Kesäkuun lapsettomuushoitojen plussaajat -PART II

Onpa kiva huomata että muillakin on samalaisia 'oloja' kun mullakin, luulin olevani ainoa pitkään raskaus aikaan kyllästynyt. Taidan vaan olla ainoa joka uskaltautuu tunteistaan kertomaan, muut uskaltautuu sitten perästä mutta hyvä niin etten ole ainoa joka suree olojaan. :hug: Voimia muillekkin surkuttelijoille!

Mulla on kauheat bileet melkein kokoajan mahassa :LOL: ja aina ei jaksaisi sitä menoa, tietääpähän kuitenkin vauvan olevan hengissä.

HH 24+2
 
Heippa! Ensin onnea kaikille hyvistä ultrakuulumisista. Oliko se nyt niin, että ollaan kaikki käyty rakenneultrassa ja kaikilla on ollut asiat hyvin?
Upeaa :heart:
Sitten näihin tunnepuolen asioihin. Tiedän niin hyvin nuo alavireiset vaiheet. Minulla niitä on ollut tosi paljon. Elämänmeno on kuitenkin senverran erilaista ja rajoittunutta. Ainaiset fyysiset vaivat on myös aika väsyttäviä. Viimeviikon vaivana oli valtava turvotus koko vatsalla ja siihen päälle vielä supistelut. Välillä ei pääse lainkaan liikkumaan. :'(
Mutta onneksi on sentään mukaviakin hetkiä ja kuitenkin pääasiassa olen yrittänyt nauttia tästä raskaudesta. Koitetaan kestää ja tsemppiä kuitenkin kaikille :hug:
Menen huomenna 4d ultraan klinikalle jossa ivf hoito tehtiin. Jännittää mitä siellä näkyy. Naistenklinikan ultrat on olleet hiukan hämäriä minulle enkä ole kuviakaan saanut mukaan.
Kova meno täälläkin masussa. Hauska huomata että pojilla on hiukan erilainen rytmi. Harvoin ovat yhtäaikaa menotuulella.

Pimeää mutta mukavaa maanantaita kaikille!!
Roosa ja pojat 26+2

 
Flunssaisen yhä kotona. Nyt on olo jo parempi paitsi että.... aina joku mutta löytyy. :( Kurkku kipiänä ja nuha vaivaa, lisäksi tuo kurkussa oleva lärpäke on yön aikana turvonnut niin, että tuntuu ilkeeltä tuolla kurkussa. Haittaa puhumista hieman ja nielemistä. Koitin saada aikaa lääkäriin, turha toivo... Sitten koitin neuvolan kautta, turha toivo. :/ Sain ohjeeksi vain juoda lämmintä, jotta verisuonet supistuu. Kun nyt ei muita oireita oo. Ei ees kuumetta. Tietysti ihan hyvä ettei oo muuta. Siskon miehellä ollut kuulemma samanlainen ja meni muutamassa päivässä ohi. Joten toivotaan näin.
Tänään sitten vielä saikulla, katsotaan mihin suuntaan mennään.

Tällainen sairaskertomus tänä aamuna :p

Tsemppiä Roosalle ultraan, näet pojat oikein kunnolla. :)

Nyt käy masussa mylläys, joten taidan mennä jutustelemaan ja telkkua katseleen aamun iloksi. :heart:

Pitäkää itsenne terveinä!

Nampula 23+0
 
Tuttuja on nuo alavireiset fiilikset. Tämä odotus on ollut paljon helpompi, mutta kyllä ensimmäinen oli todella vaikea. Jossain 25- ja 30-viikkojen välillä aloin odottaa raskauden loppumista, kun kyllästyin odottamiseen ja halusin vauvan jo syntyvän. Olo oli hankala ja turhauttava, ja jopa painnonnousu masensi. Eikä ahdistusta lievittänyt yhtään, että "kokeneemmat" odottajat vähättelivät kaikkea ja käskivät lukemaan naistenlehtiä vielä kun voi |O :p

(joopa, ainakin minun tapauksessa ei silloinkaan saanut liikoja keskittyä itseensä, kun kuvioissa oli jo miehen 3 lasta joilla oli kamala mustasukkaisuus vauvasta...)

Nyt on siis ollut helpompaa. Vaikka mieli on herkkä ja ihmeellisiä hormoni-itkuja tulee milloin mistäkin. Välillä kiukuttelen miehelle ja sanon haluavani heittää hanskat tiskiin, ja että tunnen olevani ansassa viiden lapsen kanssa uudella paikkakunnalla ja haluan muuttaa takaisin lähemmäs vanhempiani ja vanhoja ystäviäni... :'(

Silti tuntuu, että vauvan syntymää en odota yhtä kärsimättömästi. Edes niinä päivinä, kun olo on erityisen tukala. Tiedän jo kuinka rankka -vaikka onkin ihana- vaihe sitten alkaa yösyöttöineen kaikkineen, ja siinä se lapsi sitten ON. Seuraavat 20 vuotta. Eikä se tarvitsevuus loppunutkaan vauvaikään, kovin äidin helmoissa kiinni on taaperokin ja hirveä eroahdistus päällä jos äiti häviää näkyvistä. Eikä se viihdykään enää joka paikassa, missä äiti. Omaa tahtoa on, ja tylsää tulee äkkiä kun on vielä aika lyhytjännitteinen.

