt kirkon ovellepäin katsomaan, niin hän oli nähnyt pojan olevan siellä, ja nauravan ja vilkuttavan, kunnes oli kadonnut.
Mielestäni aivan ihana uni :'( :'( :'( Jos kerran poikamme todella tietää kuka hänen äitinsä on, niin kyllä minä haluaisin tuohon listaan vaihtaa että haaveilemme kakkosesta. Minä kun olen murehtinut että tietäähän poikamme varmasti ketkä hänen vanhempansa ovat, vaikka hän ei ehtinyt meitä näkemään, mutta sylissä kyllä olemaan....
Toivon todellakin että ette pidä mua ihan tyhmänä ääliönä joka on kadottanut loputkin aivonrippeet sinne Turkkiin
vaan ymmärrätte tätä edes jotenkin.. :ashamed: nesimmäiseksi lämmin kiitos kaikille tervetulo toivotuksista, :hug:
Repa:Puhuit melkein kun minun suulla.. tai puit ehkä minun ajatukset sanoiksi. Siis tuntuu että tämä suru on jotain aivan kamalaa mutta kuitenkin on jo haave siitä pikkuisesta tulevaisuudessa.. joka taas meinaa saada tuntemaan itsensä syylliseksi ja itsekkääksi kun jo nyt moista ajattelee.. Mutta tuntuu että se pieni haave pitää kuitenkin pinnalla ja vie tämän vaiheen yli kun on mitä odottaa ja toivoa.
Pelottaa: Oi, miten likuttavan unen siskosi nähnyt :'(
Anteekis jos kyselen mutta minkä ikäinen pieni poikanne oli kun hänet menetitte? :hug:
nyt pojan ja miehen kans ulos kun aurinkokin näyttäytyy. vähän virkistää tuo ulkoilu ja pihalla touhuaminen.
Repa:Puhuit melkein kun minun suulla.. tai puit ehkä minun ajatukset sanoiksi. Siis tuntuu että tämä suru on jotain aivan kamalaa mutta kuitenkin on jo haave siitä pikkuisesta tulevaisuudessa.. joka taas meinaa saada tuntemaan itsensä syylliseksi ja itsekkääksi kun jo nyt moista ajattelee.. Mutta tuntuu että se pieni haave pitää kuitenkin pinnalla ja vie tämän vaiheen yli kun on mitä odottaa ja toivoa.
Pelottaa: Oi, miten likuttavan unen siskosi nähnyt :'(
Anteekis jos kyselen mutta minkä ikäinen pieni poikanne oli kun hänet menetitte? :hug:
nyt pojan ja miehen kans ulos kun aurinkokin näyttäytyy. vähän virkistää tuo ulkoilu ja pihalla touhuaminen.
Viikonloppu vierähti taas vauhdilla ja nettipimennossa. Olipa taas sivuja ehtinyt tulla parissa päivässä... Mutta mitä uutisia! =) Wau! Paljon onnea sekä Äiteelle että beccylle!!! Oottakaapa vaan niin kyllä ne haamut siitä vahvistuu! Onnea teille molemmille matkaan!
Ja marleenalle onnea kosinnasta! Voin vaan kuvitella, millaisilla onnen kukkuloilla sitä on viikonloppu vietetty. Jospa tuo huuma toisi tullessaan positiivisia uutisia toisellakin saralla +++++++!
Epskepsille paljon onnea työhaastatteluun! Yhdyn muihin kanssasisariin - olet vain oma ihana itsesi ja paikka on sinun! Plussatuulia myös puhaltelen sinne suuntaan - niin ahkerasti olette sen eteen tehneet "töitä"
Lämmin tervetulo-toivotus uusille tulokkaille (Danjuska, Tuulenpuuska, margherita ) ja pahoitteluni km:n johdosta! :hug: Tiedän ja tunnen tuskanne, myös itselläni huomattiin vasta nt-ultrassa viikolla 12 että pikkuisemme olikin kuollut jo muutamia viikkoja sitten. Mitenkään en halua vähätellä alkuraskauden keskenmenoa mutta itse olen ajatellut/kuvitellut, että jotenkin olisin sen kestänyt/sulattanut paremmin. Mutta toisaalta helppohan se on nyt niin sanoa mutta näillä korteilla pelataan mitkä on annettu.
