Lampukka ilmoittautuu
Olen käynyt n. joka kolmas päivä lukemassa muitten kuulumiset, mutten ole ehtinyt kirjoittaa mitään. Mies on ollut edelleen kipeä, poskiontelotulehdus on kroonistunut ja sai passituksen ilmastus(?)leikkaukseen (olikohan se sana noin
). Lapsilla kaikki syksyn leirit ja muut on taas päällekkäin ja peräkkäin, ja itsellä kamala määrä rästitöitä
Eilen oli äitipoliaika, ja mulle tuli ärsyyntynyt ja paha mieli. Koko henkilökunta oli kuin seipään nielleitä ja soittivat suutaan toisilleen. Työtaistelu on tainnut kuluttaa kaikkien hermoja, vaikkei edes kunnolla alkanut.
Poju painoi 746g ja kasvaakin nyt alhaisilla käyrillä. Käyrä on sama kuin 2,5vk takaisessa 4D-ultrassa, eli n. 25% (siis neljäsosa lapsista syntyy saman painoisina tai pienempinä ). Sokerit on pysyneet kurissa, mutta vakituisella sisätautilääkärillä oli virkaintoinen sijainen, joka haluaisi "varmuuden vuoksi" aloittaa pienen annoksen insuliinia. Gyne ja diabeteshoitaja olivat kovin epäileväisiä, mutta sanoivat että pistä nyt ensi viikkoon asti ja soita sitten tänne kun vakituinen henkilö palaa töihin.
Ärsyttävää |O
Insuliinia, kun ainoastaan aamusokerit on lievästi (n. 0,1-0,2 pykälää ) koholla kerran viikossa, vauvan sp-ennuste n. 2900g ja vointi todella hyvä, ja mulle tulle painoa n. 5kg???! Poju jo hikkaakin ja teki ultrassa hengitysharjoituksia poikkeuksellisen aikaisin, eli mitään vaaraa huonosti kypsyvistä keuhkoista ja sokerilapsesta ei näyttäisi olevan.
Nampula, mitä jos kävisit "omalla tutustumisella" TAYS:ssa ainakin sen verran, että löydät synnytysvastaanoton ulko-oven ja reitin siitä ilmoittautumiseen? Äitiyspkl ja synnytysosasto on samojen käytävien varrella, joten ainakin jonkinlaisen mielikuvan saa minne sitä ollaan menossa. Sillä minäkin nyt yritän selvitä ja netissä olevilla tiedoilla.
HH, synnytyksestä löytyy paljon kirjallisuutta, kannattaa lukea etukäteen. Esikoisen valmennuksessa ei loppujen lopuksi tulllut mitään uutta tietoa, kun olin ahkerasti lukenut etukäteen. Synnytysvideo oli uutta.
Onko kukaan uskaltautunut selailemaan tuota laittamani linkkiä synnytyskertomus-sivuille? Kaikki ei varmaan halua katsella niitä kuvia. Itselleni ne olivat tärkeitä ekassa raskaudessa, omaa jännitystäni helpotti kaikki tieto ja kuvien näkeminen. Jotenkin rauhoitti nähdä esim. kuinka valtavasti emätin ja väliliha venyvät hormonien vaikutuksesta ilman mitään repeämisiä ja leikkauksia suurimmalla osalla naisista.
Kannattaa muuten pyytää sitten kätilöä venyttämään välilihaa sormin synnytyksessä, se todella auttaa! Avautumisvaiheessa paikkoja voi lämmitellä sellaisella geelityynyllä, ehkäisee rereämiä. Jos malttaa muuten ponnistaa tarpeeksi hitaasti, väliliha ehtii venyä paremmin.
Mutta ei enempää synnytysjuttuja, jos jotakuta inhottaa. Rohkaisuksi kuitenkin ensisynnyttäjille, ei kaikki synnytykset ole kamalia! Helpoista ja tavallisista vain puhutaan vähemmän