Jos minäkin pitkästä aikaa koittaisin kuulumisia kertoa, kun alkaa elämä voittaa pikku hiljaa.
Lapsiluvusta ja odotusvaatteista olitte ainakin keskutelleet. Koska tämä toinen on meille myös viimeinen lapsi, koitan pärjätä mahdollisimman pitkälle omilla vaatteilla ja esikoisen odotuksesta tallessa olevilla mammavaatteilla. Parit housut joutuu varmasti ostamaan ja jonkun talvitakin. Viimeksi ei ollut vatsaa talvella, niin ei tarvinnut talvitakkia hommata. Kuitenkin koitan ostella enimmäkseen sellaisia vaatteita, joita voisi käyttää sitten odotuksen jälkeenkin. Rahaa ei ole ylimääräistä, niin koitan sinnitellä mahdollisimman vähillä hankinnoilla.
Vauvahankintojen suhteen tunnustaudun myöskin laiskaksi. En ole vielä ehtinyt tai jaksanut toisen lapsen hankintoja miettiä, tosin esikoiselta on aika lailla kaikki tarvittava jo kasassa, niin tuskin kauheasti tarvitsee nyt ostellakaan. Ja tosi hyvä niin, en ole mikään himoshoppailija.
Tuplarattaat on varmaan yksi ostoslistalla, mutta katsotaan sitten keväämmällä.
Syömisistä: mä olen melko nipo noitten ruokavalioasioiden suhteen. Jää kalat tänä jouluna väliin ja pehmeitä juustoja syön vain kypsennettynä. Muutoin syön ihan tavallista sekaruokaa nälän mukaan. Painoa tulee varmasti suuremmin herkuttelematta taas se 20 kg vähintään, mutta lähtee varmasti taas poiskin nopsaan. Toivottavasti ainakin.
Vauvavakuutusta ei oteta näillä näkymin. Esikoiselle otettiin syntymän jälkeen vakuutus ja oli tuolloin hieman halvempi kuin mitä olisi ollut ennen syntymää otettaessa. Toki tuosta vakuutukesta olisi rajattu pois sairaudet joita mahdollisesti olisi syntymän jälkeen ilmennyt, mutta meillä ei mitään ollut, joten kävi hyvä tuuri sikäli. Vakuutus on helposti maksanut itsensä takaisin, kun ollaan jouduttu käymään lääkärissä monen monta kertaa. Eli vakuutus tulee tälle toisellekin, mutta varmaan vasta synnytyksen jälkeen.
Yleisesti ottaen tämä odotus on ollut tähän saakka todella raskas. Henkisesti vuotelujen takia ja pahoinvoinnin takia fyysisesti. Eilen kuultiin kotidopplerilla sydänäänet, niin helpotti henkinen paine melkoisesti. Tähän saakka en ole uskaltanut ajatella, että sisällä mitään elämää olisi, kun vuodot kestivät 6+ viikolta 9+ -viikolle ja tuonkin jälkeen on satunnaisia päiviä ollut. Mut jospa tää tästä pikku hiljaa. Ensi viikolla nt-ultra. Jännittää!
Onnittelut hyviä ultrauutisia saaneille!
Miijanelle erityistsempit vuodon suhteen. Mä ymmärrän sun huolesi, jos nyt koskaan voi toisen tilannetta täysin ymmärtää vaikka itse olisi vähän vastaavassa tilaneteessa ollut. Toivottavasti kaikki hyvin tutkimuksessa.
Koitan kirjoitella jatkossa vähän ahkerammin. Olisiko kukaan kiinnostunut siitä kerhon puolella keskutelusta? Ei olisi kaikki niin julkista. Mukavaa viikon jatkoa!