meillä on paketissa duplon iso junarata ja pari kirjaa. Duploja tulee lahjaksi ainakin se iso eläintarha, joku pienempi pakkaus, asema tuohon junarataan, lp:n merirosvolaiva ja muita en sitten tiedäkkään. Etukäteen on saanut talvihaalarinsa tädiltäni jo syyskuulla.
Minä kans olen aika helppo kaupoissa ostaan Väinämöiselle, en niin leluja, mutta kirjat on kyllä heikkous, nii ja pelit. Onneksi ei vielä ole sillai peli ikäinen, et olen saanut pidettyä itseni kurissa lautapelejä katsellessani. Tosin kivoja pelejä vastaan tullessa olen ostanut niitä miehelle lahjoiksi vuosien varrella. On sitten mukavaa ajanvietettä tulevaisuudessa mökillä iltaisin
Pinniksestä oli kyselyä, meillä siinä nukutaan vielä varmaankin ensi kesään ainakin. Keskimmäinen laita on tosin poissa pelistä ollut jo pian vuoden. On niin syvä sänky tai minä vaan lyhyt, et en pystynyt laskeen Väinämöistä nukkuvana sänkyyn, en myöskään ylettänyt varvistamatta silittään poikaa. Nyt sänky on minun vieressä ja pääsee siitä meidän viereen helposti aamulla, kun herää. Tänään sitten oksensi minun päälle ja sänkyyn minun puolelle, kun tuli kauhea yskänpuuska, mentiin sitten sohvalle lojuun puoli makuulle tai istuallaan, miten vain. Siinä meni tunnin verran et kohtaus laantu ja siihen molemmat olimme nukahtaneet. Et ei sitten niin hyvä juttu aina ole tuo viereen tulokaan aamuisin..
Mites te naiset olette muuttuneet lapsen/lapset saatuanne? Itse huomaan itsekkyyden jääneen siis sellaisen, et ennen omaa lasta ihmettelin, kun ystäväni pisti aina kaikissa hankinnoissa lapset omien tarpeiden edelle, siis lähinnä oli kyse vaattehankinnoista. Lapset sai kaikki merkkivaatteet mitä vaan oli tarjolla ja ystäväni kulki suurinpiirtein appensa vanhoissa vaatteissa. Nyt huomaan aika samaa itsessäni, toki itselleni ostan vaatteita, mutta ostan todella paljon halvempia mitä ennen ja monesta muusta entisestä välttämättömyydestä tinkaan. Laitan ne rovot mielummin lapsen vaatteisiin tai vaikka niihin kirjoihin. Ja muutenkin ajautus on, et vain parasta meidän murulle!
En tarkoita et tarvii olla merkki tms. juttuja, mutta mitä itse kukin parhaana pitää, läheisyyttä, huomiota jne. niin ja kivoja juttuja mistä itse pidän niin hankin.
Eilen oli poika sitten ekaa kertaa hoidossa, vaikka kuinka lupasin äidilleni et saa sitten hyvin pian vauvan hoitoon, niin eilen oli ensimmäisen kerran vasta ja sekin ihan harkitsematta etukäteen. Ei vaan poika suostunut lähteen mummin ja vaarin luota mihinkään, kun lähdön hetki tuli, tuli vaan antaan meille halit ja suukot ja sanoi iloisesti :wave: kysyttiin sitten, et voiko jäädä hetkeksi et viedään vaan minun pappani kotiinsa ja tullaan sitten hakeen poikaa. Tokihan se sopi ja uudestaan, kun tulin niin ei vieläkään olis lähtenyt, oli niin kivaa mummilassa. Et kai vois alkaa jättään ihan pidemmäksikin aikaa, et voitais käydä syömässä ja vaik leffassa. Mehän ei ole yhdessä kaksin oltu missään pojan synnyttyä ja minä en ole ollut erossa tuntia pidempää Väinämöisestä. Nyt on selkeesti kummankin napanuora siinä vaiheessa, et aika on kypsä pienelle erolle. Miehelle eilinen oli aika pahapala. Oli kokoajan soittamassa et miten menee ja me oltiin poissa ehkä just puolituntia!! Minä nautin vaan olemisesta autossa..
Juu, mutta ei nyt muuta tällä kertaa, huomenna on sitten se neuvola meilläkin, yritän niitä mittoja laitta illemmalla sitten.
:wave: