~ Keskenmenon jälkeen plussanneet ~ *talvella 2012-2013*

Omenankukalle suuret pahoittelut :hug:

Iitulle tsemppiä vuotelujen kanssa, voin vaan kuvitella miten piinaavaa moinen on.

Malttamattoman vauva ei ole äitinsä tapaan kovin malttamaton, mutta toivotaan että hän sieltä pian malttaisi tulla maailmaan :heart: Meillä on aika samankokoisina ja viikkoisina syntyneet aiemmat lapset (eka 4075g 40+3, toka 3400g 38+6), ei yhtään lohduta kun sä porskutat jo pidemmillä viikoilla kuin kuopuksestanne Mua ei houkuta olla raskaana kovinkaan pitkään rv39 täyttymisen jälkeen, ne on todellisia piinapäiviä..

( . ) Harvakseltaan täällä käyn edelleen kurkkimassa, nyt lähinnä malttamattoman synnytystä käynyt kurkkimassa josko siellä kohta alkaisi tapahtumaan.. Täällä rakenneultraa odotellaan ja nautitaan vauvan liikkeistä ja masun kasvusta. Pahoin voidaan edelleen, oksennankin aina välillä. Vähän semmoinen fiilis että tämä olotila tulee kestämään kevääseen saakka joten ei jaksa enää valittaa, oon jo tottunut vessanpöntön halailuun :$ Vihdoin alkaa vauvan myllertämisen ansiosta tuntumaan todelta tämä raskaus, vaikka onkin edelleen uskomatonta että olen oikeasti raskaana kaikkien kesken jääneiden raskauksien jälkeen. Tarkistan monta kertaa päivässä peilistä että onko mulla tosiaan vauvamaha. Parit ekaa viikkoa kun tunsin hentoja liikkeitä, väitin itselleni että ne oli vain suolen murinoita eikä siellä mikään liiku. Mutta nyt on muutaman päivän ajan ollut niin vahvoja potkuja ettei mene enää selitykset läpi, kyllä tässä nyt oikeasti ollaan odottamassa kevätvauvaa

P12 (huomenna 18+0)

 

malttamaton Jaiks. Ymmärrän huolesi. Vaikka toisaalta jos vain luulantiossa on tilaa, niin paikat ovat jo hyvin esivenytetyt. Ja se sf; esikoisesta sf oli viikkoa ennen synnytystä kolme senttiä isompi kuin nuoremmasta viikkoa ennen synnytystä ja molemmista vettä oli normaalisti.

 

JeNskille91 onnittelut hyvistä ultrakuulumisista!

Pikkuiselle13 mukavaa rakenneultran odottelua. Ihanaa, kun liikkeetkin tuntuvat jo hienosti!

Kovasti odotan tietoa, miten iitun85 np-ultra meni? Ja jollain muullakin oli tänään, mutta nyt en muista kellä!

malttamattomalle vielä yksi kikkakolmonen: kätilöystävä vinkkasi, että maidon lypsäminen voi edesauttaa synnytyksen käynnistymisessä. Eli onko kotona rintapumppua? Aloittelepa pumppailu! Ja ainakin siis auttaa maidonnousussa, joka ei varmasti ole sellaisenakaan huono homma, vaikka ei nyt synnytystä heti käynnistäisikään.

kwaidan 27+6

 

kwaidan täytyy testata tuokin kikka! Jostain kyllä jo luinkin siitä, että jossain maassa käytetään ihan synnytysosastolla tuota pumppauskikkaa. Jotenkin vaan jännittää, että meneekö sitten tuo tärkeimmät ternimaitotipat vauvalta hukkaan, jos maitoa lähteekin tulemaan, mutta thanks, testaan illalla tuonkin!

jeNski onnea sykkeistä

(.) kohta lähden kaverille testaamaan keinoa millä luultavasti kuopus lähti tulee eli Wii ja hulahula-peli kehiin

ultrakuulumisia minäkin täällä käyn kurkkimaan, mutta ei ole vielä tullut...

Malttamaton, jonka nimimerkkiin voisi lisätä epätoivoinen ;-)

 

Kaveri on elossa :heart:

Kaikki näytti normaalilta. Tällä kertaa ultrasi varmaan puolta kauemmin kuin viimeksi nt-ultrassa. Varmaan senkin takia, että kun näin kaverin olevan vielä kunnossa, niin päästin kunnon itkun heti ultraamisen alkuun. Yritin kyllä pidätellä kyyneliä, mutta kun itketti niin minkäs sille mahtoi.
Kaveri oli kyllä niin todella vilkas liikkumaan. Ei hetkeäkään paikoillaan

Sain klexane-kontrollin 3vkon päähän. Verivuodoista täytyy jatkossakin soittaa naistenosaston päivystävälle hoitajalle ja käytännössä joka vuodon jälkeen olis hyvä käydä näytillä. Toivottavasti ei tarttis joka viikko ravata vuotojen takia.
Tuo seuraava kontrolli on lääkärille (ei kätilölle niinkuin nyt) ja tarvittaessa pääsen silloin myös erikoislääkärin juttusille. Rakenneultra tehdään erikoislääkärin toimesta.
Tavallaan tuntui, ettei äippäpolilla enää merkitse mun menneisyyteni yhtään mitään. Mutta onneksi tuo klexane oli syy päästä seuraavat ultrat astetta osaavimpiin käsiin.

Olen kyllä ihan tohkeissani. Elossa :heart::heart:

-iitu 13+0 (siirsi päivän taaksepäin)
Ja LA:n voisi päivittää 25.6.

 

iitu oli kun ihania uutisia, onnea!!!

 

omenankukka Pahoittelut! Toivottavasti toipuminen menee hyvin ja miehesikin osaisi antaa tukea.

iitu Hienoa, että kaikki oli hyvin!

Täällä mennä jo viikolla 23. On vieläkin vaikea käsittää, että meillä pitäis huhtikuussa olla vauva. Liikkeitä tuntuu jonkin verran, mutta on päiviä jolloin on masussa tosi hiljaista. Viimeksi oli Hippunen kasvanut edelliseen ultraan verrattuna vähän (kahdessa viikossa viikkoa vastaava kasvu). Se vähän huolestuttaa. Huomenna on neuvola saa nähdä mitä saavat sf-mitaksi. Voi kun osais lopettaa tän hermoilin ja huolehtimisen ja nauttia raskaudesta.

Hanne ja Hippu 22+4

 

malttamaton Pistä maidot vaan pakkaseen talteen ja otat sit sairaalaan mukaan, jos vaikka tuleekin tarvetta lisämaidolle. Toivotaan, että pumppaus yhdistettynä Wiihin toisi toivotun lopputuloksen

iitu85 Ihania uutisia! Joskos sitä nyt voisi relata päivän tai pari..

Hanne_lle tsemppiä panikointiin. Eiköhän nuo kokoarviot ultratessa voi heitellä hyvinkin suuntaan jos toiseen. Itsellä esikoisessa sf-mitta kasvoi jatkuvasti alakäyrällä ja pieneni vielä loppua kohden, kaikki oli kuitenkin hyvin. Koeta pitää pää kylmänä.

 

Hienoa iitu85 Mekin oltiin tänään nt-ultrassa ja kyllä oli helpotus, kun niskaturvotukset oli matalat ja vauvat muutenkin ihan normaalin oloiset.
Niin ihanaa oli katsella, kun A-vauva vilkutteli kädellä ja sormetkin näkyy selvästi kuvassa sekä B-vauva pomppi omassa pussissaan koko ajan, otti seinämästä jaloilla vauhtia ja booiingg.. :heart: Uskomaton tunne tuli noita pikkuisia kohtaan, rakkaus siis ja kaikki muuttui jotenkin niin paljon todemmaksi. (voisinko sittenkin onnistua tällä kertaa....? -toivoo varovainen km:jen jälkeen)

12+5

 

Tanita Ihania ultrakuulumisia sultakin, jee :heart:

Mullekin kätilö oikein näytti, kun meidän kaveri otti vauhtia mun virtsarakosta ja poing ylös, sitten liukui alas ja taas POING! Näytti kun olis trampoliinilla ollut. Jatkoi sitä vaikka kuinka kauan. Näkyi oikein että olis ponnistanut vauhtia

 

tanita onnea hienoista ultrakuulumisista!

kwaidan jäi pumppaukset sittenkin väliin... Aloin pumppaamaan, mutta sitten kun näin että rinnasta oikeasti alkoi tulla nestettä, tuli sellainen olo ettei tämän näin kuulu mennä. Kyllä tuo tavara on tarkoitettu vauvalle.

(.) täytyisi nyt vaan saada uskomus ja luottamus siihen, että vauvalla on jokin syy vielä pysytellä mahassa. Olen yrittänyt analysoida itseäni miksi käyttäytynyt näin ja ainoa mikä on niin pelko siitä, että vauvalla ei ole kaikki hyvin eli että haluaisin nähdä kaiken olevan kunnossa, kun tuonne mahaan ei näe ja toinen syy on se, että lapsettomuustaustan ja 4 keskenmenon jälkeen, olo nyt sellainen että oma kroppa on jotenkin pettänyt mut eli että enkö nyt osaa yhtä vauvaa saada ulos. Oikeasti pitäisi olla todella kiitollinen siitä, että kroppa on vienyt tämän raskauden loppuun asti eikä valittaa, ihan hävettää!!! Tänään taas neuvola, viime viikolla neuvolatäti ei edes antanut mulle uutta aikaa, kun jälleen kerran oli niin varma synnytyksestä. Soitin myöhemmin perään ja pyysin tuon ajan. Nyt alan varautumaan siihen, että mä vietän jouluaaton/uudenvuoden laitoksella, kun varautuu pahimpaan niin elämä voi joskus yllättää iloisesti

 

Malttamaton Hyvää laskettuapäivää! Eikös se ole tänään? Minä ainakin ymmärrän halusi saada vauva ulos. Ja kertoohan tuo nimimerkkisikin jo jotain.

).( <- ei siis vieläkään pömpsähtänyt. Kerrottiin eilen uutinen anopille. Tästä tuli jotenkin tosi todellista. Vaihdettiin anopin kanssa vielä illalla muutama tekstari, kun tiedän että muutama asia (esim. klexane) häntä vaivaa, mutta hän ei kehtaa kysyä. Saatin sitten vielä juteltua auki se miksi pistän ja että vauvalle ei ole haittaa. Omalle äidille voisin kai kertoa jouluna, mutta kun se menee ja kertoo sen asian heti sen miesystävälle. En tykkää. Sen jälkeen mä en voi keskustella asiasta enää mun äidin kanssa vaan keskustelijana on tämä mies. Ja se kyllä kehtaa tentata. Toisaalta harmittaa salata äidiltä (hän kuitenkin tietää kaikista kolmesta km:sta), mutta mutta. En mä tiiä.
Toisaalta on kiva kun on pitkästä aikaa tälläinen "normaali raskausongelma", eikä aina kaikkea kaoottisen pelottavaa

 

(.) neuvolassa ei mitään uutta eikä ihmeellistä, paitsi sain aivan kauheat haukut mäen laskusta. Terkka siis kysäisi ohimennen miten mun maha on kylmä, johon totesin että tultiin just ulkoa mäkeä laskemasta. Terkka sai sätkyn kuinka ihmeessä olen voinut laskea mäkeä, tärinä olisi kuulemma voinut irrottaa istukan?! Tai lapsivettä olisi voinut tihkua kanssa tärinästä. No eipä tullut mieleenkään, eipä se mäenlasku tärisytä sen enempää kuin auto talvikeleillä ja kai mä lapsiveden olisin huomannut vaatteista. No, ei enää sanonut että ensi viikolla ei täällä nähdä täällä niin kuin on viimeiset viikot väittänyt vaan kiltisti antoi ajan ensi viikon torstaiksi. Totesi vain, että kirjoittaa lähetteen yliaikaiskontrolliin 41+3 ja kontrolli tehdään sitten 41+5. Mutta monen tunnin mäen päälle nousu ei aiheuttanut mitään tuntemuksia eli kai se on vaan uskottava ettei tämä täältä ole hetkeen tulossa.

 

malttamaton Apua etteikö mäkeä saisi laskea? Enpä ollut tuota kuullut, koskeekohan tuo koko raskausaikaa? Olen ihan huoletta laskenut tyttöni kanssa liukurilla, ei nyt mitään hirveän hurjia eikä hyppyreistä tms (niistä en uskaltaisi mennä normaalistikaan )..
Ja jaksamista viime hetkiin, joka tapauksessa sun ei enää kovin kauaa tarvitse vauvaa kanniskella. Vaikka helppohan tuo on sanoa! Teillä on varmaan kaikki keinot jo käytetty, mutta kuulin huhuja että laventeli ja mausteinen ruoka voisi auttaa! Ja kaikkien kepulikonstien yhdistäminenhän on kaikkein parasta, eli reippaan liikunnan jälkeen saunaan ja vähän laventelia tuoksuttelemaan, sen jälkeen mausteinen illallinen ja hyvää seksiä. Sit vaan jalat ylös jo odottelemaan tuloksia

iitu onnittelut mahtavista ultrakuulumisista! Toivottavasti säikkäyttelyt alkaisi pikkuhiljaa loppumaan, johan tuommoisessa menee järki kellä tahansa!

(.) Täällä on masu vihdoin pömpähtänyt esiin! Liikkeitä tuntuu vielä vain hennosti, mutta tuo mahan ilmestyminen tekee asiaa kuitenkin vähän todemmaksi. Liitoskivut on myös alkaneet vaivata. Joudun välillä vaappumaan eteenpäin kuin tässä oltaisiin isommankin mahan kanssa liikkeellä :ashamed: Koitan kuitenkin pitää itseni liikkeellä, väsymys on alkanut helpottaa enkä nyt anna pienen kolotuksen paljoa hidastaa tai tulen hulluksi tästä kökötyksestä! Ruokakin maistuu jo paremmin, vaikka varsinkin aamuisin ennen syömistä helposti laatta lentää. Muuten olo on parempi, mikä on hyvä koska viime neuvolassa paino oli tippunut kilon verran lähtöpainosta, vaikka joidenkin käyrien mukaan olisi voinut nousta jo 3kiloa. Noh, kaipa nuo on yksilöllisiä, ja eiköhän niitä kilojakin ala kertymään vähintään puolenvälin jälkeen

mumina 16+6

 

mumina no en tiedä, taitaa olla vähän pimeä toi mun neuvolatäti. Käski soitella, jos vauva syntyy ennen seuraavaa käyntiä, että voidaan sopia kotikäynti. Totesin ettei meille ole ikinä tehty kotikäyntiä vaan, että ihan hyvin voidaan neuvolaan tulla, niin taas oli ihan järkyttynyt ettei missään nimessä, kun on pakkastakin. Ne vastasyntyneen keuhkorakkulat ovat niin herkät. Siis WTF? Täytyyhän meidän sairaalastakin kotiin tulla ja neuvolaan ajaa meiltä noin 2:ssa minuutissa. Eli ylihysteerinen neukkatäti meillä, no sehän mut on säikytellyt tästä ennenaikaisuudestakin...

 

Mä olen luullut, että ne kotikäynnit on sellasia kun käydään katsomassa ettei lapsi ole syntymässä mihinkään huonoihin oloihin
Täällä päin käydään kotona loppuraskaudesta sekä sitten syntymisen jälkeen kotona.

 

iitu ollaan muutettu kuopuksen syntymän jälkeen, mutta siis muutaman kilometrin päähän entisestä kodista. Kumpikaan esikoisen tai kuopuksen neuvolatädeistä ei todellakaan tarjoutunut tulemaan kotiin (nuorempia), mutta tämä uusi vanhempi rouva tosiaan tänään sanoi, että käy ihan siksi ettei äiti vaan rasitu tai joudu stressaa ja nyt kun on noi pakkaset, niin käynyt useaan kerran kotona tarkastamassa, että vauvojen painot nousee tasaisesti. Ihana, että huolehtii, mutta kyllä mua nolottaa että olin niin nihkeä tänään neuvolassa. Ei tehnyt paljon mieli chattailla ylimääräistä, kun ketutus on niiin suuri. No huomenna jännitetään ultraa, mut ei, vaan koiran. Pitäkää peukkuja, että masussa on vauvoja

 

(.) edelleen yhtenä kappaleena mutta koira ultrattu ja siellä on pentuja, jee! Kävin ruoka ja jouluostoksilla kantaen noin 8 kassillista ruokaa ym ilman yhden yhtä supistusta. Tämä on jo koomista ;-) mutta huomenna tulee vyöhyketerapeutti kotiin häätää vauvaa ulos.

 

malttamaton: Onnea koiravauvoista! Näkyikö monta on tulossa? Me käytiin viikko sitten katsomassa 4vkoa vanhoja mopsivauvoja. Meidän toinen mopsipoika on niiden isä

).( Kotidoppleri tuli ja äänet kuultu! :heart:
Ostin sen mallin, jossa näkyy sykkeet myös. Sattui olemaan sopivasti tarjouksessa. Siinä on kaiutin, niin voidaan kuunnella yhdessä. Mies löysikin sykkeet heti ja kun itse koitin niin en meinannut löytää millään. Kaveri tais vaihtaa asentoa

 

iitu lääkäri oli vähän juntti eikä suostunut sanomaan määrästä mitään?! Lopetti ultraamisen heti, kun näki 1. pennun. Yritin tingata määrää kovasti, kun ideana astutuksella oli saada meille mun edeltävän maailman ihanimman onnettomuudessa kuolleen chihu-pojan suku jatkumaan. Sain sen chihun silloin pahimpaan lapsettomuus/1. keskenmenotuskaan mieheltä ja isältäni synttärilahjaksi. Ehdittiin onneksi hoitaa sillä yksi astutus ennen kamalaa kuolemaa ja siitä pentueesta yhdestä pojasta tulee nyt tämän nykyisen narttu chihun pentujen isä. Tarkoitus siis saada meille pentu ja uroksen omistajalle joka on meidän kaveri yksi pentu. Meillä mies muuten löysi sydänäänet aina helpommin kun mä

(.) ihanaa, olen löytänyt jonkin näköisen rauhan tähän odotukseen hetkeksi. Kävin tänään siellä eläinlääkärissä, jouluostoksilla/ruokaostoksilla rauhassa yksin, kun mies oli tytsyjen kanssa aamupäivän uimassa ym, joten tuli sellainen olo et pysyköön joulun sisällä niin mä nautiskelen vielä hetken silti varmuuden vuoksi ostin kaupasta mätiä ym ihan varmuuden vuoksi, jos kuitenkin pääsisi nauttimaan. Olin viime joulunakin raskaana eli jäi herkut syömättä. Mä olen oikeasti ollut nyt melkein 1+5 raskautta putkeen raskaana kun ennen tätä oli ne 2 raskautta rv 10&rv 8, joista aina tulin heti raskaaksi aina kun hcg laski.

 

(.) kaikki synnytyksen käynnistymiseen liittyvä toivosta peruttu!!! Molemmat pikkuneidit oksentavat, mikä ajankohta sairastua elämänsä 1.krt oksennustautiin? Täytyy nyt vaan toivoa, että menisi nopeasti ohi ja että me aikuiset pysyisimme terveenä. Ehkä tämä oli se syy miksi vauva vielä pysyttelee masussa, paremmassa turvassa hän on siellä taudilta, kun että olisi ulkona...täytyy peruuttaa se vyöhyketerapeuttikin.

 

malttamaton: Kuinkahan hyvin ne näkee montako chihua siellä on? Aattelin vaan, että mopsista nähtiin viikko ennen synnytystä röntgenissä (näin sanoi se kasvattaja, mutta voi se olla ultrakin) niin viisi kalloa. Kuusi niitä sieltä lopulta tuli ja neljä säilyi elossa. Olikin niin iso pentue, että harvoin kaikki jäis eloon. Mopsit painaa syntyessään jonku 110-120g. Paljonkos chihu mahtais painaa? Mietin vaan, että onko ne niin pieniä ettei ultralla oikein näe kovin hyvin.?
Luin tuolta joulukuisista, että teillä oksennustautia.. Voi kääk! Kamala ajankohta!

 

^^ No siinähän sä just siitä oksennustaudista kerroit. Toivottavasti teillä aikuiset pysyy terveinä ja vauva vielä sen hetken masussa, että lapsetkin pääsee taudista yli.

 

iitu röntgenillä näkee lukumäärän, mutta vasta lähempänä synnytys ajankohtaa. En tiedä viitsitäänkö mennä, kun periaatteessa ei ole väliä, kun pennut on ihan "omaan" käyttöön. Eli meille ja uroksen omistajalle, jos tulee enemmän niin niillekin on valmiiksi tutut ostajat. Koko riippuu varmaan vähän lukumäärästä, musta viimeksi tuo toinen sijoitus chihumme teki n 60g painoisia. Ja penturiden lukumäärässä on tosi paljon hajontaa, heidän emänsä on saanut 3 pentuetta: 7, 2 ja 6 kooltaan. Ja tuo sijoitus chihu sai viimeksi 3, joista 1 kuoli masuun ja käynnisti synnytyksen. Mä en voi käsittää, että me saatiin oksennustauti oikeasti 1. krt ikinä ja tähän ajankohtaan. Kenet ihmeen saan hoitaa lapsia, jos synnytys nyt käynnistyy? Anoppi on sairaslomalla, mutta poskiontelon ja kurkunpään tulehduksen takia. En halua että hän saa siihen päälle tätä tautia eikä tytöt kurkunpääntulehdusta mikä on ihan horror lapsilla.

 

malttamaton: Pyhät on onneksi alkamassa ja ihmiset jää vapaalla -> ei työesteitä lapsenvahdeilla. Kyllä varmasti joku hoitopaikka löytyy, tuskin sun lähipiiri jättää sua pulaan minkään oksennustaudin takia