Eliisalle paljon voimia ja :hug: . Toivottavasti asiat selviää siellä lääkärissä! Toivotaan, että kaikki olisi kunnossa!
Pelottaa, tervetuloa takaisin tänne pohjoisen harmaaseen ja kylmään arkeen! Oli kiva kuulla, että teillä oli onnistunut matka!
Oma napa on menossa huomenna sinne arvauskeskuksen jälkitarkastukseen. Mitään odotuksia ei käynnin suhteen ole mutta tuleepahan käytyä. Olin muuten aika ylpeä itsestäni viikonloppuna. Turussa järjestettiin Babyboom and kids messut, minne lupauduin menemään kummipoikani ja hänen äitinsä kanssa. Ei ollut aivan helppoa olla siellä miljoonan raskaana olevan naisen ja pikkuvauvojen ja lasten keskellä mutta selvisin hengissä ja ilman mitään kohtauksia. Pahalta tietysti välillä tuntui mutta... Mieskin ihanasti sanoi, että ei pidä huolia, seuraavat vauvamessut on sitten mulle/meille! Niin täytyy toivoa ja uskoa. Ovista odottelen tämän viikon loppupuolelle. Odotuksia ei asian suhteen sen kummemmin ole. En nimittäin usko, että niin helpolla tärppäisi. En tosin uskonut sitä tuon ensimmäisen plussankaan kohdalla, mikä tärppäsi ensimmäisestä yrityskierrosta. Mutta jotenkin kun on noita tilastoja on lukenut ja tietää, miten pienet prosentuaaliset todennäköisyydet raskautumiseen on niin ei hirveesti jaksa yltiöoptimistiseksi ryhtyä. Tjot-asenteelle yritän mennä niin pitkälle kuin suinkin sillä en halua alkaa stressata tikuttamisella yms. Ainakin tähän mennessä olen oviksen tunnistanut ja toivon niin olevan jatkossakin, ettei homma mene ihan pakkopullaksi. Enemmän pelkään sitä miehen osalta. Nyt hän on ihanan aktiivisesti mukana mutta eipä varmaan sitten kun olen tikkujen ja kellojen kanssa sänkyyn usuttamassa. Mut katellaan, miten menee. Tän kierron suhteen ei ole odotuksia mutta toiveitahan saa aina olla. =)
Ja marleenalle onnea kosinnasta! Voin vaan kuvitella, millaisilla onnen kukkuloilla sitä on viikonloppu vietetty. Jospa tuo huuma toisi tullessaan positiivisia uutisia toisellakin saralla +++++++!
Epskepsille paljon onnea työhaastatteluun! Yhdyn muihin kanssasisariin - olet vain oma ihana itsesi ja paikka on sinun! Plussatuulia myös puhaltelen sinne suuntaan - niin ahkerasti olette sen eteen tehneet "töitä"
Lämmin tervetulo-toivotus uusille tulokkaille (Danjuska, Tuulenpuuska, margherita ) ja pahoitteluni km:n johdosta! :hug: Tiedän ja tunnen tuskanne, myös itselläni huomattiin vasta nt-ultrassa viikolla 12 että pikkuisemme olikin kuollut jo muutamia viikkoja sitten. Mitenkään en halua vähätellä alkuraskauden keskenmenoa mutta itse olen ajatellut/kuvitellut, että jotenkin olisin sen kestänyt/sulattanut paremmin. Mutta toisaalta helppohan se on nyt niin sanoa mutta näillä korteilla pelataan mitkä on annettu.
Eliisalle paljon voimia ja :hug: . Toivottavasti asiat selviää siellä lääkärissä! Toivotaan, että kaikki olisi kunnossa!
Pelottaa, tervetuloa takaisin tänne pohjoisen harmaaseen ja kylmään arkeen! Oli kiva kuulla, että teillä oli onnistunut matka!
Oma napa on menossa huomenna sinne arvauskeskuksen jälkitarkastukseen. Mitään odotuksia ei käynnin suhteen ole mutta tuleepahan käytyä. Olin muuten aika ylpeä itsestäni viikonloppuna. Turussa järjestettiin Babyboom and kids messut, minne lupauduin menemään kummipoikani ja hänen äitinsä kanssa. Ei ollut aivan helppoa olla siellä miljoonan raskaana olevan naisen ja pikkuvauvojen ja lasten keskellä mutta selvisin hengissä ja ilman mitään kohtauksia. Pahalta tietysti välillä tuntui mutta... Mieskin ihanasti sanoi, että ei pidä huolia, seuraavat vauvamessut on sitten mulle/meille! Niin täytyy toivoa ja uskoa. Ovista odottelen tämän viikon loppupuolelle. Odotuksia ei asian suhteen sen kummemmin ole. En nimittäin usko, että niin helpolla tärppäisi. En tosin uskonut sitä tuon ensimmäisen plussankaan kohdalla, mikä tärppäsi ensimmäisestä yrityskierrosta. Mutta jotenkin kun on noita tilastoja on lukenut ja tietää, miten pienet prosentuaaliset todennäköisyydet raskautumiseen on niin ei hirveesti jaksa yltiöoptimistiseksi ryhtyä. Tjot-asenteelle yritän mennä niin pitkälle kuin suinkin sillä en halua alkaa stressata tikuttamisella yms. Ainakin tähän mennessä olen oviksen tunnistanut ja toivon niin olevan jatkossakin, ettei homma mene ihan pakkopullaksi. Enemmän pelkään sitä miehen osalta. Nyt hän on ihanan aktiivisesti mukana mutta eipä varmaan sitten kun olen tikkujen ja kellojen kanssa sänkyyn usuttamassa.
Mut katellaan, miten menee. Tän kierron suhteen ei ole odotuksia mutta toiveitahan saa aina olla. =)Heipä hei, margherita ja Danjuska, ja lämmin osanotto myös minun puolestani. :hug: Vastikään saman tilanteen (ultra, lääkäri kertoo että vauvanalku ei enää elä) kokeneena osaan kuvitella teidän surun ja tuskan, siinä tipahtaa korkealta ja kovaa. :'( Samaa mieltä, että saikkua kannattaa hakee jos siltä tuntuu, ehtii sinne töihin kyllä. On se muuten kumma että km:sta saa vain pari päivää sairaslomaa, minäkin oikeen anelin lääkäriltä enemmän toka kerralla, kun eka oli niin raskas kokemus, mutta ei. Käskettiin vaan soittaan sit lisää jos siltä tuntuu. Mutta kun koko ajan itketti niin ei kehannu ees soittaa mihinkään!! Pakko oli mennä töihin ja siellä pidättää itkuaan.
margherita, mun mielestä ei kannata murehtia sitä mahdollista raskautumista. Jotkut lääkärit jopa "antavat luvan" yrittää uutta raskautta heti. On paljon lääkäristä kiinni millaiset ohjeet antaa. Meille annettiin tosiaan kahdenlaista ohjetta, joku sanoi että ne yhdet menkat pitää oottaa, mut toinen sitte taas että ei tarvi ootella. Meillä myös keskeytynyt km vkolla 13, alkion koko vastasi viikkoa 7-8. Ja mulla myös luultiin eka tuulimunaks, mutta tarkemmassa ultrassa löytyi pieni kuollut alkio. Mulle tehtiin kaavinta, ja se onnistui hyvin. Pari päivää jälkivuotoa ja viikon verran tiputtelua. Tänäaamuna tein r-testin ihan koemielessä, ja oli onneksi negatiivinen. Ihan sen takia tein, kun ei olla ollenkaan varottu raskaaksitulemista, jos nyt ei olla kovasti yritettykään. Mut jos sattuu että saisinki plussan lähiaikoina niin onpahan välissä ollut negakin... taidan alitajuisesti toivoa että saisin heti plussan vaikka järki sanoo että parempi ois olla menkat välissä... voi mua, mut minkäs teet kun kuume on kova!
