*** Keskenmenon jälkeen plussanneet syyskuussa***

[toive81]

Heippa kaikille pitkästä aikaa! :heart:

Nirtsu:Paljon oletkin saanut jo vastauksia. Täällä pidetään sulle kans peukkuja, että pikkuinen olisi vain nuorempi mitä luulet. Kyselit oireista. Ekassa keskenmenossa oireet (väsymys,kipiät rinnat)loppui kuin seinään rv7 ja siitä viikko niin alkoi todella niukka,kivuton tiputtelu ja rv8 ultrassa todettiin alkion menehtyneen jo 6+5.Tokassa keskenmenossa oireet (öklö olo,väsy,kipiät rinnat) olivat koko ajan päällä ja vuoto alkoi 5+6,mutta alkio jaksoi 6+3 asti elää.7+4 ultrassa todettiin jo elottomaksi.Tässä vaiheessa vuoto oli ollut loppu jo viikon eikä kipuja esiintynyt missään vaiheessa.Kyse oli mulla keskeytyneestä keskenmenosta ja oireet aiheutti kohtuun jäänyt istukka minkä vuoksi jouduin yllättävien kipujen ja runsaan vuodon takia kaavintaan.Tässä kolmannessa raskaudessa on ollut sekä oireettomia että oireellisia päivä, runsaitakin vuotoja ja kipuja (johtuen genomin keskenmenosta), mutta onneksi tämä yksi on jaksanut nyt jo 26+0 asti. Kovasti sulle tsemppiä! Koskas sulla on tarkistusultra???

niinuska:Mieheni sanoi tuosta "raskauden hehkusta" mulle 22+5 paikkeilla. Olo on kyllä ollut virkeä ja hyvä, mutta en tuosta hehkusta mene vannomaan Mulla on niin alhaiset verenpaineet, että olen todella kalpea kasvoistani kun päästä heittää vähän väliä. Hemoglobiini on ollut koko ajan normaali. Mutta tunnen töistä tutun, ketä mielestäni hehkui keskiraskaudesta aina loppuun asti. Hänestä huomasi, että todellakin nautti tilastaan =)

MyAngels: Voi vitsit kun sulla on jo TODELLA lähellä saada oma nyytti kainaloon!Ihanaa!Et sitten kokonaan meitä tänne hylkää vaan saat luvan tulla tasaisin väliajoin meitä tänne tsemppaamaan ja kertomaan kuulumisia! :hug: Ja Miikkikselläkin alkaa jännät paikat lähestyä Mihin nää viikot oikein kuluu???

Oma napa: En ole oikein jaksanut kirjotella kun ollut välillä mieli aika mustana. On vain niin pirun kova ikävä mieheni luo vaikka enää 3 viikkoa niin jään lomille ja muutan heti perässä.

Nyt näyttää siltä, että kelan kanssa tulee ongelmia enkä saakaan tukia mitä piti saada kun varta vasten olen heille soittanut ja selittänyt tilanteeni. Stressi on mieletön kun pelottaa, jäänkö täysin pennittömäksi? Kelasta mulle sanoivat, ettei sellasta tilannetta pääse tapahtumaan, mutta kappas kun ei asiat enää menekään niin miten luvattiin.Huomenna taas soitan ja kyseleln missä vaiheessa paperit ovat ja miltä tilanne näyttää. Toisesta maasta tuskin saan rahaa yhtään kun en siellä ole töitä tehnyt, enkä tee vaan muutan sinne perheenjäsenenä ja en oikein tiedä itsekään missä synnytän. Siellä vai täällä Suomessa. AHDISTAA. :kieh:

Mini voi toivottavasti hyvin tuolla kohdun suojissa.Kovasti hän siellä ilmoittelee itsestään. Välillä kovin potkuin, välillä hassulla möngertämisellä =) 4D-ultra on reilun viikon päästä. Masun pullahtamista edelleenkin odotellessa. Illalla se on aikamoinen, mutta aamuisin ei uskoisi, että mennään jo 26+0...Yritän vain tolkuttaa itselleni, että mun kokoiselle pirpanalle ei kovin suurta vatsaa tulekaan, mutta silti huoli ottaa tässäkin asiassa vallan. :ashamed:

Harjoitussupistukset ovat välillä vähäisiä, mutta heti kun stressi astuu kuvioon ne lisääntyvät ja kiireisen työpäivän jälkeen ovat läsnä useastikin.Onneksi on nyt tulevalla viikolla neuvolalääkäri niin saa kurkata paikat. Oon vaan jo pirun väsy töissä kun selkä ei meinaa kestää ja kaikki muu huoli päälle niin ei kestä enää pieni pääkään :ashamed:

Jotain positiivista on pakko laittaa. Olen alkanut väsätä isukille isyyspakkausta! =) Tilasin netistä kaikkea ihanaa I LOVE PAPA krääsää ja koonnut pakettiin seuravaa:korvatulpat, hengityssuojaimen, tutin, tuttipullon, humoristisen vauvaoppaan isälle, bodyn, Sisua, minisikareita, energiajuoman ja isä mukin. Eiköhän noilla pääse alkuun Mietin vain koska uskallan paketin antaa?Oli korkea kynnys muutenkin ostaa bodya ja sun muita vauvatarvikeita kun en ole vielä mitään vauvalle isompaa uskaltanut edes miettiä.Tuleekohan mulle kiire jossain kohtaa? Josko sitä malttaisi isänpäivään odotella tai JOS saan kelalta äippäpakkauksen niin antaisin sitten samalla isyyspakkauksen niin oltais molemmat tohkeessaan Saako muuten ton kelan äippäpakkauksen ostaa jos en sitä muuten saa?

ANTEEKSI iso omanapaisuus!!! Koitan nyt tsempata itseäni vähän aktiivisemmaksi ja kirjotella tänne useammin. Olen kyllä joka päivä lukenut teidän jutut niin en ole sentään tippuntu kärryiltä Ihanaa syksyn jatkoa kaikille ja olette ajatuksissani!

Toive81 ja kultaakin kalliimpi Mini 26+0 (POKS!)

