Ketään hoidoissa PKKS:ssä!!!

Lisäkysymys: Käytetäänkö inseminaatioitten jälkeen limakalvolle jotain hoitoa, jos hedelmöityshetkellä tilanne on vähän niin ja näin? Luget mulle tulee joka tapauksessa loppukiertoon paikallisesti käytettynä.

 

Macy, toivottavasti nyt saat miehesi mukaan tähän . Varsinkin kun lääkkeetkin on joka tapauksessa, niin ei siinä inseminaatiossa mitään ainakaan menetä ja tosiaan kaikki "yhtymispaineet" ois ainaki poissa. Ja noin avuliaasti vielä oisit helpottamassa toimitusta! Meille oli hoitojen alussa oikeesti helpotus, kun ei tarvinnut pakolla vääntää tiettyinä päivinä. Nyt tauolla on taas mukavaa toisaalta, kun saa taas puuhastella silloin kun huvittaa .

Niin, en tiedä, olisiko tuo kiertely vähän sellaista taktiikkaa, että halutaan pitää kuitenkin toivoa yllä, ettei ihan masennuttaisi täysin. Mie luulen, että E meillekin sanoi viimeisessä inssissä sen surkean onnistumisprosentin vain siksi, että me ei enää lähdettäis siihen 4. inssiin, kun sitä kyselin niin ahkerasti. Että sit oli vähän niinku pakko sanoa, että ei kuormitettas itteemme enää turhaan noilla. Itse asiassa Päivi sanoi miulle viime torstain keskustelussa, että minun pitäisi antaa taakkaani enemmän henkilökunnan kannettavaksi, sitä varten he siellä ovat. Eikä niin paljon murehtia etukäteen kaikkea. Että pitäis luottaa heihin, että kyllä ne tietää mitä tekee ja kaikillahan on sama päämäärä: saada meille raskaus alkamaan. Ehkä meidän kaikkien pitäisi ainakin yrittää noudattaa tuota neuvoa

Lisäkysymykseen: Miulla ei ollu ekassa inssissä edes lugeja, se tehtiin ihan täysin luomukiertoon. Tokassa ja kolmannessa sit oli. Mutta mulla ei olekaan ainakaan tähän asti ollut ongelmaa tuon limiksen paksuuden kanssa, vaan se on inssissä näyttänyt aina "oikein hyvältä". Mittoja en kyllä tiedä.

 

Macy gray, minäki toivon et se siun miehes suostuu. Kuitenki hällä se kaikkein "helpoin" osuus sinuun verrattuna, koska sinä ne lääkkeet joudut syömään ja ottamaan ja kärsimään hormoonihuuruista . Mut mitä ikinä päätätettäkään, toivon että se on teidän yhteinen päätös .Mulla kans inssien yhteydessä ollu vain luget.
LMLB, Mulla laastarit jatkuu viel tän viikon. Ens viikolla rupeen jo kyl vähentämään lääkitystä, tai lopettelemaan jos kropassa siltä tuntuu. Tiedän kyl jo aikasemmi jos menkat on alkamassa, turhaan en pitkitä lääkkeitten syöntiä. Pari finniä mullaki napsahatanu naamaan, samaan kohtaan kuin muissaki kierroissa. Ja suolasta tekee koko ajan mieli, nälättää siis eli mulla taitaa se tarkoittaa sitä et menkat alkaa ens viikolla. Montako laastaria laitat? Mulla on 2x50. Aika paketin oot saanu, ku mie en saanu kuin kaks pkt joissa yhdessä on se 8 kpl.
Mieki heti siirtojen jälkeen oon kyselly jo seuraavista kerroista, mut aika hiljasia ne on ollu kans ääneen suunnittelemaan tulevaa. Haluavat uskoa aina siihen siirtoon ja pitää toivoa yllä. Mut jotenki ite on vaistonnu ja miettiny itsekseen ku siirron jälkeen housuja on vetäny ylös et ei se tähän jääny, kuukauden päästä nähdään taas...

 

londi Mun laastarit on 100mg x 1 ja kolmenpäivän välein siis.. eli käytännössä sama määrä...
Mulla on kans kauhee suolasen nälkä kokoajan!! ei oo ollu vielä ikinä aiemmin tällästä oiretta , mut ekaa kertaa on nuo zumet/laastarit niin veikkaan et voisko olla niistä johtuvaa.. menkkojen aikaan kääntyy aina enemmän makean puolelle nuo mieliteot

Aika menee kyllä taas matelemalla..... huh huh.. mitenköhän pian sen kiinnittymisen pitäs tapahtuu näissä PASseissa..? En kyllä usko et sellasta ihmettä tapahtuu, mut ihan mielenkiinnosta kyselen kun siis toikin siirretty oli nyt 5-soluinen jne.. ja en oikein oo perillä vieläkään tästä tapahtumasarjasta...

 

Mies ei ole valmis inssiin. :kieh: Asiasta kun ei olla hoksattu puhua, niin tuli aika äkkiä tämä tilanne. Soittelin kuitenkin polille ja kätilö siellä sanoi, että kotikonstein olisi meidän tapauksessa suunnilleen yhtä hyvät mahdollisuudet. Juttelen vielä E:n kanssa huomenna ihan syksyä silmällä pitäen, jos mies ei aamuun mennessä muuta mieltään. Sanoin kyllä, että minun mielestäni pallon pitäisi olla minulla, koska minua lääkitään ja miehen osalta muuttuu oikeastaan vain se mihin spermansa suuntaa. Olen kuitenkin ihan rauhallisin mielin ja luotan siihen, että raskaus alkaa yhdynnästäkin, jos on alkaakseen tästä kierrosta. Itsekään en inseminaatioon ihan valmis ole vaikka ei minulla mitään sitä vastaankaan ole. Se kynnyksen yli pääseminen tosin saattaisi olla vain lääkärin kanssa käytyä keskustelua vaille, joten sikäli miehen kansta harmittaa. Toivoisin pallon olevan minulla.

 

londillekin hurjat tsempitykset! On teillä LMLB kanssa aika arsenaali tossa pas:ssa. Toivon kyllä että kaikilla nyt onnistuis! Mutta sananvoima ei taida auttaa näissä asioissa, valitettavasti : / Ei voi kuin tsempata ja koittaa "elää mukana"
Jospa tuo teidän suolaisen himo oiskin jokin yhdistävä tekijä ja kertoiskin jotain?

Macy Harmi ettei miehesi ole vielä samaa mieltä hoitojen etenemisestä :| Varmaan miehellesi vaikea paikka ajatuksen tasolla tuo inssi? Olisko miehesi kannalta helpottavampaa jos hän pystyisi tulemaan mukaan polikäynnille ja yhdessä sitten lääkärin kanssa keskustelisi? Miten muuten meni tämänpäiväinen käynti? Toivottavasti löydätte yhteisen ratkaisun, kesä aikaa miettiä jatkoa, jos nyt ei vielä ratkaisua ole. Tsemppiä sinullekin!!

Rowan Tuo on ihan hyvä neuvo minkä sait, pitäis koittaa aina muistaa se itekin

 

Melargia > Miehelle on korkean kynnyksen takana sellaiset hoidot, joissa hedelmöitys ei tapahdu yhdynnässä. Muistutin häntä tänään siitä, että pesulla ja inseminaatiolla hoidetaan minua ja minun ongelmaani osana lääkehoitoa. E sanoi onnistumismahdollisuuden olevan jopa tuplat ajoitettuun yhdyntään verrattuna. Prosentuaalisesti luku ei tosin ollut kovinkaan suuri vaan noin 20%. Se on kuitenkin 1/5, kun kotihommilla mahdollisuus on 1/10. Mies ei ollut innostunut aiheesta keskustelemaan, joten kerroin kuulumiset sekä faktat ja jätin miettimään asiaa. Polille hän ei kanssani voi tulla, koska on työreissullaan tällä hetkellä ja perjantaina on pakollinen konttoripäivä. Perjantaina aamusta voisi ehkä soitella kyllä polille, mutta piinallista olisi venyttää päätöstä siihen asti.

Limakalvo näytti tänään jopa erinomaiselta ja folli oli kasvanut mukavasti. Tänään vielä pistän Fostimonia ja huomenna on sitten Pregnylin vuoro. Ajat on varattuna perjantaille, mutta ne perutaan tarvittaessa. Itse koen olevani inseminaatioon valmis ja e:n mielestä se kannattaisi tehdä, joten toivottavasti mies näyttää huomenna vihreää valoa. Ainakin hän lupasi miettiä asiaa. Olen tällä hetkellä aika turhautunut, sillä on epämiellyttävää olla epätietoisuudessa ja odotella mihin ratkaisuun mies päätyy. Taatusti harmittelen ja mietin olisiko onnistunut inssillä, jos emme tilaisuutta käytä enkä kotikonstein raskaudu. E kehoitti heiluttelemaan peittoja vielä inssin jälkeen, joten koitin silläkin miestä motivoida.

Rowan79 > Juurikin tuo henkilökuntaan luottaminen on asia, joka minua rohkaisi taipumaan inssin puolelle. Eivät he sitä ehdottaisi, jos se ei mahdollisuuksia parantaisi ja olihan heillä ihan lukujakin antaa. Jalat maassa tietenkin hoitoon lähden, jos mies suostuu. Eihän se onnistumista takaa, mutta ainakin voin sitten hyvillä mielin odotella kesätauon ajan hoitojen jatkumista.

 

LMLB ja londi mulle tuli ihan sama mieleen kuin Melargiallekin, että entäs jos tuo teidän suolasenkaipuu oliskin sellainen yhdistävä tekijä ja jotain positiivista siellä teidän masuissa oiskin meneillään! =) Eikös teillä tule huomenna viikko siirroista täyteen? Huh, puolessa välissä piinailuja siis, vai joko te voitte aiemminki testailla, kun nehän on kuitenkin olleet jo monisoluisia alkioita? Mie en tiiä mitään noista PAS-kiinnittymisistä enkä muutenkaan noihin liittyvistä jutuista vielä. :ashamed:

Macy, hienoa, että ainakin siun tilanne ois nyt hyvin otollinen hedelmöitymiselle! =) Voi kun jotenkin miehesikin nyt suostuisi. Vaikka niinhän se on, että kun tässä on yhteisestä asiasta kyse, sen pitäisi olla yhteinen päätös. Suosittelen todellakiin, että jos miehesi vaan joskus pääsee mukaan polille, niin ehdottomasti kannattaa. Se tuo enemmän sitä tunnetta, että tässä ollaan yhdessä ja tosiaan mies voisi kuunnella paremmin vaikka lääkäriä sitten. En ollut ihan varma, että uskallanko kiirjoittaa seuraavaa, mutta... ootko siltä kannalta miehesi kanssa jutellut, että eihän tämä teidän nykyinenkään tilanne enää aivan luonnollinen ole? Kun kuitenkin siulle menee lääkitykset, niin ei ole enää kysymys pelkästään luonnollisesta raskautumisesta, jolloin kehon omat hormonit hoitavat homman ja molempien solut toimivat niinkuin pitää. Toivottavasti en nyt loukannut tällä, en tiedä miten oisin asian esittänyt ettet vaan ymmärrä väärin. Että ei se luonnollisuus ole pelkästään sitä, että miehen osuus menee perinteisellä tavalla. Toisaalta, jos miehesi on vielä vähän vastaan avustettua raskautumista, niin kannattaako tuotakaan sanoa, ettei vaan sano, että lääkkeetkin pois... Vaikka en kyllä usko, että noin suhtautuisi. Vai joko teillä on saatu ratkaisu tähän? On kyllä tosi rankkaa varmasti, kun muutenkin stressaavan asian päälle pitää vielä nyt miettiä tuollaisia juttuja. Kovasti jaksuja! :hug:

 

Ei, arvon naiset, ei . minun suolanen nälkä tarkoittaa viikon päästä alkavia menkkoja! On ollu näin aina ja tulevaisuudessa !! Tulen sit ens viikolla kirjoittelemaan et mitä minä sanoin !

LMLB En tiedä miekään tuosta kiinnittymis jutuista paljoa tiedä, mut joskus joku taisi sanoa et pas siirrosta parin päivän sisällä, korjatkaa jos väärässä. Toivotaan et siun oireet tarkottas parempaa =).

Macy, voit sanoa sille miehelles et asiassa ei ole mitään epänormaalia hänen osaltaan. Meidänki palstalla varmaan jokaisen mies on tehnyt osuutensa, häpeilemättä. Neuvoja taitaa tulla nyt joka tuutista, mut ed toivon ettei siun osuus mene hukkaan miehes kieltäytymisen takia. Miun ukko jos sanois noin kaiken syömäni lääkemäärän jälkeen niin sais ukkokulta kuulla kunniansa! Toivottavasti miekään en loukkaa sinua, teitä, näin hanakasti ottamalla kantaa asiaanne jonka kuitenki päätätte yhdessä, toivottavasti yhteisymmärryksessä :hug:

 

Rowan79 > Niin, eihän tämä lääkeavusteinenkaan luonnollista ole. Terolutitkin tuossa aikaisemmin oli kolmen kierron verran ja sen jälkeen tovi luomuiltiin. Miehelle sopii kyllä lääkkeiden käyttö, mutta hän haluaisi raskauden alkavan petipuuhista. Ehkä se sperman pesu on myös kova paikka vaikka hänessä ei vikaa olekaan. Sperma oli siis tutkittaessa jopa keskimääräistä parempilaatuista. Sitäkin olen miettinyt onko minun limoissani tapahtunut hormonihäikkien mukana muutosta, joka haittaa raskautumista. Kemiallisia ja varhainen km kun on ollut, niin on vähän ristiriitaista. Voihan se simppojen laatuun vaikuttaa samoin kuin jotkut liukkarit. Meillä on kyllä käytössä hieronnassakin simppaystävällinen öljy, jos johtaakin petipuuhiin. Nyt tosin eksyin jo aiheesta aika kauas.

Miehen kanssa on juteltu hoidoista yleensä, mutta järeämmistä keinoista vain lähinnä sen verran, että tiedämme mitä ne ovat. Ei olla osattu ajatella ja valmistautua siihen, että tässä vaiheessa käytettäisiin muita apuja kuin lääkkeitä. Sepä tässä onkin ongelma, kun emme ole hoksanneet inssistä keskustella ja siihen asennoitua. Mies lämpenee joillekin asioille hitaasti ja tämä on kuitenkin aika iso juttu. Luotimme myös, että lääkeavusteisesti tärppäisi muutaman kierron sisällä, mutta prosentuaalinen mahdollisuus onkin pienempi kuin osattiin kuvitella. Miehelle se ei ole niin kierron päälle pilloin onnistuu vaikka kovasti lasta toivookin ja odotuksen odotus harmittaa. Minun pääni sen sijaan ei meinaa kestää, koska koen kaiken vahvasti niin henkisesti kuin fyysisestikin aina pettymystä ja lääkkeiden sivuvaikutuksia myöten.

Tiedän siis sen, että miehen vastustaessa inssiä tässä vaiheessa menetän kovalla työllä nousseen toivoni ja uskoni. Saatan itseni tuntien pahoittaa mieleni niin pahasti, että hedelmälliset hetket menetetään. Tällä hetkellä en usko miehen suostuvan. On tuntunut todella piinaavalta odotella miestä kotiin, kun huomenna olisi aamulla purkin vienti. Viimetippaan menee peruminen ja tämä odottaminen on todella stressaavaa. Odotan vain lapsen nukkumaan menoa ja toivon, etten purskahda itkemään liian aikaisin.

londi80 > Kyllä kuulee kunniansa minunkin mieheni ja melkoisen itkupurkauksen säestämänä, jos päättää vastata kieltävästi. Olen niin paljon kärsinyt näitten kaikkien lääkkeiden ja pettymysten takia tässä raskautumismatkan aikana, että on julmaa asettua esteeksi yhteistä haavetta tavoiteltaessa. Ymmärrän miestäni siinä, että ison askeleen ottaminen edellyttää asialle kypsymistä ja nyt varoitusaika on lyhyt. Lääkäri on kuitenkin paras asiantuntija ja me kaikki osapuolet haluamme samaan lopputulokseen. Ei ole järkeä tuhlata kenenkään resursseja, vaan asiaan tulee panostaa täysillä.

Kiitos teille tuestanne! :flower: En koe kommenteissanne mitään loukkaavaa vaan pelkästään kannustusta ja ymmärtäväisyyttä. Asiat pitääkin snaoa suoraan vaikka välillä pelottaisikin onnistuuko valitsemaan sellaiset sanat, ettei niitä tulkitse väärin. Jos tulee väärinymmärrys, niin sellaiset voi selvittää.

 

macy jaksamista, teillä on hankala tilanne, ja tokihan miehellekin on annettava yhtälailla aikaa sopeutua tilanteeseen... meillä ei koskaan ollu sitä ongelmaa että mies ei olisi halunnut hoitoja, vaan kaikki konstit heti käyttöön. Mutta hänelle oli kyllä muuten kova paikka lapsettomuus, ja ehkä sen hoksaaminen monen yrityksen jälkeen, ettei lääketiede pystykkään tätä hoitamaan niinkuin normi flunssaa vaikkapa. Ja onhan miehet auttamatta "ulkopuolisia" kun meille naisille pääasiassa kaikki toimenpiteet tehdään. Mie uskon aina siihen että asioilla on tarkotus, menee ne miten menee. Jos teille on tarkotettu että nyt ei tuu inssiä, niin sitä ei tuu, ja jos on tarkotettu, niin tulee.... Sitä ei vaan myö aina voida ymmärtää mitä HELVETIN tarkotusta tämmösillä kärsimyksillä on...!!!

Tsemiä piinailijoille, kohta jo puolivälissä ootte...

Aurinkoista loppuviikkoa kaikille, soja

 

Huomenna tosiaan ois piinailut puolessa välissä... ei kyllä oo yhtään uskoa että tällä kertaa onnistuis... Jotenkin se ensimmäinen IVF tiputti niin maanpinnalle.. nyt on vissiin vähän liiankin pessimistinen asenne näihin hoitoihin.. tietysti kaikki plussakertomukset ja onnistumisista lukemiset aina antaa toivoa vähän... Mut tän pitkän yrityksen aikana kun on kerennyt jo niin paljon syynätä omaa kroppaansa ja mieli on kehitellyt ties mitä oireita, ilman sitä plussaa... nyt ei vaan enää jaksa miettiä edes.. tuntuu että nää viimeisimmän hoidon käynnitkin meni kuin joltain robotilta, syö tätä lääkettä niin ja näin, aloitat kp sitä ja tätä, seurantaultra sillon ja sillon ja siirto sillon... ehkä tosiaan kesä tekee hyvää.. vielä pari kuukautta sitten ajattelin että polin kesätauko tuntuu varmaan maailmanlopulta jos ei sitä ennen onnistu.. nyt vaan niin väsyny henkisesti ja fyysisesti että tunnen todella olevani loman tarpeessa.... :ashamed:

Tää palsta on kyllä aivan ihana... samassa paikassa olevat hoidot on vielä todella vahva yhdistävä tekijä ja tää on kyllä kirjaimellisesti vertaistukea vailla vertaa :flower: =)

Josko me joskus kokoonnuttas kahville.... ? siis ken haluaa, ymmärtää sen kyllä että toki osa varmaan haluaakin pysyä anonyyminä.. mut joskus sitä vaan siinä polin aulassa miettii että onkohan tuo vastapäätä istuva joku "täällä palstaileva nettisisko" ja uskallan väittää et joku teistä on miettiny siellä samaa joskus

 

Voi vitsi, heräsin taas klo 5. Minnuu on pitkin kevättä vaivannut tämä aamuyöherääminen, joka kertoo kyllä aina jotain siitä, että on asioita mielen päällä. Välillä oli jo parempi, mutta tällä viikolla ollu taas tätä.

londi, höh, toivottavasti nyt kumminkin tällä kertaa tuo tarkottaiskin jotain muuta... Mie ainakin pidän vielä toivoa yllä! =)

Macy, mites kävi? Miun on kyllä aika vaikea kans ymmärtää tuota asennetta, että miksi ei voisi inssiin lähteä kun sie jo ittees pistelet ja joudut anyway polilla juoksemaan kontrolleissa. Kyllähän se miehen osuus tässä touhussa on todellakin helppo verrattuna meihin, kuten sojakin sanoi... Mutta jokainen ajattelee asian omalla tavallaan ja kaikilla on omat periaatteensa. Meille kun inssiä ehdotettiin heti ensikäynnillä jo meneilläolevaan kiertoon, niin mies oli kyllä sitä mieltä, että yritetään vaan. Myöhemmin on kyllä ollut lujiakin keskusteluja kummankin osuuksista hoidoissa eikä mies aina ymmärrä sitä, että miksi mie niin paljon aina vatvon näitä aisoita ja haluan puhua niistä ja oon ollu surullinen. Oon yrittänyt selittää, että kun naiselle tehdään se kaikki ja mies vaan purkkiin laittaa oman osuutensa ja se on siinä, niin onhan se eri asia. Ja hormoneilla on vielä oma vaikutuksensa mielialaan. Kyllä miun mies tavallaan ymmärtää, mutta silti se ei jaksa aina kuunnella. Ja varsinkin hoitovaiheessa koin sen välillä loukkaavaksi ja osaltaan se oli lisäämässä miun stressiäkin kun tuntui, että en kotona saanut tarpeeksi tukea. Mies on sanonut, että hän pelkää miun pään kestämisen ja jaksamisen puolesta, mutta välillä tuen osoittaminen ois saanut olla vankempaa. Oon kyllä jo tehnyt selväksi, että syksyllä sais olla asenne pikkusen kannustavampi, kun rankemmat hoidot alkaa. Miun pitää saada tietää, että koti on paikka, jossa saan surra rauhassa kun pettymyksiä tulee ja että saan kaipaamaani tukea. Taitaa se vaan siskot niin olla, että parhaiten näitä juttuja ymmärtää vain toiset naiset, jotka käyvät läpi samaa tietä. :hug:

LMLB, no mie toivon sit vielä siunkin puolesta! Niin kauan kunnes toisin todistetaan =). Mie myös olin ihan epätoivoinen aiemmin keväällä kesätauon takia. Sillon viimeisessä inssissä kun tuli se 5%-mahistuomio ja tehtiin selväksi, että 4. inssi ois aika turhaa hermojenhaaskausta, niin sanoinkin, että "kun sinne syksyyn on niin kamalan pitkä aika!". Joo, tuo oli pääsiäisviikolla, ja tosiaan tuntui, että miten mie kestän monta kuukautta. E kyllä lohdutti että kesä menee nopeasti ja tauko tekee vaan hyvää. Nyt oon miekin vaan helpottunut tästä tauosta. Enkä edes odota tällä hetkellä sitä syksyä niin palavasti. Siis toki odotan hoitojen alkua, mutta ei oo mikään ikävä niitä pistämisiä ja lugeja ja hormonivaikutuksia ja aikataulujen rukkailua polikäyntien takia. Sit miulla on edelleenkin pelkoja liittyen punktioon, hyperiin ja hoitojen onnistumiseen. Että ihan mukava olla vapaallakin välillä!

Hih, tunnustan, oon polilla istuessani miettinyt, että onkohan joku noista palstalainen! Varsinkin kun viimeisellä inssikierroksella oli polilla just aina ruuhkapäivät ku oltiin menossa sinne ja se odotushuone aina täynnä. Ja miekin oon miettinyt tuota, että ois kiva nähdä teitä ihan oikeesti. Mulla ei ole ketään tuttavapiirissä, joka ois käynyt hoidoissa ja ois voinut siis täysin jakaa näitä tuntemuksia, vaikka ystävät ja perhe hyvänä tukena ovat olleetkin. Siksi tämä keskustelupalsta on ollut korvaamaton tuki :flower:. Ja kun tässä pinossa vielä ollaan todellakin samassa veneessä kaikki, niin olisi minustakin mukava jutella ihan livenäkin! Eli mie oon mukana ainakin, jos muut innostuu!

 

Macyn kuulumisia vaan oottelen
Ehkä se pieni purkautuminen miehelle on hyväksikin, toivottavasti saatte asiat kuntoon. Jos vaikka nyt ette inssiin menisikään, niin kenties sitten syksyllä jo miehesikin olisi siihen henkisesti valmis. :hug: Kyllä se vaan miehet taitaa vaan niin erilailla ottaa nämä hoidot, kun ei silleen heille tehdä mitään..

londi jospa näin ei käy, vaan me päästään sanomaan sinulle

LMLB Minä oon kans miettiny ihan samaa! Ja oon mukana kahvittelussa! Pitäiskö joku kaunis kesäpäivä tehä jo kokoontuminen?

Niinkuin Rowankin sanoi, niin ei minullakaan ole ketään tuttavapiirissä, jotka kokee tätä samaa niinkuin minä, joten sen puoleen olisi ihan mukava livenäkin tavata

Ja tuosta kesätauosta, täällä on kans vähä ristiriitaiset fiilikset siitä syksystä. Toisaalta odottaa että pääsis jatkamaan (kun tämä kevät meni miten meni), mutta taas toisaalta hirvittää mikä se tuleva on. Nyt vaan saa olla, eikä tarttee ressata just polikäynneistä. Ja edelleen sitä mieltä että onneks on kesä

 

Mulle käy kahvitteluhetki kun vaan saadaan aikataulut sopimaan =) Me tosiaan asutaan kauempana ihan ytimestä, joten pitää sumplia vaan hyvissä ajoin, kun työtkin on mulla täällä ja vielä vuorotyö..

Macyn kuulumisia odotellaan... Toivottavasti saatte asioita miehen kanssa puitua. Tosiaan jos syksyllä alkaa IVF-ruljanssi niin siinä on varmasti vielä enemmän sulateltavaa kuin inseminaatiossa (vaikka miehen osuus on siinäkin kuppiin ruikkaus ) mut itse en ois kyllä jaksanu jos mies ei ois ollu niin huolehtivainen ja ymmärtäväinen.. varsinkin tuota jälkimmäistä luonteenpiirrettä on tarvittu jo ensimmäisistä lääkehoidoista asti, musta kun kuoriutui kunnon hormoonihiiiviö Mut kesä on hyvää aikaa valmistautua syksyn koitoksiin..

 

Macy on ollu mielessä täälläkin pitkin päivää. Kyllä ne asiat lutviutuu ja tosiaan kesä aikaa miettiä yhdessä, miten jatkossa.

Mulle kans käy kahvittelut ihan kun vaan saadaan sovittua! Mulla loppui työt huhtikuun lopussa eikä oo tietoa jatkosta ainakaan vielä, että periaatteessa mulle käy ainakin tällä hetkellä milloin vain. Kesäaikaan tietty viikonloppuisin on yhtä sun toista menoa, mutta viikolla ei ole sen kummempia. Ja mie asun kyllä ihan, LMLB:n sanoin , täällä melkein ytimessä, että matka ei oo mulle este. Jos siis Jns:n keskustasta puhutaan. Sitä vaan mietin, että sit jos aletaan aikaa ja paikkaa sopia, niin pitäiskö se hoitaa yksäreillä/sähköpostilla tms. En mie mitenkään vainoharhainen, mutta kun tätä palstaahan voipi lukea ihan kuka tahansa

 

Ajattelin antaa kuulua itsestäni nyt taas hieman. Ensi syksyä odotellaan, mutta ainakin vielä voin puhtaasti myöntää surevani tapahtunutta. Luulin jo hetkeksi taittaneeni surulta selän mutta nyt se on tullut takaisin lähes yhtä väkevänä. Kuukautisia ei ole näkynyt mutta nyt on alkanut olla oireita. Tihkuttelu vuotoa, maha särkyä, mielialojen vaihtelua ja turvotusta. Toivon todella että nyt alkaisi jo pian tapahtua, sillä nämä oireet eivät ole paremmasta päästä silloin kun ei muutenkaan jaksaisi mikään huvittaa. Ensi viikolla aloitan lahidutus kuurin, jonka ajattelin suorittaa sellaisina pieninä pätkinä aluksi eli jos saisin edes 5-6kg lähtemään aluksi niin olisin jo ihan tyytyväinen.

 

simplille :hug: Ja hirmuisesti tsemppiä laihduttamiseen! Mie oon samalla tiellä ja nyt kevään aikana on pudonnut reilu 10 kg. Kesällä se on vaikeampaa kun on jätskiä ja grillauksia sun muita, mutta kun muistaa kohtuuden, niin se on ihan ok.

Täti tuli. Mulla jäi taas kauheen lyhyeksi kierto, vain 23 pv. Enpä oo edes pettynyt, kun en usko enää luomuraskautumiseen, mutta huolettaa vähän tämä kiertojen heitteleminen. Tätä edellinen kierto oli 28 pv ja ennen sitä vain 22 pv. Mulla näköjään aina kun on ollu edellisessä kierrossa luget, niin sit seuraava (lugeton) kierto jää kauheen lyhyeksi. Miksihän? Kaiken lisäksi mulla on ollu koko päivän hirveä krapula. Koko kevään aikana en oo juonut ennen eilistä kuin kerran maaliskuussa. Eilen lähdettiin sit vähän miehen kanssa juhlimaan ja ihan järkky olo. Ei kiitos tarvii taas tämmöstä sit enää ikinä. Niin että ei mikään paras päivä, krapula ja inhottavat menkkakrampit mahassa. Onneks mies tekee hampurilaisia.

 

Tänään olis pp 10... viimekshän mulla tosiaan vuoto alkoi jo pp12 eli jos en ois hätäilly testaamaan sillon jo pp 11 niin ei ois menny testiä hukkaan... Mut veikkaan että sama homma tälläkin kertaa.. luultavasti menkat alkaa jo ennen perjantaita.. naama on täynnä finnejä (aina muutamaa päivää ennen vuotoa).. olossa ei mitään sellaista mitä nuo lääkkeet ei aiheuttaisi.. eilen lievää kuvotusta, mut ihan normaali menkkojen lähestysmisoire taitaa sekin olla :/
Pp 8 yöllä repäs vatsassa todella kovasti, sen verran kovasti että heräsin siihen ja taisin ääneen parahtaa... aamulla oli housuissa ihanan lugemössön seassa himpun verran ruskeaa vuotoa.. mut tosi vähän.. ja eilen illalla tätä vuotoa ilmesty myös pikku tippa.. ja tänään aamulla vähän.. eli kai se vuoto koittaa jo läpi puskea.. Joku aika sitten oli myös tosi kova menkkakramppaus vatsassa ja olin jo ihan varma että alko, mutta ei kuitenkaan sit.... ei varmaan tarvii minuu siis jännäillä kuitenkaan... Hitto. Kyllä sitä vaan aina pettyy vaikka miten realistisesti suhtautus tähän koko piina-ajan... mies toi tänään r-testejäkin kaksin kappalein... :headwall:
No nyt alkaa täälläkin laihdutuskuuri, kunhan tän nyt kattoo loppuun asti... ainakin ankara kuntoillu ja pikkunen dietti, vaikka mulla ei varsinaisesti ylipainoakaan ole, mut on näitä kiloja tässä hoitojen aikana tullu jo muutamia ja jotenkin niin lössähtäny ja turvonnu olo.

 

No älähä vielä luovuta LMLB. Vaikka tiedänhän minä kyl et itse sen vaistoaa, mut toisaalta tää oli teidän eka pas (oliha? ), jote eihä sitä tiiä! Itellä ollu ihan hiton kipeet tissit koko tukilääkityksen aikana, taitaa tehä nuo laastarit lisä harmia, ku nehä oli ylimääräsenä apuna tässä kerrassa. Ajattelin itsekin kohta lopettaa lääkkeet, varmaan ke, jotta saan menkat alkamaan viikonlopuks koska en kehtaa olla sairaslomalla töistä niin viikonloppu on hyvä aika kärsiä. Miun menkat on nimittäin iha sängynpohja elämää ollu näitten lääkitysten takia ja kait se osansa tuo endoki tekee...ei kiva ei . Ja kipeekski oon tulossa, isäntä oli viimeviikolla ja nyt on näköjään miun vuoro, kurkku kipee ja köh köh :snotty:
Mulle on kans nää hoidot tuoneet muutaman harmillisen lisäkilon vaikka edelleen olen iha norm painoinen. Ahistaa!!

 

pp 12.. ei oo vielä alkanut vuoto mut tosiaan jo muutaman päivän ollut aaltoimaisia menkkakipuja.. tulee ja menee nopeasti myös ohi... Ihan sellanen olo että kyllä ne kohta sieltä tulee..
Mitenköhän noi zumet ja toi estradot, onkohan niillä myös vuodon estävää vaikutusta? viimeks ei pelkät luget pitäneet vuotoa pois.. mietin vaan onko noillakin lääkkeillä vaikutusta..?
Mites londi ? Millon meinasit testailla? kai sie kuitenki testaat ennen kun lopetat lääkkeet?
toivon sulle kovasti sitä plussaa :flower:

 

Pitkästä aikaa tännekki nyt kirjottelen kuulumisia. Tänään testasin negan (kp 28/30). "Raskausoireita" on ollu pitkin viikkoa, mutta taisivat vaan olla niitä kuviteltuja... :/ Nyt siis eka kierto skopian jälkeen. Saa nähä, että millon alkaa menkat, kun en tässä kierrossa syöny teroja. Lueskelin jostain, että ne saattaa vaikuttaa haittaavasti ovikseen, jos alottaa niiden popsimisen ennen ovisplussaa. En saanu testattuu plussaa, mutta ihan selviä haamuja tuli muutamana päivänä.
Ehkä ens kierto ois sit "the one"...

 

Mie kyllä toivon vielä teille molemmille sitä plussaa londi ja LMLB! Tai siis, tokihan kaikille toivon, mutta teille nyt erityisesti vielä tähän kesän alkuun... On se jännä miten sitä aina toisten puolesta jaksaa uskoa ja toivoa, mutta annas kun on itestä kysymys! No se on tietty kun omat tuntemukset tietää, niin ei sit jaksakaan toivoa jos ei yhtään tunnu siltä.

Kati moi pitkästä aikaa! Pahoittelut negasta :hug: Mie kun en nyt muista, niin olikos teillä minkälaiset jatkosuunnitelmat, jos nyt ei kesän aikana plussaa tule? Mutta toivottavasti ensi kierto sit olis "the one".

Mulla on ollu nyt pari päivää kurkku kipeenä ja nuha. En tiiä onko flunssaa vai allergiaa kenties tai molempia. Femarit menee vielä huomenna ja ylihuomenna ja sit jännään tuleeko yhtä kivulias ovulaatio kuin viimeksi. Ja millon mahtaa tulla. Tilasin CB:n digiovistestejä Amazonista (UK), siinä on mukana 20 kpl niitä testitikkuja, ja paketin jossa on 2 digiraskaustestiä, maksoi yhteensä n. 40 €. Eli saman verran kuin 7 kpl ovistestipaketti täällä apteekissa :O. Toivottavasti tulevat perille kans! Mutta jatkossa kannattaa tuolta tilata, jos toimitus menee ongelmitta.

 

Höh ja pöh, londin ja LMLB tuntemukset Niiiiin toivoisin että molemmat plussais..

Kuulostaa aivan kauheelle londin kuukautiset :O Ja vielä sitten flunssa lisänä, ei oo kiva, ei : / Paranemisia sinulle!

LMLB Miehes sitte haluaa varman päälle testailla, kun toi kaksin kappalein testejä, voi toista.. Ei kovin mieltä piristävää sinun kannalta aateltuna..

Kati- Ei sieltäkään plussauutisia, höh Hyvin toivuit siitä skopiasta?

Mitähän Rowanin täti sekoilee, hmm. Aika jännä että noin paljo luget vaikuttaa sinun kiertoihin ja just vieläpä seuraaviin. Outoa tosiaan

Just tässä aattelin, että ei oo tässä ketjussa kovin onnistunut alkuvuosi ollut :| Harmillista!

Mut hei ketkä ois nyt kiinnostunut siihen kahvittelutuokioon?! Kaikki taukolaisetkin ilmoittautukaa, hep!!

 

Rowan Jos ei nyt kesän aikana tuu plussaa, niin sit pitää ottaa polille yhteyttä ja suunnitella siellä tulevaa. Ei mitään tietoo, että mitä se sitten ois... Eikä sitä jaksa kyllä murehtiakaan ja miettiä, tässä mennään niin päivä kerrallaan.

Melargia Juu, hyvin ja nopeesti toivuin skopiasta.

Mutta, mutta... miulla on sellanen kutina, että joku meistä kesän aikana plussaa, jos en minä, niin sit joku muu