Joku onnellinen oli käynyt etelän auringossa kultansa kanssa, olen vähän kade. Kylmä on kun syksy saapui, olen kesäihminen...
Amiralla oli totisesti mieleenpainuva gynekokemus... Onneksi kaikki oli ok, että uutta vaan yrittämään hyvillä mielin.
Onko teille muuten lääkärit antaneet jälkitarkistusajan vai ootteko ite vaan varannu omalle gynelle? Mulle eivät sairaalassa puhuneet mitään jälkitarkastuksesta. Virtsanäyte vaan pitää viiä 5-6 viikkoa kaavinnasta, että sen raskaushormonin kattovat. En siis ole menossa jälkitarkastukseen ollenkaan, pitäisköhän??
margherita, mun mielestä ei kannata murehtia sitä mahdollista raskautumista. Jotkut lääkärit jopa "antavat luvan" yrittää uutta raskautta heti. On paljon lääkäristä kiinni millaiset ohjeet antaa. Meille annettiin tosiaan kahdenlaista ohjetta, joku sanoi että ne yhdet menkat pitää oottaa, mut toinen sitte taas että ei tarvi ootella. Meillä myös keskeytynyt km vkolla 13, alkion koko vastasi viikkoa 7-8. Ja mulla myös luultiin eka tuulimunaks, mutta tarkemmassa ultrassa löytyi pieni kuollut alkio. Mulle tehtiin kaavinta, ja se onnistui hyvin. Pari päivää jälkivuotoa ja viikon verran tiputtelua. Tänäaamuna tein r-testin ihan koemielessä, ja oli onneksi negatiivinen. Ihan sen takia tein, kun ei olla ollenkaan varottu raskaaksitulemista, jos nyt ei olla kovasti yritettykään. Mut jos sattuu että saisinki plussan lähiaikoina niin onpahan välissä ollut negakin... taidan alitajuisesti toivoa että saisin heti plussan vaikka järki sanoo että parempi ois olla menkat välissä... voi mua, mut minkäs teet kun kuume on kova!
Joku onnellinen oli käynyt etelän auringossa kultansa kanssa, olen vähän kade.
Kylmä on kun syksy saapui, olen kesäihminen... Amiralla oli totisesti mieleenpainuva gynekokemus...
Onneksi kaikki oli ok, että uutta vaan yrittämään hyvillä mielin.Onko teille muuten lääkärit antaneet jälkitarkistusajan vai ootteko ite vaan varannu omalle gynelle? Mulle eivät sairaalassa puhuneet mitään jälkitarkastuksesta. Virtsanäyte vaan pitää viiä 5-6 viikkoa kaavinnasta, että sen raskaushormonin kattovat. En siis ole menossa jälkitarkastukseen ollenkaan, pitäisköhän??
Hei kaikille! Palailen teillekin kertoilemaan viimeisimpiä kuulumisia. Kotiuduin juuri ultrasta ja siellähän masussa köllötteli sentin pituinen öttiäinen jonka sydän kiivaasti sykki. Kovasti olen ollut peloissani raskauden suhteen, oireet olleet paljon vähäisempiä kuin ennen. Mutta kyllä siellä elämää on! Nyt viilettelen seitemännessä taivaassa ja onnen kyyneleitä pukkaa. Huolehtimisen aion nyt jättää vähemmälle. No ainakin hetkeksi...