 

[SuukkoSuulle]

toive, mistä tilasit noita juttuja?? Iteki teen sit isyyspakkauksen, jahka on ajankohtasempaa

 

[toive81]

miracle: Itse asiassa löysin täältä kaksplussan keskusteluista linkkejä. Eli syötä tuohon hae keskusteluista isyyspakkaus niin sieltä löytyy osoitteita muihinkin paikkoihin. Ja myös googlettamalla löytää vaikka mitä!
Tässä osoite mistä itse tilasin: http://www.babycare.fi/cat/

 

[NullPoints]

Miikkis Hurjaa!!!

Hmmm... Taidan "joutua" päivittelemään listaa siis ens viikolla muutamaan otteeseen (kahteen kertaan ainakin???).

Tuota ihmettä en oo koskaan saanu nähdä = limatulppaa. Viimeks ku paikat eivät olleet noin pehmenneet.... Ja en ehkä pääse sitä nytkään näkemään.
Onneksi olkoon yhdestä (viimeisistä) kehityksen asteista!!!

niinuskalle jaksuja krapulan kanssa! En tiedä "hehkunko" nyt mitenkään. Ihmiset ovat sanoneet et näytän hyvävointiselta, hoikalta viikkoihin verrattuna (??? tuo on roskaa mun mielestä! ) ja viimeks mies sanoi tänään kun mentiin lounaalle et erittäin seksikkäältä.

Eli olen saanut kivoja kommentteja. Esikoisen kans tuskin sain. Kaikki vaan kauhisteli mun mahan kasvua. Kurja olo mulla oli muutenkin koko ajan...
Eli hehkumisesta en tiedä, mut ihan hyvä olo on ja yritän pukeutua kivasti silloin tällöin et tulis itsellekin kiva mieli.
miracle kiva ettei menny pakki sekaisin.

Tuskin siis sait sitä tautia.

Nirtsu Toivotaan et huomenna saisit hyvii uutisia. Varmasti pelottaa & jännittää. Kuten sanoitkin siihen ei valitettavasti voi vaikuttaa mitenkään.

Toivotaan kuitenkin parasta. :heart:
Toive Sullapas on kurjaa noiden tukien kanssa!

Mikä niiden ongelma oikein on??? Joskus noita "pisteitä" voi siirtää esim toiseen maahan. Mullakin on sellainen kohta äitiysapuraha papereissa et jos on vaan pikkuisen aikaa ko maassa ollut töissä niin saa ne pisteet siirrettyä. Mut en oo varma onko pakko olla töissä uudessa maassa miten kauan ja et mitkä maat kohtelevat samalla tavalla noita asioita... Luulis et EUssa olis aika samanlainen homma joka maassa??? Jotenkin on vaan kurjaa et kotimaa tolleen kääntää selkänsä. Pakko niiden on jotain maksaa??? |O
Ihana olet kun jaksat miehellesi tuollaista yllätystä väsätä. Täällä ei taida sellaista herua. On tarpeeks miehelle lahjaa kun pääsee sit vaippojen vaihtoon.

(.) Olin tänään "kotineuvolassa". Eli siis mun kaveri, joka opiskelee kätilöksi halusi pitää mua koekaniinina. Eli hyötyä tuosta on siis molemmille. Verenpaine oli 108/74 eli hyvä. Sit se kokeili mun kohtua. Kohdun yläosa oli n4-5cm (???) navan yläpuolella, eli normaalia. Sit sanoin siitä et kun musta tuntuu et tirri pommittais jaloillaan virtsarakkoa eli olis perätilassa. Niinhän se oli. Pää löyty helposti (ylhäällä siis oli) ja sit muuta kroppaa....
Tuohon saan tietty varmuuden tiistaina kun on siel synnytyssairaalassa ne kunnon tutkimukset. En voi odottaa, mutta TAAS varmasti iskee paniikki.... Jännittää jo nyt valtavasti!!!!!!!!!!!!

Muuten ei sen kummempia. Kaunis päivä ja iloinen mieli on täällä.

NullPoints ja Tirri 26+3

 

[ElinaMaria]

hei IHANA idea toi isyyspakkaus.... En oo aikasemmin ees tajunnu...

 

[Danjuska]

heips

jos pikkuisen kerkeis naputella..

täällä olo suht ok. päänsärky vaan ei ole hellittänyt.. tänään ollut pahempana mitä muina päivinä :|
mut saattaa toki johtua myös väsymyksestä kun eilen oltiin liikenteessä.

masu kasvaa.. odotan kovasti että tulis vielä joku viikko öisää ja alkasin liikkeet tuntea.
huomenna olis neuvola. toivottabasti pienen sydän siellä sykkii :heart:

ooo, miikkiksellä jännät paikat.. lähtöhän voi tulla hyvinkin pian! tuu ilmottelemaan jos et oo menny jo. ei saa pitää jännityksessä joka tapauksessa kovasti tsemppejä viime metrille!

Nirtsu: toivottavasti voit tulla hyviä uutisia huomenna meille kertomaan! :hug:
itsellä edellisessä raskaudessa oireet alkoi hävitä pikkuhiljaa rv 9 ja eteenpäin.. ultraan mennessä, joka oli rv 11+5 muistaakseni, oireita ei juuri ollut. ja pikkuisen sydänkään ei lyönyt :'( jos oikein muistan niin oli reilu pari viikkoa pienempi mitä ois pitänyt.

nyt ei jaksa muuta..

danjsuka ja toukka14+1.. kaiketi??

 

[ElinaMaria]

Nirtsulle tsemppiä huomiselle. Pidän peukkuja!!!

Tuolla toukokuisten pinossa joku sanoi että pelkää että mitä jos lapsi on vammainen ja kyseli että miten muut siihen suhtautuu... kerroin sitten meidän tarinan ja sit musta alkoi tuntumaan et pitäiskö mun poistaa se teksti.. :/ Onks raskauden keskeytys sikiön kehityshäiriön takia sellainen tabu että siitä ei saa puhua juuri raskautuneille? Kun minä olen aina ollut sen suhteen kamalan avoin, mutta en sitten tiedä että ajatteleeko muut että miksi tuo tänne kertoo tuollaista... Mut musta on tavallaan tärkeää että ihmiset tietää että sellaista voi tapahtua.

Mutta sit mä ajattelin, että onkohan mun päässä jotain vikaa... kun mä haluaisin takaisin ne vaaleanpunaiset lasit mitkä oli ensiraskaudessa. silloin en tiennyt tuulimunaraskauksista, km prosenteista, enkä varsinkaan osannut kuvitella edes että raskaus voitaisiin keskeyttää... :ashamed: niin haluanko mä alitajuisesti viedä ne vaaleanpunaiset lasit muiltakin?!

Tietysti mulle on ollu siitä kirjoittaminen hirveen tärkee tapa käsitellä asiaa ja päästä siitä yli. Vertaistuki on ollut siinä tärkeää... mutta meneekö tämä yli? Pitäiskö mun jo jättää se kokonaan taakse?

pahoittelen omaa napaa... :ashamed:

EM rv 7+5 ja pelkopeikot pääkopassa

 

[SuukkoSuulle]

EM kyl mä uskosin, et se pelko hälvenee ajan kanssa. Viimeistään sit ku oot saanu jo ees yhden oman rakkaan nyytin syliin ja muukin menny hyvin. Tokikaan pelko ei häviä kokonaan, mut sitähän tää elämä on.. Pelkoa joskus siitä, mitä kenties tuleman pitää.

Mu mielest on hyvä olla positiivisen realisti. Eli et tiedostaa ne riskit ja kaikki muutkin mitä voi tapahtua, mut samalla jaksaa uskoa siihen hyvään. Mu mielestä oot ihan normaali, siis sen verra mitä tuossa tilanteessa nyt voi olla. On erittäin rankka paikka luopua esikoisestaan niinkin pitkillä viikoilla. Se eittämättä jättää jälkensä ihmiseen. Mut silti mun mielestä sä oot selvinny upeesti!! :hug: :hug: :heart:

Tottakai ite kullekin tulee huonoja päiviä, mut niistä selvitään ja sit oot kummiskii aina nähny hyvätki jutut näis asioissa ja se o mu mielest upea juttu, et oot pystyny iloitsemaanki raskauksistas! Ja puhuminen auttaa, mikset siis tekis niin? Pura tuntojasi niin paljon kuin haluat. Mulla ei ainakaan tuo sillain hävitä mun "vaal.pun laseja" ku kuulen, et tuollaistakin voi tapahtua. Se on hyvä ymmärtää ja tiedostaa, mut liikaa niitä ei kannata pohtia ja pelätä. Suree sit ku sen aika on, jos on ja toivottavasti toki ei koskaan tulisi sitä aikaa! :hug:

 

[lotta-75]

Nimra: Minulla sama asia. En oikein uskalla iloita raskaudesta. Ultran jälkeen oli optimistinen olo mutta nyt kun huomenna on neuvola aika, niin olen ihan paniikissa, että onko elämää sittenkään. Vaikka mielestäni tunnen vauvan liikkeet jo. Ja sitten taas tulee epävarmuus että onko ne sittenkään liikkeitä vaan muita muljahduksia mahasta. Tätä tämä taitaa olla koko raskauden ajan. Sama kun tuntuu kamalalta edes kertoa kellekkään kun ajattelee, ettei sitä tiedä mitä tässä vielä tapahtuu

Elinamaria: Kyllä mielestäni kaikista ikävistäkin asioista on lupa puhua. Nyt kun itselläkin on kaikenlaisia kokemuksia kuten nuo kolme peräkkäistä keskenmenoa, niin ei asioita pidäkkään enää itsestään selvänä. Vaan joutuu tavallaan varautumaan pahimpaan. Ja miettimään myös mitä jos lapsi ei olekkaan terve. Kai raskauden keskeytys on tabu asia ja siksi siitä ei puhuta. Jotenkin pidetään kylmänä ihmisenä jos kertoo, että tekisi keskeytyksen jos sellainen todettaisiin. Vaikkei kukaan tiedä miten oikeasti toimisi, jos oikeasti joutuisi valinnan eteen. Mutta on hyvä miettiä omaa kantaa asiaan vaikkei sellaista tilannetta tulisikaan. Ja mielestäni sen saa myös sanoa ääneen.

(.) Olen miettinyt että olisi niin ihanaa elää tätä raskautta ilman pelkoa, nauttia ja iloita raskaudesta, eikä tuntea synkkiä ajatuksia. Huominen neuvolakin pelottaa niin kamalasti. Toivottavasti sydänäänet kuuluvat...

 

[Nirtsu]

Täytyy osallistua tähän keskusteluun vammaisuudesta. Ensimmäisessä raskaudessani, raskausaikana ei ollut mitään ongelmia jne. No synnytys sit oli ja aika vauhdilla vauva vietiin teholle. Sain vain pienen hetken pitää sylissä, mitään ei edes kerrottu kun lähdettiin sinne viemään. No mun äiti, joka oli synnytyksessä mukana, lähti sit mukaan kun vauva sinne teholle vietiin ja kertoi tullessaan että epäilevät päässä olevan jotain vialla (oli kuulemma persoonallisen näköinen jne.). Kyllä se oli tosi kova isku se ajatus, varsinkin kun raskausaika oli mennyt hyvin. Joulun pyhät jouduin sitten sitä asiaa miettimään, ennenkuin tuli lääkäri paikalle joka ultrasi vauvan pään. Kaikki oli niinkuin pitikin.
Mun tarinalla oli onnellinen loppu, mutta paljon on niitä joilla se loppu ei ole ollut yhtä onnellinen, vaan vammaisuus on todettu vasta vauvan syntymän jälkeen.
Ei ollut nyt sitten tarkoitus todellakaan ketään pelotella, vaan halusin vaan kertoa oman tarinani.
ON: 16.15 on neuvolaan aika. Saapa nähdä näkyykö sitä elämää siellä...

 

[Luminia]

Huomentapäivää!
Viikonloppu meni taas niin pikaisesti, että koneelle en ehtinyt. Menisi nämä työviikot mieluummin tuota vauhtia ja viikonloput hitaasti..

Nirtsulle toivotan kovasti voimia :hug: Toivotaan että saat pian sen ajan sinne neuvolaan ja ultraan ja epätietoisuus loppuu. Toivottavasti tuo vuodottomuus on hyvä merkki.

Miikkis oli laittanut mahtavan mahakuvan! Vau. Ja limatulppa tullut molemmilta, MyAngelsilta ja Miikkikselta. Kohta teitä viedään, ellei ole jo vauveli sylissä.. Pitäisikö teille "määrätä" ilmoittautumisaika joka päivälle tänne, jotta tiedetään, milloin olette vauvanhakureissulla..

Ihanaa, että pian saatte sen oman nyytin! Toivottavasti jaksatte käydä meitä sitten välillä moikkailemassa kiireiltänne, miten täällä pärjätään ilman teitä???

Katherinesta ja Toiveestakin oli mukavaa kuulla. Tuohon Katherinen parvorokkokyselyyn en osaa minä sanoa mittään.. Isyyspakkausta väsäillään täälläkin. Tuolta keskusteluista minäkin bongasin muutaman hyvän idean.

Pamukin oli laittanut uuden masukuvan, onpa tosiaan nätti paketti! Toivottavasti teillä pikkuneiti voi jo paremmin.

Niinuskalle tervetulotoivotukset ja onnittelut plussasta!

Katherinesta myös mukavaa kuulla. Pitkällä olet jo sinäkin! Minä olen samaa mieltä kuin Lotta, että pidä vain se vastauksesi siellä palstalla. On hyvä, että nuo pohdinnat tuovat tätä toistakin puolta realistisesti esiin.

Itse olen miettinyt tuota kysymystä, minkä ihmiset aina esittävät, kun raskaudestani puhutaan, että "miten on mennyt". Ei kai siihen voi oikein muuta vastata kuin että "ihan hyvin" jos on kyse pikkaisen vieraammista ihmisistä. Ja onhan tämä ihan hyvin mennyt, mutta jos olisikin koko ajan jotain "oikeaa" huolta. Esim.silloin kun mietitytti vauvan mahalaukun koko, niin ei oikein huvittanut tuo kysymys. Kun tuohan on oikeastaan sellainen kysymys, mikä vain kohteliaisuudesta esitetään, ei kai kukaan siihen mitään tilitystä halua. Ellei ole niin läheinen, että hänelle haluaa kertoa.

No tulipas sepostus..
Täällä tosiaan ei ihmeitä. Torstaina on neuvola ja saa kelan paperit matkaan. Painoa on varmasti kertynyt, kun on tullut herkuteltua. Voiko sokerirasituskokeeseen muuten joutua pelkän painonnousun takia, jos pissatesti on kuitenkin puhdas? Tuo uusi neuvolantäti vaikutti aika hanakalta laittamaan siihen (, kyseli olenko jo ollut vaikka kaikki ollut painoa myöten ihan ookoo).

Lotalle muuten tsempit neuvolaan! Milläs viikoilla menet nyt?

Jep, nyt töihin..

Mukavaa viikonalkua!

Luminia 22+3

 

[Luminia]

Nirtsu olikin kirjoittanut samaan aikaan.. Kovasti tsempiä iltapäivään!

 

[Pamu k]

Huomenta!

Uusi viikko ja uudet kujeet, eiks jee!

Toive, Luminia, ja Dansjuskan kuulumisia oli kiva lukea! :wave:
Minäkin tein miehelle esikosta isyyspakkauksen :heart: tykkäs kovasti

Nimra taisi tossa juhlia maagista rv 30 POKSahdusta! ihanaa eikö! mä ainakin kans kovasti tuota rajapylkkiä odotin. nauti.

Mites Miikkis, mikä olotila? mikä fiilis?
ja mites päivien kuluminen MyAngelsin suunnalla? :wave:
täällä ollaan peukut pystyssä ja jännäillään!

Luminia, juu kiitos kysymästä, eilen oli tytöllä kuumeeton päivä! onneks. Jännä taudinisku, yhtäkkiä ilman nuhaa tms. kova kuume pari vrk. Nyt on jo taas oma ittensä ja ruokakin maistuu.

Täällä POKSahti taas, oikeestaan mukavaa kun vaihtuu tuo viikko näin viikon alun kunniaksi!
Huomenna neuvolaan.
palaillaan, Nirtsulle tsemppiä tähän päivään!

Pamuk ja kolmonen rv32!

 

[NullPoints]

Huomenta kaikille ja hyvää viikon alkua!
ElinaMaria mun oli pakko mennä ja lukea se sun teksti tuolta. Mun mielestä siinä ei ollut mitään vikaa. Luulen et mitä enemmän näkee ja kokee, sitä realistisempi on asioiden suhteen.
Raskaaksi tulemisessa on sata riskiä.
Voi mennä kesken, voi todellakin joutua keskeyttämään, voi saada vammaisen lapsen, voi saada lapsen jolla on kehityshäiriöitä, voi saada lapsen josta kasvaa kusipää vaikka mitä tekisi.... Ei ole riskitöntä...
Eri asia on et miten haluaa asian käsitellä. Toiset pistää pään puskaan ja kuvittelee ettei se voi itselle tapahtua, toiset taas tiedostaa riskit.
Itsekin menin aikalailla vaaleanpunaiset lasit silmillä esikoisen kans. Tiesin et asioita voi tapahtua, mut en uskonu et se vois tapahtua itselle. Kyllä noiden km:jen kans on se "lapsellisuus" ryöstetty.
Nyt kun on viikot vierineet km vaara on ohi. Jäljelle ovat jääneet nuo muut pelot. Yleensä olen positiivinen, mut kyllä välistä tulee mieleen mitä jos...
Minä en ole paljoo ollu "omissa" pinoissa (tammi- ja joulukuu), koska alussa mua pelotti niin pirusti etten oikein osannut osallistua keskusteluihin "mitä olet jo ostanut rv9". Kun en uskaltanut mitään ihan oikeesti ees ajattelevani ostaa....
Sit toinen oli et noi pinot ovat tosi isoja, et jos jotain sanoo/kysyy niin se hukkuu muiden "huutamisten" alle. Hyvä noissa on se et voi seurata omaa ja muiden kehitystä samoilla viikoilla.
Hyvää täällä on se et jokainen voi puhua niistä painavimmistakin asioista ja kaikki tajuaa mikä on homman nimi. Ollaan raskaan kautta jokainen menty....
Tuohon vammaisuuteen. Niitä on montaa eri laatua. Jos on tosi vammainen (eli jääkö henkiin/huono elämän laatu jne) luultavasti menisin keskeyttämään. Varmasti olisi kauhea tilanne... Muuten kaikki muu on tervetullutta.
Lotalle tsemppiä huomiseen!

Luminia mä jouduin sokerirasitukseen perhehistorian takia. Eli on pikkasta vanhuuden diabetestä suvussa. Painon nousu ei oo hyväksi diabeteksen kanssa. Kiva on sit raskaana tuota seurata, kun paino nousee pakostakin. :headwall:
Pamu sulla alkaakin pian loppusuora!!!!!!!!!

Veit sanat suusta: :attn: MyAngels ja Miikkis Miten menee????????? :attn:
Huomenna loppuu sit tämä kuukausi. Jos laitan sit huomen illalla myöhä uuden listan, niin keskiviikkona siinä voidaan sit jatkaa...

NullPoints ja Tirri 26+4

 

[Tuttiritari2]

Heippa
ElinaMaria, musta on oikein hyvä, että tuollaisiakin tositarinoita kuulee. Kyllä ihmisten pitää olla tietoisia siitä, että kaikki ei aina suju hyvin. Musta se on suorastaan loukkaavaa, jos joku sanoo, ettei missään nimessä halua kuulla mitään huonosti päättyviä raskauskokemuksia. Vähän kun joku kertoisi vanhempansa kuolleen, ja saisi kommentiksi "mä en halua kuulla mitään tuollaisia, koska mun vanhemmat elävät vielä". Jokaisella on oikeus kertoa omat kokemuksensa, ja raskaana olevalla on velvollisuus tiedostaa se, etteivät ihan kaikki raskaudet pääty hyvin. (Kyllähän sitä näkee tilastoista, miten harvinaisia raskaudenkeskeytykset ovat näillä viikoilla, joten ei kenenkään tarvitse kuluttaa loppuraskautta pelkäämällä sellaista.)

Joudutaan viemään 1v9kk esikoinen kahden viikon ajan varapäivähoitoon päiväkotiin, kun pph on pitkällä saikulla. Ja voi kurja, kun oli niin itkulla jäänyt sinne! Toivottavasti huomenna on jo helpompaa. Meillä on vielä koko syksyn kiireisin viikko juuri nyt alussa, ei millään muulla viikolla esikoiselle edes tule 8h hoitopäiviä. Osui kurjasti juuri tähän saumaan Vähän kiukuttaa se pph, kun venytti lääkäriin menoa niin kauan, että kipeä kohta olikin jo tosi pahassa kunnossa. Olisi varmaan päässyt parin päivän levolla, jos olisi ajoissa mennyt. Kai se on sitä tunnollisen ihmisen työmoraalia, että viimeiseen asti yrittää jaksaa.

Aah, esikoinen on nyt hoidossa, ja mä luen tämän päivän kotoa käsin tentteihin. Saa vähän lepäillä, kun viikonloppu oli taas niin hulinaa. Siivoukseenkin meni koko sunnuntai, plääh. No, nyt on edes tämän päivän ajan inhimillisen näköinen koti

Tuttiritari 25+4

 

[toive81]

Päivää! =)

ElinaMaria:Yhdyn muiden kommentteihin! Et todellakaan ole riisumassa keltään mitään laseja silmiltä pois. Täällä palstallahan on lupa kirjoittaa myös aremmistakin asioista. Jos joku ei tykkää/pysty asiaa käsittelemään niin voin vain ihmetellä miten kykenevät ottamaan mitään vastoinkäymisiä elämässään vastaan. :/ Itse kun olin np-ultrassa niin hoitaja ihmetteli miksi en halua veriseulaa kun sen kerran saisi samaan syssyyn. Totesin, että kun kerran turvotus oli normaalirajoissa niin en halua itselleni yhtään lisää huolta/stressiä. Sama hoitaja vielä rakenneultrassakin korosti ettei se pois sulje kromosomitason häiriöitä vaikka päällisinpuolin vauva näyttää hyvältä. Sanoin siihen rauhallisesti, että lapsihan voi vammautua myös synnytyksen yhteydessä, että koskaan ei voi tietää mitä mikäkin tuo tullessaan. Ollaan miehen kanssa asiasta puhuttu ja sovittiin tuolloin np-ultran aikaan, että jos turvotusta ei ole yli normaalin niin veriseulaa ei oteta. Ja ollaan oltu tyytyväisiä päätökseemme. Ja ne ketkä haluaa tuon veriseulan niin musta on vaan hyvä, että heillä on mahdollisuus se ottaa! Jokainen tekekööt omat päätöksensä asian suhteen =)

Mutta tosiaan....MyAngels ja Miikkis!!! H U H U U ! :wave:

Toive81 ja rakas Mini 26+1 :heart:

 

[ElinaMaria]

Kiitos taas murut... :ashamed: :hug: :heart:

Ja mä oon kyllä kans huomannu että ei toi toukokuisten pino oo sellanen missä kovin syvällisiä asioita voi ees keskustella... :/ Ehkä se johtuu siitä että se on niin iso. tai sitten mä oon tottunu liian hyvään kun tuolla kuumeilupuolella oli niin ihanat pinot!! Esikkopino ja km jälkeen kuumeilevien pinot oli ihania. Mut sama se on kyl täällä odotuspuolellakin. Tuntuu et toukokuisten pinossa kaikki vaan huutelee että mua oksettaa... siis siellä ei oo kamalasti sellaista vuorovaikutusta mihin oon tottunu.. =)

Lotta: meillä ei sillä sikiöllä ollut edes mitään elinmahdollisuuksia... että sinänsä päätös oli helppo vaikkakin vaikea...

MUT MISSÄ ON MIIKKIS JA MYANGELS!!!

 

[Nimra]

Hip Hei B)

Paljon on tullut kirjoituksia ja nyt on taas noita näköhäiriöitä ja päänsärkyä ja väsymystä niin laittelen (valitettavasti) vain sen mitä jaksan kirjoitella :| Pahoitteluni jo etukäteen kaikille ellen mainitse teidän kirjoituksianne, olo ei vaan ole mitenkään "hehkeä" :x

Kiitokset kaikille onnittelijoille tuosta rv 30+ poksumisesta... Onhan se ihana huomata, että jo mennään täällä loppupuoliskolla, mutta eilen tuossa olin kahden kaverini kanssa jutuissa joilla on toisella jo la ylitetty ja toisella siihen on enää muutama viikko niin itse ajattelin kuitenkin, että vielä on aikaa aikalailla..., että ei nyt vielä meillä olla ihan lopussa kuitenkaan.., rauhassa mennään ja "hermoilu" vaan jatkuu Noh, ehkä siitä vielä pääsee eroon..?!?! Eilen tosiaan tuo toinen kaveri sanoi puhelun lopussa, että toivotaan että teillä menee kaikki hyvin loppuun asti ja jaksaa kaveri joulukuun alkuun.. hhmmm...hänellä on myös kaksi km:noa ja ajattelin, että mites niin "meillä", että ollaanko me nyt taas jotenkin huonompia...? tai kovempi onnisia ? :/ En siis ymmärtänyt.. Eihän tuo lasketun ajan läheneminen tarkoita sitä, että mitään "pahaa" ei voisi enää tapahtua. En nyt siis pahalla ystävälleni, mutta kun valitettavasti niin monta asiaa on kuitenkin synnykseen ja vielä ehkä hetki senkin jälkeen aika "epävarmaa" niin kannattaako tuossa vielä kenenkään sanoa, että meillä on jo kaikki kunnossa ja mitään hätää ei ole, mutta TEILLÄ saattaa olla??!?!?!? Noh, ehkä en tuosta sanavalinnasta stressaa sen enempää Jäin vain tuota miettimään, että kun olen tuon "ystävän" mielestä aina ollut häntä huonompi kaikessa niin...olenpa nyt tässäkin asiassa nähävästi..ja PALJON HUONOMPI... :'( Välillä vaan jotkin kommentit ovat sellaisia, että SATTUU itseään ainakin ihan sydämeen asti!! Niin kuin olen häntäkin elämässä auttanut, enemmän kuin kenenkään pitäisi.. niin tämä oli taas kiitos minulle siitä. että olen ystävänä.. :$ Olen auttanut erossa (kun on ollut on-off suhteessa koko elämänsä) nyt saman miehen kans naimisissa...ja on masennusta missä olen ollut tukena ja on ollut äidin rintasyöpää, rahaongelmia ja yksinäisyyttä, AINA olen ollut vierellä ja hoitanut koiriansa, jos hänellä ei ole ollut aikaa tai ei ole jaksanut... On yli 30, mutta ei ole vielä ollut vakityössä eikä menekään kuulemma.. yksi koulu on käytynä, mutta ei kuulemma tarvii sitä mihinkään..., kun aikoo olla kotiäiti..suunitellut koko elämänsä valmiiksi... Noh, anteeksi - piti purkaa vain paha olo itseltä, kun jotenkin tuntui niin pahalle!!! että MEILLÄ voi mennä vielä KAIKKI pieleen, mutta HEILLÄ ON KAIKKI KUNNOSSA Jep jep..

Tuohon Gallup asiaan niin en tiedä omasta suvusta muuta kuin sen, että silloin kun isoäitini (äitini äiti) on odottanut äitiä niin oli tulossa kaksoset, mutta toinen oli jäänyt koteloituneeksi äitini selkään...joka paljastui syntymäni aikoihin enkä tiedä tietääkö isoäitini kyseistä asiaa ollenkaan. Sen tiedän, että mieheni on saanut kaksi km aiemmissa suhteissaan, mutta niistä en tiedä sen enempää kuin, että toinen oli alkaraskaudessa ja toinen oli jossain ehkä rv 20 kieppeillä.. eli hiukan tuota aiemmin.

Hyvä, että Miracle vältyit siltä salmonellalta, mutta harvinainen on kyl jos suomesta saa.

Vielä ei ole samallalailla käynnistynyt tuotanto kun MIIKKIKSELLÄ eli ei tule "itsestään" ...vaan vielä on puristettava, jos sitä nestettä haluaa rinnoista saada...kovasti kyl odottelen, että alkaako vain ei ... sillä äidilläni ei ole kuulemma kovin tullut.. :|

Kovasti NIRTSULLE toivotellaa stemppiä ja onnea ja toivotaan, että vuodottomuus on hyvästä :heart:

Voih, kohta tosiaan on MyAngelsilla ja Miikkiksellä nyytit sylissä :heart: IHANAA !!! Ilmoittautuminen on kyllä tärkeää

Kovasti myös stemppiä ja voimia TOIVEELLE tuollainen on raskasta ja toivotaan, että asiat ratkeaa parhainpäin :hug: nuo virastot on aina tuollaisia :/

Täällä oli puhetta ISYYSPAKKAUKSESTA ja onhan sellainen tuolle omallekin ukolle väsättävä.. Sehän riemastuu vaan ja saa uutta virtaa sit taas eteenpäin ja onhan se ihana nähdä toisen ilme, kun saa vauva tavaraa ja tajuaa oikeasti, että sieltä sen uuden elämän tulo lähenee :heart:

Tuohon VANHEMPIEN HÄPEÄÄN niin tuo on niin normaalia kuin vaan voi olla... varsinkin omassa suvussa ja perheessä sen huomaa, että juuri ne vaikeat asiat joita PITÄISI hoitaa puhumalla ja kertomalla tunteista, ettei niitä yksinään murehdin niin eihän niistä puhuta ja sit ollaan kunnon "sukuriidassa", kun ei osata keskustella asiaa/asioita selviksi... Onhan toki heidän nuoruudessa olleet niin erilaiset olotkin, että vaikuttavat varmasti moneen tapaan tänäkin päivänä, mutta toisaalta sitä toivoisi, että he osaisivat olla asioissa avoimempia ja arvostaisivat sitä, että nykyihminen uskaltaa puhua ja kun kerran kaikilla on siihen täysi oikeus Eikä se kenenkään elämää estä tai kuolemaa tee, jos esim juuri ilmoittaa raskaudesta alussa... Jokainen saa tehdä niin kuin tuntee olonsa parhaaksi ja oikeaksi itselleen

Meillä on tänään neuvolassa tapaaminen muiden odottajien kanssa... se on viimoinen yhteistapaaminen, joten sinne on mentävä ja siellä onkin sit myös kestovaippojen esittelijä, että ukon otan kyllä messiin... tottuu sit heti noihin vaippa-asioihin sillä mielellä, että meillä niitä kestoja käytetään

Oma olo on kyllä niin surkea kun vaan voi olla.. väsy, paha olo, huimaus, kaikki erilaiset kivut... ei saa unta missään asennossa ja jokainen liikahdus sattuu ja kävely on jo oikeasti hankalaa.. Miten tässä pärjää vielä 4 vko töissä !!??!? Onneksi on tämä viikko vielä sairauslomaa niin saa levätä ja seurata oman olon "kehitystä"... toivottavasti menee parempaan suuntaan =) ?

Eilen sanoin miehelle sängyssä, että noita nimiä pitäis kai ruveta hiljokseen miettimään Huh, miten te keksitte nimet ??? Siis niitä vaihtoehtoja on monia...ja ei hyvänen aika .. kuinka sen keksii ? Onneksi pidetään samoista nimistä, mutta kuitenkin... Miten sen sit pystyy "ratkaisemaan", että SE on NYT TÄMÄ ?

Nimra + KultaMuru 30+1 (ultra 30+4)

 

[SuukkoSuulle]

Nimra en usko, et kaveris tarkoitti pahalla, sanavalinta oli kyl aika tökerö mut ei kai hän oikeesti voi kuvitella noin? Ja miks oot semmosen kaveri, joka pitää sua huonompana? Ei semmosia ihmisiä pitäis pittää vierellä ollenkaan ku eivät tue asioissa :/

Ja toi nimiasia.. Meil tulee automaattisesti suvustaki jotain. Tai et esim. miehen toinen nimi kulkee suvussa ja poikalapselle mieluusti antasin isänikin nimen. Ja etunimi sit tulis vaa jostain.. jotenki sitä huomaa vaan, et mikä nimi on semmonen omanlainen. Ja sit ku vaavi syntyy ni pitäähä sitäki kahtoo et onko se sen keksityn nimen näkönen =)

 

[SuukkoSuulle]

Ja onnea Miikkikselleja My Angelsillevaavinhakuun!!! :heart: :heart: :hug: :flower: :flower:

 

[Nimra]

Miracle niin.... Ei (ehkä ) sanonut sitä pahalla..., mutta ei kyllä ole mitenkään ihmeellistä häneltä, että tunnen TAAS olevani se TYHMEMPI ja HUONOMPI, kun olen tehnyt monia asioita samalla tavalla "väärin" kun hän niin silti olen tehnyt ne(kin) asiat HÄNTÄ HUONOMMIN, mutta tuo on hyvin ominaista hänelle...

Hän kun ei ymmärrä ollenkaan, että meillä on kissa, kun voi tappaa vauvan ihan milloin vain ja miten mä uskallan ottaa kissan, kun odotan... ??!? Siis eihän sitä päästetä tuonne pinnasänkyyn tai muuallekaan ja opastetaan kyllä Enhän mä edes tiennyt, kun otimme kissan, että olemmekin muuttumassa kolmeksi :heart: Onhan muillakin kissoja ja useampia kuin meillä "vain" yksi...

Eikä hän myöskään ymmärrä, että miten voimme ostaa/ottaa vastaan VANHOJA/KÄYTETTYJÄ lasten vaatteita, tavaroita.. !!??! Hän tilas kaiken uutena jo rv 20 ja en uskalla edes ajatella, että kuinka paljon hänen miehellä on niihin rahaa mennyt :ashamed: kun hän ei niistä itse maksa ollenkaan eikä hän osallistu muutenkaan perheen kustannuksiin, mies maksaa kaiken.. (Yksityisyrittäjä )

Välillä "säälin" miestä, kun osti talon heille, remppaa sitä juuri sellaiseksi kuin ystäväni haluaa...ja sit tämä valittaa, kun ei ikinä ole kotona, mutta eipä se raha puussa eikä maassa kasva, ett kun maksaa kaksi aikuista (heidän menot...ruoat, lainat...kaksi autoa) kaksi koiraa, remontin, tulevan vauvan niin kyllä siinä saa olla kotoa poissa.. mistä muualtakaan se raha tulee.. ? ja pakkohan se remontti on jonkun tehtävä =) ja hän tekee sitä sit iltaisin.. (töidensä jälkeen)...

Minulla ei voimat eikä rahat tuollaiseen riittäisi, joten arvostan hänen miestään OIKEASTI todella paljon!!! Pitää olla kyllä voimia ja rahaa

 

[Miikkis]

Täällä ollaan edelleen yhdessä kasassa, valitettavasti

Ootte kyllä niin sydäntä lämmittäviä immeisiä, ettei oo tottakaan :heart: En varmasti kyllä unohda tulla teitä moikkaamaan, varmaan pyörin täällä useammin sit kun kerhon puolella

Omaan napaan ei mitään jännempää uutta. Eilen tosissaan irtosi se limatulppa, taisi olla seurausta lauantaisesta pururata lenkistä ja saunasta :saint: Aamupäivästä eilen supisteli oikein kunnollakin ja aattelin että JES että jospa se tästä alkais mutta ei niin ei :snotty: Iltapäivään mennessä ei enää supistellut ja olo oli kuin mitään ei ollut tapahtunut. Sit viime yö meni ihan normaalisti, laitoin jopa muovitettua froteeta sänkyyn että jospa sattuis lapsivedet menee niin... Aikaisin aamusta alkoi taas supistelut joita oli tuohon puolille päiville asti ja nyt taas ei mitään... Alkaa viemään hermot nää ennakoivat supparit kun tulee ja menee miten tahtovat, säännölliseksi tahtoo ne |O Lenkillä kävin ja selkää vain särkee, ei muuta
Eli odotellaan, odotellaan... Huomenna ois neuvola mutta elättelen toivoa että mies sais soittaa sinne että ei meidän emäntä tule, se on synnyttämässä

Todella kiva oli Toiveestakin kuulla :wave: Tuo eroikävä voi olla NIIIIN ahdistavaa, ymmärrämme kyllä :hug: Onneks enää muutama viikko ja sit taas saatte olla yhdessä enemmän :heart: Koitahan jaksella siellä :hug:
Mä en kanssa käsitä tota, että Kelan kanssa joutuu aina tappelemaan kaikesta, toivotaan että tilanteeseesi saadaan selvyys!!

NP: Mäkin tahdon kotineuvolan mikäs sen parempaa jos on tollainen tuttu, varmasti helpottaa aina omaakin mieltä! toivotaan todellakin että saat päivitellä listaa sekä MyAngelsin että mun kohdalta, mutta aineskin joudut MyAngelsin kanssa... tästä mun masusta kun ei tiedä että päättääkö pysyä yksiössään jouluun asti
Tsemppiä huomiselle, tulehan sitten kertomaan miten sairaalassa meni :wave:

danjuskalle kovasti jaksamista päänsärkyjen kanssa, mulla oli kanssa just noilla viikoilla sellainen 3 viikon kestävä migreeniputki johon sain onneks panacodia joka tehos edes jollain asteella.. oliskos se niin että nyt kun toinen kolmannes sulla menossa ni saat ottaa buranaakin, mä ainakin otin synnytyssairaalasta tarkastettuani aina asian... Jaksamista :hug:

Luminia: Mä jouduin rasitukseen bmi:n takia ja koska meillä suvussa esiintyy diabetestä ni ei paljoa kysellyt että haluanko Kylhän ne voi laittaa sut testiin jos näkevät sen tarpeelliseksi. Onneks se on nykyään niin helppo juttu kun menet sinne, annat ekan verinäytteen, juot pullon "kokista" ja sit parit näytteet ja juttu on siinä.. Ei oo onneks enää sitä kamalaa litkua vaan musta se juotava maistui ihan kokikselle

Pamulla ja Lotalla huomenna neuvolat, tsemppiä, kipin kapin sit kertomaan miten meni :wave:
Ja Nirtsu mene vielä tänään...
Paljon on neuvolareissuja tässä kun mulla kanssa huomenna ja tais olla MyAngelsillakin...

EM: noista pinoista.. saman olen huomannut että vertaispinot ovat parhaat eli just km jälkeen kuumeilevät ja täällä odotuspuolella sit meidän oma pino. Odotuspuolella kuukausipinoissa ne jutut jotenkin on niin omanapaisia ja ei siellä toisia huomioida kuten täällä, ja jos siellä mainitset että pelkäät keskenmenoa niin sut suurinpiirtein häädetään sieltä koska ei sellaisista tabuista saa edes vihjaista :headwall: :headwall: Ärsyttävää |O Six täällä paras, kamujen keskellä B)

Nimra: Mulla oli toooosi vaikeeta miettiä nimivaihtoehtoja... Netissä pläräsin varmaan kymmeniä sivuja ja otin vaihtoehtoja ylös... Sit niitä mutusteltiin miehen kanssa yhdessä ja pisteytettiin ja lopputulos on kyllä hyvä :heart: Se siitä tekee vaikean että on aika vastuullista hommaa, en tahdo antaa sellaista nimeä että joutuu vielä pilkan kohteeksi sen takia.. Mutta makunsa kullakin eikä niistä voi toiselle sanoa että ompa nimi, kuten hyvä ystäväni antoi tytölleen nimeksi Kerttu ja olin että what????

Lueskelen teitä päivittäin ja yritän kanssa edes tulla kertomaan että kasassa ollaan jos en muuta ehti kirjoitella..

Voikaa hyvin ja masuille silityksiä!!

T. Miikkis ja masukki 39+0 (ultran mukaan, neuvolan mukaan 38+6)

 

[SuukkoSuulle]

Nimra kuulostaa kurjalle Tuo kaveri ei sit taida hirmusti arvostaa muuta kuin materiaalia ja sitä, et kulissit pysyy pystyssä. Mie ainaki otan itsestäänselvyytenä, et käytettynä ostetaan/saadaan pikkuselle tavaroita ja vaatteita iha nii paljon ku mahollista (ainoo on turvakaukalo jonka haluan uutena ostettavan) ja mu mielest se on vaa hienoa et kierrättää juttuja! Ei luontokaan kuormitu niin kamalasti! =) Tosin myös vaunut saadaa myös uusina ku anoppi haluaa ostaa, mut muutoin ei kyl mittää muuta uutena haluta hankkia.

 

[Nimra]

Miracle Nyt osuit asian "ytimeen" nimenomaan nuo mainitsemasi asiat ovat hänelle se "elämän tarkoitus" mut onneksi itse osaa hoitaa elämänsä hiukan erilailla, joten tietää mihin on varaa ja miten asioita kannattaa ajatella myös muiden kannalta

Muistan, kun oli jollain rv 15 niin oli tuumannut lääkärissä, että töihin en sitten mene, että kirjoita siihen sairaslomalappuun, vaikka että vaikea masennus...mä en jaksa mennä töihin, mkun kotona on niin paljon kaikenlaista ...hhhmmmp, noh niin on täälläkin "kaikenlaista", mutta valitettavasti täällä ei ole ketään kuka passaa ja maksaa meidän elämistä ja oloa... kuin itse ja silloin tosiaan ainakin oppii tuota "rehellistä" elämää Näin ainakin itse näen asiat.

En haluiaisi olla kenenkään orja....ja aina vain antaa uutta...ilman, että toinen edes YRITTÄISI ensin itse... mut jokaiselle on niin omanlainen kumppani ja jos he yhdessä viihtyy niin eipä se toisaalta ole minulta pois - Välillä hänen kommentit vaan saa mut jotenkin niin "vihaiseksi" ja "huonoksi" ... :'( kun tuntee itse tekevänsä kaiken "poskelleen", vaikka teen/teemme juuri niin kuten suurin osa muistakin ihmisistä eli teemme työtä ja hoidamme kotia, laskuja yhdessä...

Noh, ehkä tämä olo menee tästä ohi... Eilen illalla vain ajattelin, että ei varmaan tahdo meille edes vauvaa :'( ... olettaa jo nyt, että jokin on vialla.. tai viimeistään menee synnytyksessä Eilen sit illalla (puhelun jälkeen) kysyinkin mieheltä, että onkohan meidän murulla kaikki kunnossa ? Tuli het sellainen mieli, että joo - Mä teen taas jotain mistä joku "kärsii" tai saan sitä "paskaa" niskaan.. :x Onneksi mies on NIIN IHANA, että osaa lohduttaa :heart: Otti kädellä masusta kiinni ja vauva potkas Tuumas vain, että kaikki on kunnossa eikä ole mitään hätää Täällä kyllä pärjätään ja jos toisella on jotain (mikä huomataan vasta synnytyksen jälkeen) niin mietitään sitä sitten - Ei nyt. Uskon, että kaikki on ihan kunnossa :hug: Voih, mitä tuolle ukkokullalle oikein keksisi, kun aina jaksaa huolehtia ja välittää ja pitää hyvänä :heart:

 

[SuukkoSuulle]

Juu miehen tuki on tärkeää =) Ja varmasti siel Nimra kaikki on hyvin =) :heart: