Kesäkuiset 2008

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Kolkyt ja risat
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Pip: Mulla myös toinen rinta tuottaa enemmän, mutta luulen sen johtuvan siitä, että tarjoan siitä mieluummin... Neuvoja lopetukseen otetaan vastaan täälläkin. Olen nyt korvannut yhden syötön pullolla, ja kiinteiden myötä imetys tietysti vähenee muutenkin. Ajattelin siis tälleen vähitellen vähentää. Kait sitten jos aikoo tehdä nopeammin, niin tarjoaa rintaa vasta sitten kun ne meinaa räjähtää. Kyllähän ne tyhjenee lopulta itsestäänkin, eli heräät aamulla lammikosta :)
 
Alessia: En tiedä tepsiikö, kaksi vikaa yötä on olleet taas tosi rikkonaisia, ei auta kuin olla kärsivällinen. Vaunuihinkin piti opettaa nukkumaan monta viikkoa, nykyään nukahtaa oikeastaan heti kun lasketaan koppaan. Päiväunien pituus on muuttunut tällä viikolla eli vetelee jopa yli parin tunnin unia ja ruokahalu on julmettu kun syö öisin vain pari kertaa entisten 4-5 kerran sijaan. Konttausharjoituksetkin toki vie mahdottomasti energiaa.. Eksä on hoitanut nukutukset koko viikon, tänään pitäisi itse astua remmiin, pelottaa jo etukäteen kuin kauan siihen menee, kun eksälläkin menee puolisen tuntia illalla.

PiP: Nauroin katketakseni tolle mätänemiselle, sit varmaan kantsii hankkiutua lekurille, kun tisseistä alkaa nousta muhevat mätänemishajut;)

Irina ja prinsessa tasan 7kk
 
Hui hirvitys! Meillä vaan istutaan. Alkaakohan tuo tyttö liikkua koskaan...Itse olen kävellyt jo 8 kk:n iässä...Napero nyt 7,5 kk ja tykkää vaan istua. Noh, maltti on valttia. Yöt nukkuu taas, syö aamulla 6 aikoihin pullosta maitoa ja koisii n. klo 8 asti. Kahdet parin tunnin päikkärit ja yöunille klo 21.

Irina: älä anna periksi, hyvällä mallilla olette jo! Hienosti menee!

Äittä: Ihana kuulla, että keskustelusta oli apua. Sitä itekin aina vaan olettaa toisen ymmärtävän ja arvaavan, mitä itse miettii...Mutta eikös se ollut niin, että miehet ovat marsista ja naiset venuksesta...vai oliko se toisin päin...mutta kummiski.

PiP: mulla väheni maidon tulo, kun aloin antamaan pullosta. Pikkuhiljaa siirryttiin enemmän pulloon ja tissi jäi vähemmälle. Ei tarvinnut pumppailla tms. Eikä alkanut mätä haisemaan. Tai en ainakaan itse haistanut :-) Tissit vaan surkastuivat ja roikkuvat kuin patakintaat. eipä siinä mitään, takapuolikin näyttää siltä, kuin joku olisi lyönyt lapiolla ja KOVAA :-) Tartteis varmaan alkaa taas liikkumaan...Syksyllä aloitin lenkkeilyn, mutta nyt oon taas löytänyt itseni sohvalta. Eli uutta inspiraatiota täällä odotellaan...
 
Vai lapiolla ja kovaa! :D Mua on varmaan lyöty päähän...

Meillä lapsi menee kiinteillä lähes kokonaan ja rinta on enää päivällä lohtuna, kuten esim. tänään kun lapsi oli huutanut vaunuissa mun kuulematta (ehkä kerran päivässä keskimäärin). Yöllä annan rintaa jos en jaksa nousta. Et tosi vähän syötän rinnasta. Rinnoista. Kaukaakin näkee kummasta. Mut eiköhän tämä tästä... Onneks mun rinnat eivät olleet ihmeelliset ennen vauvaakaan, niin ei putoa korkealta. Patakintaan, here I come. Kunhan ne ei ole ISOT, painavat ja roikkuvat. Pienet ja roikkuvat viä menee..
 
Voi teijän juttuja;)

Tulkaahan tähän ikään, niin huomaatte, että ei tuohon tarvita edes lasta, kyllä luonto hoitaa asian;) Olin nimittäin viime viikolla siksi juhlimassa, että tuli pyöreitä vuosia..

Voi tota mun pientäni, saa nähdä kuinka kauan menee ennen kuin tottuu nukahtamaan omaan petiin, taas tänään uneen pääsy kesti 45 minuttia ja siitä noin 30 minuttia oli suoraa huutoa (juu, sylissäkin). On niin itsepäinen, mutta pakko pysyä kovana, kyl tää joskus helpottaa..

Olipa haikea olo alkuviikosta, kun ekaksi laitoin kaikki raskausvaatteeni huuto.nettiin myytäväksi ja sitten pakkasin ja hinnoittelin kaikki pienen vaatteet kirppiksellä myytäväksi. Että koskaan enää en ole raskaana, enkä pitele omaa pientä vauvaani sylissäni. Tyttärenlapsia toivottavasti sitten joskus. Mulle tämäkin pieni oli niin suuri ihme ja onni etten edes uskaltaisi kokeilla enää onneani, en myöskään enää jaksaisi toista lasta eli mun lapsiluku on 1 ja nyt siis täynnä. Prinsessa saa pysyä yksin äidin elämän rakkautena:)

Huomenna olisi sitten puolivuotis neuvola, yli kuukauden myöhässä, mutta kuitenkin. Odotan innolla uusia mittoja, kun en ole kotosalla viitsinyt pahemmin mittailla, vaatteista ainakin näkee, että pituutta on tullut reilusti lisää. Muutenhan tuo on kovin siro, kun tohottaa koko ajan niin paljon ettei energiaa jää lihomiselle, mut ihan sopusuhtainen kyllä eli ei mikään luuviulukaan, hoikka tosin, mut niin olen minäkin aikoinani ollut (joskus kivikaudella siis;).

Jotain piti kysyä teiltä, mutta vanhuus ei tule yksin;) Palataan taas!
 
Ketjun ylläpitäjä täällä taas kuikuilee:)

Neuvola takana ja strategiset mitat: 7660g, 68 cm ja 44 cm. On siis 7 kuukautiseksi tosi siro ja molemmissa (pituudessa ja painossa) mennään vähän nollakäyrän alapuolella, mutta ei kuulemma ole mitään hätää, kun kasvaa kuitenkin ihan tasaisesti. Terkka totesikin hetken tyttöä katseltuaan ettei ole ihme ettei kasva nopeasti, kun touhottaa tota menoa koko ajan, niin ei riitä energiaa kasvuihin.

Mites teillä muilla, joko teillä lasketaan kantapää maahan? Meillä vieläkin varvistellaan ja vain toisen kantapään laski sitten hetken kuluttua alas, vaikeuttaa kuulemma kävelemään lähtöä, jos varvistelurefleksi on kovin voimakas ja meillä on. Toivottavasti menee ohi, nytkin on välillä ihan kamala kitinä, kun ei ihan vielä jaksa kontata joka paikkaan, eikä kovin pitkiä matkoja. Sit jos ei pääse kävelemään haluista huolimatta, niin pistää varmaan vielä enemmän kiukuksi. Mun mahdoton, mutta aivan ihana tuittupää:)

Istuminen on siinä ja siinä, että menee omin voimin, syöttötuolissa istuu kyllä jo ja eteenpäin kallistaessa selkä on ihan suora, mutta lattialla istumisessa tarvitaan vielä käsi avuksi eli ihan ei vielä osaa. Mut varmaan ihan päivien kysymys kun tajuaa homman jujun.

Tänään nukuttiin kolmet torkut (pisin pätkä 45 min.), en oikein tiedä mistä nyt kiikastaa vai onko ne sitten nuo uudet taidot jotka herättelee. Vartissa sain nukahtamaan ja kerran olen käynyt nopeasti heijaamassa takaisin unten maille, saa nähdä kuinka levoton yö tulee. Mut olen nyt asennoitunut siihen, että tämä ottaa sen ajan mikä on tarves ja helpottaa sitten jossain vaiheessa, sitä paitsi nukkuminen on ihan yliarvostettua;)

Tämä tältä erää:)
 
Meille tuli tänään sellainen Bonan ruokaesite...Luin sitä sitten miehelle ääneen...meni jotenkin niin, että vauvasi lähestyy 8 kk:n ikää, jolloin pieni saattaa muuttua rajusti, nukkuminen ym. saattaa muuttua levottomaksi jne. Ihan kuin meidän neiti olisi heti ottanut neuvosta vaarin...Tänään mentiin nukkumaan ihan hillittömän huudon kanssa...Että pitikin mennä ääneen lukemaan :-) Meilläkin tosiaan nukutaan vieressä, mutta kuitenkin yleensä rauhallisesti. Nyt kai sitä pitäis alkaa opettaan tuonne oman sänkyyn, niin sais itsekin kääntää kylkeä joskus..Irinan onnistumista unikoulussa tässä odottelen ;-) Esikoinen nukahti itsekseen tässä iässä, mutta tätä prinsessaa on nyt sitten lellitty.

Mullakin on haikea olo pikkuvaatteiden kanssa. Oon niitä lahjottanut toiselle prinsessalle. Äitiysvaatteita tuskin ikävä tulee...Mulla on ikää jo 35 v ja vaikka vauvakuume vielä vasta hormoonihöyryissäni vaivasi, niin kyllä me nyt on päädytty, että jätetään nuoremmille ne hommat. Muuten loppuu talosta ja autosta tilat ja muutenkin näin on nyt ihan hyvä. Ainakin nyt vakaasti tuntuu siltä.

Meillä myös varvistellaan, eikä kyllä vielä ota edes jalkojen päälle. Eikä ryömi....Pitäsköhän tässä jo kohta huolestua...Luin jostain toisesta keskustelusta, että 8 kk:n ikäinen oli määrätty fys.terapeutille, kun ei liikkunut. Jotenkin silti tuntuu, että ei vielä ois hätää.
 
Elä IInes hättäile,

Meilläkin terkka totesi, että pimu on tosi aikaisin liikkeessä ja tuo varvistusjuttu katsotaan sitten 8 kuukautisneuvolassa läkärin kanssa, eikä kuulemma vielä ole hätää. Meillä taas venyy toi lääkärineuvolakin melkein 9 kuukautisneuvolaksi, kun on vasta 9.3..
 
Moni mun vauvatuttavien 7kk-lapsista ei vielä ryömi...

Täällä on taas menossa meidän tyypillinen puolenyön virkeyskohtaus. Vauva virkeimmillään ja äiti laittaa pökköä pesään. Mä teen jotain hassua, vauva nauraa äitille, äiti nauraa vauvalle ja kehä on valmis. Rakastan, kun lapsi nauraa sydämen pohjasta. Ei siis kilju vaan nauraa. Se on maailman paras ääni! <3

Täällä on ollut vauvakuumetta. Kakkosen yritys menee ainakin ensi syksyyn. Silloin aloitan gradun ja sit kun se on hyvässä vauhdissa niin tohtii yrittää. Lisäksi haluaisin omaan painooni ennen uusia vauvalisukkeita lantiolla. Niin ja varmaan tää parisuhdekin pitää saada tasaantumaan ennen kuin pakka sekoitetaan taas. Nyt oon tyytyväinen kun on yksi lapsi ja saa antaa yhdelle kaikkensa. :)
 
Mikään ääni maailmassa ei ole niin ihanaa, kuin vauvan nauru! Eksä kävi taas tänään ja likka oli onnesta soikeana ja nauraa räkätti kaikille tempuille mitä iskä teki, ihanaa kateltavaa:)

Va meinaa IInes lyödä pillit pussiin.. Katotaanpa puolen -1 vuoden kuluttua uudelleen;)

Ihanaa, että sentään PiP on jo päättänyt koska kakkosta aletaan yrittämään, jos olisin nuorempi ja olisi toimiva parisuhde, niin kyllä mäkin saattaisin vielä toiseen hurahtaa.. Nyt kuitenkin pitää pelata näillä korteilla, jotka on annettu.

IIneskö se oli joka romantisoi ja elätteli toiveita mun ja eksän yhteenpalaamisesta vai Juulia?

Nyt unikoulu viikon aikana juteltiin ja annoin ehdoiksi seuraavat: mennään yhdessä parisuhdeneuvolaan, eksä menee itse puhumaan ongelmastaan a-klinikalle/terapeutille, kantaa tasapuolisesti vastuun lapsen- ja kodinhoidosta ja että hän saa yhden viikonlopun kuukaudesta dokata niin paljon kun sielu sietää, kun ei tule kotiin sitä tekemään, vaan pysyy myös yöt jollain kaverillaan ja minä saan vastaavasti tehdä yhden viikonlopun aikana mitä minä haluan. Sanoin, että jos hän suostuu ehtoihini ja toimii niiden mukaan muutaman kuukauden ajan omassa kodissaan, niin voin HARKITA hänen takaisin ottamistaan tähän kotiin.. saa nähdä, onko tuosta miestä ottamaan itseään niskasta kiinni ja vihdoin aikuistumaan, mut ainahan sitä voi toivoa..

Enpä voi tästä joustaa, pienen elämä on kuitenkin tärkeintä, mutta toisaalta tuo kaipaa isäänsä ihan hirmuisesti:(

Nyt nukkumaan!
 
Hiljaista on meidän ketjussa..

Tänään oli ekaa kertaa perhehoitaja hoitamassa tyttöä, hyvin meni heillä, tosin en ollut pois kuin alle kaksi tuntia, joista tyttö nukkui suurimman osan. Mukava vanhempi rouva, joka on tehnyt samaa työtä 32 vuotta, joten varmat otteet ja uskaltaa tytön jättää hänen hoiviinsa.

Kävin itse postissa postittelemassa huutonetissä myymiäni kamoja ja hakemassa lisää paketointivälineitä, sekä pyörin vähän kaupoissa shoppailemassa. Lisäksi kävin ekaa kertaa tytön syntymän jälkeen ihan yksin kahvilassa juomassa kupin espressoa ja syömässä ihanan suklaamuffinssin. Aina on muka niin kiire kun eksä hoitaa lasta ettei edes hetkeksi ehdi hengähtää, jatkossa tämä tyttö pistäytyy aina sufeelle kun pääsee yksin liikenteeseen ja nauttii hetken rauhasta:)

Kaksi päivää on ollut tosi huonoja päikkäreiden osalta ja viime yönä likka kitisi aamukolmesta kuuteen asti vähän väliä. Kuudelta otin viereeni tissille ja nukuttiin siinä vielä yhdeksään asti, en olisi muuten ottanut, mutta halusin ettei ole ihan mahdottoman väsynyt ja kiukkuinen koko päivää, kun tuli vieras hoitajakin. Saa nähdä miten taas ensi yö menee..

Ilmeisesti toi konttaaminen ja jatkuvat istumisharjoittelut vaivaavat mieltä yölläkin ja katkovat näin unia. No, kyllä tää joskus helpottaa!
 
Mä kyllä kirjoitin tänään, mutta se katosi kyberavaruuteen... Enkä jaksanut kirjoittaa uudestaan. Mies lähti viikoksi työmatkalle, lähti aamulla eikä ole vieläkään perillä, sen verran on matkaa :)

Viime yönä oli erikoinen episodi vauvan kanssa. Se alkoi huutaa, ja mä nostin sen syliin. Siinä se huusi edelleen, joten päätin tarkistaa onko vaippa vuotanut (vauva oli unipussissa). Kun laskin sen takas sänkyyn avatakseni unipussin, se saman tien käänsi kylkeä, tarttui uniriepuun ja alkoi nukkua. Siis mitä!!??
 
Meillä on ollut ihan mahdoton ilta, tyttö itkee välillä unissaan ja välillä herää itkuunsa. Liekö hampaita tulossa tai sitten pukkaa flunssaa, mut selkeästi johonkin koskee. Eli takapakkia mennään nukkumisissa, mutta nukkuupa sentään omassa pinniksessään sen ajan mitä nukkuu. Annoin yhden supon, jos helpottaisi kipuja/särkyjä..

Olen itse mennyt aika usein liian nopeasti säheltämään sinne lapsen luo, ettei ehdi herätä liian hyvin, sillä seurauksella, että kun onkin itkenyt unissaan, niin on sitten todellakin herännyt (en siis tänään vaan ihan yleensä)..
 
Nyt mennään takapakkia ja kovaa tuon nukkumisen suhteen, toissa yönä otin viereeni jo klo 3, kun oli siihen asti nukkunut sellaisia puolen tunnin pätkiä, viime yönä luovutin jo klo 2, kun pakko oli saada itsekin nukuttua. Hemmetti! Kai se on tuo konttaaminen nyt niin verissä, kun yölläkin herättyään itkuunsa, pomppaa heti konttausasentoon, heijaile nyt siinä sitten huutavaa lasta, joka ei pysy edes paikallaan. Pakko vaan jatkaa ja yrittää olla ottamatta viereen, mut kun neljä iltaa ja yötä on ollut jo tällaisia, niin alkaa taas olemaan itsekin aika väsy..
 
Irina, tsemppiä vaan! Ihan normaalia tuo teidän tytsyn juttu, yöllä mietitään uusia oppeja kuten konttaamista ja sitten ne unet kärsii. Se on meillä kaikilla edessä. Kun tilanne vähän tasoittuu, niin unetkin palaa normaaleiksi. Usko pois! Meillä on nyt 4 vuotiaan kanssa sitä, että päivän jutut lisättynä mielikuvituksella tulee uniin ja sitä itketään...ja kun poloinen yrittää viereen tulla, niin ei mahdukaan, kun vauva on siellä...Voi isoveljen roolin kurjuutta. Sovittiin, että kun vauva oppii pinnikseen, saa isoveli nukkua äitin kainalossa 2 yötä :-)

Meillä alkaa lähestyä jo 8 kk:n ikä ja jotenkin neiti on muuttunut enemmän äitiin takertuvaksi. Liekö sitten sitä eroahdistusta tai muuta vastaavaa. Isällä vaan rankkaa, kun mamma on pari tuntia asioilla.

Ps. Irina, ootko pohjois-suomesta kotoisin? Murre välillä viittaisi siihen? Määää olen pohjoisen tyttöjä :-)
 
IInes: En ole pohjoisessa syntynyt, mutta isäni oli ja ex-ex kundikaveri oli sieltä myös. Mulla nää murteet tarttuu helposti ja puhun ja kirjoitan sellaista ihme sekakieltä;)

Nukutus kesti 45 minuuttia, mut nyt on herännyt vain kerran, saa nähdä miten menee loppuyö.. Meillä tehdään ton konttaamisen ja istumaan opettelun lisäksi selkeästi nyt niitä hampaita, ei ainakaan suostu syömään mitään lämmintä ja itku tulee jos koskee ikeniin..

Kontaaminen on parantunut hurjasti ja voi että mikä vauhti ja samalla hervoton kikatus tulee, kun lähestytään sellaista paikkaa minne äiti on kieltänyt menemästä mm. verhot ja yksi jalkalamppu ovat tällaisia. Mut siis ihana menijä ja koko ajan vauhti kiihtyy ja matkat pitenee:) Äiti katselee vierestä ihan sydän syrjällään, että koska pieni kalauttaa päänsä oikein kunnolla, mutta ainakin vielä ollaan ihan ehjiä.

Meillä on kanssa tuota eroahdistusta selkeästi, äidin pitää koko ajan olla joko vieressä tai sitten hänen täytyy päästä syliin, kapuaa jo aika pitkälle itse siihen syliin. Välillä on pakko ottaa tyttö mukaan veskiinkin lattialle kontaamaan, kun muutoin tulee ihan lohduton itku:(

Ei tahdo tuo oikea käsi kestää kanniskelua, eikä selkä enää rintareppua, joten huusin eilen huuto.netistä manducan kantorepun, sillä taas voidaan käydä kaupoilla ja tehdä kotihommia, kun on paljon ergonomisempi. Tyttö nimittäin rakastaa reppuilua ja voisi olla repussa koko ajan. Sieltä ei ole koskaan kiire minnekään, on tietty lähellä mua ja näkee kaiken paljon korkeammalta, joten turvallista ja mukavaahan se on.
 
Heippa mammat, onpa taas pitkä aika kun viimeksi kirjoittelin. Irinalla ja muillakin näkyy nuo unikoulutouhut sujuvan (ainakin paremmin kuin meillä, ei olla aloitettukaan) Poika on heräillyt viime aikoina tosi tiuhaan ja itse olen ollut öisin niin väsy, että olen vain tarjonnut rintaa. Lisäksi esikoinen tulee joka yö väliin (ottanut tavaksi, ja varmaan kanssa näkee painajaisia kun mielikuvitus laukkaa). Nyt kuopuksen etuhampaat ovat puhjenneet, joten ehkä tässä voisi jotain unikoulun tynkää aloitella. Minä ajattelin vielä jatkaa imetystä tuonne 1 ikävuoteen asti, joten vielä on 5 kk jäljellä.

Iines, meillä poika on 7 kk ja ei vielä liiku. Vatsalla maatessaan kyllä pyörii välillä napansa ympäri suuntaan ja toiseenkin ja välillä pienen matkan pakittaa käsillään. Eli liukuu vahingossa taaksepäin liukkaalla lattialla. Mutta rauhallisempaahan tämä, kun ei tarvii miettiä missä sähköjohdoissa toinen pörrää...Kai se tuosta kohta lähtee liikkumaan. Poika kuitenkin istuu jo ja pitelee hienosti yläkroppaa.

Meillä ei parisuhde todellakaan kukoista. Olen jotenkin ihan kypsänä ja tuntuu, että olisi mukavaa vaihtelua asua yksin lasten kanssa. Katselin jo sopivia vuokra-asuntojakin sillä silmällä. Muutenkaan emme vietä aikaa yhdessä vaan olemme vuorovedoin lastenvahteina. Mistään emme oikeastaan keskustele, paitsi käytännön työnjaosta ja raha-asioista. Onhan sen toki rankkaa erota, kun lapset ovat pieniä. Ero on kuitenkin noussut vaihtoehdoksi mieleen. Tällä hetkellä tuntuisi helpottavalta, mutta en tiedä mitä todellisuus sitten on. Kyse ei ole siitäkään, että minulla ei olisi omia menoja, niitä kyllä on tarpeeksi. Kotielämä lasten kanssakin on mukavaa, mutta silti mietin eroa...

Lueskelin, että useammalla oli jo vauvakuumetta ja jopa yritystä uuteen raskauteen? Mahtava juttu! Itsellä on kanssa ollut toiveissa vielä yksi lapsi, mutta ehkä näin epävarmaan parisuhdetilanteeseen ei kolmatta mukulaa enää tehdä...Itsellä kyllä kanssa kello tikittää. Tuntuu että toka raskaus oli niin paljon ensimmäistä raskaampi, että en tiedä mitä kolmas olisi, jos tässä vielä kauan odottelee.

Näihin mietteliäisiin tunnelmiin,
Lilybelle ja poju 7 kk.
 
Voi, voi, Lilybelle, että teilläkin parisuhde on kriisissä! Kylläpä on kesäkuisia koeteltu tässä asiassa... Jaksamista sinullekin!

Meidän vauvalla on ensimmäinen hammas tulossa. Mitään itkua se ei ole aiheuttanut, koputan puuta. Kysyisinkin teiltä, että missä vaiheessa hampaan tuloa kipu/kutina on yleensä pahin? Et jos hammas jo tuntuu eikä vielä ole itkettänyt, niin ollaanko jo voiton puolella vai tuleeko ne itkut myöhemmin?

Ja joko pesette vauvan hampaita?
 
Facebookista tuli mieleen...itsekin siellä olen ja olisi kiva nähdä teidän naamoja siellä :D

Kantapää astutaan meillä jo alas ja pelottaakin että tuo kävelee tosiaan reilun kk päästä.
Ensi viikolla tulee jo 8kk ikää. Tänään kiipesi jo ensimmäiselle portaalle kohti yläkertaa :O APUA sentään tuota. Pää kolisee tuon tuosta muttei menoa hidasta. Mitään vakavampaa ei onneksi ole vielä sattunut (isosiskon naamaa tikattiin jo 1v iässä).

 
Voi Lilybelle, ootteko harkinnut eli saatko miehesi mukaan perheneuvojalle, kävin ensimmäisen mieheni kanssa siellä ja sillä saatiin suhdetta jatkettua, tosin päättyi se siltikin, mut siinä oli sitten muut syyt. Ei tämä yksinhuoltajuus nimittäin mitään herkkua ole, helpompi tietty jos on hyvät tukiverkot, joita mulla ei taas ole oikeastaan ollenkaan..

Mä löydyn facebookista (ihan tuore tapaus siellä, kun kaverin painostuksesta liityin), joten mulle käy tuo facebookinkin kautta juttelu.

Nyt mentävä, palaan ehkä myöhemmin, kun jotain asiaakin kai oli, en nyt vaan muista mitä;)
 
Kiitokset Alessia ja Irina, täällä mielialat on rauhoittuneet. En ole enää ihan epätoivoisissa tunnelmissa. Edellinen viestini näyttää uudelleen luettuna aika dramaattiselta, mutta purkaus oli pahempi kuin mitä tositilanne. Kieltämättä meille tekisi joku parisuhdekurssi hyvää, kun meikäläinen höyryää aina välillä yli ja kommunikointi tökkii toisinaan (= eli sitä ei aina ole). Mutta ollaan taas sopuisissa väleissä, josko tässä taas rauha laskeutuisi.

Unikoulukin varmaan tekisi hyvää, jotta minä saisin välillä nukkua. Viime kuukaudet ovat olleet tosi rauhattomia, kun poika on ollut kipeä, sitten hampaat ja mahavaivat päälle, niin yöt ovat olleet tosi rikkonaisia. Yhtenä yönä jo saatiin poju taputeltua takaisin uneen niin, että syötin ekan kerran vasta kello 5 aamulla. Ei varmaan haittaa parisuhdettakaan, jos äiti saa nukkua kunnolla... (heh)

Milloin hampaita tosiaan pitäisi pestä? Meidän pojulla on yhteensä neljä hammasta, mutta en ole vielä harjaillut. Mukavaa tulevaa sunnuntaita, toivottavasti ulkoilukelit ovat hyvät. Meillä paljon kinoksia!
 
Pikaisesti vastaan tohon Lilybellen kysymykseen eli meillä oli viimeksi neuvolassa asiaa hammashoidosta ja siellä neuvottiin aloittamaan harjaus heti kun ensimmäinen hammas ilmestyy ja saatiin vielä touhuun sopiva hammasharjakin mukaan. Meillä ei tosin ole vieläkään yhtään hammasta..
 

Yhteistyössä