**Kesäkuun kullanmurut 2014** Helmikuussa

Äitiyspakkauksesta: Me ajateltiin odottaa, että millainen se tämän vuoden paketti on. Laitan sitten hakemusta menemään vähän senkin mukaan, että kumpaa pakettia toivottaisiin =) Esikoinen kun tulossa, niin toivottaisiin sitten, että saataisiin mieluisa paketti - vaikka väliähän ei loppujen lopuksi pitäisi olla, kunhan saa jonkunlaisen paketin..! Mutta kun tässä nyt on vähän "pelivaraa" niin miksei sitä sitten hyödynnettäisi - kiire kun hakemuksella ei vielä ole (r.todistus saatiin viime viikolla)!

Hankinnoista: nyt käytiin mekin sitten polttamassa BabyStylessä rahaa, ja kun laitettiin vielä tavaraa tilaukseenkin ja paljon on vielä siltikin hankkimatta (esim. pinnis), niin palaa sitten vielä myöhemminkin kyllä tuohta tarkoitus oli siis hankkia osa käytettynä, mutta mieskin sitten lopulta innostui ostamaan uutena, kun oli niin hyvät tarjoukset menossa! Haettiin siis tiistaina esim. yhdistelmät (Brio Happy Classicit ihanan harmaana) ja turvakaukalo telakkoineen. Pitihän niitä heti sitten illalla hipelöidä, mutta pakattiin takaisin laatikoihin, kun ei viitsi niitä tuohon vielä availla tilaa viemään =) Mutta kyllä konkretisoitui taas vauvan tulo kovasti, kun tehtiin noita isompia hankintoja =) :heart:

Neuvolakäynneistä: täällä Jyväskylässä ei ollut alkuraskaudessa ollenkaan lääkärikäyntiä... Olen nyt vasta rv26:lla menossa, kun pitää hankkia Lontoon matkaa varten todistus. Ja tuntuvat kyllä tosi harvoilta nuo neuvolakäynnit (olen käynyt nyt yhteensä kolme kertaa, ja rv 22 menossa), varsinkin kun me tykätään niin mielettömästi meidän neukkarista =)

 

Mä olen miettinyt että jakaako ne noita neuvolakäyntejä meillä ihan hatusta. Samassa neuvolassa käy toisella terkkarilla yksi kaveri ja hänellä on ollut aikoja paljon harvemmin kuin mulla ja toisella kaverilla, jolla on sama terkkari kuin mulla. Ja kaikki ollaan kuitenkin kai ei-riskiäitejä, eli pitäis mennä sillä perussetillä.

Mulla nyt tokassa raskaudessa on ollut kolme käyntiä terkkarilla. Yhden käynnin olisin saanut mennä lääkärille halutessani, mutta valitsin terkkarin. Eli käynnit oli kutakuinkin rv 8, rv 16 ja rv 22. Nyt on varattu lääkäri rv 26 ja terkkari rv 30. Esikoisesta kurkkasin just kortista, ja muuten mennään samoilla väleillä tuonne rv 30 asti, paitsi että ultrien välissä oli sekä terkkari että lääkäri. Ihan sopiva tahti mulle, varsinkin kun on toimiva työterveys jossa käyn sitten juttelemassa mm. tästä ihanasta si-nivelvaivasta... Mutta mielenkiinnolla odotan kuinka käy loppuraskaudessa, näkeekö sitä terkkaria lainkaan. Itse kävisin silloin ihan mielelläni taas kerran viikossa, jotta tietää, että kaikki on hyvin.

Isonalle ja Poikanalle 24+0

 

Kyllä on ihana seurata tätä ketjua...keskustelu, kun on niin vilkasta! Äitiyspakkaus on mun mielestä aina aivan pakko ottaa. Se on mulla ainakin aina kuulunut jotenkin niihin ihaniin hetkiin joita raskauden aikana odottaa. Eli hakemusta heti kehiin, kun paperit neuvolasta saadaan vaikkakin on jo neljäs pakkaus! Toisaalta tällä kertaa se tuntuu ihan erityiseltä, koska miehellä on ensimmäinen lapsi tulossa ja on kotoisin Espanjasta, jossa moista ihanuutta ei jaeta. Tuo pakkaus on kuitenkin aika mukava lahja valtiolta odottavaan kotiin. Tilasin pari englannin kielistä retro opasta tulevalle isälle, jotka sit sujautan pakkaukseen vielä ekstraksi ihan vain miestä varten
Hankintoja täällä tehty lähinnä kirpparilta ja serkut lahjoittavat melko määrän tavaraa lainaan eli loppujen lopuksi itse ei tarvi paljoakaan ostella uutena Hyvä näin, koska monikin asia saattaa sit loppujen lopuksi jäädä hyvinkin pienelle käytölle. Autoon kaukalon ostetaan uutena, koska mies haluaa, että se on oltava todella hyvä No, se onkin sitten sen valinta ja mieluinen hänelle varmasti.
Täällä Vaasan alueella lääkärineuvolat viikolla 12-14 ja sitten loppuraskaudessa. Neuvola käyntejä kovasti uudelleen synnyttäneillä vähennelty, mikä on musta tosi tylsää, itse olen aina nauttinut noissa kontrolleissa käymisestä!
Olot on edelleen suht hyvät. Iltavuoroissa supistelee jo kovasti, kun ei aina ole aikaa himmata Muuten olo ihanan pyöreä jo. Yöt menee vaihtelevasti valvoskellen ja parhaiten nukuttais vasta aamulla Tuo pikkuinen kun touhaa moneen otteeseen yön aikana ja päivisin onkin sitten melko iisisti Huomenna olisi aika rakenneultraan (vihdoinkin) ja jännittää aivan sairaasti! Toivottavasti kaikki on hyvin pikkuisella ja saisi jatkaa tätä ihanaa odotusta hyvillä mielin kesäkuulle saakka!

