**Kesäkuun kullanmurut 2014** Helmikuussa

apanapa olipa aika hyödytön lääkärikäynti... Mutta tuosta raskaustodistuksesta, eikös se jää sinulla tosi myöhään jos vasta viikolla 30 saisit sen? Kun sitä äitiysavustusta ja äitiysrahaa pitää hakea viimeistään 2kk ennen laskettua aikaa, menee aika tiukoille jos joudutkin jostain syystä vaikka siirtämään vielä tuota neuvola-aikaa..

Itsellä neuvolalääkäri vasta tulossa muutaman viikon päästä ja raskaustodistuksenkin sain jo neuvolasta viime käynnillä.

Kestoilua harkitsin esikoisen kohdalla, mutta en sitten jaksanut alkaa hommata niitä kun vaikutti niin monimutkaiselta. Hyvä niin, koska esikoinen oli oikea superkakkaaja ja puklaaja, joten pyykkiä tuli muutenkin tarpeeksi ja lisäksi vielä kaikki koliikit ja yövalvomiset niin varmasti olis jäänyt kestot käyttämättä. Mutta kyllä ne ihan toimivilta vaikutti, mitä yhden kaverin kestovaippailua seurasin.

Mitään vaivoja ei ole ja hyvä niin, unta ja ruokaa vaan tarvitsee paljon :) Pojalle tuntuu olevan vaikea keksiä nimeä...

Mariska* 23+3
 
Pakko tulla vielä purkautumaan, kun sai taas niin nauraa miehen naispuolisen serkun kotkotuksille :D Hän siis about samoilla viikoilla esikoistaan odottaa kuin mekin ja tänään sai tietää viimein lapsensa sukupuolen Ovat yrittäneet saada sitä selville jo monta kertaa siinä onnistumatta ja tämä on heille ollut se maailman tärkein asia.. Että voi sitten sisustaa sen lapsenhuoneen "tyttömäiseksi" tai "poikamaiseksi". Tyttö heille siis nyt tulossa ja minulle siitä jo monta viestiä laittanut, että kuinka "tytöt ovat parempia" Ja kuinka jokaisen äidin pitäisi saada ainakin yksi tyttö.. Naisella ikää se 40, itselläni 25. Saahan jokainen haluta mitä lystää mutta minusta ei ole jotenkin vauvaa kohtaan oikein, että sukupuoli nostetaan NOINKIN pinnalle... Olen joo ehkä itse vähän sukupuolineutraali näissä mielipiteissäni mutta huvittaa kun toinen tietää,että meille tulossa poika ja nyt oikein hehkuttaa miten tytöt muka helpompia :D Lapsellista, sanon minä. Etenkin kun tuossa iässä se lapsensaanti nyt ei välttämättä enää ole niin itsestäänselvää, niin tosi kurja jos noin räikeästi ajatteleva äiti saisikin sen pojan :O Meitä on moneksi!
 
Malaika_mama: me kans suhtaudutaan aika "sukupuolineutraalisti" lapseen, ensinnäkin meille oli ihan sama kumpi tulee, minä odotin poikaa, puoliso tyttöä, tyttö on ilmeisesti tulossa. Ollaan hankittu kaikki vaatteet aika keltainen-vihreä-sininen-beige sävyissä, että käyvät sitten molemmille ja leluistakin on tarkoitus antaa junarata-palikoita, nukkeja, legoja, jalkapalloa ja sählymailaa, katsoo sitten millä hän haluaa leikkiä. Kirjoja aiotaan lukea joka tapauksessa. Eli ei aiota väkisin "neutraloida" tai häivyttää sukupuolta vaan tarjota mahdollisimman monipuolisia virikkeitä ja värimaailmaa ja mennä sitten lapsen kiinnostuksen mukaisesti. Ja ollaan sitä mieltä, että etukäteen ei voi tietää millanen yksilö on tulossa, tyttö voi olla raisu poikatyttö tai poika voi olla leipomisesta ja kirjoista kiinnostunut tapaus, kaikenlaiset lapset ovat meille tervetulleita omana itsenään ja yksilönään. Tosin puoliso toivoo, että vauva olis taaperona sitten kiinnostunut perhesählystä tai jalkapallosta, minä toivon, että saan lukea kirjoja ja leipoa yhdessä ja näitä aktiviteetteja suunniteltiin jo kauan ennenkuin meille oli edes lapsi tulossa : ) Mut missään nimessä ei aleta tuputtamaan harratuksia, sellastakin näkee, että lapsi käy jos jonkinlaisessa harrastuksessa ja vanhemmat elää uudelleen omaa lapsuuttaan ja ballerina- tai NHL-unelmia : )
 