Plussakimppuja teille kaikille, ottakaa koppi ja tulkaa perässä!+++ :flower: +++ :flower: +++ :flower: +++ :flower: +++ :flower:
Puella 6+6
Plussakimppuja teille kaikille, ottakaa koppi ja tulkaa perässä!+++ :flower: +++ :flower: +++ :flower: +++ :flower: +++ :flower:
Puella 6+6
Pelottaa Tervetuloa takaisin tänne suomen lämpöön ja auringon paisteeseen Meinasi miullakin tulla vedet silmiin kun kuvittelin itseni sinun tilanteeseesi siellä ravintolassa...ei varmasti ollut helppoa,onneksi miehesi on vierelläsi tukena.Siskosi uni oli myös koskettava ja tulee varmaan itelleenkin jotenkin parempi olo kun tietää että toisella kaikki hyvin siellä jossain (toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan )Kyllä minäkin puhuisin itsestäni että toista yritämme jos olisin sijassasi.
Miikkis :hug: voimia sinulle...toivottavasti kipu helpottaa...anteeksi en löydä juuri nyt oikeita sanoja :ashamed:
Risukasa onnea huomiseen ja onnea oviksen metsästykseen.
Tuulenpuuska miullekkaan ei sen kummemmin jälkitarkastuksesta mitään sanottu joten kävin omalla lääkärillä joka teki sisätutkimuksen ja verikokeesta tarkistivat hormoonit.
Puella Kiva kun kävit meitä moikkaamassa ja onnea hyvistä ultra kuulumisesta.
=)
Meinasi miullakin tulla vedet silmiin kun kuvittelin itseni sinun tilanteeseesi siellä ravintolassa...ei varmasti ollut helppoa,onneksi miehesi on vierelläsi tukena.Siskosi uni oli myös koskettava ja tulee varmaan itelleenkin jotenkin parempi olo kun tietää että toisella kaikki hyvin siellä jossain (toivottavasti ymmärrät mitä tarkoitan )Kyllä minäkin puhuisin itsestäni että toista yritämme jos olisin sijassasi.Miikkis :hug: voimia sinulle...toivottavasti kipu helpottaa...anteeksi en löydä juuri nyt oikeita sanoja :ashamed:
Risukasa onnea huomiseen ja onnea oviksen metsästykseen.
Tuulenpuuska miullekkaan ei sen kummemmin jälkitarkastuksesta mitään sanottu joten kävin omalla lääkärillä joka teki sisätutkimuksen ja verikokeesta tarkistivat hormoonit.
Puella Kiva kun kävit meitä moikkaamassa ja onnea hyvistä ultra kuulumisesta.
=)
Heippa kaikille!!Sain vinkkiä että täällä olisi ihanaa porukkaa ja samassa tilnteessa olleita, joten täällä ilmoittautuu yksi kohta toiveileva, pari viikkoa sitten tuulimunan kokenut rouva. Ekassa ultrassa 12+2 ei löytynytkään elämää, mutta jotenkin sen aavistin, asennoiduin siihen, mutta kyllä siihen muutama päivä meni että pystyi ajattelemaan jotain muutakin....mulla vaan ei ollut sellainen olo että olisin raskaana, mutta en kumminkaan varhaisessa vaiheessa mennyt ultraan....ihmettelen vaan nyt että miksi...? Mä yritin saada n. rv8 aikaa ultraan, mutta kaikki yksityiset olivat kovin varattuja, ja seuraava aika olisi mennyt samoihin aikoihin kun kunnan ultra oli. Nyt alkaa elämä taas voittamaan, ja osaan nauttia taas pienimmistäkin asioista =)