Nellineiti ja bebe 20+6

 

Tänään rakenneultra ja ihan super sykähdyttävä kokemus tuo 4 D!! Suosittelen kaikille Viikkoja huomenna paukkuu 21+0 ja ihan pieneltä ihmiseltähän tuo papu sisällä alkaa näyttää! Saatiin poikalupaus odotetusti Mulla on ollu siitä alusta asti ihan satavarma olo!


Miten teidän Facebook-ryhmänne löytää ? =)

 

Tänään käyty työterveyslääkärillä taas vaihteeksi. Oli kyllä harvinaisen tyly käynti vaikka lääkäri oli sama ja aina ennen ollut mukava. Kirjoitti minulle jo siinä b-lausuntoa (vaikka en edes pyytänyt) ja oli kirjoittamassa sairaslomaa sinne äippäloman alkuun asti, kunnes yhtäkkiä sanoi että "ei tätä kyllä varmaan hyväksytä kelassa koska raskaus ei ole mikään sairaus". Ei ole joo mutta tässähän on nyt kyse supisteluista ja selkäkivusta eikä itsessään raskaudesta!
Sit sanoin hänelle että en haluu ottaa semmosta riskiä et jään ilman rahaa jos kela ei tuota lausuntoa hyväksy, mieluummin sitten käyn aina välillä kokeilemassa töissä ja jos ei onnistu niin haen taas lisää sairaslomaa. Lääkäri alkoi päivittelemään siinä kuinka on aikataulussa myöhässä ja että ei hänkään halua täällä koko yötä viettää, ihan kun olisi minun vika ollut että aikataulut mättää!! Sit sanoi vielä jossain vaiheessa tosi töykeesti että "ei tästä nyt tule mitään että sit koko ajan käyt täällä hakemassa sairaslomaa". Pakkohan mun on hakea jos en yksinkertaisesti kykene olemaan töissä kun supistelee ja selkä on kipeä. En ymmärrä mikä häntä vaivasi, normaalisti on ollut niin ymmärtäväinen ja mukava. En myöskään tajua tota kelan systeemiä että ei hyväksy pitkiä sairaslomia jos ihminen on työkyvytön. Mun miehen täti on lääkäri ja hän kyllä sanoi että jos on tarpeeksi selkeästi ja hyvin perusteltu b-lausunto työkyvyttömyydestä niin kyllä ne siellä kelalla sen hyväksyy.
Oli kyllä niin karsea toi lääkäri että itku tuli kun sieltä lähdin.

Nyt sitten otin esimieheen yhteyttä ja huomenna soitan työterveyshuoltoon jotta sovitaan tapaaminen ja kokeilen sitä osa-aikaista työskentelyä, aina 2-3 työvuoroa viikossa. Jos sekään ei onnistu niin sit ei oo muuta vaihtoehtoa kuin olla saikulla sinne äitiysloman alkuun asti ja ottaa vaan se riski että saatan jäädä ilman rahaa.

Anteeksi tämä avautuminen. Mukavaa keskiviikkoiltaa teille!

elpukka & papu 22+6

 

Heipsan!
Maanantaina soittelin neuvolatädille, kun sunnuntai iltana piti kotona itkua tihrustaa aamuvuoron jäljiltä jalkojen turvotuksen takia. Varattiinkin sitten käyntiaika täksi päiväksi eka neuvolatädille ja sitten neuvolalääkärille. Ensi tiistaille asti tuli sairaslomaa. Jalat tarvitsevat lepoa, sekä suosittelivat lymfaterapiaa sekä tukisukkia. Ennestään on tullut jo kokeiltua veden juomisen lisäämistä, jalkojen kohoasentoa, kylmä/kuuma hoitoja jne. Nyt sitten katellaan miten sujuu..

Kaikki muu oli mittauksissa ok, mutta painoa oli tullut muutamassa viikossa hirmuisesti lisää. Oman tekonsa varmasti tekee turvotus ja lounaaksi tuli käytyä ennen neuvolaa ravintolassa.. Kelaa varten sain todistuksen tänään, ja pitäisikin laitella eteenpäin menemään. Täytettäväksi sain jo valmiiksi myös synnytyksen hoitosuunnitelma lappusen. Siihempäs sitten mietitään vastauksia

Vaunuja olen käytettynä metsästellyt ja useammat mennyt ohi suun vaikka alle vuorokaudessa ottanut yhteyttä ilmoittajaan. Nyt olisi varattuna yhdet Ora Jovi Airit joita pitäisi mennä vilkuilemaan tällä viikolla Näillä näkymin ostetaan turvakaukalo uutena, ellei jostain satu tulemaan eteen hyvä käytetty. Pinnis meinattiin ostaa vastaan sitten syntymän jälkeen, kun tulee käyttötarvetta, koska oli tarkoitus ostaa alkuun kehto/tai käytetään äitiyspakkauksen laatikkoa meidän huoneeseen, koska pinnis ei sinne mahdu.

Katann & PAM 22+5

 

elpukka: kuulostaapa ikävältä kokemukselta : ( B-lausunto pitää olla 80 kalenteripäivän yhtäjaksoisen saikun jälkeen. Eikös esim. kolmosten odottajat jää siinä 19-20 viikolla töistä pois, kaksosten odottajat n. 28-30 viikolla? Sehän on ihan tavanomainen käytäntö ja en usko, että kellekkään on tullut Kelalta hylkäävä päätös... Ja vaikka raskaus ei ole sairaus eli ICD-koodia ei löydy, niin veikkaan, että sinun oireille löytyy sairauskoodi (SI-nivelen kipuko se oli?)? Kyllä sinun oirettasi pitäisi käsitellä työterveydessä ihan samalla lailla kuin muidenkin ihmisten, onhan sitä SI-nivelen tai iskiaksen tai alaselän vaivaa muillakin kuin raskaana olevilla ja tarvittaessahan hekin on saikulla, ihan niin pitkään kuin on työkyvytön. En ymmärrä tommosta nihkeilyä, että jos on raskaana niin tuntuu olevan sitten niin kamalan vaikeaa kirjoittaa niitä sairauslomia, vaikka työterveydessä taatusti kirjoitetaan pitkiä sairauslomia millon mistäkin kolotuksesta, joka yleensä johtuu läskistä ja laiskuudesta (tiiän kokemuksesta)!

Mulleki meinas (neuvolalääkäri) kirjottaa vaan parin viikon saikun ja ehdotti, että käyn kokeilemassa työntekoa välillä ja jatketaan sitten tarvittaessa saikkua jos supistaa. Sanoin sille ystävällisen suoraan, että en aio ottaa sitä riskiä, että alkaa taas supistelemaan ja etinen istukka alkaa vuotaa/kohdunkaula taas lyhenemään/molempia/vauva syntyy 20-24 viikolla. Se onneksi ymmärsi, kun kerroin kuinka vaikeaa oli saada tk:n aikaa (ei ole järkeä käydä viikon välein uusimassa saikkua ja tuhlata resursseja) ja kuinka tätä vauvaa on tehty vuosia. Sanoin suoraan, että mieluummin otan nyt rauhallisesti kotona, kunnes viikot menee 24 yli ja tulee ultraäänikontrolli ja gynekologi antaa luvan mennä töihin. Onneksi se ymmärsi mukisematta ja kirjotti saikkua ultrakontrolliin asti, jolloin olen ollut 6 viikkoa yhtäjaksoisella saikulla.

 

Kävin neuvolassa antamassa näytteen ja vastaus tulee viikon päästä. Supisteluista ja alavatsakivuista ei sanonut mitään. Itsekseen mutisi että kuuluu pissatulehdukseen. No jospa ne kuurin jälkeen menee ohi. Verenpaine oli vaan laskenu 104/54 ja hemoglobiini oli enää 117. Rautakuurille määräsi. Aikoi ottaa selvää allergialääkkeistä kun niitä kohta tarvitsen. Jotenkin jäi taas semmoinen olo ettei ihan tosissaan ottanu kipuja. Sitten meidän tk on remontissa nii lähin toimiva tk on 50 kilsan päässä. neuvola ja labra toimii kuitenkin normaalisti.

 

Saikusta - mun kohdalla työterveyslääkäri oli hyvinkin tympeä. Katseli tietoja ja päivitteli, "Jahans, sulla onkin tässä nyt kolme viikkoa takana näitä sairaslomapätkiä, joopa joo -- ja tuollakin, olit sitten kuusi viikkoa sairaslomalla syksylläkin.." Joo, olin. Kun oksensin 24/7 niin en kyllä pystynyt töissä olemaan, sorry. Nythän työterveyslääkäri on sitä mieltä että on neuvolalääkärin "tehtävä" kirjoittaa mulle jatkot. Okei, joo, tavallaan ymmärrän sen, mutta eihän se neuvolalääkäri tiedä mitä mun työtehtävät on? Se vaan toteaa että selkä on kipeä. Piste. Sitten taas työnantaja on itkemässä että mun saikkutodistuksessa ei ole tarpeeksi selkeää syytä ja kelakin nillittää niille mun milloin mistäkin sairaslomasta ja saatanan v*ttu vaan kaikille. :headwall: Mä kun nyt vaan en pysty istumaan 8-12 tuntia vuorokaudessa kun ei ole minkäänlaisia lepomahdollisuuksia tai kävelytaukoja niin usein kun mun kroppa niitä huutaisi. Ja toisaalta sitten taas pää meinaa hajota kotona. Ei ole hyvä mitenkään päin. Anteeksi purkaukseni. :ashamed:

Onneksi enää kolme ja puoli kuukautta laskettuun, ja kaksi kuukautta äitiyslomaan. Mä en ole mitään papereita toimittanut vielä minnekään - siis noita kelan lappusia - kai ne ehtii myöhemminkin, tässä mikään hoppu ole.

Lettu ja Kornelius 24+0

 

Lettuperkele onpas sullakin ollut tympeä työterveyslääkäri!

Redwing blackbird. Sanos muuta. Kyllä suoraan sanottuna vituttaa tää koko touhu. Si-nivel ja koko alaselkä kipuilee, diagnoosina on lanneselän kipu.
Kokeillaan nyt sitten tota osa-aikaista työskentelyä, en jaksa tätä pelleilyä ton työterveyshuollon ja kelan kanssa.. Pelkään vaan myös niitä supistuksia kauheesti kun viimeks niitä oli työpäivän jälkeen ja niin on ollu tässä sairaslomallakin kun oon jotain kävelyä raskaampaa tehnyt, mm. siivous ja lumityöt. Neuvolassakin sanoivat että lepoa ja ei saa tehdä mitään raskasta (työnihän ei ole muuta kuin raskasta). Jos supistuksia vielä ilmenee niin koitan saada neuvolalääkärille aikaa. Tonne työterveyshuoltoon en mielelläni enää mene.

 

pikaisesti kirjoittelen kuulumisia!

ja pakko kommentoida noihin sairaslomiin mulla oli edellises raskaudes tosi paljon supisteluja,ja työ kun oli päiväkodissa pienten parissa niin eipä niitä nosteluaj oikein voinu välttääkkään. Ensin sain kaks kertaa viikon pätkät saikkua työterveyslääkäriltä,mutta kun neuvolas puhuin terkalle nii hän laittoi neuvolalääkärille ajan joka sitten kirjoitti heti puolitoista kuukautta kerralal.Eli mulle löytyi kyllä enemmän sympatiaa neuvolalääkäriltä ku työterveydestä.

Mä oon kyllä itse henk.koht. aika nopeesti ottamas saikkua jos supistelee.Tokassa raskaudessa sain pari vkoa maata sairaalas vuodelevos ja siihen en kyllä enää halua.Eli mieluummin sitten saikuilla..Toivotaan että teillä selviää asiat parhain päin!!Tsemppiä:hug:

Neuvolassa kävin maanantaina. Hb oli pysyny 135,paineet ok.Painoa tullu nyt kuukaudessa 245g,mutta vielä ollaan -5,2kg alkupainoon. Tosin nyt on ruvennu tekemään kaikkia herkkuja mieli Istukkahan mulla oli edessä,mutta nyt on vissii jo noussu kivasti kun kuului heti sydänäänet,viimeksi joutui vähän hakemaan. sf mitaksi sai 20cm. Eli kaikki hyvin sillä saralla.

Valtavan vilkas tapaus tämä meidän hippunen. Pitkin päivää satelee potkuja ja illalla on hirmuiset bileet pystys,ei ku eteenpäin!!

Miinu ja Hippunen 23+2 JO??!!:O

 

Nopeasti aika kyllä menee eteen päin... viime viikolla sain todistuksen raskaudesta kelaa varten ja kohta pitäisi alkaa hakemusta täyttämään. Vaikka vaatteita on esikoisen jäljiltä, niin ajattelin silti äitiyspakkauksen ottaa. Esikoisen jäljiltä Emmaljungan vaunut siirtyy pikkuveljen käyttöön, jarru vaan pitäisi uusia. Kaukalo on ja pinnasänky.. Outoa kun ei tarvitse paljon mitään hommata

Täällä suunnalla on jäänyt pois keskiraskauden lääkärikäynti ja suunnittelevat että jatkossa synnytyksen jälkeisen tarkastuksen tekee hoitaja eikä lääkäri. Niin ne vaan vähenee lääkärikäynnit jatkuvasti. Ilmeisesti jossain päin suomea lääkärit ultraavat ultrakäynneillä? Meillä nämä kaksi normaalia ultrakäyntiä on hoitajan tekemiä ja sitten jos on ylimääräisiä kuten itselläni viime raskaudessa oli sokerien ja verenpaineen takia, niin ne tekee lääkäri.

Synnytys on alkanut pikkuhiljaa hiipimään mieleen enemmän ja enemmän. Viime kerralla käynnistettiin yliaikaisena ja oli kaiken kaikkiaan aika kaamea kokemus... Onneksi on mahdollista päästä juttelemaan asioista kätilön kanssa.

 

Mayday Mayday! Tai no ainakin Thy:n , Hs:n ja muiden informatiivisten tahojen puolesta - sikainfluenssa! Kuis moni on ottanut rokotteen? Saisin sen itse anyday mut oon inhottavan skeptinen enkä ole sille antanut ajattelemisen aihetta..

Lettu - meillä taitaa olla esikoiset about samaa ikäkaliiberia (omani menee syksyllä eskariin). Toi uhittelu ja rajojen haku nostaa savut korvista aika nopeasti täälläkin. Isoveljeksi tulo on toistaiseksi otettu vastaan ilolla mutta mitä se sitten on konkretiassa kesän jälkeen voi olla vilkkaalle ja impulsiiviselle pojannaperolle aika kolaus :/

Sabsu 20+4

 

Rokotteesta minä otin rokotuksen jo marraskuun puolella ja edellisen sikainfluenssan sairastin ensimmäisten joukossa, mutta tiedä sitten onko siitä nyt apua. Otin ihan sen takia kun pikkuflunssatkin jää mulla jylläämään, joten parempi varjella pientäkin kovemmilta taudeilta.

NancyC 24+3

 

Heippa kaikille ja onnea hyvistä ultrakuulumisista!

Lettu, meillä on lapsilla myös hyvin vaikea elämä tällä hetkellä. Se vaikeus alkoi siitä, kun saivat pari viikkoa sitten kuulla tulevasta pikkuveljestä. Melkein 5-vee on ihan mahdoton, itkee ja kirkuu, hakkaa ja kiusaa pikkuveljeä. Tuntuu, että koko poika olisi taantunut. Pitää nukuttaa illalla, ei voi olla sekuntiakaan yksin, jouduttiin pojan sänky raahaamaan meidän makkariin, kun kieltäytyi nukkumasta poikien huoneessa ja sai hirveitä kauhukohtauksia. Nuorempi ( melkein 2) oli jo aika hyvällä tiellä kuivaksi, pissi noin 70% pottaan ja kakkasi lähes joka kerta myös, mutta nyt kakkii ja pissii housuunsa joka kerta eikä kerro asiasta. Voi vaikka puoli päivää mennä ympyrää kakat housussaan. Vaatii saada olla sylissä, ei kävele, vaan pitäisi kantaa joka paikkaan ja ei suostu menemään nukkumaan mitenkään. Puolenyön aikaan juoksentelee ympyrää ja suostuu nukkumaan vain liimaantuneena äitiin. Tissiäkin pitäisi saada, tutin kaivoi jostain jemmasta esille, joten taitaa herraa vauvattaa melko lailla. Tulevasta vauvasta ei puhuta mitään, pienempi sulkee silmänsä, jos ollaan jotain yritetty jutella.
En tiedä mitä tekisin, nyt ollaan annettu vauva-asian olla toistaiseksi, eikä olla poikia sillä ahdisteltu.

Täällä ei ole muutenkaan kovin huippufiilikset, alaselkä kipeytyy liikkuessa, kävellessä esim. ylämäkiä tulee kipeitä supistuksia ja mahankovettumisia. On peräpukamaa, ihottumaa, niskat jumissa ja käsien puutumista. Öisin juoksen pissalla parin tunnin, välillä jopa tunnin välein. Pahinta on kuitenkin se, että nukun 2-4 tuntia ja sitten herään, enkä saa enää unta. Muutaman tunninkin makoilen sängyssä lueskellen ja sitten taas saan unta. Päivisin olen todella väsynyt ja vihainen.

Pahinta viime viikoissa on ollut kuitenkin se, että kerroin hyvälle ystävälle raskaudesta. He ovat olleet lapsettomuushoidoissa jo pidempään ja olisin halunnut kertoa uutiset kasvotusten. Ystävä oli vielä kesällä todella positiivisella asenteella liikkeellä, siirtyivät silloin ns. rankempiin hoitoihin, kun kevyemmät oli jo useampaan kertaan testattu läpi ja kummastakaan ei kuitenkaan koko aikana ole löytynyt mitään vikaa, testattu on useampaan otteeseen. Oli kuitenkin pakko kertoa vauvauutinen puhelimessa, koska emme saa tapaamista lähiaikoina järjestymään. Ystävä yritti ensin esittää iloista, mutta oikeat tunteet kuuluivat kuitenkin läpi. Lopulta hän sai sanottua, ettei ole reilua, että meille tulee jo toinen lapsi sinä aikana, kun he ovat yrittäneet saada yhtä aikaiseksi. En edes kehdannut kertoa, että tämä on ihan vahinkoraskaus, ehkäisy petti. Tiedän, ettei ole mun vika, eikä mun raskaus ja lapset ole häneltä pois, mutta olo on jotenkin syyllinen kuitenkin. Huomenna joudun kertomaan saman toiselle hoidoissa olevalle kaverille. Heillä onneksi on parivuotias lapsi kotona, mutta tiedän tän olevan kova paikka kuitenkin.

Kai sitä pitää taas pariksi tunniksi yrittää nukkua. Kolmen - neljän maissa olen viimeistään hereillä. Yhtenä yönä viimeisen kuukauden aikana olen nukkunut koko yön ilman tätä valvomista, silloin olin niin rättipoikki ja sammuin sohvalla. Pojat oli valloittaneet isänsä kanssa meidän sängyn, joten minä nukuin yöni olkkarissa. Vaikka juoksinkin useamman kerran vessassa, niin uni tuli uudelleen joka kerta lähes heti kun pääsin sohvalle. Ainoa ongelma oli se, että aamulla oli selkä ja lonkat niin kipeänä, että hyvä kun pääsin liikkeelle. Muuten testaisin sohvayötä heti uudelleen.

Voikaahan paksusti ja tsemppiä kaikille vaivoista kärsiville!
Apanapa ja jätkänpätkä 24+5

 

Pakko tulla taas kommentoimaan pikaisesti näitä raskausuutisten kertomisia. Minulla on todella hyvä kaveri, jolla on pitkä yritys taustalla ja hoidot olleet päällä hetken jos toisenkin. Ja kun itse tietää toisen tilanteen, niin eihän se helppoa ole ollut kertoa, että hei vaan, meille tulee kolmas. Me olemme työn puolesta paljon tekemisissä, joten tätä ei oikein voinut kovin pitkään piilotellakaan. Mutta toisiamme tsempaten mennään ja puhutaan näistä asioista puolin ja toisin jos siltä tuntuu. Meillä molemmilla on myös keskenmenosta kokemusta, joten puolin ja toisin osataan suhtautua uuden raskauden tuomaan jännitykseen. Edellisen raskauden yhteydessä mieheni kertoessa veljelleen puhelimessa meille tulevasta toisesta lapsesta oli veljensä lausahtanut hieman katkeran kuuloisesti, että heille ei ainakaan vähään aikaan ole tulossa. Ei pahemmin kahvikutsuja tullut puolin eikä toisin hetkelleen. Nämä ovat vaikeita tilanteita vaikkei ne omat lapset olekaan toisilta pois. Mutta koskaan ei voi tietää mitä itse kullakin on taustalla. Toiset yrittävät tulla raskaaksi pitkään, toiset kokevat keskenmenoja toistuvasti. Osa on toki onnekkaita, joilla kaikki hedelmöityksen helppoudesta synnytyksen sujuvuuteen menee onnellisten tähtien alla.

Minä odotan jännityksellä miten meidän kesällä kaksi vuotta täyttävä kuopus tulee suhtautumaan uuteen vauvaan. Tuo taantuminen on kyllä pelottaa. Nyt menee jo hienosti itse nukkumaan ja alkaa olemaan omatoiminen. Yövaipat ovat kuivat ja päivällä pissat saadaan usein pottaan. Mutta tama jää nähtäväksi. Esikoinen täyttää jo yhdeksän ja oli aloittamassa koulun kuopuksen synnyttyä. Silloin oli kyllä mustasukkaisuutta havaittavissa, kun 7 vuotta jatkunut lähes jakamaton huomio olikin jaettava isosti jonkun pienen ihmisen taimen kanssa. Nyt taas suhtautuminen oli jo iloisempaa, hän alkoi heti miettimään, että nämä kaksi pientä sitten leikkivät keskenään ja hän saa olla rauhassa. Sitä aikaa odotellessa...

Lisäilen vielä... Minulla ultrat teki lääkäri, koska migreeni on aiemmissa raskauksissa vaivannut rankalla kädellä ja lääkityksen tarkistamiseen ja seurantaan tarvitaan lääkäriä. RU:ssa annettiin myös sektioaika kahden aiemman sektion perusteella. Muuten olisi ultrannut kätilö.

 

Ompas teillä ollut inhottavia lääkärikäyntejä

Apanapalle jaksamista kuten kaikille muillekin

Täällä hemppa oli tippunut 97 ja tänään ja huomenna kotona. Vein lapset hoitoon ja nautin olosta...Toki hommaa riittäis mutta tehdään mitä jaksetaan ja huvittaa

 

Rakenne ultra jännityksineen vihdoin takana. Kaikki näytti hyvältä ja vilkkaan tuntuinen poika tulossa. Oli niin selvä tapaus, että kätilö sanoi ettei erehtyä voi auliisti herra paikkojaan esitteli. Olikin pakko käydä ostamassa uusi ainupupu ja tutti tulokkaalle edes jotain pikkuherralle sopivaa. Muuten ystäviltä tulossa niin paljon pikkumiehen vaatetusta, ettei taida itse tarvia ostaa juuri mitään

Nellineiti ja bebe 21+0

 

No on teillä muillakin kädet täynnä vanhempien lasten kanssa, huhhuh! Apanapalle paljon jaksamista. :hug:Saas nähdä miten pahaksi tää meillä äityy -- toivottavasti tilanne pysyisi hallinnassa.

Sabsu77, Vaxigrip otettu marraskuussa, niin mulle kuin esikoisellekin. Sehän antaa suojaa niin sikalenssulle kuin influenssallekin. Tää on aina niin kyseenalaista miten media tuo esille näitä tarttuvia kausisairauksia, pelkästään "tavalliseen" influenssaan kuolee ihmisiä moninkertaisesti verrattuna sikainfluenssaan. Mutta toki, tuleehan sitä lehdelle voluumia kun uutisoidaan lietsoen paniikkia ja pelkoa. :kieh:

Huimausta - miten teillä muilla esiintynyt? Mä heräsin viime yönä neljän aikaan enkä saanut unta kun maailma pyöri ympärillä. Tunnin päästä taapersin keittiöön seiniä pitkin ja otin juotavaa jogurttia jos vaikka verensokeri olisi ollut alhaalla, mutta ei mitään vaikutusta. Meinasin vain kaatua selälleni kun join. Takaisin sänkyyn päästyäni huimaus vain jatkui ja lopulta seitsemän aikaan sain nukahdettua vasemmalla kyljelläni. Heräsin toistamiseen kymmenen aikaan ja sama jatkui. Mittasin verenpaineet 115/76, syke 91, eli ei niissäkään hälyttävää. Verensokeri 5.5, eli ei paha. En mä tajua mitä toi oli. Mulla on niska kipeytynyt todella pahasti eilen ihan ilman mitään ilmeistä syytä, tänään ollut helvetillisen jäykkä ja aiheuttanut päänsärkyä otsalle ja ohimoillekin. Aivokalvontulehdusta säikähdin hetkellisesti mutta ei mulla ole kuumetta, väsyttää ja sattuu niskaan ja huimannut. Tosin nyt se huimaus on helpottanut. Jos tää jatkuu huomenna tai ensi yönä niin sitten menen lääkäriin. Mutta siis pointtina se että onko muilla esiintynyt tällaista? Pitäisikö olla huolissaan enempi?

No nyt taas jo mentävä syömään.

Lettu ja Kornelius 24+1

 

Täytyypi välillä tännekin jotain kirjotella, ahkerasi kyllä luen teidän kuulumisia. Mutta kun tuntuu ettei täällä suunnalla tapahdu nyt mitään raportoitavaa.

Neuvola oli eilen ja kaikki niiltä osin kunnossa. Paino noussut alusta yhteensä n. 5kg, mikä on mulle ihan liikaa, mutta minkäs teet kun on pakko syödä koko ajan opcorn: Muuten kaikki ok. Raskaustodistuksen sain myöskin, ja tuntuu että tää aika menee liian nopeesti.
Meillä tuo esikoinen nyt siis 1v 4kk ja eletään hänen kanssaan ihanaa aikaa kun nukkuu kellonympäri heräämättä, nukahtaa itse päikkäreille ja yöunille ja jne.. Mietinkin usein kuinka tämä kaikki sitten muuttuu pienen myötä.. ?

Vieläkin vaikea uskoa että meille on tosiaan tulossa prinsessa! :heart: Hankintoja olen tehnyt tasan yhden mekon verran, en yhtään mitään muuta.. Tosin listalla ei tuplarattaiden lisäksi paljoa muuta olekaan Paitsi tietysti vähän ehkä vaatehankintoja kun tuppaa olemaan aika poikamaista kuosia kaapit pullollaan.

Äitiyspakkausta tuskin otetaan tällä kertaa. Ystäväni oli eilen saanut jo uuden pakkauksen postissa. Tosiaan ihme pimitystä etteivät sitä voi julkaista koko kansan tietoon. Neuvolatätikin sanoi syyksi tuon että ihmiset vetkuttelee hakemuksia uuden pakkauksen toivossa, niin kuin joku täällä mainitsikin

bumbis & pipana 22+2 !

 

Lettuperkele: mulla oli huimausta jokin aika sitten, yleensä just makuulta noustessa ja se varmaan liittyi matalaan hemoglobiiniin, on helpottanut rautalääkkeen syönnin myötä. Tuo sinun huimaus kuulostaa aika rajulta, varsinkin jos se kaataa johonkin suuntaan, tosin se on helpottamassa. Kipeisiin niskoihin voi liittya tosi voimakasta huimausta. Jos se huimaus pahenee aina päätä kääntäessä ja varsinkin jos päätä kääntää johonkin tiettyyn suuntaan, niin se voi olla korvan tasapainoelimestä johtuvaa, silloin huimaus yleensä lievittyy hetken päästä, jos pitää päätä paikallaan ja taas pahenee jos kääntää päätä tiettyyn suuntaan. Jos huimaus jatkuu, sinuna kävisin lääkärissä, joka tekee neurologisen tutkimuksen ja poissulkee pahanlaatuiset syyt huimauksen taustalta. Jos se nyt kuitenkin on helpottamassa, kokeilepa niskojen hierontaa, venyttelyä ja jotain kipugeeliä tms. Aivokalvontulehdukseen tosiaan liittyy yleensä pahoinvointia, kuumetta tai flunssan oireita, mutta tosiaan kannattaa varmaan herkästi käydä lääkärissä, jos on rajut oireet ja aiemmin ei ole huimannut.