  • Tykkää
Reactions: Malaika_mama
Tänään oli se odotettu rakenneultra. Vauvalla kaikki hyvin, vastasi viikkoja ja oli raivotarjonnassa, selkä minun mahaa vasten, joten ei ihme ettei liikkeitä juuri tunnu, potkii siis selkääni päin. Joskus olen sellaista jännää köyristelyä tuntenut, eli silloin vauva varmaan pyöristää selkäänsä ja mun vatsanahka kiristyy.

Kysyttiin sukupuolta ja kätilö veikkasi melko varmaksi tulokkaan tytöksi. Mä en pysty sitä uskomaan, meillä siis on kaksi poikaa ennestään ja jotenkin ajattelin tämänkin pojaksi. Tosi onneni kukkuloilla toki olen! Uskaltaisikohan sitä hankkia nyt kestovaippoja vähän laajemmalla väriskaalalla. Pojilla oon kyllä käyttänyt lilaan ja kirkkaan punaista, mutta uskaltaiskohan nyt tilata ihan kirkkaan pinkkejä tai vaikka kukkakuosilla? Miten te, joille on tyttöä veikattu, oletteko uskaltaneet tehdä hankintoja sen mukaan? Olen jotenkin ymmärtänyt, että harvemmin veikataan poikaa ja tuleekin ylläriä tyttö, mutta toisin päin taitaa silloin tällöin käydä. Vähän kyllä jännittää, että miten sitä tytön kanssa pärjää. Itse olen ollut murrosiässä melkoinen murheenkryyni ja veljeni helpompia. Mutta ehkäpä sekin on enemmän luonteista kuin sukupuolesta kiinni.

Joka tapauksessa nyt on hyvät fiilikset! Kevättä kohti.

AnnaOnni 21+4
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Jansson ja NancyC
Häntäluu, se on ollut kipeä monta viikkoa. Olen vain jotenkin ajatellut sen johtuvan liikunnan puutteesta, ei tässä väsymyksessä ole mihinkään ehtinyt. Mutta se voi siis liittyä tähän raskauteenkin, se olikin uutta. Ei ole ennen vaivannut. Tosin tama raskaus tuntuu kyllä olevan joka tavalla erilainen kuin aiemmat.

Eilen olin aivan ryytynyt työpäivän jälkeen ja unohdin ihan iloisesti kaveriporukan sählyn. Ja voi että, kuinka otti päähän, kun sen muistin, vuoron loputtua tietysti. Ei ole viime aikoina liikaa liikuttua tullut ja sekin olisi tullut tarpeeseen. Noh, ensi viikolla mies on talvilomalla ja arki hieman väljempää, joten ehkäpä ehdin jotain harrastaakin.

Sukupuolesta: meillä mennään neutraalisti, kunnes kesäkuussa asia selviää. Ultrassahan sukupuoli ei erityisesti tullut esiin, joten se jäi salaisuudeksi. Kovin on vaaleanpunaista tuo vaatevalikoima entuudestaan, mutta mikään muu sitten ei. Joten jos poika tulla tupsahtaa, niin vaatevarastoa hieman uudistetaan. Jalkapallot, legot, pikkuautot jne. löytyvätkin jo entuudestaan.
 
Redwing blackbird, olen täsmälleen samaa mieltä :) Ei ole minunkaan tarkoitus pojasta "tehdä tyttöä" mutta jotenkin tollanen vouhotus ja yleistäminen on aika typerää. Siinä ikään kuin asetetaan jo syntymättömälle lapselle odotuksia ja paineita, kun odotetaan tytöstä automaattisesti poikaa "helpompaa" vauvaa.. Ja kyseessä kuitenkin ensimmäinen lapsi. Siis tälle mieheni sukulaiselle. Totesin hänelle vaan, että mulla on aikaa noita tyttöjä vielä myöhemminkin duunailla, iän puolesta siis:)

Lyde, laitoin sulle yksityisviestissä linkin :) Miksi noita ryhmiä on muuten kaksi, jos saa kysyä? :)
 
Minä kaatusin tänään ja nyt sit ollut pelko persuksissa et onko kaikki hyvin.. en kyllä kaatunut mahalleni enkä mitenkään pahasti mutta totta kai se säikäytti.. Neuvolaan soitin ja käski seurailla ja sitä tässä nyt sitten tehdään.. vuotoja eikä kipuilua ei ole onneksi kyllä tullut ja mahassa ollaan kyllä menevällä tuulella ja sydänäänetki kuuluivat hyvin dopplerilla. Onko muilla kokemusta kaatuamisesta raskausaikana?

suza86+ rv25+1
 
Malaika, aika lapsellista käytöstä miehesi sukulaiselta :/ Mua aina ärsyttää kun jotkut tekee noin. Mun tuttu ennen 1. lastaan puhui aina siitä miten hän saa vain kauniita tyttöjä, ei tietenkään poikia! Sitten he saivat 1.lapsensa, pojan. Ja se oli hänelle silloin suuri pettymys. Ymmärrän kyllä jos toivoo tyttöä tai poikaa, mutta sen pitäisi olla tärkeysjärjestyksessä viimeisenä!
 
Hei.

Sukupuolista. Minulla on viisi poikaa. Olen aina ollut erittäin onnellinen ja ylpeä viidestä pojastani ja nimenomaan pojastani. Aivan yhtä ylpeä olisin varmasti ollut viidestä tytöstä.

Mutta pointti on se, että nyt tämä kuudes lapsi on tyttö. Olen todella ihmeissäni ja häkeltynyt, onnellinen ja kaikin puolin hassusti "sekaisin" tästä tyttöuutisesta. En toivonut erityisesti kumpaakaan, vaan vain sitä tervettä vauvaa (kuten varmaankin jokainen toivoo). Mutta nyt kun tiedän, että tämä vauva on tyttö, en voisi olla onnellisempi. Saan siis kokea tämänkin puolen.

Olen saanut kuulla niin paljon kommentteja pojistani. Nimenomaan heidän sukupuolistaan. Miten "jään niin paljosta paitsi" ja miten "jokainen nainen tarvitsee tyttölapsen". Näitä riittää. Pettyneitä ilmeitä vauvan syntyessä, kun kaikki lapset ovat "vain" poikia. Ja kun itse olen todellakin aina tuntenut itseni todella etuoikeutetuksi ja ollut todella onnellinen viiden pojan äiti.

Nyt tälle tytölle olen ostanut vaaleanpunaista söpöä, olen siis uskaltanut. Tyttölupaus on kahden lääkärin mukaan 100% varma ja kaiken lisäksi näin tyttöni omin silmin kahden eri lääkärin ultraamana. On kyllä ollut vaikeaa mennä tyttöjen osastoille, kun en niissä ole koskaan pyörinyt. Se on ihan uusi maailma minulle. Mutta olen vilpittömän innostunut. Olen jälleen kerran sitä mieltä, että olen todella etuoikeutetussa asemassa ja että olen saanut niin paljon. En voisi olla kiitollisempi.

Niin ja minun viidessä pojassani on erittäin helppoja ja myös niitä haastavia yksilöitä. Sukupuoli tuskin määrittää tuota puolta kovinkaan paljon.

LL, rv 21+6
 
Viimeksi muokattu:
Tänään tuli kirjoiteltua hakemukset kelaan. Päätettiin ottaa äitiyspakkaus kun ensimmäinen on tulossa, niin saapahan jotain lisäodotettavaa ja tuleepahan perustarvikkeet kerralla kuntoon :) Töissä juteltiin pomon kanssa tarkemminkin raskaudesta ja töissäolosta, palkan maksusta ja lomista.

Jos joku törmää etsinnöissään tavallista kapeempaan pinnasänkyyn niin informoikaa ihmeessä tännekin suunnalle esim. merkkiä mistä sellaisen voisi löytää. Meillä ehdoton maksimi olisi se 60cm leveä, joita jonkin verran löytyy, mutta mitä kapeempi niin sen parempi :)

Yhdistelmävaunut kotiutui meille viime viikolla käytettyinä, päädyttiin ostamaan Ora Jovi Airit. Ja ainakin töllistelyn ja tutkimisen jälkeen ollaan oikein tyytyväisiä :)

Nimi ehdotus on meillä mietitty, mutta katotaan näyttääkö poika nimeltään, vai laitetaanko syntymän jälkeen mietintämyssy vielä päähän.

Katann & PAM23+5
 
Viimeksi muokattu:
Heipä hei siskot!

Enpäs olekaan kirjotellut vähään aikaan, kun en ole jaksanut yksinkertaisesti avata tietokonetta työpäivän jälkeen. HARMI kun tänne ei pysty kännykällä naputtelee viestejä. Pitäs varmaan ottaa tavaksi, että töissä vastailisi teille.. mutta kun ei siellä meinaa ehtiä, kun kiirettä pitää. Mutta teidän ihania juttuja olen lukenut täältä monesti päivässä ja niin monesti ajatellut, että vitsi mä oon niin samaa mieltä monista asioista.

LuckyLucia mä ihan järkyttyneenä luin tota sun kirjotusta siitä mitä ihmiset on kommentoineet siitä, että teillä ei ole tyttöjä! Ja muutenkin tota sukupuolikeskustelua. Miten ihmiset voi olla noin törppöjä, että sanoo toiselle, jolla on viisi poikaa, että ”Kyllä nyt tyttö pitäs olla ja jäät jostain paitsi!”. Siis ihan oikeesti jokainen lapsi on lahja (ehkä ite korostuneestikin näin aattelen, kun tätä lasta ootettiin meille jo ihan tuskallisen kauan). Ja se lapsen sukupuoli on todellakin asia, joka on korkeammissa käsissä eikä siihen voi ite vaikuttaa. On otettava vastaan se mikä tulee ja oltava onnellinen siitä. Musta sä voit ainakin aatella, että saat joskus monta miniää ja niistä voi tulla jopa läheisempiä ihmisiä kuin omista tyttäristä. Äiti-tytär-suhteet ei oo useinkaan kovin yksinkertaisia ja voi olla tosi vaikeitakin! Monet sanoo, että poikien äitinä on helpompi ja mutkattomampi olla. Eikä siis tämä kommenttini vie arvoa mitenkään siltä, etteikö tyttölapset taas olis ihan yhtä arvokkaita.. ehkä ymmärrätte mitä ajan takaa! Eli ajan takaa sitä, että jokainen lapsi yhtä arvokas ja ihana oli sortti sitten mikä tahansa. Ja toinen pointti se, että voi miten voi ihmiset olla törppöjä, ku tollaista ääneen sanoo.

Kestoilusta Me aletaan käyttää kestovaippoja. Lähinnä sillä ajatuksella, että kotona pidetään kestoja, mutta reissussa ja kiireisempinä hetkinä kertiksiä. Eli molemmilla mennään. Mulle tää on ihan sellainen luonteva asia alkaa käyttää niitä. Mutta en oo mikään fanaatikko asian suhteen. Kauheasti en viitsi asiaan ainakaan tässä kohtaa perhetyä. Yksi kaveri neuvoi millaiset on hyviä ja sen mukaan niitä hankin. Ajattelin alkaa käyttää noita Tirsokkaan/Nallen tms. sisävaippoja ja hankkia niitten kaa babyidean hh wool villapöksyjä. On kuulemma tosi hyviä noi villapöksyt ja parempia kun ite tehdyt. Pikkukesävauvallemme ostan lyhytlahkeiset villapöksyt. Sitten kesän lopussa voi miettiä ostaisko sitä pitkälahkseiset myös. Mitään harsoja en aatellut alkaa opettelee. Ite aattelin tehdä joustofroteesta tai bambusta noita imuja.

Mites te, jotka ootte harrastanut liikuntaa ennen raskautta, ootte nyt liikkuneet? Mua ihan kiinnostaa, että miten teillä on raskaus vaikuttanut siihen? Mä oon käynyt edelleen sen noin +/- 3 krt/vko salilla tai jumpissa, kuten ennenkin. Oon jättänyt raskaammat jumpat, kuten bodycombatin yms. pois, joissa on sellasia hyppyjä tai repiviä liikkeitä. Oon käynyt pääasiassa zumbassa, bodypumpissa, kuntosalilla, bodybalancessa, joogassa, sisäpyöräilyssä ja venyttelyissä. Missä te muut ootte käyneet ja ootteko pystyneet hyvin tekee? Mulla ei oo kyllä ihan kauheasti vaikuttanut jumppiin muuten, kun että ei pysty just hyppimään eikä kovin nopeita liikkeitä tekemään. Lisäksi olemus tuntuu tiukoissa jumppavaatteissa välillä pallolta ja kaikki tuijottaa,kun jumppaan (sen huomaa ihan selvästi, että ihmiset kattoo, kun teen.. :)) Mutta aivan ihana on liikkua raskausaikanakin ja auttaa jotenkin mulla siihen kehonhallintaan ja hyväksymään paremmin tätä muuttuvaa vartaloa.

Muuten mulle ja vauvalle ei oikeastaan kuulu mitään uutta. Kaikki hyvin ja tyyppi potkii kauheasti! Mitään ei oo vielä vauvalle hankittu.. se vähän alkaa hirvittää, kun viikkoja on jo noin paljon.. miten tässä ehtii.. no, kai sitä ehtii...

-Nuppu- ja Vauva 25+2
 
Iltaa!
Päätimpä minäkin "sotkeutua" keskusteluun sukupuolesta. RakenneUÄ jälkeen olin jonkin aikaa aika hiljainen, melkein shokissa, kun selvisi, että meille on tulossa tyttö. Koko alkuraskauden olin jotenkin kuvitellut, että masussa kasvaa poika.(Minusta pojat on vaan jotenkin suoraviivaisempia ja helpompia:)) Mieskin huomasi vaiteliaisuuteni, kunnes sitten viimein sain ajatustyöni käytyä läpi ja kaikki purkautui valtavana itkuna eräänä iltana.
Mua pelottaa se vastuu, minkä tytön vanhempana saan. Pelottaa, että osaanko kasvattaa tytöstä terveellä itsetunnolla varustetun aikuisen naisen. Pelko kumpuaa omasta lapsuudestani. Lähinnä olen jotunut käsittelemään omaa äiti suhdettani.. Jota olen kyllä jo työstänyt monta monta vuotta tätä ennen.
No, joka tapauksessa, kun sen ääneen myönsin miehelle ja myös yhdelle siskoistani, taakka keveni. Ja tahdon ja haluan hukuttaa pienen tyttöni rakkauteen ja kannustaviin sanoihin.:heart: Maalaisjärjellä silti, tietenkin.:)
Älkää käsittäkö väärin, minulla on kyllä ihan hyvä äiti, joka on huolehtinut meidän lasten tarpeista ja antanut hyvät matkaeväät aikuisuuteen. Mutta äiti on aina ollut Rouva, joka ei tunteitaan ilmaise eikä hellyyttä jakele.

Kaikenlaista tämä raskaus saakin ihmisen miettimään..:)

Kestoilusta sen verran, että pari siskoani on kestoillut vauvojensa kanssa, joten sieltä on tulossa vaippoja "kokeiluun". Ajattelin hetken katsoa, että miten niiden kanssa sujuu ja jos menee hankalaksi, niin siirrytään kertakäyttöisiin.

