Kesäkuun 2008 odottajat

Noista lääkkeistä vielä. Mulla todettiin viime keväänä ruusufinni ja se parantuikin hetkeksi hyvin lääkityksellä. Nyt en ole lääkkeitä ottanut, enkä käyttänyt hoitovoidetta, kun ei niitä suositella raskaana. Iho on kuitenkin taas mennyt aika pahaan kuntoon, joten jotain oli keksittävä. Hoitovoiteen selosteessa luki ettei kannata käyttää ennen keskustelua lääkärin kanssa, kun raskausajan haitoista ei ole kokemuksia. Terveydenhoitaja neuvolassa ei myöskään osannut sanoa mitään, mutta antoi puhelinumeron HUS:n teratologiseen tietopalveluun ja sieltä osasivat kertoa heti ettei voiteen vaikuttavasta ainesosasta ole mitään haittaa sikiölle. Eli jos ei ole tietoa lääkkeen vaikutuksista, niin kannattaa soittaa sinne, apeteekissakin varmasti tietävät, mutta pakkausselosteet ei kyllä välttämättä ole aina ajantasalla. Yhdellä puhelinsoitolla asia selviää tosi vaivattomasti. En viitsi numeroa tähän laittaa, jos se katsotaan mainostamiseksi (?), mutta numerotiedustelustahan toi löytyy ja on kaikkien käytettävissä, soittoaika on arkisin 9-11.

Liikkeitä ei ole tuntunut vieläkään, mutta ekoja supisteluja tuntui eilen illalla ihan selvästi. Täytyy vielä malttaa odottaa noita vauvan potkuja vähän aikaa, kun huomenna tulee täyteen vasta tasan 16 vkoa. Seuraava ultrakin on vasta 29.1., joten nyt vain odotellaan ja toivotaan, että kaikki on ja menee jatkossakin hyvin.

Mä olen kanssa huomannut pientä kiristelyä tai aristusta alavatsassa palattuani töihin lomien jälkeen. Mulla toi tosin ilmenee, kun nousen pitkän istumisen jälkeen seisomaan, eikä istuessa. No, parasta tottua outoihin tuntemuksiin, käsittääkseni niitä vain tulee lisää raskauden edistyessä.

Auts, tästäkin viestistä tuli taas varsinainen essee, mä en vaan ole ikinä oppinut kirjoittamaan lyhyesti ja ytimekkäästi.. Siitä huolimatta, hyviä vointeja kaikille!

 

VOI SURKU!

Kävin lueskelemassa toukokuisten juttuja. Siellä on yhdellä vauva kuollut masuun. Tuli tosi paha mieli!

 

Niin ja anteeksi, jos täällä on joku joka ei olisi halunnut asiasta tietää...

 

Todella surullista! Tiedän tunteen km:n kokeneena. Tosin kyseessä oli varhainen km, mutta oli se todella paha paikka. Lihoin kymmenisen kiloa sen jälkeen. Nyt haluan ja koitan ajatella, että kaikki menee hyvin.

Irinalle kiitokset tiedosta! On hyvä tietää mihin soittaa, jos tulee kysyttävää.

 

Irina69: Miekii kärsin ruusufinnistä ja lekuri ei antanu mitää lääkettä koska se hoitoon tarkotettu antibiootti o kielletty raskaana olles ja imettävilt.Kerkisin syyä lääkkeit 3kk vaik sain 6kk kuurin.
Nyt naama o iha kauheen näköin ja kipee :/
Nyt oiski tarpeen tietää mitä lääkettä tai voidetta sais käyttää.

 

Nenän tukkoisuuteen voi yrittää sellaista "huuhtelu"-systeemiä, nimeltään joku sarvikannu tai -kuono, saa apteeksta. Sinne suolavettä ja nenän huuhteluun, suola supistaa limakalvoja, mikäli tukkoisuus johtuu limakalvojen turvotuksesta, jota raskaus aiheuttaa, ihan kaikkialla kropassa. Mikäl nenävaivat johtuvat limakalvojen kuivuudesta niin apteekista saa Nozoil-nimistä suihketta, joka on rasvaa suihkeen muodossa, ja menee varmasti syvemmälle nenään kuin bepanthen (mitä ei käsittääkseni saa suihkeena vaan on ihan perinteistä rasvaa).

Olenpa mä kirjoitellut vähän tänne. Np-ultra oli 12.12. ja siellä muuttui tuo laskettu aika että on nyt 22.6 eli juhannus-sunnuntai. Viikot on siis nyt 15+5. Sintti liikkui kauheasti ja rakenteet näytti hyviltä. Rakenneultraan sitten vielä helmikuun alussa. Vointi on hyvä. Pahoinvointi loppunut ja väsymystäkään ei enää ole laisinkaan. Maha ei vielä näy, mutta kyllä tuo alavatsa itse tunnustellen on täyden oloinen. Ja aina kun virtsarakko on täynnä niin se (siis rakko) tuntuu ihan selvästi tuossa alavatsalla, eli kait se kohtu on siellä sen verran kasvanut että estää rakon pullistumisen taaksepäin.

Jospa sitä jatkossa ehtisi vaikka useammin kirjoittaa... Hyvää vointia kaikille!

 

Ruusufinniin käytetään metronidatsoli-nimistä antibioottia sisältävää rasvaa (kauppanimi esim Rosazol), jonka käytöstä raskauden aikana sanotaan näin (kopioitu suoraan Pharmaca Fennicasta):


Rosazolin käytöstä ei toistaiseksi ole kokemusta raskaana olevien potilaiden hoidossa.

Oraalisesti annettu metronidatsoli läpäisee istukan ja siirtyy nopeasti sikiön verenkiertoon. Eläinkokeessa metronidatsoli on lisännyt kiinnittymisen jälkeisiä sikiökuolemia rotilla. Vaikkakin voiteesta imeytyy metronidatsolia vain hyvin vähän ja harvoilla potilailla, Rosazolia tulisi käyttää raskauden aikana vain, jos se on selvästi tarpeen.

 

Kyse on juuri tuosta Rosazolista, jonka vaikuttavana ainesosana on tosiaan metronidatsoli. Tuolla teratologisessa tietopalvelussa sanoivat, että voi käyttää ruusufinnin hoitoon ilman, että siitä olisi sikiölle vaaraa. Siitä kun imeytyy niin vähän paikallisesti käytettynä verenkiertoon. Luotan siis heidän neuvoonsa ja käytän sitä iltaisin, niin kauan kuin iho paranee, muuten pitää kohta alkaa kulkea paperipussi päässä Sisäisesti nautittavat lääkkeet (mulla tetralysal) onkin sitten jo paljon pahempi juttu, joten ne on syytä jättää suosiolla syömättä.

 

Asiasta kolmanteen, onko kenelläkään kokemusta Anita Baby Belt tukivyöstä (myynnissä Bebesissä)? Äiti lupasi ostaa mulle sellaisen huomenna synttäreiden kunniaksi, mutta onko siitä mitään hyötyä? Mulla on selässä rappeumaa ja vanhaa välilevyn pullistumaa, joten jotain tukea kaipaisin ennen kuin tuo selkä alkaa oikein pahasti oireilemaan raskauden edetessä. Ajattelin vain, että jos siitä ei olekaan mainittavaa hyötyä, niin kannattaako siihen satsata vai hankinko mielummin sitten toisenmerkkisen ja paremmaksi todetun..

 

Heip!

Itse sain joululahjaksi tuon Anita Baby Beltin. Se vaikutti todella hyvältä -tosin sitä ei voi käyttää ennen kuin maha alkaa todella olemaan iso. Kannattaa muuten olla tarkkana koon kanssa. On aika erikoiset koot...

Edellisessä raskaudessa mulla oli käytössä Carrywell (näin se kai kirjoitetaan) tukivyö. Se on siitä hyvä, että sitä voi käyttää jo aikaisemmassa vaiheessa >jo nyt jos siltä tuntuu. Se ei kuitenkaan ole ihan niin tukeva kuin tuo Anita ja siksi halusin nyt sen lisäksi.

 

Olen kuullut et niitä vöitä vois käydä terveyskeskuksessa (ainakin joissakin) sovittamassa. Ostaa sitten oikean koon...

 

Nostin tän ihan omaksi keskustelukseenkin, kun halusin nopeasti tietoa. Siellä joku kertoi, että myös fysioterapeutilta voisi saada kokeiltavaksi. Taidan ostattaa tuon Baby Beltin äidillä, kun hän kerran tukivyön haluaa mulle ostaa ja katsoa sitten itse mahdollisesti jonkun toisen tähän välivaiheeseen ennen kuin maha on tarpeeksi iso tuohon. Jollakin tuo oli aiheuttanut lisää selkäkipua, toisilla helpottanut, eipä varmaan selviä kuin itse kokeilemalla, selkävammatkin ovat niin yksilöllisiä.

Ihanaa lauantaita teille kaikille, ainakin Helsingissä paistaa aurinko täydeltä terältä, joten on ihana päivä ulkoiluun (tai shoppailuun, jota itse aion harrastaa)!

Irina69 + "Mirjami" 16+0

 

Tervehdys!

Täällä ollut vilkasta. Olin reissussa 4pv ja koko ajan ihan nettipimennossa.

Katzu oli käynyt lääkärissä. Onneksi kaikki hyvin. Hyvä juttu!

Täällä maha paisunut ihan valtavasti. Mies sitä kauhistelee päivittäin...=)

RakenneUä olisi to aamuna se jännittää jo kovasti. Mutta toivotaan että kaikki hyvin.

Nyt on saanut lukea yllättävän paljon ikäviä uutisia raskauspuolella. Onhan niitä ikävä lukea raskaanaollessa mutta elämä on tällaista. Ei sille voi mitään. On vaan jaksettava katsoa eteenpäin...

Nyt mentävä taas...=)

MinttuO ja ryyni rv 18+2

 

Tuosta tukivyöstä vielä.. Meille antoivat kaupassa mahdollisuuden vaihtaa vyön parin päivän sisällä oikean kokoiseen. Joten ei sitä vyötä ole välttämätöntä lähteä minnekään sovittamaan.

Potkuja on alkanut tuntumaan päivittäin. Erityisellä varmuudella silloin kun on joutunut olemaan ruuatta muutaman tunnin. Harmi, että mies voi tuntea potkut vasta paljon myöhemmin (oppaassa puhutaan 28.viikosta)...

Joku kertoi ettei tunne olevansa mikään ihmeäiti kotona. En minäkään tunne niin vaikka innolla äitiyslomaa odottelenkin. Edellisellä kerralla äitiysloma vain tuntui nimenomaan lomalta (juttu saattaa tietysti olla eri nyt kahden lapsen kanssa). Meillä on ollut aina sopimus miehen kanssa, että se joka hoitaa lasta keskittyy siihen eikä tarvitse mitään muuta puuhailla (kuten siivoamista tai muuta.. ellei nyt satu innostamaan). Me siivotaan ja hoidetaan taloutta sitten yhdessä kun "työt" on hoidettu.

 

Mulla yhdessä toisessa vauvakirjassa lukee, että ulkopäin voi tuntea liikkeet jo 20-viikolta. Aika iso heitto, mutta luulen, että tuo 20-vko on enemmänkin sellaista tuuriluontoista ja esim. makuuasennnossa (kellä missäkin asennossa parhaiten tuntuvat) tunnusteltaessa, ja tuo 28 on jo sellainen että liikkeitä ei tarvi metsästää Mun mies on jo muutamaan kertaan bongannut liikkeen, mutta niitä on pitänyt vähän odotella ja etsiä.

Onhan meidän äitienkin liikkeiden tuntumisessa eri "asteita". Ensin kuvitellaan *virn*. sitten tunnetaan pientä hipsutusta kuunnellessa, sitten liikkeet tuntuu kuulostelematta ja lopuksi näkyy jo ulos asti kun pieni kantapää viistää mahan poikki. Ja lopuksi toivoo että antais jo nukkua

Että ei muuta kun rauhallisia bongaushetkiä.

 

Tänään oli neuvola, ja vauva jumppasi taas villisti. Terveydenhoitaja joutui metsästämään sydänääniä pitkään, kun kuului vaan potkuja ja molskahduksia

Mitään liikkeitä en kyllä edelleenkään tunne, vaikka joskus illalla olenkin yrittänyt oikein kuulostella. Mutta eihän tämä nyt olekaan vielä kuin 15+2. Esikoistaan odottava sisko tunsi ensimmäiset liikkeet vasta jouluna, viikolla 20. Tosin siskolla on istukka mahan- ja mulla selän puolella, joten sen puolesta voisi kuvitella, että ei mulla menisi noin pitkään.

 

Nadele: onnea hyvistä kuulumisista neuvolassa
MinttuO: tsempit torstain ultraan!

Kävin itse tänään rakenneultrassa rv 19+3

Vauva vastasi kokoa 19+1
Lapsivettä hyvä määrä
Kehitys normaalia
Painoarvio noin 242g ja pituusarvio noin 20cm, pikkuinen
Kovasti siellä liikuskeli ja potkiskeli
Ja komeat poikien vehkeet siellä pilkahteli esiin,
meille on tulossa siis POIKA!!!

 

No oho, onpa todella heittoa noissa liikkeiden tuntemisissa. Luin tän 28-viikon tiedon siitä neuvolasta saadusta kirjasesta. Ajattelin kyllä itsekin, että onpas tosi myöhään...

 

Heipparallaa

Tänne ei mitään sen kummempia kuulu.

Olen huomannut myöskin tuon eroavaisuuden neuvolasta saaduissa kirjoissa. Myöskin toisessa kirjassa on sikiö laitettu huomattavasti suuremmaksi kuin toisessa. Minusta siinä odottavan äidin (missä myös isälle oma osio), on koko lähempänä totuutta. Ainakin yhtäläinen siihen mitä esim np ultrassa sanottiin kooksi niillä viikoilla.

Lynn_e:llä mukavia ultrakuulumisia
Katzu ja nöpö 17+4

 

Ilmoittaudun vaan pikaisesti =)

Olen flunssan kourissa ja kuumetta pukkaa...joka paikkaa särkee...voipi olla että en jaksa täällä pyöriä mutta menossa taustalla mukanan kuitenkin. Ultra lähestyy ja kovasti jännittää. Sukupuolta ei aiota kysyä.

MinttuO lähtee toipumaan ja ryyni rv 18+4

 

Heippa kaverit!

Kiva kuulla ultrakuulumisia, onnea Lynnelle tulevasta pojasta!! Oma rakenneultra on muistaakseni vasta 28. pvä - mä en jaksa odottaa!

Aiotaan nyt varmaan kysyä se sukupuoliarvaus, jos ultraaja saa jotain käsitystä asiasta ja suostuu kertomaan. Mieheltä on pari kertaa lipsahtanut poikatoiveita joten nyt mä uskallan sitten toivoa tyttöä Saattaa tuohon mun toiveeseen vaikuttaa sekin, että meidän perheessä (meitä on neljä sisarusta) poika on ollut kaikkein vaikein kasvatettava...

Jos sen ultratuloksen myötä voisi sitten paremmin asennoitua tulevaan lapseen, vaikka eipä sillä sukupuolella niin väliä oo kunhan edustaa selkeästi toista

 

Mullekin oli aivan sama kumpi siellä masussa majailee onhan se mukava että on sitten molemmat kerran poika seltä löytyi, niin selvät pallukat oli jalkojen välissä ja pippelinkin kätilö näytti ruudulta ettei voinut pojasta erehtyä Jotenkin konkretisoitui tämä odotus nyt kun tietää mitä odottaa, ei ole enää pelkkä vauva, nyt on poikavauva.

Meidän tyttöä tikattiin sunnuntaina, oli taas äitinä olemisen muistutus.
Tyttö kaatui meillä kotona pöydä reunaan niin kovalla vauhdilla juostessaan että silmien väliin tuli aikamoinen vekki, verta tuli kuin hanasta valuttaen. Ambulanssilla lähdettiin sairaalaan. Kamala kaksituntinen kun toinen vain itkee ja huutaa äitiä, meinasi äitilläkin itku päästä siinä. Mutta nyt tyttö on kuin mitään ei olisikaan.

 

Joops, meillä vielä mietitään, kysytäänkö sukupuoli vai ei. Viimeksi kysyttiin, ja odotus todellakin "konkretisoitui", kun kuuli sukupuolen, ihan niin kuin lynn-e totesi. Nyt olisi toisaalta kiva kokea sekin, että synnytyksessä vasta paljastuisi. Että semmoista jahkailua Mun liikkeiden tunteminen aika laimeaa vielä, nyt rv 18 menossa, ja kun toinen tulossa, pitäisi kuulemma jo tuntua hyvinkin. Ehkäpä tässä lähipäivinä saan kokea mojovan potkun tms. Hyviä vointeja kaikille!!!

 

Nyt ois viisaat neuvot tarpeen!!
Sunnuntai aamuna alavatsa oli oudon tuntunen ja pvän aikana alkoi kävely sattua.
Tää kipu/polttelu/vihlonta tai mitä nyt lienee on kestäny tähän pvään asti elikkä nyt 3pvä menossa :/. Kaikenlainen kävely sattuu...ihan jo muutama askelkin ja oon tässä nyt sitten hiipinyt hiljaan kotona,muksu raukat tekevät tärkeimmät kotityöt.
Neuvola täti laitto lähetteen virtsanäytteeseen joka ol puhdas,eikä osannu sanoo muuta että päivystykseen vaa jos kipu kovenee.
Voi kuulemma olla myös kasvukipuja...eipä tällast kyl oo 3 edellisel ollu.
Elikkä...onko kellään ollu samanmoista kipua???
Eroaa täysin liitoskivuista koska on keskellä alavatsaa.

Ajattelin kyllä huome aamulla soittaa uudestaan neuvolaan jos ei vieläkään oo helpottanut.

AadaOlavi 17+4

 

En kyllä osaa muuten neuvoa, kun että otat heti yhteyttä neuvolaan, ja jos siellä täti ei osaa auttaa, niin pyydä lähete eteenpäin. Aika kovilta kasvukivuiksi tuntuu, vaikka voihan olla ihan mahdollista sekin. Tsemppiä!