KÖ, ei ollut läpmöä. Vain 36.2
JJ-t, nega :hug: toivottavati uusi kerto toisi muita uutisia :flower:
Se kuori avattiin. Lääkärilatinaa oli jokseenkin runsain mitoin. Osa uutisista oli sellaisia, mitä osasimme jo odottaa, osa sellaisia, miksi kirje lähetettiin kotiin, eikä odoteltu jälkitarkastukseen asti. Pikkuisesta löytyi anenkefaly (aivottomuus), spina bifida selkäydinjohteen alkupäässä (selkäydin kohju), rakenteellisia poikkeavuuksia luustossa ja koko kehossa, virtsatiehyeiden puuttuminen, sisäelinten vajaa kehittyneisyys, vatsaontelossa nestekertymää 90ml, (joka vastaisi normaalikokoisella aikuisella noin 20 litraa). XY kromosomit, eli poika todellakin oli. Pahin uutinen oli se, että pienestä on löytynyt myös kromosomi muutos, joka ei ole kovin yleinen. Se on patologin mukaan mahdollisesti auheuttanut kehon muut muutokset. Tästä syystä paperit tuli kotiin ja meidät, minut, mieheni ja yhteinen tyttäremme kutsuttiin verikokeisiin lisätutkimuksia varten. Jos kromosomimutaatio tulee minun puolelta, kutsutaan myös neljä muuta lasta tutkittavaksi. Tämä ei ole pakollista, mutta jos haluamme turvata uuden mahdollisen raskauden, olisi siitä hyvä tietää paremmin. Kirjeessä oli myös varattuna puhelinaika lääkärille tälle aamulle, joten olen ihan hyvilläni, että posti kerrankin tui ajoissa.
Meille esitettiin myös pyyntö luovuttaa pikkuinen patologianlaitokselle tutkimuksiin joiden kesto ei ole tiedossa. Järjellä ajateltuna on pikkuinen sinne luovutettava. Jos pikkuisestamme löytyneistä tuloksista on hyötyä jollekkin toiselle tai laajemmalle tutkimukselle tai vain meille itsellemme, ei hänen lyhyt masumatkansa ollut todellakaan turha.
Siinä kirjeessä oli myös mukana omiakin verikoetuloksia ja veren folaatti pitoisuus (foolohappo) oli todella alhainen. Se on kuulemma yleistä anenkefalia raskauden aikana että jälkeen. Jos vielä raksaaksi tulen tai jo ennenkin sitä, minun pitää syödä foolihappoa noin 20 kerainen määrä normaaliin nähden ja lisänä oikeassa suhteessa B-12 vitamiinia tämän imeytymisen takia. Eli mikään normi vitamiini ei oikein auta. Foolihappo mega annoksina on ainut keino, millä saattaa olla suotuisia vaikutuksia ehkäistä selkäydinhalkiota, joka aiheuttaa myös anenkefalian. Mitään takeita ei siltikään asiasta ole, mutta tiede on tuota jo tutkinut ja näin todennut.
Liikaa foolihappoa ei voi elimistöön varastoitua, koska se on vesiliukoinen. Kaksikuukautta kuulemma menee, kun elimistön foolihappovarastot täyttyvät, joten arvannette, jotta tämä äitee kävi aamusta apteekissa. Tarvitsen tuon lisän jo itsenikin takia. Foolihappovaje elimistössä aiheuttaa kuulemma kaikenlaisia vaivoja. Ihon kutinaa, kiristymistä, vatsa vaivoja, rankkoja kuukautiskipuja, jopa PMS oireet lievuttyvät, kun foolihappotasapaino on kohdallaan. Näitä asioita kävin tänään lääkärin kans puhelimessa, kun siinä kirjeessä oli myös sovittu puhelinaika tälle päivää. Onneks ehti posti tällä kertaa tulla ajoissa.
Normaaleissa seerumiseuloissa ei tätä virhettä edes havaita, oska sitä ei tutkita. Jos vielä alan odottamaan, pääsen laajempiin tutkimuksiin. ihan alkuun jo katotaan veren folaattipitoisuus, joka laskee rajusti foolihappolisästäkin huolimatta, jos on uusi anenkefalia raskaus kyseessä tai muu jossa selkäydinkohjun vaara. Istukkanäyte otetaan jos haluan ja ultrataan useammin. Samoin on lapsivesipunktio vain puhelinsoiton päässä, jos niin haluan. Ainakin tuntuu siinä mielessä "turvalliselta" että pääsee kaikkin mahdollisiin tutkimuksiin. Veressä näkyy lääkärin mukaan muitakin muutoksia, joita ei yleensä tutkita, mutta osataan yhdistää samansukuisiin sairauksiin kuin anenkefalia. Ne on vaan niin harvinaisia, että rutiininomaisesti niitä ei seulota. Eli tutkimusten puoleen mahdollisesa uudessa raskudessa ei ole hätää. Neuvolaankin on ovi auki aina kuin siltä tuntuu.
Tässä nyt tuli omanapa vuodatusta oikein riittämiin, joten pahoitelut siitä. Jonnekkin tämä kuitenkin piti purkaa. Olo on vähän tyhmä. Vähän kuin olis matto vedetty jalkojen alta. Turha kai tässä on toivoa heittää, ennen kuin ne verikoetulokset tulevat. Toivon todellakin tällä kertaa patologin epäilyn olevan väärä. Tuntuu niin kamalalta ajatus 1/4 suhteesta saada terve lapsi joka ei ole edes kantaja. Tai vielä pahempaa, tämä tulisi samassa suhteessa toistumaan.
Mieleen vain tuli, missä käydä muistelemassa pienokaista. Uurnalehtoon emme häntä ole saaneet ja tuskin vielä pitkiin aikoihin, jos koskaan. Meillä ei ole paikkaa, minne viedä kynttiää, ei paikaa, jossa tiedämme hänen lepäävän ikiuntaan. Se ois ollu vaan meille tärkeä juttu. Olisi saanut asian tietyllä tavalla päätökseen. Kulkeehan pieni sydämessä aina mukana. Kynttilä palaa vielä päivittäin pienen muistoksi. Kaippa tämä tästä taas jotenkin etenee. Jälkitarkastukseen mennessä pitäisi verikoevastauksetkin tulla. Sit ollaan taas viisaampia.
Mut nyt lumitöihin, mukvasti onkin pyryttänyt taas pihan täyteen
:wave:
