Kertokaas taas yliluonnollisia kokemuksia!

  • Viestiketjun aloittaja sirtuuna
  • Ensimmäinen viesti
Mä saan useinkin etiäisiä.
Osasin mm. aavistaa isäni vakavan onnettomuuden 15v sitten, tuttujen vauvojen sukupuolesta saan joskus voimakkaita etiäisiä, samoin sukulaisten/tuttujen kuoleman tunnen jotenkin etukäteen. Nämä ei ole jokapäiväisiä eikä edes joka viikkoisia mutta silloin tällöin tunnen jotain mitä tulee tapahtumaan.
 
Kyl mä kirosin illalla mielikuvitustani kun joka rasahusta säpsähin ja just meinasin nukahtaa niin heräsin meidän tuulettimen ääneen enkä meinannu enää unta saada |O :ashamed:
Ei ois pitäny koko ketjua lukee.
Tänään aamulla nuorempi tyttö osotti lasten huoneeseen ja sano "kummitus" :eek:
Kyl sydän pomppas kurkkuun.... miten säikky sitä voikaan nyt olla...
 
Lähettiin äiskän kans käymään naapuripaikkakunnan hautuumaalla.Äiti halusi käydä mummun ja papan haudalla.
Minä ajattelin sitten lähtiessä että haluaisin löytää entisen helluni haudan,en ollut koskaan käynyt siellä. En löytänyt hautaa ja totesin että lähetään vaan,en mie enää jaksa etsiä. Kurkkasin kuitenkin vielä olan yli ja sieltähän se hautakivi pilkisti kutsuvasti.
Katselin kiveä aikani ja huomasin että tällä hellulla olisi ollut synttärit. Hauta oli sen näköinen että siellä olis käyty viimeksi jouluna..kamalan siivottomassa kunnossa. Tuli sellainen olo että vainaja jotenkin kutsui minut sinne.......syntymäpäivänään....tyhmän kuuloista..mutta jotenkin alkoi selkäpiitä karmimaan:ashamed:
 
peppi28
Aavistan usein asioita etukäteen. Muutamia kertoja on käynyt niin, et mulle on tullut vahva tunne et joku tuttu on raskaana, tai joku pari eroaa-ja niin on lopulta ollutkin. Monta vuotta sitten näin ensimmäistä kertaa poikaystäväni mummon. Saman tien mulle tuli ajatus, että vanhus näytti ihan siltä et kuolee kohta. Kahden viikon päästä mummo kuoli. Tuli kamala olo.

Uskon myös siihen, että joku edesmennyt henkilö toimii meille suojelusenkelinä, kulkee siis meidän selän takana. Tuo uskomus vaan vahvistui kun muutamia vuosia sitten olin yksin kotona suihkussa. Kun tulin suihkusta, tuli mulle että joku oli asunnossa. Kuvittelin ihan oikeasti, että silloinen poikakaveri jekuttaa vaan mua ja on mennyt johkun piiloon ja säikäyttää mut kun huhuilen sitä. Kävelin keittiöön hakemaan puhelintakun tuli tunne et joku seisoo selän takana. Käännähdin äkkiä ja tuntui kun tumma hahmo olisi vilahtanut selän takana. Sydän hyppäsi kurkkuun ja meinasi takoa ulos rinnasta. Soitin äidille samointein ja poikakaverille, joka oli töissä. Kamala tunne, mut ei mulle mitään pelkoa jäänyt.

Ja ihan oikeesti, olen ihan terve työssäkäyvä ihminen:) en usko ufoihin tai ole muuten mikään fanaatikko. Ajattelen vaan, että on aikamoinen ihme että ollaan täällä maanpäällä, syntymisineen ja mystisine kuolemineen, miksei siis vois olla jotain muuta yliluonnollista????
 
Alkuperäinen kirjoittaja lady of the lake:
Sairaalassa näkee paljon "liikennettä", hahmoja kulkemassa-kenen ne sitten on niin en tiedä, onko jo poislähteneiden vai omaisiaan hakemaan tulleiden jo kuolleiden sieluja.Pariin kertaan olen onnistunut "ikuistamaan" tällaisen tilanteen kollegani kanssa.Nämähän halutaan herkästi järkeistää tai leimataan sellaiset ihmiset hörhöiksi, jotka tällaisia asioita kokevat.Omalla osastollamme hörhöpuheet loppuivat siihen, kun ilmeisesti kahdelta luotettavalta silminnäkijältä saivat asiasta kuulla.Siihen asti oli helppo sanoa, että ne on vain "niitä minun juttujani".

Toinen asia mistä haluan kertoa on esikoispoikani, joka on nyt 5-vuotias ja kertonut nyt parina kertana jo nukkumaan mentyä/nukahdettuaan liikkumis/leijumiskokemuksestaan.Herää siis jo nukahdettuaan/horroksessa oltuaan ja kertoo, että liikkui varmasti sängyssään ilman itseään liikuttamatta ja toisella kerralla oli kokenut leijuvansa.Osaisiko kukaan sanoa, mitä tuo voisi olla? Itselläni ei koskaan leijumiskokemuksia ole ollut, mutta etiäisiä kyllä jo lapsesta lähtien.Onko tämä poikanikin ns."herkkä"?
mulle on tullut useastikkin,juuri sellanen unen ja hereilläolon välimaasto.olen joskus tuntenut kuinka "nousen ilmaan" ja "nähnyt" samalla itseni makaamassa sängyssä.siis eli ulkopuolisena kattelen itseäni.jossain vaiheessa tulee sellanen tunne etten saa karata liian kauaksi ja tipahdan nopeasti omaan itseeni.jännä fiilis :snotty:
 
vieras
Veljeni oli joskus nuoruusvuosina ollut isämme kanssa metsästämässä, hän oli nähnyt jossain risteyksessä (metsätiellä) valoilmiön hetkellisesti. Isäni ei ollut nähnyt sitä.
Samassa risteyksessä vuosia myöhemmin isäni kuoli=(
 
mun likkani juuri puhumaan oppineena höpisi jostain himmiäisistä jota se näki millon missäkin, sit myöhemmin tajusin et himmiäinen sana tarkottaa ihmistä. ja nyt se sanoo et kummituksia ja juoksee äkkiä syliin eikä haluu mennä hämärään huoneeseen, siis noita on meillä himassa. musta ittestä tuntuu välillä et joku muukin on samassa huoneessa. ja mun äiti näkee enne unia yms. kait toi herkkyys yliluonnollisille asiolle on perityvää.itellekin on tapahtunu ei järjellä selitettäviä asioita
 
Alkuperäinen kirjoittaja sisar puoliQ:
Alkuperäinen kirjoittaja lady of the lake:
Sairaalassa näkee paljon "liikennettä", hahmoja kulkemassa-kenen ne sitten on niin en tiedä, onko jo poislähteneiden vai omaisiaan hakemaan tulleiden jo kuolleiden sieluja.Pariin kertaan olen onnistunut "ikuistamaan" tällaisen tilanteen kollegani kanssa.Nämähän halutaan herkästi järkeistää tai leimataan sellaiset ihmiset hörhöiksi, jotka tällaisia asioita kokevat.Omalla osastollamme hörhöpuheet loppuivat siihen, kun ilmeisesti kahdelta luotettavalta silminnäkijältä saivat asiasta kuulla.Siihen asti oli helppo sanoa, että ne on vain "niitä minun juttujani".

Toinen asia mistä haluan kertoa on esikoispoikani, joka on nyt 5-vuotias ja kertonut nyt parina kertana jo nukkumaan mentyä/nukahdettuaan liikkumis/leijumiskokemuksestaan.Herää siis jo nukahdettuaan/horroksessa oltuaan ja kertoo, että liikkui varmasti sängyssään ilman itseään liikuttamatta ja toisella kerralla oli kokenut leijuvansa.Osaisiko kukaan sanoa, mitä tuo voisi olla? Itselläni ei koskaan leijumiskokemuksia ole ollut, mutta etiäisiä kyllä jo lapsesta lähtien.Onko tämä poikanikin ns."herkkä"?
mulle on tullut useastikkin,juuri sellanen unen ja hereilläolon välimaasto.olen joskus tuntenut kuinka "nousen ilmaan" ja "nähnyt" samalla itseni makaamassa sängyssä.siis eli ulkopuolisena kattelen itseäni.jossain vaiheessa tulee sellanen tunne etten saa karata liian kauaksi ja tipahdan nopeasti omaan itseeni.jännä fiilis :snotty:
Noi on astraalikokemuksia. En nyt muista, että mistä johtuvat, mutta Google ehkä auttaa :)
 
Nyt muistui mieleeni kun vaarini (äidin isä) oli vastikään kuollut ja haudattu niin olimme hautajaisissa ja vanhin poika oli silloin jotain 2v sanoi ettei voi käydä nukkumaan kun tuo ukko tossa höpisee....oli silloin sellainen olo et just just...poika ei ollut ikinä tavannut mun vaaria mutta tuntui että asialla oli jonkin yhteys :eek:
 
itse olen aina ollut sitä mieltä että jotain yliluonnollista tässä talossa on, mutta tiettävästi täällä ei ketään ihmistä ole kuollut, on siis ukon sukutila.
pojan ollessa pueni monena iltana pojun unta odotellessa kiinnitin huomioo kun poika innoissaan ojenteli käsiään pinniken jalkopäätyyn ja katteli sinne ja nauro välillä niin mahdottomasti.
ajattelin että no eihän se pahaa voi olla kun ei elukat ole huolissaan eli on kiltti kummitus.

Taannoin oli mutsin kuoleman vuosipäivä kuolemasta tuli 9vuotta täyteen sinä päivänä, iltasella odottelin unta kun kaikki muut jo nukku, yhtäkiä tunsin kun joku laski käden hellästi olalleni, jonka jälkeen mulle tuli oikein rauhallinen ja rento olo.. eli ilmeisesti mutsi on meillä hiimaillut kaikki nämä vuodet. :heart:
 
ennustajaeukko
Alkuperäinen kirjoittaja Sonica:
Mä saan useinkin etiäisiä.
Osasin mm. aavistaa isäni vakavan onnettomuuden 15v sitten, tuttujen vauvojen sukupuolesta saan joskus voimakkaita etiäisiä, samoin sukulaisten/tuttujen kuoleman tunnen jotenkin etukäteen. Nämä ei ole jokapäiväisiä eikä edes joka viikkoisia mutta silloin tällöin tunnen jotain mitä tulee tapahtumaan.
Noin minäkin ja omat lapseni ja nykyään lapsenlapseni tiedän etukäteen ennenkuin minulle kerrottu. Äitinikin kuoleman näin, ernnenkuin joutui sairaalaan, matkalaukkuineen istui ja tunsin vain sen.
 
naenen
Itse olen nähnyt pappani kuoleman jälkeen...hän kertoi kaiken olevan hyvin ja sanoi että minun on jaksettava että hän hakee minut kun on aika... Mummoni johon tutustuin vain 2 viikkoa ennen kuolemaansa, herätti minut kuolin aamunaan...nousin ylös ja mummon kuva liukui kattoa kohti karkuun ja hän hymyili..vartti siitä tuli puhelin soitto, että mummo on nukkunut äsken pois...
 

Yhteistyössä