Tuosta vauvauutisten kertomisesta lapsettomuushoidoissa oleville... Meillä on siitä molemminpuolista kokemusta, toisaalta itse hoitoja käyneinä, muistan miten kamalaa se aina oli onnitella vauvasta, kun esim. just oltiin saatu negatiivinen tulos. Se jotenki konkretisoi niin täydellisesti sen, mitä maailman eniten haluaa. Tuntui aina epäreilulta, varsinkin jos vauva oli ei-toivottu (uskis kaverit) tai vahinko. Eihän se itseltä ole pois, mutta se tosiaan muistuttaa siitä, mitä itseltä puuttuu. Toisaalta kun me saatiin positiivinen tulos, se oli hankala ilmoittaa niille, joilla hoidot vielä jatkuivat. Ja kuten aiemmin tuolla marisin, mua ärsytti ihmiset, jotka hehkutti miten ne "tekee kevätvauvan" tai suunnittelee ensin matkat, talon ja sisustuksen ja sitten alkaa "tekemään" lapsia. No kyllä se toisaalta joillekin onnistuu helpostikin, mutta yllättävän monelle ei, ainakin useimmat joutuu odottelemaan muutaman kuukauden. Onhan tämä lapsi asia tunteita herättävä juttu. Varmaan ei ole yhtä oikeaa hyvää tapaa ilmoittaa uutiset. Itse tykkäsin tekstiviestistä tai mailista, koska silloin se ensireaktio (järkytys, suru, kateus) jää raskautuneelta näkemättä ja itse ehtii psyykata itsensä onnittelemaan ja iloitsemaan uutisesta. Ja arvostin raskautuneita, jotka ei valittaneet pieniä raskausvaivoja mulle, jos tiesivät hoidoista. (Nyt ite valitan niitä täällä, vaikka vannoin, että jos tulen raskaaksi, en valita MISTÄÄN : D) Mut hankalia juttuja nämä on, ja monet ystävyyssuhteet varmasti joutuu pakolliselle tauolle, itsekin pidin etäisyyttä raskaan oleviin, koska se tuntui vaan niin tuskalliselta. Nyt oman raskauden myötä olen onneksi huomannut, että kaverit ei ole kadonneet minnekään, vaan ystävyys jatkuu siitä, mihin on jääty. Aika moni ymmärtää kuitenkin. - RBB 22+1

 

Iltaa, kesämammat!
Ihanan vilkasta keskustelua täällä ollut viime aikoina! Ahkerasti olen käynyt lukemassa, mutta kun ei mein elämässä ole mitään isoja tapahtunut, niin ei ole tullut kirjoitettua.
Maanantaina olis ollut neuvola, mutta se peruuntui, kun th oli sairastunut. Ja vasta tulevana maanantaina voi varata uutta aikaa.. Harmittaa vähän, kun olis ollut mukava saada raskaustodistus ja alkaa paperisotaan.
Muuten ei noi neuvolat niin paljon innosta. En ymmärrä, kuka on keksinyt, että niissä puhutaan niin turhista asioista! Kun paljon ennemmin haluaisin keskustella siittä, mitä mahassa tapahtuu ja mitä on tiedossa kenties jatkossa, kun niitä käyntejäkin on niin harvoin. Mutta ei, ennemmin udellaan mein parisuhteesta, voivotellaan painon nousemista tai puhutaan jostain voimavaroista. Hohhoi.. Kait ne nyt vois katsoa vähän äiti kohtaisestikin, mistä jutellaan. Ilmeisesti ne raamit keskusteluille on tehty joidenkin, anteeksi nyt vaan, ykstahtisten mukaan. (Anteeksi purkautuminen)

Voiskohan joku, joka on saanut jo sen uuden äitiyspakkauksen kertoilla vähän sen sisältöä. Mitä värimaailmaa ja onko se, niin kuin on huhuttu, paljonkin suppeampi, kuin edellinen..?

Redwing blackbird.Kirjoitit aijemmin, miten miehesi suku ei ole juuri vauvasta onnitellut. Meillä vähän sama, mutta toisinpäin. Mun perheeni ja sukuni on vahvasti vl:a ja sieltä suunnasta ei ole paljon onnitteluja sadellut. Lähinnä ensimmäinen kysymys on aina ollut"No, millon te meette naimisiin? Vielä ehtisitte!" Ja minä kun en maha pystössä alttarille mene. Ehtii myöheminkin.
Toisaalta ymmärrän myös vanhempieni "vähän" vaisumman innostuksen vauvasta, kun tämä on jo 61:n lapsenlapsi, joten onhan noita jo aika liuta. Jotenkin silti surettaa, kun tämä on kuitenkin mun ensimmäinen.. Onneksi miehen perhe on ihan onnesta höpsähtäneitä mein pienestä.

Semmosta tällä kertaa.. Yötyössä taas häärätään vanhainkodissa. Tukivyö siis paikoilleen ja tarkistamaan, kuinka mammat makaa.
Jossakin vaiheessa yötä ajattelin taas testata oman urean, ettei vaan olis tulehdus uusinut. Siittäkin huolimatta, että karpalomehua ja maitohappobakteereita olen päivittäin syönyt..:I

Voimia, jaksamisia ja paljon positiivista mieltä meille kaikille!
Jansson ja tytön tylleröinen 22(poks)

 

HYVÄÄ YSTÄVÄPÄIVÄÄ kaikille :heart:

Olipas paljon taas juttuja täällä

Huimauksesta: Mulla on sitä aikaajoin ja johtuu ihan NISKOISTA. Niskat, kun menee jumiin niin alkaa, ja välillä tosi pahaakin. Olen saanut pari paniikkikohtaustakin ihan siitä syystä, kun niskat jumittaa niin pahasti. Voimia siis Letulle!!

Rokotteesta: mä en ole ottanut mitään... eilen illalla jäin miettimään otinko edes sen sikapiikin silloin muutama vuosi takaperin ja en kyllä muista, että olisin ottanut... Vähän lietsontaa medialta tää epidemia, koska ainahan tosiaan normi influenssassakin kuolee ihmisiä, mutta toisaalta kyllähän nämä taudit myös kovenee... Jotenkin ihmiset tullut varovaisemmiksi tuon narkolepsian myötä, edes ottamaan rokotteita...

Sokerirasitukseen olis mentävä kuun lopulla, onko muut käyneet?

Mutta joo, viikot vain poksuu ja viikonloppu tuloillaan, ihanaa

Amy & masuasukki 23+0 :heart:

 

Hyvää ystävänpäivää

Jokapäivä oon käynyt kuulumisianne lukemassa ja nyt pitää päivitellä omaa tilannetta.

Tiistaina käytiin rakenneultrassa TAYSissa. Lääkäri ultrasi ja kaikki näytti olevan hyvin. Tirppana oli tiukasti jalkojensa päällä konttausasennossa ettei nähty onko poika vai tyttö. Asento haittasi myös sydämen kaikkien rakenteiden tutkimista, ni sain uuden ajan reilun viikon päähän Vauva oli kyl niin ihana, kun näytteli sormiansa ja joi kovasti vettä I am in Love <3 Keskusteltiin myös tulevasta synnytyksestä ja mulla kun on ollut rajut ja nopeat synnytykset ni saatetaan käynnistää. Mut sain jo ajan synn.suunnitteluun. Olin jotenkin niin jossain sfääreissä et huomasin vasta ovella et en saanut yhtään kuvaa, no seuraavalla kerralla pyydän.

Meidän pojat on ottanut vauva uutisen hienosti vastaan. 2-v "lilittää" vauvaa ja 4-v suunnittelee mm.yhteistä kesää ja vaatehuoneen remonttia, johon voi sit tehdä vauvalle, varsinkin tytölle, huoneen. Tarkennuksena Ei siis olla laittamassa lasta vaatehuoneeseen Kovasti odottavat vauvaa.

Influenssa rokotteita en ole ottanut. Jäin kyl nyt miettii et olisiko sittenkin pitänyt.. Esikoisenraskauden kohdalla otin sikainf.rokotteen ja terve lapsi syntyi. Pitää ainakin tehostaa käsihygieniaa.

Paino on nyt noussut n 3 kg. Mikä ei ole mun mielestä paljoa, mut nyt se varmaan kohisten nousee hetken, kun masukin on jo aikamoinen.

Vauvan vaatteita oon alkanut hiljalleen ostamaan. Menin vuosi sitten antamaan kaikki pienet vaatteet pois. Mietin et jos laittaisi facebookiin sukulaisille sellaisen yhteisviestin ja siihen listan vaatteista mitä tarvii, kun kuitenkin jotkut haluaa ostaa vauvalle jotain, ni ei tulis sellaista järkyttävää/ liian pientä/liian suurta/ täysin tarpeetonta vaatetta. Katsotaan saanko aikaseksi.

Olipas asiaa Taidan leipoa ystävänpäivän kunniaksi jonkun piirakan kun ystävä tulee käymään

MaMaFor3 + Tirppa 20+6

 

Heippa pitkästä aikaa täältäkin!

Meilläkin oli rakenneultra jokin aikaa sitten. Kaikki oli onneksi pienellä hyvin! Sukupuolta ei saatu selville ja malttamattomina ollaan menossa nyt torstaina 4D-ultrassa käymään. Jos sitten saisimme tietää ja pääsisin viimein hankintoja tekemään.

Paljon kaikkea jännää on meneillään! Mies sai uuden työpaikan ja se tarkoittaa, että me muutetaan vielä ennen lapsen syntymää pääkaupunkiseudulle. Tämä Turun asunto meni myyntiin eilen. Toivotaan, että menee kaupaksi pian ja päästään viimeistään toukokuun alussa muuttoa tekemään! Mulla vaihtuu siis vielä neuvola ja synnytyssairaalakin.

Neuvolan vaihtuminen ei kyllä haittaa... Täällä on ollut asiat ihan retuperällä. Joka kerta eri täti, joka ei ole jaksanut yhtään jo kirjattuihin tietoihin etukäteen tutustua. Turhia käyntejä ovat siis olleet. Viime viikolla sain sentään paperit mukaan, joten pääsen Kelan paperit täyttämään. Paino oli noussut jo yli 6kg. Se on aika paljon, kun tavoitteena oli ettei ainakaan yli 15kg nouse. Esikoisen raskaudessa nousi 14kg ja ne oli vaikea saada pois.

Rokotteet me otettiin koko perheelle kun niitä esikoisen 2v neuvolassa tarjottiin.

Harmi että niin monella on ollut vääntöä sairasloman saamisen kanssa! Mulla on sama tilanne. Olen ollut jo melkein 2kk saikulla ja nyt työterkka totesi nihkeästi, ettei hän oikein voisi pidempään papereita enää kirjoittaa. Öö, okei, mutta tilanne ei ole muuttunut miksikään! Hän ehdotti nyt sitten osapäiväistä töihin paluuta, mutta työpaikka ei suostunut siihen. Ymmärrän kyllä hyvin miksi ei. He toivovat että jäisin jo kokonaan pois, jotta saisivat palkata työkykyisen sijaisen. Tänään pitäisi selvitä miten käy. Pelkään että terkka pakottaa töihin. Siitä tulee kyllä jatkuvan päänsäryn ja migreenin kanssa aivan painajainen jos joudun 8h päivässä näyttöpäätettä tuijottamaan. Toivon nyt vielä hetken parasta, ennen kuin ilmoittavat tuomion..

Aela 23+1