***KESÄKUUN KULLANKERÄT*** Toukokuussa

Alkuperäinen kirjoittaja maama 79:
Jaksan aina ihmetellä tarinaa,kun siskoni anoppi kertoi siskontytön synttäreillä neljännen lapsensa olleen 5kg ja minä kyselemään että no oliko tuskanen synnytys?
Ei kuulemma ollenkaan kun poika oli niin pitkä,että oli tasanen laiha pötkö.No kyselin tietenkin kiinnostuneena pituutta...Siis tää kyseinen lapsi oli syntyessään 60cm ja mä vielä monta kertaa kysyin että siis 60cm???Tämä synnyttäjä on sairaanhoitaja ja täysin järjissään,että ihan oikeat ovat mitat!!!Yhä niin uskomatonta!Ovat melkeenpä kaikki kaksi metrisiä nyt aikuisena.
Ei voi muuta sanoa kuin AUTS! :whistle:
 
Ainiin AMMU mä kanssa niin väsynyt jatkuvasti ja tullut vasta nyt viime metreillä.päivä-unet ei häiritse yö-unta tippaakaan.Rupesin jo miettimään,että jos oon nukkunut liikaa ja sen takia niin sika väsynyt jatkuvasti.Tai sitten luonto hoitaan ja auttaa meitä lepäämään,jos saadaankin ihanat koliikki-vauvat :LOL: Anteeksi kevyt mielisyyteni asiaan...mutta uskon sen olevan vitsi... :x
 
Alkuperäinen kirjoittaja maama 79:
Tai sitten luonto hoitaan ja auttaa meitä lepäämään,jos saadaankin ihanat koliikki-vauvat :LOL: Anteeksi kevyt mielisyyteni asiaan...mutta uskon sen olevan vitsi... :x
Mä oon täysin varautunut siihen, että mun lapsi on maailman vaativin ja itkee 24h/vrk, syöminen ei onnistu ja mä valvon seuraavan vuoden putkeen. Eipä sitten ainakaan ole tullut kuviteltua vauva-arkea liian helpoksi etukäteen, ja luotua mitään ruusuisia mielikuvia. :whistle: Liika optimismi on kuolemaksi, niinhän sitä sanotaan... :LOL:
 
Tervis!

Olipa kiva kuulla vivvi16:n kuulumisia! =) Mäkin jo vähän huolestuin että missä se luuraa... Kiva että kaikki ok siellä!

Ootte ahkerasti kirjoitelleet. Veikkaan että tää meitin kesäkuisten pino on kesäkuussa jatkuvasti ensimmäisenä odotuspuolen aihelistalla :D
Tänne ei kummempaa kuulu, ensimmäiset raskausarvet raksahti masuun viime yönä. Olihan tuo mahanahka jo ennestään aika raitainen esikoisen jäljiltä, nyt sain sitten tästäkin odotuksesta omat ensimmäiset raidat. Onneksi ne vaalenevat aika tavalla ajan kanssa... Ja elämän jälkiähän ne on =)

On tää maha melkonen pallo jo. Parit äitiyshousut on jääneet pieniksi, kuminauha on äärimmilleen venytetty eikä maha enää mahdu "pussiin". Tulis nyt semmoset sopivan lämpöiset säät että vois loppuajan käyttää tuota hiljattain ostamaani ihanaa mekkoa, johon mahtuu aika julmetunkin iso maha kevyesti =)

Nyt iltapuurottaan tyttöä...

Kylkiluu ja Muumi 35+3
 
Sellasta galluppia ajattelin heittää ilmaan, että miten pitkään ootte ajatellu uskaltautua lähtemään reissuun (tarkotan nyt Suomen sisällä tapahtuvia reissuja, esim. 200km säteellä) tässä viimeisten viikkojen aikana?
Meillä olis esim. kaverin häät kesäkuun puolivälissä, puoltoista viikkoa ennen laskettua aikaa, ja en taida uskaltaa siinä vaiheessa enää lähtee kahden tunnin ajomatkan päähän... Veljen vaimolla alkoi synnytys viime kesänä just tollasella Hesan reissulla, enkä välttämättä haluis kokea vastaavaa...heh.

Mouse rv 34+1
 
siis mulla on kamala flunssa ja ääni menny..(kiva kiva) :kieh:
ja menin ottamaan panadol hotin ni mulla alko särkeen päätä :eek: :eek:
ja nyt on pää mukavan kipeä.. :headwall: :headwall:
mistäs hitosta tuo nyt sitten johtuu?? :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja mymmy myy:
siis mulla on kamala flunssa ja ääni menny..(kiva kiva) :kieh:
ja menin ottamaan panadol hotin ni mulla alko särkeen päätä :eek: :eek:
ja nyt on pää mukavan kipeä.. :headwall: :headwall:
mistäs hitosta tuo nyt sitten johtuu?? :/
Luulisi liittyvän flunssaan - ei panadoliin :/
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mouse:
Sellasta galluppia ajattelin heittää ilmaan, että miten pitkään ootte ajatellu uskaltautua lähtemään reissuun (tarkotan nyt Suomen sisällä tapahtuvia reissuja, esim. 200km säteellä) tässä viimeisten viikkojen aikana?

Mouse rv 34+1
Itse ajattelin että jos 4 vkoa ennen la:ta rauhoittaisi reissaamisen. Ensisynnyttäjänä ei kaikki varmaan kovin nopeasti etene, joten pääseehän sieltä reisuusta kotiinkin nopsaan jos oireita tulee. Tosin voi olla että paluumatka ei ole niin ruusuinen autontakapenkillä supistusten kanssa :LOL:

SF-mitoista, mullakin taisi olla 29 mutta viikkoja 34. Vaavi menee kahta käyrää kun jota toisella kerralla poikittain (sf mitta alakäyrällä) ja joka toinen vinottain (sf mitta keskikäyrällä). Terkkatri oli sitä mieltä että kunhan ei dippejä tule niin ei tarvitse huolestua!

terkuin
renee ja vaavi 34 risat
 
Galluppiin: onneksi käytiin viime viikolla päiväristeilyllä, en uskalla lähteä enää edes kävelylle.. :D

Aamulla oli synnytystapa-arvio ja sovittiin sektiopäivä.. kohdunkaulaa oli enää 0-1 cm jäljellä sekä paikat pehmenneet, tosin kiinni. Eli enpäs aio avittaa käynnistymistä sen enempää että mieskin pääsisi mukaan ja esikoiselle on sitten sille ajalle hoitaja.
 
ikionnellinen
Mun SF-mitta on kulkenut koko raskauden ajan keski- ja alakäyrän välissä, nyt lähempänä alakäyrää. Viimeksi rvko 36+0 oli 30cm. Ei oo terkka ollut huolissaan, tarkoitus on että mittaa tulee omaan tahtiin ja jos selkeitä nousuja tai pysähdyksiä tulee, sitten selvitetään missä vika. Itse en ainakaan oo ollut huolissani asiasta :whistle:
Tänään ollut hiukan menkkamaista juilintaa alavatsalla, varsinkin näin istuma asennossa.
Vauvan liikkeitä tossa äsken laskeskelin kun tuntui tänään olevan niin hiljaisella tuulella, tulihan sen kymppi täyteen jo 45minsassa, stressiäippä vaan turhaan huolissaan :LOL:
Nyt rentoutus cd:n pariin... :wave:
Ikionnellinen 36+1
 
galluppiin en ainakaan uskalla enää lähteä pitemmälle matkalle. Viime viikolla käytiin lentokentällä 120km suuntaansa ja selkä huus apuu B)

Neuvolassa kaikki oli kunnossa. Turvotusta vaan reilusti. Sf mitta 34cm.

Kiva kuulla vivvistä. Hyvä että kaikki on kunnossa :heart:

Täällä ja väsymys on tullu riesaksi. Ja paleleminen. Outoa, kun muuten kuitenkii on hirveen kuuma ja sillon tällön hirvee vilu iskee. Enkä kyllä usko, että oon kipeeks tulos. Toivottavasti ainakaan. Käytiin terkan kanssa kivunlievitys ja synnytyksen kulku tänään läpi, eikä siinä hirveesti mitään uutta tullu. Se vaan sano, et kannattaa heti alkaa ottaa sitä ilokaasua, kun se vaikuttaa hitaasti :D Ja se jälkeisvaihe kummastutti, että se voi kestää reilu puoltuntii, ennenku kaikki on ulkoon :eek: Mut eiköhän kaikki mee ihan hyvin :p Nyt vaan niitä suppareita tänne lisää :wave: Koppia otan kyllä :D

 
Gallupiin Minä kyllä lähtisin kaverin häihin, varsinkin jos on tosi läheinen. Mutta varmaan joku 200 km on maksimi mihin lähtisin. Varsinkin jos verenpaineet yms. olis pois kuvioista. Jos niitä olis, en uskaltas lähteä. Muistoissa niin selvästi viime kesältä serkkuni, josta kerroinkin jo aikaisemmin. Mutta en minä varta vasten reissuja suunnittele enää viimeisen kuukauden aikana. Mutta silloin on tärkeä pitää taukoja tiheään, silloin on vaarana myös tukokset jalkoihin. Mutta lapset minä kyllä jättäisin suosiolla kotiin hoitoon. Onhan niitä sairaaloita aika tiheään täällä Suomen maassa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja IllanHämy:
reropera, on mulla ollut sama mittaaja. ainoastaan lääkäri mittas viikolla 29+5 ja silloin oli 26. sen jälkeen ei oo paljoa tullut. ei mun mielestä mitään kauheita notkahuksia oo tullut kummiskaan. jospa kaikki ok. sydänäänet ainakin oli tosi hyvät.
Käytiin tässä välillä katsomassa amerikan serkkuja tuolla mummilassa..

Tuosta mitasta, tarkoitin että vertaat niihin edellisiin raskauksiin. Mitä sinulla on lukemat olleet silloin.. Varsinkin jos mittaaja on niissäkin sama. Eiköhän ne kaikki ole hyvin!
 
Iltaa.
Viime vkonloppun ajettii sellaset 700km miehen kaa kattomaan autoo jonka mies lähtee huome aamul eskarilaisen kaa hakee.
Ihme ja kumma mut ei koskenu mihkää koko tuona matkana.
Viikonpääst mahdollisesti käydään 200km pääs äitii moikkaamassa,mut muuten en varmaa enää kauas matkustele.

Huomen on sit taas ktg-käyrän vuoro.

AadaOlavi 35+6
 
maama niinpä... Tuota koliikkia en ookaan vielä omakohtaisesti kokenut, mutta jos se nyt tässä viimesessä arvonnassa kohdalle osuu, niin antaa tulla vaan! Se on kuitenkin ohimenevää. Nykyinen kuopus huusi korviaan 1,5 vuotta käytännössä yhtä soittoa eli jonkunlainen käsitys on siitä, mitä se on sillon, kun kaikki ei ookaan yhtä vaaleanpunasta unelmaa. Ja joka tapauksessa koliikki kestää vaan sen muutaman kuukauden (näyttäkää mulle tää kirjotus, kun kahden kuukauden päästä valitan täällä, että nyt hajooooooon just!, jooko?)

Reissaamisesta, ei mihinkään enää. Me liikutaan muutenkin kauemmas tosi vähän (meillä kun on elukoita, niin huono koko porukalla lähteä ) ja yksin lasten kanssa sain ajella ihan riittävästi, kun opiskelin 300km päässä viikot. Ja ihan viimeset viikot oon pysytelly perinteisesti kartanolla. Nyt oli tosin ajatuksena, että jos siellä polilla joutuu käymään, niin kävisin samalla yhden ystävän luona kylässä, mihin ei muuten tuu lähdettyä enää, mutta saa nähdä, mikä on kunto viimesellä viikolla =)

Muuten tuosta viiskilosesta... Luonto on vaan ihmeellinen. Mun mies on painanut syntyessään melkein sen 5kg ,pituutta hänellä tosin "vaan" 54cm ja anoppi on lyhyt ja oli tuohon aikaan vielä hyvinkin kaponen (ei mikään XL oo vieläkään) ja sanoo silti, ettei se nyt niin paha ollut. Liekö aika kullannut muistot lähes 40 vuodessa... (ja mies on muuten nykysellään ihan normikokonen 175/75 eli lihava lapsi ei aina ole lihava aikuinen =) )
 
Tuosta Koliikistasen verran. Minä olen luonteeltani hyvin optimistinen, niin olin esikoisen aikaankin, enkä kertakaikkiaan tajunnut pelätä koliikkia.

Me muistamme molemmat sen hetken, kun se huuto alkoi. Olimme lähteneet pienelle lomareissulle asuntovaunulla, ja siellä se alkoi. Kesti sen 2 kuukautta, iltaisin ja iltayöstä. Se oli oikeesti rankaa aikaa, mutta selvisimme siitä, kun oli esikoinen ja oli aikaa vain vauvalle. Välillä teimme niin, että toinen hoiti vauvaa toisessa huoneessa ja toinen nukkui. Ja taas vaihdettiin. Sitä en oikeesti halua kokea enää, kun on toisia lapsia. Nyt olis pakko saada apua ulkopuolisiltakin, jos koliikki tulis tähän taloon.

Mutta sen jälkeen olen saanut kokea myös niitä helppoja vauvoja 3 kpl. Ja nyt kyllä täysin luotan, että sama tyyli jatkuu, kuin nämä muut vauvat ovat olleet. Sen verran kauan on jo siitä koliikki ajasta, että aika on kullannut muistot.

Mutta nyt nukkumaan.. |O

Reropera
 
Hei vaan pitkästä aikaa!
Anteeksi kun en ole kirjoitellut, mutta tää kaksplussa on ollut taas totaalijumissa! Harmittaa oikein, kun tää ei tahdo toimia!

Mulla oli tänään lääkäri neuvola, viikkojahan on nyt 37+3.Vauva on raivotarjonnassa, mutta
kasvot mun vatsaa kohti.
Vauva on jo laskeutunut jonkun verran, muttei kiinnittynyt, liekö kiinnittyykään.

Lääkäri teki ultralla koko arvion, 2900g.
Edelliset muksut on olleet 3100 (rv38+) ja 3500 (rv41+) eli saman kokoinen tämäkin käsittääkseni tulee olemaan.

Kohdunkaulaa oli jäljellä vielä täydet 3cm, mutta paikat oli jo pehmenneet ja auenneet 2cm.

Mitään suppareita tms. mulla ei ole, kovaa vihlontaa alapäässä kylläkin sekä "menkkakipuja".

Olo on helpottunut, että vauva on raivotarjonnassa, jospa se vielä syntyisikin ihan itsekseen, ilman käynnistystä.

 
Sainpas minäkin aikaiseksi pitkästä aikaa kirjoitella :attn:
MULLA ALKOI TÄNÄÄN ÄITIYSLOMA!!!!!!! Ihmeellisesti sitä vaan jaksoi töissä olla ihan viimeiseen asti, esikosta jäin pois jo rv 27 ja samoja tarjoilijan töitä tein sillonkin kun nyt. Jotenkin oli haikeaakin jäädä töistä pois mutta parempi tietty lähteä sieltä hyvillä mielin kun että olis väkisin kärvistellyt monta viikkoa.
Neuvolassa olin eilen melkein neljän viikon tauon jälkeen:
*rv 34+5
*paino +0.913/vko (yhteensä tullut 15.5kg!)
*RR 130/70
*kohdunpohjan korkeus 31
*pissa puhdas

Verenpaine oli noussut aika paljon viime lukemista joten raskausmyrkytysoireita pitää seurailla. Neuvolatäti oli sitä mieltä että vauva olisi raivotarjonnassa 90 % varmuudella mutta pisti kuitenkin ensi viikoksi lääkärineuvolan. Liikkeet tuntuu navan seudulla voimakkaammin (vaikka poikittain vauva ei ainakaan ole) ja välillä tuntuisi että vauvalla on hikka ja hikottelisi oikean rinnan alla!?
Sisätutkimus tehdään sitten ensi viikolla joten sit selviää kohdunsuun tilanne.
Painoa on tullut reippaasti ja varmaan yli 20 kg tulee tällä vauhdilla :ashamed:

Hyviä vointeja kaikille ja toivotaan että kesä alkaisi pian!! Täällä etelässä ilma on selvästi viilentynyt mutta äitienpäivänä saatiin nauttia oikein helteistä!!!

Valmet 34+6
 
Tosiaan! Mullakin alkoi tänään virallisesti äitiysloma, vaikka kotona olen ollut tän lonkan kanssa jo jokusen viikon.

Joku puhui koliikista... mä tuudittaudun siihen, että ei tästä voi ainakaan "rankempaa" vauvaa tulla kuin mitä meidän nuorempi oli. Huusi 2 vuotta lähes kaikki yöt yhteen putkeen. Eilen havaihduinkin siihen, että en edes muista, kun hää oli pieni vauva... niin meni sumussa se koko aika. :ashamed: Vahemman vauva-aikaa muistaakin, kun nukkui niin komiasti laitokselta saakka. Mutta kyllä mä nyt vähän salaa toivon, että tän kolmanne kans saatas edes hiukan nukkuakin välillä. *kop kop* Tosin nyt, kun asutaan täs isommassa talossa, pystyy nukkumisjärjestelyitäkin tekeen vähän erilailla, kuin silloin, kun tuo kakkonen oli pieni ja asuttiin rakennusaika evakossa kerrostalokolmiossa, jossa se huuto kuulu ihan joka kolkkaan. :| Mutta toivotaan, että nyt menis hiukan paremmin! :/
Meillä sille huudolla ei koskaan löytynyt mitään oikeaa syytä...mukana oli maitoallergiaa, korvakierrettä ja kaikkea mahdollista. Onneksi tyttö nyt 3 vuotiaana nukkuu suht hyvin! =)

Nyt tää mamma menee huilaan, kun on tullut mentyä koko päivä ja nyt jalkoja särkee! :/

:wave: :wave:

Rakkis ja massu 34+6
 
Meilläkin koettiin koliikki. Ensin tyttö oli sen 3kk sairaalassa. Kotiin päästyämme kuukaus meni hyvin ja sit se alko. Reilu kuukauden sitä kesti. Huuto alko iltaviidestä ja loppu kun seinään keskiyöllä. Joka ikinen ilta :heart:

Oon muuten päättäny, että Tauno on tosi rauhallinen ja ainoastaan syö ja nukkuu :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja reropera:
Gallupiin Minä kyllä lähtisin kaverin häihin, varsinkin jos on tosi läheinen. Mutta varmaan joku 200 km on maksimi mihin lähtisin. Varsinkin jos verenpaineet yms. olis pois kuvioista. Jos niitä olis, en uskaltas lähteä. Muistoissa niin selvästi viime kesältä serkkuni, josta kerroinkin jo aikaisemmin. Mutta en minä varta vasten reissuja suunnittele enää viimeisen kuukauden aikana. Mutta silloin on tärkeä pitää taukoja tiheään, silloin on vaarana myös tukokset jalkoihin. Mutta lapset minä kyllä jättäisin suosiolla kotiin hoitoon. Onhan niitä sairaaloita aika tiheään täällä Suomen maassa.
Oikeestaan en kysynyt mielipiteitä tohon kaverini häihin lähtemiseen, vaan ylipäätään reissaamiseen vikoina viikkoina... Ja läheinen ja läheinen -läheisempiäkin löytyy... Ja lapsia meiltä ei vielä löydy, joten sellaista ei tartte miettiä.
 
Galluppiin Oon aikasemminki maininnu et miulla ois viel kahet pääsykokeet eessä, toiset Joensuussa 2 päivää lasketun jälkeen (noin reilu 200km) ja toiset Turussa 4 päivää enne laskettua, ja sinne ajaa jotain vajaa 5 tuntia. kyllä oon tosiaan ajatellu mennä, jos olo vaan sallii ja kuitenkin siinä on matkanvarrella kyllä sairaaloita mihin voi synnyttämään mennä jo tarve niin vaatii. Tosin on ollu neuvolatädin ja lääkärin mukaa oikein "esimerkki raskaus", joten sekin ettei ole mitää kummallista ollut niin tietysti vaikuttaa asiaan.
Oon muuten ihan varma että käynnistyy synnytys jommassa kummassa pääsykokeessa vesien menolla :D

koliikista itse on valmistautunu ja valmistanu ukkoa parhaani mukaan. Sillä oletuksella ollaan että koliikki vauva pahimmasta päästä meille syntyy. Pelottaa sekin ihan kamalasti, että miten sitä pysyy hermot mitenkää sitte kurissa.

Menhit ja Ella(viljami) rv 37+4
 

Yhteistyössä