Kesäkuun 2008 odottajat

Pakko oli käydä vielä.
Niin, ystävilläni tapahtui sama 16+ ja 21+ juuri ennen minua. Sitten minä 16+ ja ennen minulla oli kohtukuolema vkolla 36, ei keskenmeno.
Kyllä tässä itsekriittisyys on väkisinkin huipussaan, Niin sen vaan väkisinkin ymmärsin, kehoitukseksi siirtyä täältä pois ja sen nyt teenkin.

 

Jostain syystä ajattelin ihan samaa asiaa kun selailin Sannan kirjoituksia.. Yhdelle ihmiselle ja hänen ystäväpiirilleen tapahtuu yllättävän paljon pahaa. Ettei vain olisi tarkoitus luoda kauhua täällä odottajien ketjuissa..? Sellaisiakin ihmisiä tiedetysti on. Niin kunhan ajattelin..

 

Sannalle osanotto. Olen seurannut kirjoituksiasi kermiteissä, lukenut juttunne meidän perhe-lehdestä ja seurannut siis täällä elleissä kirjoituksiasi. Tuntuu uskomattomalta, miksi yhtä ihmistä runnotaan noin kovin. Mutta ymmärrän myös nuo viimeisimmät kommentoijat. Jokaisesta odottajasta tuntuu pahalle varmasti tilanteesi. Mutta kukaan ei löydä sanoja lohduttaakseen. Se on todella vaikeaa, jos ei itse ole kokenut edes keskenmenoa. Muut odottajat saattavat miettiä, miten jatkaa keskustelua sinun vastoinkäymisten jälkeen. Ei ehkä tunnu oikealta kirjoittaa osanottoni ja jatkaa kertomalla omasta ultrakäynnistä, jossa kaikki oli todella hyvin. Kuitenkin muiden odotus jatkuu. Suurimman osan ihan loppuun asti. Sinun elämäsi on hetkellisesti romuttunut, muilla kuitenkin elämä ja onni jatkuu. On hyvä, että kerrot kokemuksistasi, mutta monen ei samaa kokeneen, on vaikea jakaa tukeaan. Varsinkaan sinua enempää tuntematta. Toivon kuitenkin sydämeni pohjasta, että saat kokea tulevaisuudessa enemmän hyvää ja menetykset ympäriltäsi jo loppuisivat! Voimia!

 

Ihmettelijä myös...
Voit lukea tarinamme tiivistettynä kesäkuun Meidän Perhe -lehdestä. Sen jälkeen vaan on sattunut ja tapahtunut, mistä se johtuu, en todellakaan tiedä. Niin, joillekin tapahtuu ja toisille ei. Odotuksen pitäisi olla naisen elämän parasta aikaa, niin se oli minullekin kaksi kertaa, kunnes kolmannella kerralla kohtukuolema astui kuvioihin ja neljännellä kerralla keskiraskauden keskenmeno.
Ei, en todellakaan ole täällä roikkumassa pelotellakseni muita, minäkin olin onnellinen kesäkuun odottaja kunnes...
Nyt häviän. Kiitos myötätunnosta niille joilta sitä sain.

 

Todella ikäviä asioita nämä keskenmenot. Pahoittelut Sannalle. Koskaan ei tiedä, milloin omalle kohdalle sattuu. Mutta sitä ei auta murehtia etukäteen, vaan keskittyä odottamaan vauvaa. Kaikilla meillä on silti hetkiä, jolloin mietimme, onko masussa kaikki ok, elääkö vauva vielä jne. Sannan kokemukset ovat kyllä esimerkki ihan hurjimmasta päästä, mitä yhdelle ihmiselle voi sattua. Uskomattoman surun keskeltä on vaikea nousta taas elämään kiinni. Voimia siihen Sannalle!
Yritetän me muut kesäkuun odottajat nyt jatkaa odotustamme ja toivoa parasta masuissa oleville elämänaluille. Kohta ollaan jo lähellä puolta väliä! Yksi etappi saavutettu. Ja kesää odotellaan!

 

Siis aivan käsittämätöntä tekstiä tullut tänne. Miten joku kehtaa kirjoittaa, että toinen olisi täällä jotain kauhua kylvämässä omilla esimerkeillään. Itse keskenmenon kokeneena olen saanut aivan mahtavaa tukea täältä keskusteluista ja juuri tuolta kermiteistä.
Minusta on sallittavaa, että täällä saa kertoa niin iloistaan ja suruistaan. Vaikka minullakin on tänään viikkoja 16+0, en minä edelleenkään ajattele, että huh nyt on yli 12 viikkoa, joten enää ei voi mitään pahaa tapahtua. Lähipiirissä parilla ystävälläni on ollut kaikkea muuta kun normaaleja hyvin sujuneita raskauksia. On yksi istukan repeäminen ja siitä seurannut hengenvaarallinen tila niin äidille kun sikiölllekin ja yhdellä kaverilla erittäin vaikea raskausmyrkytys ja lapsi syntyi hätäsektiolla viikolla 30.
Toki nuo Sannan kertomat jutut ovat todella surullisia ja toivoo, ettei sellaista joutuisi itse kokemaan.Mutta en minä ainakaan missään nimessä Sannaa alkaisi täällä moralisoimaan ja haukkumaan kun tänne tulee sellaisia kirjoittamaan.

Tämä vain minun mielipiteeni....

 

Ystävän näkökanta Sannan tapaukseen:
Taustana ensin että olemme olleet Sannan kanssa kaiken-toiselleen-jakavia ystäviä lähes kahdeksan vuotta. Monia iloja (rakkaat lapsemme, eläimet, muut ihanat asiat) olemme aina jakaneet, mutta myös nämä raskaat surulliset tapahtumat olemme myös yhdessä läpi käyneet.
Tuossa tilanteessa ei varmastikaan paljon positiivisia asioita tule mieleen. En ihmettele yhtään vaikka surun ja murheen keskellä tekstejä tulkitsee miten itse haluaa. Mutta silti surukseni huomasin että pitää jonkun olla oikeasti törppö ja tulla huutelemaan provoilusta.. Sanna on aina kertonut ajatuksistaan ja tuntemuksistaan avoimesti, se ei nähtävämmin kaikille passaa?!
Kiitän kuitenkin kaikkia Sannaa tukeneita. Mukavaa odotusaikaa kaikille kesäkuun odottajille!

 

Onpas täällä ollut taas kuhinaa...

Sannalle pahoittelut kommenteista joista kaikki ei ollut kyllä ihan asiallisia.
Elämä on ollut sinulle viimeisen vuoden aivan liian rankka...ja kyllä jo toivoisi että se loppuisi ja Onni tulisi tilalle. Rakkaan lemmikin menetys kaiken tämän päälle on varmasti raskasta. Otan osaa suruusi. Ja toivotan samalla valoisampaa Uutta Vuotta ja toivon teille todellakin koko sydämestäni sitä kolmatta lasta jota toivotte. Tule ihmeessä jatkossakin käymään täällä jos sinusta tuntuu että jaksat.

=/

 

Mitä teille kuuluu? Koska on seuraavat neuvolat?

Meillä on neuvola nyt aattona. Jännittää hirveän paljon! Olen taas ollut vatsataudissa ja migreenin kourissa, mutta tuskinpa se pikkuista vahingoittaa. Jokaista neuvola ja ultrakäyntiä tulee kuitenkin jännitettyä. Tällä kertaa mieskin pääsee mukaan ja kuulee ensimmäistä kertaa Nukin sydämenlyönnit. Kivaa!

 

Seuraava neuvola on tammikuun lopulla mutta RAKENNE ULTRA on jo 7 päivä!!
Voi että jännään! Niin palan halusta tietää kumpainen siellä masussa köllii.

 

Sannalle, Roosalle + muille

Itsekin olen joskus miettinyt näiden nettisaiteilla hengailun järkevyyttä varsinkin silloin, kun on kovin jännittänyt omaa tilannetaan.

Kaikista huolimatta toivoisin kuitenkin Sannan ja muiden kesäkuisista pudonneiden tulevan kertomaan kuulumisiaan palstalle, jos vain jaksavat. Nämä kaikki onnettomuudet ovat kuitenkin realismia, ja kyllä minä ainakin haluan tietää mitä muille kuuluu.

Olen ajatellut, että jos oma pääni ei kestä, niin silloin pitää jättää lukemiset väliin!
Ihan naurettava ajatus, että Sanna tai joku muu vakiopalstalaisista täällä pelottelesi! Silloin kyllä epäilykset herää, jos joku vieras nikki käy kertomassa kauhutarinoita. Täällä kuitenkin palstalaiset ovat kertoneet tragediansa ihan omilla nikeillään!

Roosa, ihan uteliaisuutta kysyn, että miten tuossa sun tilanteessa toimitaan? Onko joku tietty aika, jolloin odotetaan, että lapsi menehtyy itsekseen? Miten tilannetta kontrolloidaan? Tehdäänkö sitten leikkaus, kun lapsi on kuollut? Anteeksi nämä kysymykset, mutta en ole kohdannut ketään samassa tilanteessa ja mietin, että miten asiassa edetään...

 

Oikein hyvää vuotta 2008 kaikille tänne!

 

Minunkin puolestani kaikille Hyvää Uutta Vuotta 2008!

MinttuO ja ryyni rv 17+3

 

Voimia Sannalle ja Roosalle, kauheita uutisia

Meillä menee aika samalla tavalla kuin ennen jouluakin. Olo on vetämätön ja oksettaa, mutta en sentään oksentele mitään 10 kertaa päivässä enää. Vauvamahaa ei ole vielä näkyvissä, mutta housut ovat käymässä ahtaaksi, vaikka paino edelleen valuu hiljalleen alaspäin.

Piste 14+2

 

Onnea vuodelle 2008 kaikille

T: Katzu ja nöpö 16+3

 

Onnellista odotusta vuoden 2008 puolelle!

Neuvolassa oli kaikki hyvin. syke 150 ja kohtu kasvanut ihan mukavasti. Maha alkaa mulla näkymään kuulemma vasta viikolla 20+.

Nuki rv 16+1

Iloista iltaa!

 

Nostetaanpa meitä ylöspäin...

Ajattelin mennä huomenna ostamaan ensimmäiset äitiyshousut, vaikka akuuttia tarvetta ei vielä ole. Mulla on menossa rv 14+2 ja masu pullottaa lähinnä iltaisin, aamulla ei juurikaan. Olin ajatellut, että kun palaan lomalta töihin (rv 15+1) niin silloin kaikki jo huomaisivat mistä on kyse, mutta niin ei välttämättä käy...

Rakenneultra vasta helmikuun alussa.

 

Ite ostin ekat äitiyshousut juuri samoihin aikoihin, vaikka ei ollut vielä välttämätön pakko. Onneksi ostin, sillä maha pompahti tosi lyhyessä ajassa näkyviin ja nyt kun 17+3 niin ovatkin sitten ne ainoat sopivat housut.

Oltiinkin eilen neuvolassa. Painoa tullut vasta soveliaat 2 kg lähtöåainosta, mutta vatsan koko huitelee yläkäyrillä. En tajua miten se on niin pallo, mutta kaippa kasvu tasaantuu.

 

Minä sain äitiyshousut joululahjaksi, mutta veikkaisin, että muutamaan viikkoon ei vielä tule käytettyä. Kotona hengailen pääosin jossain lököhousuissa tai hameissa, ja etovan oloni kanssa esiinnyn ihmisten ilmoilla niin harvoin, että sen ajan voi hyvin olla vielä vanhoissa housuissa (johon toki on tullut laihtumisen myötä tilaa).
Sen sijaan uusille rintsikoille on ollut tarve, mulla on rinnat kasvaneet jo kolme kuppikokoa. Hirvittää ihan kunnolla, että millaiset utareet mulla oikein on vuoden päästä :/

 

Hyvää uutta vuotta täältäkin! Joulu meni mukavasti syödessä ja lihoessa. Nyt ajattelinkin pitää parin viikon herkkulakon, muuten paino nousee liiaksi. Seuraavaan neuvolaan on vielä pari viikkoa, ja muutama päivä sen jälkeen on jo seuraava ultra!

Minulla vatsa alkaa jo vähän pyöristyä, mutta vielä on menty vanhoilla vaatteilla. Housut tosin kiristävät ja puristavat jo, lähinnä pepusta ja reisistä tosin Rinnat ovat jo kasvaneet, otin varastosta isot rintsikat, joita käytin viime imetyksen aikaan ja kuppi täyttyy jo mukavasti. Kai ne rinnat vielä paisuvat tästä, kun maitoa alkaa tulla.

Viime yönä näin painajaista, jossa lääkäri epäili sikiön kuolleen ja mieleen tuli unessa, että nyt minun pitää tulla tänne ilmoittamaan asiasta pikaisesti. Onneksi se oli vain unta. Vauva potkiskeli heti aamusta mojovasti, joten epäilyt haihtuivat.

Hyvää vointia kaikille, kunpa päivä pitenisi pian, niin saisi vähän aamuenergiaa.
Lilybelle ja maha-asukki (viikot ovat 17+2)

 

Heippa kaikille,

Ensimmäiset potkut tuntuivat viime viikolla. Jipii. Tosi kiva fiilis. Huomenna on taas pitkästä aikaa neuvola. Kiva päästä taas kuuntelemaan elämään mahassa.

Täytyypä tehdä tässä lähipäivinä uusi verokortti. Teen samoin kuin viimeksi, eli nostan palkan pidätysprosentin niin korkealle, että saan Kelan maksamat tuet 0%lla. Onko ketään miettinyt vielä kuinka pitkään meinaa olla kotona lapsen kanssa?

Oho.. onpas jo pitkällä ajatukset...

 

Onko ketään miettinyt vielä kuinka pitkään meinaa olla kotona lapsen kanssa?

Just aamulla puhuttiin miehen kanssa, että tähdätään sillä tavalla elämämme, että minä olisin kotona syyskuuhun 2009 ja jos mies silloin valmistuisi ja menisi töihin, minä voisin ryhtyä tekemään gradua ja lapsi laitettaisiin puolipäivähoitoon.
Jos taas miehellä on vielä opinnot vaiheessa, minä voisin mennä töihin (mulla on jo yksi tutkinto eli sinällään ei kiirettä gradulla) ja mies tekisi gradua ja hoitaisi siinä sivussa lasta osa-aikaisesti.

 

Mä olen taas työtön kotiäiti. Kävin ilmoittautumassa työttömäksi. Toivotaan ettei töitä irtoa =D
Huvittavaa oli kun piti täyttää lappu jossa kysytään saako mua esitellä työnantajille jos hakukriteerit täyttyy...Siis Häh???!!( sen siis voi myös kieltää)
Täti tiskin takana naureskeli että jotkut työnhakijat ovat suuttuneet kun heitä on esitelty työnantajille...joten nykyään kysytään tällaista suostumusta...no huh huh...tuntui aika hullulta lapulta. Ilm kaikki eivät halua töihin. Enhän minäkään (nyt kun olen raskaana) mutta menen kyllä jos sellaista irtoaa. =)

Saapa nähdä miten mun kotona olo menee tän kolmannen jälkeen. Itse haluaisin olla mahd. pitkään mutta raha asiat ratkaisee. joten voi olla että pitää mennä aikaisemmin töihin kun haluaisin.

Joku kirjoitti että oli saanut lapsi-korun. Saitko hopeisen vai kultaisen? Mä sain 2006 jouluna kultaisen ja nyt sitten odottelen toista...(mies lupasi lisää tynnyreitä kun kerran ennemmin niitä kuin kiviä lisää) ja siis joskus sitä kolmatta joka vielä mahassa. Arvokkaita ja arvokasta se kivien lisääminenkin mutta haluaisin jokaista lasta kohti oman riipuksen joten mies lupasi niitä. Ajan kanssa. Arvokkaita kun ovat.

Nyt mentävä...

MinttuO ja ryyni rv 17+5

 

^ minä sain lapsikorun lahjaksi, haluamani hopeisen. Mies olisi mielummin ostanut kultaisen mutta mä en ole kultaisten korujen pitäjä ollut koskaan. Varmasti sitten jos ja kun me mennään kihloihin niin sormuskin on valkokultaa, kunhan on hopean väristä! Ja sama täällä, haluan kanssa aina uuden papusen per lapsi *hihii* On se niin hienompi!

Kylläpä teillä kaikilla tuntuu potkuja, meidän kaveri on todella rauhallinen, potkuja tuntuu ehkä yksi päivässä tässä vaiheessa (18+5), siksi olenkin usein dobblerilla kuunnellut että kaikki on kunnossa ja onhan siellä. Kyllä ne potkut kerkeävät tuntumaan.

 

Lisäsin itseni listaan. Marraskuussa kerran jo kirjoittelinkin, sittemmin kaikki aika on mennyt työntekoon ja loput nukkumisen. Nyt onneksi tuo alkuajan väsymys on jo hellittänyt.

Lynn_e...............30.05.08.........Toinen (esikoinen 10/06)
linnaeaborealis.....04.06.08.........Esikoinen
Juulia78.............04.06.08.........Toinen (esikoinen 09/01)
Thelma82...........05.06.08........Esikoinen
vaahteranlehti.....06.06.08.........Esikoinen (km 8/07, "km" 12/05)
mä-80...............06.06.08..........Toinen (esikoinen 03/06)
Iines 2..............06.6.08...........toinen (esikoinen 2004)
MinttuO.............06.06.08...........kolmas (eka 2004, toinen 2006)
Pretty in Pink.......7.6.08............Ensimmäinen
Lilybelle.............9.6.08...........Toinen (esikoinan 10/05)
Äittä74...............11.6.08.........Toinen (esikoinen 08/06)
Paksukainen........12.06.08.........Toinen (esikoinen 11/04)
Vieläkö yksi.........13.6.08..........neljäs (-96,-98,-01)
EmiliaX...............13.6.08.........kolmas( 2004 ja 2006)
Riksu81.................13.6.08...........esikoinen
Katzu................14.6.08...........esikoinen (km 12/2006)
Mörkö................18.6.08...........toinen (esikoinen 2006)
Kolkyt ja risat.......19.6.08..........toinen (esikoinen 10/2005)
Angsteri..............20.6.08..........esikoinen
Leenu1................22.6.08..........toinen (esikoinen 11/05)
Irina69................24.6.08...........esikoinen
-Ama-.................25.6.08...........esikoinen
Nadele..................29. tai 30.6...........esikoinen
Alessia................30.6.08...........esikoinen[/quote]