Toisaalta on mukavaa, kun taaper pitää äidin kiireisenä -ehkäpä siksi en niin ehdikään tuskastua odotukseen.

Toivottavasti kukaan ei nyt ottanut tätä minään viisasteluna, ei ollut todellakaan sellaiseksi tarkoitettu. Kivaa kun jossain saa purkaa tunteitaan, ihan kaikkea ei viitsi aina sanoa ääneen. Ja joskus on kamalan syyllinen olo ja tunnen itseni maailman pahimmaksi roistoksi, kun vaikka pidän lapsista ja rakastan perhettäni, niin välillä myös VIHAAN tätä kaikkea ja haluaisin koko sakista ja tästä raskaudestakin eroon.

Tunteita tulee ja menee ja niitä saa tuntea. Pahin vaihtoehto on kieltää niitten olemassaolo ja padota ne sisälleen. Sillä on ikäviä seurauksia. Eikä kurjaan oloon ja odottamiseen kyllästyminen tarkoita että olisi kyllästynyt lapseen. Eikä vauvan syntymän jälkeen yösyöttöihin, itkuihin, kanniskeluun ja oman ajan puuteeseenkaan kyllästyminen tarkoita että olisi kyllästynyt lapseen. Minua on jotenkin auttanut tuon ajatuksen muistaminen vaikeina hetkinä.

Olevinaan-niin-viisas Lampukka ja poju 23+6
 
Täällä löytyy ymmärrystä niin kiireisille mutta todellakin myös Lampukan ajatuksille :wave:

Olen oikeastaan vasta nyt lakannut pelkäämästä keskenmenoa ja alkanut nauttimaan raskaudesta, joten en halua sen päättyvän vielä pitkään aikaan. Jo nyt surettaa miten lyhyt aika elämästä tämä on. Niin jännittävää! Kaikki on uutta! En ole ikinä tuntenut oloa näin kauniiksi B) vaikka BMI on paukkunut jo viikkoja sitten yli normaalin. Ja olen saanut myös elämäni ensimmäiset finnikaksoset naamatauluun (iik).

Sen sijaan Lampukan tyyppisiä ajatuksia on perhetilanteesta ilmassa. Vaikkakin meidän tilanne on aivan eri kun ollaan miehen kanssa kaksisteen. Toisaalta tuntuu, että ollaan riidelty enemmän kuin ikinä. Äijä p*kele ei osaa mitään tehdä oikein. Ne luonteenpiirteet, joita olen "sietänyt" yli vuosikymmenen alkavat olemaan ylivoimaisia kestää kun ajattelen, että "kohta meillä on 2-vuotias, joka käyttäytyy noin lapselliesti" :snotty: Lapsi tuntuu järkyttävän isolta sioutmukselta verrattuna asuntolainaan, avioliittoon koiraan jne. Nyt en ihan oikeasti pääse tuosta äijästä ja suvusta eroon ikinä vaikka miten haluaisin. Ja pelottaa, että miten sitä oikein lapsen kanssa selviää. Omat voimat, taloudellinen tilanne, töiden sovittelu perheelämään yms.

Toisaalta taas rakastan miestäni yli kaiken ja meillä on kivaa yhdessä. Kun on elänäyt niin mielettömän kauan vain kahdestaan, niin tarvitsen vain aikaa järjestellä ajatuksia sen mukaan ,että meitä onkin kolme. Elämä on mallillaan. Tiedän, että sitä selviää vaikka elämässä tulisi vastaan mitä. Taloudellinen kriisi, avioero, oma mielenterveys järkkyisi. Jotenkin olen iloinen, että on vielä niin pitkään aikaa valmistautua vauvan tuloon. Ja voi tutkiskella fiiliksiä rauhassa.
 
Viikkoja on vierähtänyt siitä, kun viimeksi pääsin lukemaan tätä palstaa. Hirmuisen mukava on kuitenkin palstaa lukea, kun näitä yhtäläisyyksiä löytyy niin paljon! Esimerkiksi noi koirat, mulla kans kaksi nypittää rotua, joista toinen kääpiösnautseri. Itseä jännittää hieman koirien suhtautuminen uuteen tulokkaaseen: käppänä on jo vanha kärtty, joka ei ole tähänkään saakka sietänyt lapsia, enkä koskaan uskalla sitä jättää lasten, edes vähän isompien seuraan. Toisella koiralla taas on kokoa vähän enemmän, 15 kg, ja intoa vielä piisaa 3-vuotiaan uroksen hormoneilla! Tosin tänä perjantaina poika pääsee palleistaan. Yksi syy siihen on kuulemamme kokemukset ystäväperheestä, jossa nuori uros oli vähän turhankin innostunut vauvan jätöksistä ja pyllyhajuista, ja kastrointi oli auttanut asiaan. Muitakin syitä toki on, mutta tämä ei suinkaan ollut se vähäisin.

Mutta toisaalta olen kuullut, että ongelmia ilmenee yleensä vasta siinä vaiheessa, kun napero alkaa liikkumaan, ja siihenhän menee vielä aikaa. Mutta kyllähän se jännittää. Tuoreessa Kotivinkissä oli artikkeli "Vauva tulee -koira lähtee", ja se oli kyllä kamalaa luettavaa. Itse en missään nimessä pidä koiraa tai muutakaan eläintä "tavarana", jonka voi pistää pois, kun elämäntilanne muuttuu. Mutta joitain ohjeita olen saanut käsiini koiran totuttamisesta vauvan tuloon, ja olemme jo alkaneet valmistautumaan: koirat on pikkuhiljaa opetettu nukkumaan omillaan, eikä meidän makkarissa. Yksi ohje oli se, että kaikki vauvanlelun tapaiset lelut pitäisi koirilta poistaa, mutta siihen en ole vielä mennyt. Koirilla on nimittäin leluina tavallisia pehmoleluja, toisaalta meillä on talossa myös pehmoleluja, joihin koirat eivät saa koskea... Vaikea kysymys on kyllä ruoan ja luiden vahtiminen: meillä tuntuu koirilla olevan hieman kilpailua ruoasta ja luista, joten molemmat pitävät hyvin tarkkaan huolen siitä, että eivät toistensa ruoalle eksy. Omille ihmisille ruokakupin päältä ei murista, mutta vieraileville koirille ja ihmisille kyllä voidaan murista... En kyllä tiedä, miten siitä pääsisi eroon! Miten muut aiotte valmistaa koiranne vauvantuloon?

Mutta muuta ajankohtaista:
Töissä olen jaksanut hyvin, vielä ei ole tarvittu saikkua. Toisaalta olimme tosiaan vasta sillä lomareissulla, ja mulla on vielä joulukuussa viikon loma, ennenkuin tammikuun alussa jään sitten äippälomalle.

Poika on kyllä todella liikkuvainen pitkin päivää, mutta yöllä taitaa nukkua. Tänään olin jumpassa, jossa oli sellainen 30 min rentoutusharjoitus, ja vähän vaikea oli rentoutua, kun vesseli pisti potkua tulemaan suunnasta jos toisestakin. =)

Supistuksia mulla ei edelleenkään ole mitenkään mainittavasti. Joskus huomaan iltaisin, että vatsa on kovana, mutta mitään tuntemuksia niissä ei ole. Ihan viime aikoina olen joutunut muuttamaan nukkuma-asentoani selältään makaamisesta kyljelleen, ja se on kyllä hieman pätkinyt nukkumista, kun sopivaa asentoa ei tunnut löytyvän. Mikä teillä on siis paras nukkuma-asento, ja miten ihmeessä te tuette niillä tyynyillä sitä? Itsellä kun nuo tyynyt löytyy yleensä aina lattialta, kun herään.

Huomenna mulla onkin se toinen neuvolalääkäriaika, mitäs lie siellä sitten kuuluukaan. Painoa ei ole onneksi tullut vielä paljoa, noin 3-4 kg. Mutta mulla olikin lähtöBMI sen verran korkea, että toivottavasti pysyy painonlisäys jatkossakin matalana. Mutta todennäköisesti siihen sokerirasituskokeeseen myös mennään jossain vaiheessa.

Nupsu ja poika 26+3

Ps. Olen vielä aktiivisesti yrittänyt olla ajattelematta synnytystä, mutta nyt kävin katsomassa Lampukan laittaman linkin, ja alkoi kyllä heti pelottamaan... :/
 
Miusta taas tuntuu, että nykyään hermot kestävät mitä vain;
Ennen rähähtelin ukolle yhtä mittaa ympäri kämppää jäävistä astioista, likapyykeistä yms..... Mieskin ihmetteli eräänä päivänä, etten ole saanut raivaria miesmuistiin.. Ehkä olen jo luopunut toivosta "kasvattaa miehestä sisäsiisti otus" ja ehkä herkemmin vain siivoan sotkut itse :LOL: Toisaalta, nyt kun en ole enää raivonnut, välillä on jopa pesukonekin päällä kun tulen töistä, ja ruokaakin on mokoma pariinkin otteeseen innostunut värkkäämään ilman pyyntöäkin =)

Koirasta:
Meiltä ei koira ihan hevillä lähde, on kyllä niin perheenjäsen kuin vain olla ja voi... Leluina silläkin on pehmoleluja, mutta mokoma jättää silti ainakin miun nallet rauhaan, eli toivon saman jatkuvan myös vauvan tavaroita koskien
:hug: Mustasukkainen mokoma tosin on, eli sen suhteen voinee vaatia pitkää pinnaa ja runsaasti extra-huomiota sitten joskus, kun tämä vaavi tästä "ulostautuu" :hug:

Synnytystä mie en mieti laisinkaan, ulos sen on tultava, eli se on vain kärsittävä. Tosin miehellekin sanoin, että josko meinaavat vielä siellä synnytysvalmennuksessa näyttää jotain kaameita synnytysvideoita, mie poistun paikalta, mitä tahansa kestää kerran, ellei ole tarkkaan perillä siitä, mitä tuleman pitää =)

Yksi etappi ylitetty täälläkin; tänään viimeinkin 20 vkon raja ylitetty =)

Ihanaa päivää kaikille toivotellen

Dooris ja sinttipoika 20+0
 
No, niin josko 3 kerta toden sanoisi... Olen nyt 2 kertaa vahingossa painanut hiiren sivussa olevaa nappia ja aina kirjoittamani teksti häipynyt avaruuteen, kun se on palauttanut minut edelliselle sivulle... |O Nyt sormien kanssa varovaisesti...

Ekaksi, Doorikselle onnittelut puolenvälin ylityksestä! :heart: :flower:

Eilen illalla kävin lukaisemassa Lampukan ja Amodinin ajatuksia, mutta huonon kunnon takia en pystynyt vastaamaan. Ajatuksia olisi ollut, mutta katsotaan josko vielä saisin kiinni niistä. :)

Mutta ensin taas perinteistä sairaskertomusta... Eilis aamu meni ihan kivasti, mitä nyt tuo turvonnut kurkku hieman häiritsi. Siivoilin pari yläkaappia. Ajattelin että jos nyt vielä kipuaisin ne siivoamaan, kun kohta en enää uskalla. Touhusin siinä sitten ja siivoilin. Päätin että syön ruuan ja sitten lähden ulos. Kunnes veti kunnon yhtäkkiä syönnin jälkeen heikoksi. Vatsassa alkoi vääntää ja poltella. Siinä sitten aikani kieriskelin sohvalla, kävin vessassa. Kiemurtelin vessan lattialla ja päädyin sänkyyn. Kaikki jäi tekemättä. Pyykit koneeseen, koirat ulkoiluttamatta, tiskit laittamatta koneeseen jne. Vatsan polttelu oli niin kovaa, etten muista ikinä kokeneeni vastaavaa. Kipu tuli aaltoilemalla, muutaman minuutin poltteli ja sitten laantui. Kunnes taas tuli. Tätä kesti yhteensä 1,5 tuntia. Kunnes sitten nukahdin ja kun mies tuli kotiin töistä, heräsin. Kipu oli ohi! Onneksi pikkuinen mylläsi masussa aina välillä normaalisti ja kipu ja polttelu oli vain vatsassa (siis ei kohdun alueella), niin uskoin että pienellä kaikki hyvin. Ruuassa ei voinut olla vikaa, samaa olin syönyt illalla. Loppuiltana ei kivut palanneet, söin jopa normaalisti jne. Olo oli heikko ja hieman oksetti, mutta ihemkös se tuollaisen kieriskelyn jälkeen. Miehen kanssa vaan pohdimme, että voisiko olla se minun kiipeilyni syyllinen... Jos vatsani olisi sitten ärtynyt siitä. Muutaman kerran nyt syksyn aikana ollut vastaavaa, mutta mennyt ohi vessa käynnillä. Omituista, mutta onneksi loppui sitten. Tänä aamuna herätessäni kurkku todella kipeä ja turvonnut. Huomenna sitten taaperran lääkäriin.

Ihana sairaskertomus taas, minusta tuntuu etten nyt muuta ole viime aikoina aikaseksi saanutkaan. Koittakaa kestää. Josko nyt jo riittäisi sairastelu. Toivotaan!

Nyt koitan palata hieman tuohon meidän tilanteeseemme, ajatuksiin joita eilen heräsi. Eli musta taas tuntuu nyt siltä, ettei me olla ikinä eletty näin sopuisasti kuin nyt. Mies kun on asioista pikkutarkka ja hermostuu yleensä mulle kun teen jotain huolimattomasti tai jätän jotain. Nyt saattaa kyllä mainita, mutta ei sen kummemmin sitten siitä äkäänny. Itsessäni en ole huomannut, että hermostuisin asioista tms. Päinvastoin, nyt olen kovin rauhallinen ja seesteinen. Paitsi töissä... :whistle: Mutta siis kotona voin hermostumatta jutella asioista vaikka olisimmekin erimieltä jne. Me olemme yhdessä jutelleet vauvan tulosta ja sen jälkeisistä pelisäännöistä ja tunnumme nyt olevan kovin yksimielisiä. :) Lieneekö hetkellistä, saas nähdä. Mutta ymmärrän erittäin hyvin Lampukan ajatukset, teillä kun varmasti aivan erilaiset kuviot kuin esim. meillä. Varmasti herättää enemmän ajatuksia.

Koira juttua... Meillä on oikeastaan vaan puhuttu siitä, että miten vauv esitellään koirille ja mitä tehdään ennakkoon kun vauva on syntynyt. Meillä ei muuten kuviot koirien kanssa muutu mihinkään. Itse en myöskään pystyisi kuvittelemaan missään nimessä sitä että koirat laitettaisiin pois vauvan tulon takia! Näitäkin tapauksia kyllä on, mutta itse en pystyisi siihen. En usko että meillä vauvan tulo aiheuttaa koirissa paljoa muutosta, kiinnostuneita varmasti vauvasta ovat, mutta meillä kun ei kuppia tai luita puolusteta kuin muilta koirilta, joten sinänsä en usko ongelmia tulevan. Mietintää ja toiminta tapoja varmasti tulee sitten mietityksi enemmän kun lapsi alkaa tosiaan liikkumaan. Mutta siihen nyt menee hetki. Meillä tosin koirat ovat muutenkin tottuneet monen kokoiseen pikkuväkeen, eikä ongelmia ole ollut. Joten toivotaan että kaikki menee jatkossakin hyvin. :)

Meillä on muuten ensi ma eka valmennus ja siellä sitten ilmeisesti videon katselua yms. Huh, se on ehkä se kauhein osio siinä!

Mutta, nyt taas ruokailemaan. Toivottavasti paremmalla menestyksellä kuin eilen päivällä...

Nampula 23+1
 
Terveisiä neuvolasta!
Veri ja pissa oli ihan ok. samoin verenpaine.
Kohtu on kasvanut ihan tasan käyrien mukaan ja pikkuinen myllää ahkerasti vatsassa (perätilassa viihtyy).
MUTTA!
Supistuksia on ollut ja kipeitäkin sellaisia. Huomasinpa tuossa, että limatulpan palanenkin on tullut pois. :'(
Ensi viikolla on sitten lääkärintarkastuksen vuoro ja onneksi siellä on tuttu, kiva lääkäri.
Pelottaa kovasti, että joudun vuodepotilaaksi loppuajaksi, eihän tässä olekaan kuin tasan 14 viikkoa raskausaikaa jäljellä (laskurin mukaan)...
En voi edes kauppakassia kantaa, jos siellä on useampi maitolitra, kun jo supistelee.
Eipä se raskaus sairaus ole |O

Haalistunut + vaavi 26+0
 
Huomentapäivää kaikille!

Eilen kun soittelin terveyskeskukseen ja koitin tälle päivälle aikaa, oli se turha yritys. Sain ajan sairaanhoitajalle joka olisi vain jatkanut saikkuani. Eilen sitten kurkku oli todella kipeä ja tulipunainen, joten päätin että menen yksityiselle tänään. Kävin sitten aamusta ja sain lääkekuurin. Nielutulehdus, onneksi ei muuta. Minä kun olen koittanut välttää kaikenlaisia lääkkeitä, mut nyt ei muu auta. Kun ei syömisestäkään meinaa tulla mitään. Huonon kuntoni takia jo huolestun pikkuisen voinnista. Joten nyt popsin tuon kuurin ja sitten toivottavasti mennään uusin voimin eteenpäin. :) Vaikka kurjalta tuntuukin syödä tuommoisia ylimääräisiä lääkkeitä. :(

Haalistuneelle voimia ja toivotaan että supistukset lakkaisivat etkä ihan vielä joutuisi vuodelepoon. :hug:

Nauroin tuossa itsekseni Haalistuneen sanoille: Eipä se raskaus sairaus ole. :D Nimittäin tämän oman tilani takia. En ole varmaan yhteensä edes koko työhistoriani aikana ollut saikulla niin paljon kuin nyt olen ollut tämän syksyn aikana. Huh huijaa, josko nyt riittäisi sairastelut! |O

Aamuyöstä heräsin ekaa kertaa pienen melskaukseen. Potki tuonne alas niin kovin että jopa sattui hieman ja siihen heräsin. Ennen en ole sitten herännytkään vauvan puuhiin. :heart:

Nupsu kyseli nukkuma-asennoista... Itselläni paras asento on kyljelläni, hieman mahallaan röhnöttäen. Tyynyä tungen siihen masun alle, etten rojahda ihan kokonaan masulleni. Nyt olen pari viime yötä halaillut tyynyä hieman ylempänä ja olen nukkunut todella hyvin. Selälläni en nuku, korkeintaan niin että hieman kenossa tyyny selän takana. Joten kyljeltä toiselle pyörin pääasiassa. Mites muut?

Mukavaa talvista päivää kaikille! :wave:

Nampula 23+2
 
En ole saanut muutamaan päivään aikaiseksi kirjoitella, toki joka päivä oon käynyt kattoon mitä teille kuuluu.
Olin eilen koko päivän Oulussa joulu ostoksilla, väsynyt olin illalla mutta onnellinen että melkein kaikki lahjat on nyt ostettu =) Meillä on kauhea paketti määrä joka joulu.....
Eilen oli muuten tulleet esimaidot rinnoista, illalla ihmettelin kun oli jotain kummaa kuivettuneen rään/liiman näköistä tisseissä kun otin liivit pois ja vielä ois n 15 viikkoa raskauttakin edessäpäin. Tosi tympeää jos joutuu jo nyt käyttämään liivisuojuksia.
Huomena neuvola.... kääk mulla on noussu paino, tiedän sen varmasti. Turvotustakin on aikalailla. Kävin kampaajalla tänään ja huomasin peilistä että jopa käsivarret on paksuuntuneet, rantapallo tulossa koko eukosta...
Onnea Doorikselle puoliväli etapista!
Mää nukun edelleen hyvin n.10 tunnin yöunet ja ainoa asento missä en voi nukkua on mahallaan, välillä tosi jos herään yöllä käy kauhea mylläys masussa joka muuten näkyy ulospäinkin joka päivä. Mies meinasi oisko ADHD vauva tulossa kun on niin vilkas, eipä silti oon minäkin ollut durasell pupu pienenä samoin mies.

Hormonihirviö 24+5
 
Oon näköjään eilen viimeksi kirjoitellut... oltiin jo 3 sivulla menossa. Olin oikeassa eli 800g per viikko tullut painoa, kaikenkaikkiaan nyt siis n.4kg, en saanut siili merkkiä =) vaikka viikko nousu olikin huima. Sf mitta huitelee korkeuksissa, viikkoja 24+6 ja sf oli 24 cm. Kaikki oli muuten ok. Kela paprut sain, ne pitäs jaksaa täyttää.

Hormonihirviö 24+6
 
Ihan mukavastihan sulle HH on painoa tullut, siis ettei liikaa kuitenkaan. :) Minusta kuulostaa oikein sopivalta. :)

Tänne nyt ei omaan napaan sen kummempaa kuulu. Tänään vielä kotona sairastelin, tai paremminkin koitin toipua. Sen verran ahersin, että imuroin ja pyyhin pölyt. Muutoin sitten ottanut ihan rauhallisesti. Huomenna olisi tiedossa miehen työpaikan pikkujoulut... Kohteena Ideapark ja Eppujen konsertti. :D No sielläkin sitten minun meno varmasti rauhallista. Tosin nyt olo jo paljon parempi, mitä nyt väsymys painaa yhä, mennyt muutama yö taas pyöriessä.

Mulla on muuten kans nyt ollut rinnoissa sellaista kuivettunutta töhnää ja kun oon putsannut pois, niin maitoa (?) tulee hieman taas siihen päälle. Mutta eipä vielä niin että edes huomaisin ellen kunnolla tiiraisi. Hassuja juttuja nämä kaikki. :)

Mukavaa viikonloppua kaikille, nauttikaa olostanne ja pitäkää huolta pikku matkalaisista! :heart:

Nampula 23+3
 
Meillä neuvolalääkärissä ei myöskään yllätyksiä. Kaikki meni käyrällään, painoa 200 g/vko, kaikkiaan 3.6kg ja sf-mitta 25. Kohdunsuu oli kiinni ja kuulemma takana, eli ei siis vielä kypsynyt lainkaan. Mutta tulihan se lähete sokerirasitustestiin. Tosin meillä on toistaiseksi labrat kiinni tehy-jutun takia.

Koirakin pääsi palleistaan, ja nyt makaa tuolla patterin vieressä oikosenaan. Vähän mietitytti, kannanko itse koiraa lääkäriltä autoon ja kotiin. No, pyysin lekuria kantamaan autoon, ja kotonakin sain apua. Vaikka itsestä ei tunnu siltä, että tässä pitäis jotenkin erityisesti varoa (siis kuten aiemmin viitattiin, ettei raskaus mikään sairaus ole), niin kyllä toisaalta muut ympärillä heti älähtää, jos meinaa johonkin raskaampaan tarttua. Miten teillä, oletteko luopuneet jostain raskaimmista hommista? Huippu oli tässä yks aamu työpaikan pihalla, kun työkaveri sai hepulin, kun näki mun tulevan pyörällä. Olihan silloin vähän liukasta, mutta kuitenkin...?

Aiemmin tuli varmaan mainostettua, että mielialat on pysyneet reilassa, mutta nyt lukiessani/nähdessäni esim. synnytykseen valmistautumista/synnytyksiä/vastasyntyneitä, niin jopa vain silmät vettyy! Noloa.

Viikonloppuja! Meilläkin matka suuntaa huomenna Ikeaan, pääasiassa katsellaan kylppäritavaraa (remppa menossa), mutta ties vaikka jotain vauvajuttuja tarttuis mukaan. :)

Nupsu ja poika 26 + 5
 
Onneksi tänään on ollut vähäsupisteleva päivä. Minä epäilen, että jokin syömäni ruoka aiheutti kummalliset supistukset.
Täytyy vain muistaa ottaa tosi varovaisesti tästä lähtien, eikä kovin kauheasti touhuilla hetkiin. En vaan ole kovin paikallaanpysyvää tyyppiä.
Maitoa ei ole vielä näkynyt ainakaan rinnoista tulevan.
Neuvolassa painoa oli tullut huimat 800 grammaa lisää. Olen kohta tosissaan valas, sen huomaa reisistä ja lanteilta ja oikeastaan kasvoistakin.

Hyvää viikonloppua kaikille! :wave:
Haalistunut ja vaavi 26+2
 
Haalistunut eihän sulla ole painoa tullut juuri mitään jos kattoo tota mun viikko tahtia :whistle: Ihme juttu muuten etten koskaan aiemmin ollut huolestunut painostani mutta kaitpa se johtuu siitä kun ihmiset varottelee että raskaus kilot jää niin helposti. Mutta kohtuu rajoissa mulla kuitenkin tuo paino vielä =)
Mää jätin kaiken raskaan nostelun jo silloin 5-viikolla kun tuli ekat veriset vuodot, mies on imuroinutkin kokoajan. Mutta kyllähän sitä kaikenlaista voi touhuta kunhan ei nostele mitään. Mulla ois ollut hautajaset, anoppi ja mun äiti sanoi että mää en varmaankaan lähde... kait siinä on jotain vanhaa uskomusta ettei saa edes surua tuottaa itelleen. Uskoin kyllä ja en mennyt vaikka vähän jäi kaivelemaan mikä siinä nyt sitten oli miksi en saanut mennä.
Nupsu Kyllä noi pyöräilyt kantsii jättää muutamaksi kuukaudeksi, joku muu voi aiheuttaa sulle vaara tilanteen vaikka ite pyöräilisiksin rauhallisesti.
Nampula mulla tulee just sellasta kuivannutta möhkää rinnoista, on tullut jotain rv 13 asti. Sanompahan ettei kannata kaivaa pois sitä kun se sitten alkaa vuotaa enemmän. Neuvolasta sanottiin että johtuu siitä että on isot reiäit rinnoissa mistä se maito sitten tulee, esimaidoksi tosiaan tota sanovat.
Meillä on kissa alkanut tekeen piruutta ja kuskaa öisin isoa vesi kuppia keittiön lattialla ja kaatelee sitä samalla :eek: Täytyy lähtä ostaa keramiikka kuppi niin eipä jaksa enää tehdä kiusaa.

Hormonihirviö 25 viikkoa täynnä =)
 
Moikka kaikille!

Pikkujoulut juhlittu ja konsertit kuunneltu. Ihan mukavaa oli! :D
Tosin muutaman tunnin seisoskelun jälkeen alkoi jalat väsyä, sekä vatsa kipeytyä siihen malliin, että lähdimme sitten jo suhteellisen ajoissa kotiin. Oli kyllä niin puhki olo, että oli ihanaa lösähtää hetkeksi sohvalle. Vatsassa alkoikin sellainen mellastus sitten kun pääsin sohvalle ja ympäristö oli hiljaista, että huh huh. :heart: No, pitkien yö unien ja makoilun jälkeen tänään on ollut ihan mukava päivä. Mitä nyt jalkoja hieman särkee, ei oiekin sopinut minun jaloille "ihanat" kenkäni eilen. :p

Nyt ei ole rintoihin kertynyt sitä töhnää niinkään, enkä kyllä ole kaivellutkaan, pessyt vain suihkussa käydessäni. :)

Juups, mutta nyt miehen viereen sohvalle, mies kun sai nyt sen flunssan mikä jyllää. :( Joten loppuilta menee sohvalla nauttiessa röhnöttämisestä! :p

Nampula 23+5
 
Hiiiiiiiooooppp!! Nostellaas taas vähän, jottei vallan kadota. :)

Onpas nyt kovin hiljaista, onko hiljaiseloa kaikilla vai syys kiirusta?
Noh, eipäs täällä meilläkään kummempia. Tultiin juuri ekasta valmennuksesta. Oli ihan mukavaa, hieman vain taisi ihmisiä jännittää kun kovin vakavilla mielin kaikki paikalla. Meitä oli useampi juuri puolen välin ylittänyt, joten en ollut aivan yksin näin "pienillä'" viikoilla. Videota ei vielä katseltu, tai katseltiin... Imetysvideo. Mutta synnytys video sitten katsellaan ensi viikolla, nyt ei ehditty. Mutta muutoin käytiin synnytys läpi.

Meille myös kerrottiin, että Tays ei ota enää ollenkaan ulkopaikkakuntalaisia tutustumaan, vaan netistä sitten pitää katsoa kaikki tiedot ja sen perusteella sitten vaan mennään. Tuntuu aika hurjalta ja kurjalta, kun menee sitten ihan täysin vieraaseen paikkaan. Mites muut? Pääsettekö te tutustumaan synnäriin ennen synnytystä?

Mutta sen kummempia kuulumisia ei ole, pitäkäähän huolta itsestänne ja massuistanne! :hug:

Nampula 23+6
 
Hauskaa huomenta kaikille;-)

Tännekään ei mitään ihmeempiä kuulu. Viikonloppu meni rempatessa, eli kodinhoitohuonetta tehdessä, pitäisi saada sekin valmiiksi vielä tällä viikolla, viikonloppuna kun tulee vieraita, ja koko kämppä on kuin pommin jäljiltä... :LOL:

Synnytysvalmennuksesta:
Onko tuo video pakko katsoa, vai voiko siitä kieltäytyä? Minua ei mitenkään huvita lietsoa pelkoa itseeni tuota toimitusta kohtaan etukäteen, eli mieluiten jättäisin koko videon katsomatta, kipukynnys kun ei muutoinkaan ole korkein mahdollinen... :whistle:

Ihanaa päivää kaikille toivotellen

Dooris ja sinttipoika 20+6
 
Joo kovin on hiljais eloa palstalla.
Olen sitten minäkin 'päässyt' yöpissaus piiriin, uni ei meinaa tulla millään vessa reissun jälkeen ja vauva potkii mahassa minkä kerkeää... Uskallatteko vielä nukkua selällään? Neuvolassa siitä varoiteltiin että isot verisuonet menee littuun jos nukkuu selällään, hankala tuo kylkiasentokin.
Mulla on muuten jatkuva ähkyolo, kaitpa se vauva vie jo niin ison alan tuolta masusta ettei mahalaulaukulle jää tilaa.
Ajatelkaa meidän vauvat vois jo selvitä hengissä jos ne päättäis syntyä =) tuntuu vielä aika kaukaiselta ajatukselta että vauva ois kotona...
Mites muuten nuo sykkeet siis jotka tietää kumpi on tulossa niin millasia sykkeitä neuvolan doppleri näyttää? Meillä ekat sykkeet rv12 oli 161, sen jälkeen 151-160 ja nyt viimeksi oli 147-154. Elikkäs kokoajan lasku suunnassa ja tytöksihän se kätilö meinasi vaikka sanoikin ettei kannata vaalpun vaatteita ostaa hänen veikkausen takia.
Meilläpäin ei vissiin ole ollenkaan synnytys valmennusta, miehen olisi hyvä käydä se kun ei ole lukenut ainoatakaan juttua synnytyksen etenemisestä ja mitä sen pitäs siellä tehdä. Ja olishan se itellekin kiva tietää mihin rääkkiin pahimmassa tapauksessa joutuu.....

Hormonihirviö 25+3
 
Hormonihirviö:
Eikö tuo synnytysvalmennus olekaan kaikilla? Itse olen olettanut niin, muttenpa ole tullut sitä keneltäkään kysyneeksi... ;-) Mistä päin suomea muuten sie olet, jos saa udella?

Meillä nuo sykkeet ovat olleet molemmissa neuvolakäynneissä 144-147, eli melko tasaisia. Ja poika tosiaan tulossa;-)

Dooris ja sinttipoika 20+6
 
Dooris Kuulutaan länsi-pohjan keskus-sairaalan kuntayhtymään ja neuvolatäti sanoi että hän on joinakin vuosina ite järjestänyt synnytys valmennusta mutta sairaala ei tietääkseni mitään järjestä muuta kun että saa käydä tutustumaan sairaalaan. Saas nyt nähdä onko neuvolatäti tänä vuonna innokas sitten oma alotteisesti järjestämään. Mulla on 14 viikkoa synnytykseen aikaa ja joulut, uudetvuodet välissä jne. Meidän alueella on kuulemma kuitenkin paljon synnyttäviä juuri maaliskuun aikoihin, ei meinaa aikoja saada neuvolaan.
Kävin viemässä kelaan äitiyspaprut, saas nähdä saanko ennen joulua paketin.
HH 25+3
 
Hei vaan pitkästä aikaa! Tietokone ollut huollossa ja on itseasiassa vieläkin, mutta miehen läppärillä tässä päätin kirjoittaa kun mahdollisuus tuli.
Omaa napaa heti alkuun. Viime viikolla oli 4d ultra, missä kaikki oli kunnossa. Pojat olivat sellaisia kilon painoisia ja huonosti saatiin hyvää kuvaa. Kasvot kuitenkin :)
Toinen eli B-poika on perätilassa ja ilmeisesti jääkin. A on raivotarjonnassa ja kunnolla onkin. Potkii sitten b.tä päähän. Lääkärin mukaan ei estä norm. alatiesynnytystä vaikka toinen on perätilassa.
Minun supistelut on olleet valtava riesa ja kävelyä sujuu n. 50m ilman supistelua. Kohdun kaula oli lyhentynyt 1,5cm ja sain ohjeen olla todella rauhallisesti. Eilen sain viimein tukivyön ja ihanaa, miten se auttoi!! Liikkuminen oli paljon helpompaa.
Painoa on tullut 13kg ja sf mitta vaatimattomasti 32cm. Yhtä odottavalla samanlaiset mitat on viikolla 36 sanoi neuvolan terkkari.
Meillä neuvola järjestää synnytysvalmennusta ja itse olen jo siellä käynytkin. Kyllä sieltä hyvää infoa sai. Mies valitsi lätkämatsin valmennuksen sijaan joten yksin olin. Monikkoperheiden valmennukseen olen ilm. vielä menossa jo mahdollisuus on.
Mukavasti tuntuu kaikilla menevän joten sekin voi hiljentää kirjoitusintoa.
Ihanaa viikkoa kaikille ja Haalistuneelle terveisiä, että ne supistelut kannattaa ottaa kyllä tosi vakavasti ja levätä. Itse säikähdin sitä kohdunkaulan madaltumista ihan tosissaan.. :eek:

Roosa ja pojat 27+3
 
Oonkin miettinyt missä Roosa luuraat, pelkäsin jo että olet joutunut sairaalaan vuodelepoon. Onneksi kaikki vielä kuitenkin hyvin =) siis ehjänä olet säilynyt.
Näkyikö 4D:ssä kumman näköisiä vauvat oli? Ite en raski mennä 4D:hen, ostan sitten jotain muuta mukavaa silläkin rahalla.

Hormonihirviö 25+4
 
HH: Aika kökköä ettei teillä ole synnytysvalmennusta, olen kans luullut että se kuuluu automaattisesti neuvoloiden palveluihin. Tosin mua itseäni se ei kauheasti kiinnosta, en ole kuullut kovin ylistäviä arvioita valmennuksen asiapitoisuudesta. Mutta kai sinne pitää mennä katsomaan mikä on homman nimi kun se ajankohtaista on.

Vein Kelan paperit tänään, toivottavasti äippäpakkauksen saisi jouluksi.

Onko muilla närästystä? Mulla on ollut välillä ihan vaivaksi asti, Samarin ja Rennie on ihan turhia, piimä tuntuu auttavan. Lonkkia särkee ihan sikana, ja yöllä kun lähtee vessaan niin liikun kuin vanhus. Tästä ne vaivat varmaan vaan pahenee. Ei se mitään, antaa tulla vaan. :D

Jiksu 25+0
 

Yhteistyössä