Hankinnoista noin muuten. Mitään konkreettista ei olla vielä hankittu. Ollan ostettu talo, johon päästään muuttamaan nyt tulevana vkl:a. Sen jälkeen mikään ei minua enään pidättele.:) Rahan menoa ei voi estää, ja siksi olen ajatellut ostaa niin paljon kuin mahdollista käytettynä.. Tässä kun pitää myös auto vaihtaa, kun on 3ovinen malli.:)

Katann: Katsopa tuolta tori.fi:ä.. Jos sen sängyn ei tarvi ihan uusi olla. Pari päivää sitten ainakin täältä Uudeltamaalta löytyi pari penenpää pinnasänkyä.:)

Tänään POKsuu 23 viikko. Aika huikeaa ajatella, että tämän ikäisenä syntyneitä pieniä on jo selvinnyt elämään.:) Joten nyt kai voi sitten jo sanoa, että voiton puolella ollaan!:heart:

Jospa sitä huomenna sais soitettua tuonne neuvolaankin.. Pääsis kolmannen kerran käymään. Se edellinen kun peruuntu ja lasikana jäänyt soittamatta uusi aika:snotty:

Rauhaisaa ja sikeä-unista yötä toivottelee
Jansson ja pieni tytön-tylleröinen:heart:
 
Sotkeudunpa minäkin vielä sukupuolikeskusteluun :) Itse olen aina ajatellut, että tulee kumpi tulee, kunhan joku tulisi. Ja jos kavereille on tullut lapsi, olen toki ollut kiinnostunut siitä kumpi sieltä on tulossa, mutta ihan vaan mielenkiinnosta, en siksi että toinen olisi parempi kuin toinen. Niinpä olin tosi yllättynyt, kun tätä toista odottaessa mulle ehti ennen rakenneultraa moni töissä sanoa, että olispa ihanaa jos teille tulisi tyttö, pikkutytöt on niin ihania, kyllä jokaisella pojalla pitää pikkusisko olla jne. Ja minä olin ihan huuli pyöreänä. Eikös ne pikkupojatkin ole aika suloisia, pitääkö se sitten laittaa myyntiin ja yrittää tyttöä vaikka seuraavat kymmenen vuotta? Nyt kun tietävät, että meille tulee poika, niin kovasti ovat nämä tytön ihannoijat olleet hiljaa. Kyllä meille olisi tyttökin mahtunut, mutta nyt tulee poika ja ollaan oikein tyytyväisiä!

Ihan täysin sukupuolineutraalia kasvatusta mä en ymmärrä (ts lapsen nimi on vaikka Kivi ja ei kerrota onko se tyttö vai poika), ja kyllä meillä varmaan jossain määrin tiedostamattakin ohjataan joihinkin ns. poikien juttuihin, kun ovat vanhempia. Toisaalta, jos haluavat harrastaa balettia, niin siitä vaan! Nyt pienenä tuo ensimmäinen ajelee sujuvasti autoilla ympäri asuntoa, sitten saattaa yhtäkkiä alkaa kaivata vauvanukkea, hakee sen ja halailee ja hellii. Ja näin sen musta tässä iässä pitääkin olla :)
 
Jansson! Mulla on jotenkin saman suuntaiset fiilikset tämän vauvan sukupuoliasian suhteen. Eli jos vauva on tyttö, niin ultraaja oli näkevinään, niin minua ihan suoraan sanottuna jännittää, että miten osaan olla äiti tytölle. Toisaalta, eiköhän ne tytöt kasva samalla tavalla kuin pojat, paljolla rakkaudella ja kannustuksella.

Ja kuten joku (tai aika monikin) jo kirjoitti, kaikki me tietysti ennen kaikkea toivomme, että kaikki menee hyvin loppuun asti ja saamme terveen nyytin syliimme!

Mukavaa torstaita vatsakkaat kaverini!

AnnaOnni 21+5
 
Heissan vaan!

Tänään ois neuvolakäynti ja tarkotus ois saada sieltä nuo kelan paperit, oikeastaan pitäs olla tällä hetkellä neuvolassa mutta neuvolatäti soitti aamulla justiinsa ku olin sinne kävelemässä että missäs sinä olet että aika ois ollu 8.00... itselle oli aika merkattu 8.30... lievä ärsytys kohosi tuossa vaiheessa mutta onneksi sain ajan täksi päiväksi klo 11... onneksi on vasta myöhänen iltahuki tänään niin ei hankaloita elämää..

Täällä on voitu vieläkin ihan hyvin ja masuasukkikin on melkonen touhottaja nykyään :)
Ainut mikä on alkanu huolettaa niin tämä jatkuva pääkipu, yrittäny syödä ja juoda reilusti joka päivä mutta tuntuu että mikään ei auta ja mulla ei ainakaan panadoli auta mihinkään eli sitä on turha napsia :p

Tuosta sukupuoli hommasta, itse odotin ensin poikaa mutta tosiaan kaverit sitten sai uskoteltua että tyttö sieltä tulee ja ultrassa sitten näkykin poika, miehen kanssa oltiin ja ollaan edelleenki onnellisia pojasta (tyttöki siis ois ollu tervetullut) mutta vähän kaverit ja mummut oli pettyneen olosia pojasta. Nyt ehkä pikku hiljaa kaikki on alkanu iloita ihan aidosti kuitenkin että lapsi on terve ja toinen poikakin on tervetullut ;)

Tuntuu että tämä aika menee hurjan nopeasti, ei olisi enää kuin reilu kaks kuukautta äippälomaan, vähän oon kyllä alkanu miettimään että pitäisikö alottaa varhaistettuna ku ei enää kykene nostelemaan painavia laatikoita, inhottaa työkavereille sanoa että en minä pysty, luonne ei anna periksi nakittaa hommia muille ja sitten oonki riehkassu maitokaapissa ja illalla se sitten kostautuu supistelemalla. Pari päivää sitten uskaltauduin pomolle sanomaan että nyt mun on pakko rauhottua, en oikeen tiiä miten suhtautu ku tokas vaan että no oot sitten kassalla koko ajan...

Miten teillä muilla on ollu tuon äippäloman alottamisen kanssa, saatteko pitää kesäloman ennen sitä vaikka kesäloma aika alkaakin vasta toukokuun alussa? Mulla siis äippäloma alkas 9.5 ja täys kesäloma ois odottamassa...

Nuista mielihaluista niin mulla oli raskauden alussa nuo mandariinit ja viinirypäleet, mandariinejä saatto mennä se 1,5 kiloa kerralla :D Nyt himot on siirtyny tuonne makean puolelle mutta onneksi olen saanu pidettyä kurissa ettei ihan suklaalevy mene päivässä :D Muutenki hassua että että himoitsen makeaa koska en koskaan ole mitään karkinsyöjä ollut vaan ennemmin olen syöny suolasia herkkuja :)

Sen verran omasta elämäntilanteesta että mieski sai alkuviikosta "potkut" koska firma jossa hän työskenteli ajettiin konkurssiin, onneksi ei hirveesti ollu palkkoja saamatta ja toinen työ alkaa varmaan huhtikuussa jossain vaiheessa mutta ukko on nyt sitten tosi kireä koska tämä tuli ihan puun takaa. Ei kyllä onneksi ole mikään huutaja tai ryyppääjä... ei vaan oikeen puhu omista fiiliksistä vaan ennemmin istuu hiljaa ja miettii asiat ensin omassa päässä. Aamulla oli kuitenki ihana ku vanhempi poika tuli herättämään niin ukko kultaki otti kainaloon ja tokas että minun rakkaat :heart: Mies joka ei yleensä mitään tunteita näytä ;)

No niin, ompa saanu taas vuodattaa tänne :) aika alkaa taas touhuamaan, eilen siivosin urakalla kaappeja ja paljon tavaraa lähtikin roskiin :D

Hedeliini ja poitsu 23+6(kai :))
 
Tuosta varhennetusta äippälomalle jäännistä oma terkkari sanoi neuvolassa, että ei kannata jäähä kun on toisesta päästä pois et mielummin hakee sairaslomaa. Ja kun ei muutenkaan tiedä, miten se loppuaika koskaan menee.

Nuista sukupuoliasioista niin omasta mielestä on tosi inhottavaa kuulla et teille sopis paremmin se ja se, pitäkööt mun puolesta omana tietonaan tuommoset kommentit. Meilläkin pääasia et terve muksu tulis ja ollaan jo onnellisia siitä et tuolla pikku yksiössä on tyyppi kasvamassa..ei oo nii itestään selvää koko raskauskaan.

Muuten menee kivasti, nyt toki slomalla tuon hiivatin häntäluun sekä iskiaskivun vuoksi, eipä paljon töissä istuskella. Noh, katotaas ens viikolla taas vointia.

Mukavaa päivää kaikille :)
 
Sukupuolijutuista vielä, kun odotin esikoista niin itse jostain syystä ajattelin koko ajan että meille tulis poika. Ja toivoin jotenkin poikaa. Mies taas toivoi tyttöä. Ultrassa näkyi tyttö ja olin jotenkin hieman pettynyt ja hämmentynyt asiasta.

Mutta nyt olen aivan ikionnellinen että saatiin tyttö ja olisin ihan mielellään ottanut toisenkin tytön. Kaapit on täynnä ihania tyttöjen vaatteita ja itselleni oma sisko on niin läheinen, että olisin tavallaan tyttärellenikin sen siskon toivonut. Mutta tällä kertaa meille onkin sitten tulossa poika. Molemmat isovanhemmat on innoissaan, koska suvussa ei ole yhtään pikkupoikia nyt, "vain" tyttöjä.

Tavallaan toki kiva saada molemmat, tyttö ja poika. Minulla vaan on aina ollut sellainen fiilis, että siskokset tai veljekset muodostavat läheisemmän suhteen kuin eri sukupuolta olevat sisarukset... Ja useampaa lasta meille tuskin on tulossa kuin nämä kaksi - vaikka koskaan ei tietty pidä sanoa ei koskaan. Mutta eihän sisaruksien välisiä suhteita kannata etukäteen liikaa miettiä, käy sitten miten käy.

Pääasia on toki terve lapsi. Niin paljon kuulee lapsettomuudesta ja kaikista terveysongelmista mitä voi tulla, että olen todella kiitollinen siitä että olen raskaaksi tullut ja saan toivottavasti vielä toisenkin lapsen terveenä syliini :)
 
Aamuinen kontrolliultra takana ja siellä vain hyviä uutisia, lääkärin mielestä kohdussa oli kiinnike, jäänyt luultavasti kaavinnasta kesäkuusta 2013, mutta se ei kuulemma vaikuta synnytykseen ja en tarvitse enää seurantaa. Jos nyt alkaa olla taas vuotoja yms.. menen käymään äitipolilla. Vauva oli hyvin kasvanut ja nyt oli kokoa 530g, eli painon nousua 2 viikon takaiseen ultraan oli 167g. :) Nyt töihin mars!

Sanna-M ja Papu rv 23
 
  • Tykkää
Reactions: NancyC
Sukupuoliasiasta olen huomannut samaa mitä useat täällä ovat kirjoittaneet. Muilla lähipiiristä tuntuu olevan odotuksia sukupuolen suhteen. Itse tarkoitan lähinnä noita mieheni vanhempia. Anopin äänestä kuulin puhelimessa kun mies kertoi että tyttö tulee että hän oli pettynyt ja sanoikin suoraan että odotti meilleKIN poikaa. Itsellä siis kolme poikaa ja muilla pojilla esikoiset olleet poikia ja jotenkin tuntuu että on sitä ikäluokkaa että miehet on luomakunnan kruunuja ja parempia kuin naiset... ihan "pikkuisen" ärsyttää vaikka muuten mukava anoppi onkin.

Itsekin olen ollut superväsynyt työpäivien jälkeen. Ennnen olisin jaksanut illalla valvoa pidempäänkin ja nyt jo yhdeksän aikaan tuntuu että ei järki kulje ja vuode kutsuu..
 
Tervehdys pitkästä aikaa. Meilläkin RU takana ja vahva POIKALUPAUS saatu. Poju oli hieman viikkojaan pienempi ja istukka osittain kohdunsuulla, joten saatiin kontrolliultra viikolle 30. Mitään aihetta huoleen ei kuitenkaan pitäisi olla, siro lapsi vain tulossa.

Vointi on ollut hyvä. Vauva liikkuu ja potkii reippaasti.

Sachiel ja jäpikkä 21+6
 
  • Tykkää
Reactions: NancyC

Yhteistyössä