iltaa mammat!
viime käynnistä taas hurjan pitkän aika ja olihan homma selata koko ketju läpi.
harhiksen eemeli olikin sitten eka vauva tähän pinoon,
hurjasti onnea koko perheelle! :heart: ja ihanaa kun jaksat käydä kirjoittelemassa kuulumisia, kiva kuulla että pieni mies jakselee hyvin.
muutamia juttuja jäi mieleen nyt 7 sivun plarailun jälkeen..
rintapumpuista oli ollut keskustelua. mulla oli esikoisen aikaan aventin käsikäyttöinen ja tykkäsin tosi paljon. maitoa tuli ihan liikaa ja olisin ollut pulassa, jos pumppu ei olisi ollut kotona odottamassa sairaalasta kotiutuessa. sähkökäyttöisistä ei siis kokemusta, mutta ovat varmasti näppäriä (varsinkin, jos alkuun tarvitsee pumpata kaikki maidot tms).
välilihan öljyämisestä/venyttelystä. esikoista odottaessa öljysin sillä weledan öljyllä joka päivä tunnollisesti, ja ehkä olisin välttynyt repeämiltä mikäli välilihaa ei olisi leikattu?!? lapsi piti synnytyksessä saada kiiruusti ulos, joten sentin eppari tehtiin kysymättä minulta asiaa (ja tokihan lapsen turvallisuus menee kaiken muun yli). muutenkin tuntui, että kaikki synnytykseen liittyvät toiveet/suunnitelmat oli omalla kohdalla ehkä vähän turhia, kun sikiön vointi (sykkeet nollassa joka supistuksella ihan synnytyksen alusta lähtien) saneli kaiken alkaen ponnistusasennosta jne. go with the flow asennoituminen toimi edellisessä siis mainiosti, eli tokankin synnytykseen lähden aika avoimin mielin ja katson ihan tilanteen mukaan sitten kaiken. ja tosiaan eppari parani tosi hyvin, oli tosin vaan sen sentin mittainen ja kätilön mittapuulla "tosi pieni", mutta ei siis valittamista siitä.
vatsan kutiamisesta oli ollut puhetta; en ole havainnut. muutenkin olo on tosi vaivaton ja ongelmaton, juoksulenkit onnistuu vielä ja muutenkin kaikki normaali touhuaminen. oon käynyt salilla, spinnissä jne. ihan normaalisti (vähintään 4 kertaa viikossa) ja esikoisen kanssa kotona ollessa tulee muutenkin liikuttua paljon, kun kuljetaan kerhoissa ja harrasteissa kävellen. kurjaa, kun niin monilla on jo paljon vaivoja ja varmasti pakkolepo käy pitkän päälle tosi rasittavaksi, vaikka miten yrittäis pitää mielen virkeänä ja tsempata itseään.
jaksut siis vaivaisille!
sairaalassaolo oli viime kerralla tosi leppoisaa. meillä oli perhehuone ja viihdyttiin siellä muistaakseni 4 päivää. safkat oli tosi hyvät ja henkilökunta ihanaa. jorvissa oli jotenkin tosi lapsentahtinen ja salliva meininki, ja kaikkiin kysymyksiin sai vastauksia ja neuvoivat mielellään imetysjutuissa jne. toivoisin tälläkin kertaa perhehuonetta ja varmaan ainakin pari päivää siellä vietetään, mikäli sellainen saadaan. eli ennakkoon en osaa pelätä sitä aikaa, mutta aika näyttää sit millaiseksi se muodostuu, jos päädynkin johonkin megasuureen huoneeseen huutavien lasten ja kiukkuisten äitien kanssa
osanotto
pupeltajan perheelle läheisen poismenon vuoksi. kurjia uutisia ja varmasti ihan erityisen raskasta sinulle juuri nyt, kun muutenkin on tunteet pinnassa
.
nukkumisesta oli myös ollut jotain gallua. mulla on ollut suuri unentarve koko raskauden läpi ja useimmiten olen sängyssä viimeistään yhdeltätoista. esikoinen menee nukkumaan kasin maissa ja heräilee kasin aikaan, joten saan mukavat yhdeksän tunnin unet. öisin ei onneksi tarvi enää käydä vessassa kuin max. kerran ja usein ei edes sitä yhtä kertaa, joten ainakaan tästä ajasta ei pitäisi jäädä pahasti univelkaa.
tämä mamma lähtee nyt nukkumattia moikkaamaan, että jaksaa aamulla kahvittelemaan laatuseuraan. ihana viikonloppu tulossa ja fiilis tosi korkeella, vaikka sää on ollut niin harmaasävytteinen viime päivät. ennen nukkumattia pitänee käydä vielä hypistelemässä
hullareiden tämän päivän saldo, kun vietin siellä tänään aamupäivällä pari tuntia laatuaikaa ihan itsekseni
. kivoja juttuja löysin ihan kaikille perheenjäsenille (4 kassillista ja kantokoppa rikkaampana palasin kotiin) ja etenkin esikoinen ilahtui valtavasti mun shoppailutuliaisista. kauniita unia ja mukavaa viikonloppua!
(viikot ihan hukassa, niin en yritä niitä nyt tähän arvata)