Mullakin on vaan mielessä kysymyksiä, ja te varmasti osaatte vastata tai ainakin kertoa mielipiteenne! Riittääkö jälkitarkastuksena pelkkä verikoe? Mulla on jotenkin sellanen tunne etten ole vuotanut ihan kaikkea pois, tai vuosin vaan yhden illan, silloin kun lääkkeillä tyhjennettiin, eikös sitä pidä muutama päivä vuotaa että kaikki tulee ulos? Vai vuotaako tuulimunassa vähemmän, kun ei siellä alkiota ole ollutkaan? Oletteko käyneet joka tapauksessa yksityisellä ultrassa, vaikka teille onkin annettu ohjeeksi vaan verikokeet tms.? tälläistä olen pohtinut. Mun mielestä vuotokaan ei ollut kovin runsasta, tai no ehkä enemmän kun kuukautisvuoto ja muutama hyytymä tuli, mutta sitten ei enää mitään, tuhruili vaan puolitoista viikkoa. Mites muilla? Sitten toinen...eikö loput "tavarat" tule seuraavien kuukautisten yhteydessä ulos, vai voiko ne jäädä sisälle? Ja vielä kolmas kysymys....mulle myös sanottiin että yhdet menkat pitäisi tulla ennen kuin seuraavaa yritetään, niin kuinkahan nopeasti teille on menkat tullut lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen? eikö tämä ole ihan normaali kuukautiskierto, vain että nämä "kuukautiset" kestivät vaan päivän ja seuraavien pitäisi tulla n. 3 viikon päästä? Vai miten se nyt meneekään.... tälläisiä hölmöjä kyselen, mutta kun tämä on eka kerta ja mistään ei oikeen saa tietoa, te olette siinä enemmän "ammattilaisia" :ashamed:
Mutta tälläistä ekalla kerralla ja palailen taas!
Meitä on muuten aika paljon täällä että menee hetki kun teihin tutustuu =)
Niin ja itsestäni vielä että esikoista toiveillaan ja tuulimuna oli siis 8/07. Ikää 31 ja asustellaan mieheni ja koiran kanssa Nurmijärvellä.
Heippa :wave:
Mullakin on vaan mielessä kysymyksiä, ja te varmasti osaatte vastata tai ainakin kertoa mielipiteenne! Riittääkö jälkitarkastuksena pelkkä verikoe? Mulla on jotenkin sellanen tunne etten ole vuotanut ihan kaikkea pois, tai vuosin vaan yhden illan, silloin kun lääkkeillä tyhjennettiin, eikös sitä pidä muutama päivä vuotaa että kaikki tulee ulos? Vai vuotaako tuulimunassa vähemmän, kun ei siellä alkiota ole ollutkaan? Oletteko käyneet joka tapauksessa yksityisellä ultrassa, vaikka teille onkin annettu ohjeeksi vaan verikokeet tms.? tälläistä olen pohtinut. Mun mielestä vuotokaan ei ollut kovin runsasta, tai no ehkä enemmän kun kuukautisvuoto ja muutama hyytymä tuli, mutta sitten ei enää mitään, tuhruili vaan puolitoista viikkoa. Mites muilla? Sitten toinen...eikö loput "tavarat" tule seuraavien kuukautisten yhteydessä ulos, vai voiko ne jäädä sisälle? Ja vielä kolmas kysymys....mulle myös sanottiin että yhdet menkat pitäisi tulla ennen kuin seuraavaa yritetään, niin kuinkahan nopeasti teille on menkat tullut lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen? eikö tämä ole ihan normaali kuukautiskierto, vain että nämä "kuukautiset" kestivät vaan päivän ja seuraavien pitäisi tulla n. 3 viikon päästä? Vai miten se nyt meneekään....
tälläisiä hölmöjä kyselen, mutta kun tämä on eka kerta ja mistään ei oikeen saa tietoa, te olette siinä enemmän "ammattilaisia" :ashamed: Mutta tälläistä ekalla kerralla ja palailen taas!
Meitä on muuten aika paljon täällä että menee hetki kun teihin tutustuu =)
Niin ja itsestäni vielä että esikoista toiveillaan ja tuulimuna oli siis 8/07. Ikää 31 ja asustellaan mieheni ja koiran kanssa Nurmijärvellä.
Heippa :wave: