vierashieras
Kerran oltiin kaverin kanssa ajelemassa ja tie oli suora, ei risteyksiä eikä muuta. Ajettiin hautausmaan ohitse ja itse olin apparin paikalla ja selvästi näin toisen auton valot takana, tausta- ja sivupeilistä, sit ykskaks ne hävis ja kun mainitsin niin kuskikin alkoi asiaa ihmettelemään...
Paikkakunnan historiaa selvittäessä kävi sitten myöhemmin selville että nuori mies oli kuollut samoilla paikoilla kolarissa vuosia sitten...mut kyl oli karmasevaa ja oli karvat pystyssä ja jännityksestä silmät kosteena...
Paikkakunnan historiaa selvittäessä kävi sitten myöhemmin selville että nuori mies oli kuollut samoilla paikoilla kolarissa vuosia sitten...mut kyl oli karmasevaa ja oli karvat pystyssä ja jännityksestä silmät kosteena...
Lisään tähän yhden, jonka mun äiti kertoi. Sen yks tuttu nainen oli miehensä kanssa ollut viettämässä iltaa niiden ystäväapariskunnan luona. Se oli nähnyt sellaisen tumman hahmon kulkevan niiden ohi toiseen huoneeseen, no tää nainen ei ollut puhunut mitään, sitten se hahmo oli mennyt ohi toisen kerran, vieläkään ei ollut maininnut asiasta mitään. Kolmannen kerran kun se hahmo oli ilmestynyt, tän naisen mies oli säikähtänyt ja kysynyt, että mikä siitä meni ohi? Eli molemmat olivat nähneet sen saman hahmon. Samaisen naisen miehen veli oli tehnyt kuolemaa sairaalassa, tää nainen oli kävellyt talonsa pihalla kun oli yhtäkkiä nähnyt sen miehensä veljen seisovan pihalla. Aika oli sama kuin miehen kuolinaika...
vieras
Menin yöllä vessaan en pistänyt liikkuessani ollenkaan valoja päälle. Yht äkkiä vessassa havaitsin valkea heijastuksen, joka liikkui samaan tahtiin ruumiini kanssa. Panin valot päälle ja havaitsin katsovani.. omaa kuvajaista peilistä 
Tuli muuten taas yksi pelottava juttu mieleen, vaikka se unta taisi ollakin. Tai minusta se on pelottavin kokemukseni ikinä, vaikka olen kokenut kaikenlaisia juttuja, joista joitain olen tänne kirjoittanutkin..
Joskus seurustelumme alkuvaiheessa olin mieheni luona yötä, hän asui sellaisessa kerrostalo yksiössä vuokralla. Jäin kotiin nukkumaan hänen lähdettyä kouluun. Yleensä hän sammutti valot ja telkkarin lähtiessään, mutta oli sinä aamuna kai unohtanut ne päälle.. Yht"äkkiä havahduin tunteeseen, että joku tuijottaa minua, ja huomasin asunnossa seisovan vanhan naisen! Kysyin häneltä, että mitä teet täällä, ja hän vastasi minulle, että tulin katsomaan telkkaria.. Sitten kysyin, että mistä oikein tulit, ja hän vastasi minulle: Tulin tuolta kylpyhuoneesta!! Ja sitten jouduin aivan paniikkiin, ja yritin nousta sängystä, mutta huomasin paniikissa yrittäväni nousta kirjoitus pöydän läpi, joka oli sänkymme vieressä.. En huomannut missään vaiheessa varsinaisesti herääväni, ja olin todella peloissani tuon jälkeen, vaikka jälkikäteen koko juttu vaikuttaa ehkä hieman naurettavaltakin :ashamed:
Tosin asunnossa kuului joskus ihan kuin kuorsausta, vaikka oli yksin, ja näytti siltä kuin joku olisi seissyt eteisessä. Ainiin, ja olimme joskus puhuneet, että mitäs jos tuonne kylppäriin olisi joku joskus itsensä tappanut
Joskus seurustelumme alkuvaiheessa olin mieheni luona yötä, hän asui sellaisessa kerrostalo yksiössä vuokralla. Jäin kotiin nukkumaan hänen lähdettyä kouluun. Yleensä hän sammutti valot ja telkkarin lähtiessään, mutta oli sinä aamuna kai unohtanut ne päälle.. Yht"äkkiä havahduin tunteeseen, että joku tuijottaa minua, ja huomasin asunnossa seisovan vanhan naisen! Kysyin häneltä, että mitä teet täällä, ja hän vastasi minulle, että tulin katsomaan telkkaria.. Sitten kysyin, että mistä oikein tulit, ja hän vastasi minulle: Tulin tuolta kylpyhuoneesta!! Ja sitten jouduin aivan paniikkiin, ja yritin nousta sängystä, mutta huomasin paniikissa yrittäväni nousta kirjoitus pöydän läpi, joka oli sänkymme vieressä.. En huomannut missään vaiheessa varsinaisesti herääväni, ja olin todella peloissani tuon jälkeen, vaikka jälkikäteen koko juttu vaikuttaa ehkä hieman naurettavaltakin :ashamed:
Tosin asunnossa kuului joskus ihan kuin kuorsausta, vaikka oli yksin, ja näytti siltä kuin joku olisi seissyt eteisessä. Ainiin, ja olimme joskus puhuneet, että mitäs jos tuonne kylppäriin olisi joku joskus itsensä tappanut
vieras
Mä kans näen joskus unta mun ex-poikaystävästä joka lopetti päivänsä ihan liian nuorena. Sillon on kans koko päivän hassu olo mutta on mukavaa "nähdä" häntä joskus. Ikävä kun painaa väliin vaikka olikin jo ex kuollessaan mutta ystäviä oltiin kumminkin.Alkuperäinen kirjoittaja siiperi:
tuossa jotain ja totta
Olen tuntenut tuttujen luona yökylässä kun talon isäntä liikkui siellä, tunsin ihan tuulahduksen vessaan mennessä, piti pysähtyä.
Mies kuoli vähän aiemmin ja talon rakentaminen hieman kesken. Tuntui aika karsealta. En voinut kääntyä seinään päin kun tuntui joku 'katsovan'.
Pyörällä ajaessa sain yks kaks tunteen mennä ajotielle ajamaan. Oli kova tuuli ja puu kaatui, hipaisi vain minut nurin, muuten olisin jäänyt alle.
Matkalla siirryin ykskas takapenkille istumaan ja vähän ajan kuluttua törmäsimme hirveen, sorkka iski tuulilasin palat etuistuimelleni, olisi varmaan ollut kasvot naarmuilla
Mies kuoli vähän aiemmin ja talon rakentaminen hieman kesken. Tuntui aika karsealta. En voinut kääntyä seinään päin kun tuntui joku 'katsovan'.
Pyörällä ajaessa sain yks kaks tunteen mennä ajotielle ajamaan. Oli kova tuuli ja puu kaatui, hipaisi vain minut nurin, muuten olisin jäänyt alle.
Matkalla siirryin ykskas takapenkille istumaan ja vähän ajan kuluttua törmäsimme hirveen, sorkka iski tuulilasin palat etuistuimelleni, olisi varmaan ollut kasvot naarmuilla
Sekin on tosi omituista, että mä olen nähnyt monesti jotain välähdyksia itsestäni lapsena yhdellä tietyllä perunamaalla touhuamassa, äitikin oli ja yksi naapurin täti ja sen tytär. Siinä pellon paikalla on tätä nykyä ja vuosikausia ollut taloja, eikä enää edes metsää mikä sitä peltoa sillon ympyröi. Joskus kysyin äidiltä että tossako se perunapelto oli missä me käytiin sillon kun mä olin lapsi? Äiti katsoi mua niinkuin oisin ihan seko, ja sanoi että mikä? Toistin että se perunapelto, missä käytiin Liisan ja Annan kanssa. Äiti siihen: mä en ole ikinä kertonut sulle ja sä olit sillon kahden vanha. Miten sä tiedät siitä mitään?
Mä en tiedä. Mutta vaan tiedän. Kuviakaan meillä ei siitä ole eikä mitään mistä mä voisin tietää.
Mä en tiedä. Mutta vaan tiedän. Kuviakaan meillä ei siitä ole eikä mitään mistä mä voisin tietää.
90
Olin pieni tyttö, kun äitini menehtyi pitkän sairastelun jälkeen. Tieto suruviestistä tuli yöllä ja isäni tuli sen kertomaan. Muistan, etten oikein osannut reagoida siihen tietoon mitenkään. Nukuin sen yön pätkittäin, välillä unta nähden. Samoin kuten tuona yönä, näin jokaikinen yö ennen hautajaisia unta äidistä ja siitä mitä teimme yhdessä. Ehkäpä se oli hänen tapansa viestittää että hän on nyt hyvässä paikassa, ilman kipuja, katselemassa ja suojaamassa meitä muita. Heti kun hautajaiset olivat ohi, unet loppuivat.
Vielä toinen olis sellanen, että n. vuosi äidin poismenon jälkeen lähdin koulusta kotiin. Kävelin tuttua reittiä, samaa kuin aina ja yhtäkkiä näin kuinka äitini ajoi pyörällä minua vastaan. Lähdin juoksemaan häntä kohti, kunnes hahmo samassa hävisi. Äitini tuli usein vastaan, kun hän ei enää kyennyt olemaan töissä. Olipa siinä sitten sulattelemista pienellä koululaisella.
Tarinani eivät kyllä ole yliluonnollisia, mutta ne tulivat mieleen, kun näitä lueskelin.
Vielä toinen olis sellanen, että n. vuosi äidin poismenon jälkeen lähdin koulusta kotiin. Kävelin tuttua reittiä, samaa kuin aina ja yhtäkkiä näin kuinka äitini ajoi pyörällä minua vastaan. Lähdin juoksemaan häntä kohti, kunnes hahmo samassa hävisi. Äitini tuli usein vastaan, kun hän ei enää kyennyt olemaan töissä. Olipa siinä sitten sulattelemista pienellä koululaisella.
Tarinani eivät kyllä ole yliluonnollisia, mutta ne tulivat mieleen, kun näitä lueskelin.
90
Tuli vielä yksi mieleen äitiini liittyen. Kerran nimittäin tulin yksin kotiin, jossa ei ollut ketään. Oli muistaakseni syksy, ja ulkona oli pimeää. Kun avasin ulko-oven, puhelimen luota olo-huoneesta kuului kova puheensorina. Kun avasin välioven, puhe loppui eikä pimeässä kodissa näkynyt tai kuulunut yhtään mitään. Äiti oli kova puhumaan puhelimessa.
Meillä on tämmönen kiva 133m2 talo. Olin syksyllä paljon viikonloppuja kotona kahdestaan tytön kans, kun mies oli pyhänajat raksalla 130km päässä. Yhtenä tämmösenä perjantai-iltana olin menossa nukkumaan, ja rupesin kuuntelee että mikä ääni kuuluu tytön huoneesta. Tyttö nukku aina mun kans ne yöt kun isi ei ollu kotona, ja tyttö siis nukku siinä lattialla meidän parisängyn vieressä.
Ääni oli aivan semmonen, kun joku olis ollu tytön huoneessa olevan vaatehuoneen ovella ja narisuttanu, availlu ja sulkenu, sitä hitaasti. Sit se loppu, ja alko kohta taas uudestaan.
En uskaltanu mennä kattoo, mutta se kuulu myös lauantai-iltana ja vielä sunnuntai-iltanakin kuunneltiin miehen kans sitä yhdessä. Eikä tiedetä, että mikä/kuka sitä ääntä aiheutti.
Ääni oli aivan semmonen, kun joku olis ollu tytön huoneessa olevan vaatehuoneen ovella ja narisuttanu, availlu ja sulkenu, sitä hitaasti. Sit se loppu, ja alko kohta taas uudestaan.
En uskaltanu mennä kattoo, mutta se kuulu myös lauantai-iltana ja vielä sunnuntai-iltanakin kuunneltiin miehen kans sitä yhdessä. Eikä tiedetä, että mikä/kuka sitä ääntä aiheutti.
kinuski
APUAAAA!!!! Mä oon pitkin päivää lukenu tätä ketjua, ja nyt sain luettua loppuun. Mä en uskalla mennä edes suihkuun yksin, mies saa tulla mukaan. Miks pitää ihmisen itteensä kiduttaa tämmösillä :headwell:
talo
Ja mä olen nähnyt kans unta ( useita kertoja) talosta eikä sekään ollut mitenkään pelottava.Talo on mansardikattoinen vihreä vanha puutalo ja näen unessa aina itseni siellä sisällä tarkastelemassa paikkoja eteisaulasta.Alkuperäinen kirjoittaja Phoolan harmaana:Mulle on käynyt niin, että mä olin (vuosien varrella) usein nähnyt unta eräästä talosta jo vuosia. Unissa ei koskaan tapahtunut mitään erikoista, mutta muistan talon ja talon pihapiirin kaikki pienet yksityiskohdat. Kun sitten tutustuin nykyiseen mieheeni ja mentiin ensimmäistä kertaa Kalajoelle miehen sukulaisia moikkaamaan, niin näin vähän matkan päässä miehen sukuliatsen kodista juuri tämän saman talon! !
Olimme avomieheni kanssa Lappeenrannassa serkkuni valmistujaisissa. Lähdimme sen viikonlopun aikana käymään keskustassa paikkoja katsomassa. Itse asumme usean sadan kilometrin päässä enkä ole Lpr:keskustassa käynyt kuin ihan pienenä ja sillä puolen keskustaa en ollenkaan. Siinä se talo yhtäkkiä oli silmieni edessä ja haukoin henkeäni. En tiedä miksi siitä olen unta nähnyt. Tuli vain tunne että olen sen talon sisällä ollut ehkä aiemmassa elämässä ja tuntui hullulta kun tiesin tavallaan miltä se näytti sisältä kun olin siellä useana yönä unessa käynyt.
Lpr on äitini kotikaupunki ja kysyinkin häneltä talosta muttei hänkään tiennyt siitä mitään. Arvoitukseksi jäi mutta niin loppuivat minullakin unet talosta kun sen kerran oikeassa elämässä näin. Mietityttää toisinaan..
Katto Kassinen
Kerronpas serkkuni/tatini tarinan jonka kuulin taas vasta uudelleen
Serkkuni ollessani pieni heilla oli kuulemma aina paivalla ollut ovet lukossa kun alue oli hieman rauhatonta.. Olivat olleet paikkareilla ja tatini oli sitten kuullut miten ovi oli auennut ja askeleet tulleet sisaan. Ne oli kierrelleet asunnossa ja sitten tulleet makkarin ovelle jossa tatini ja serkkuni olivat paivaunilla. Tatini oli vetanyt peiton silmille kun ei tahtonut nahda kuka siella ovella oli.. Askeleet olivat pysahtyneet hetkeksi siihen makkarin ovelle siis ja sitten jatkaneet takas ulko-ovelle ja ovi oli taas paukahtanut kiinni. Tatiani oli pelottanut kovasti. Kun serkkuni oli herannyt oli han sanonut aitilleen et naki todella ihanaa unta.. Siina unessa suojelusenkeli tuli niiden taloon ja tuli siihen makkarin ovelle kattoon kun ne nukkui ja sitten meni pois....=)
Toisaalta pelottava juttu mutta toisaalta niin lohduttavakin samalla....
Serkkuni ollessani pieni heilla oli kuulemma aina paivalla ollut ovet lukossa kun alue oli hieman rauhatonta.. Olivat olleet paikkareilla ja tatini oli sitten kuullut miten ovi oli auennut ja askeleet tulleet sisaan. Ne oli kierrelleet asunnossa ja sitten tulleet makkarin ovelle jossa tatini ja serkkuni olivat paivaunilla. Tatini oli vetanyt peiton silmille kun ei tahtonut nahda kuka siella ovella oli.. Askeleet olivat pysahtyneet hetkeksi siihen makkarin ovelle siis ja sitten jatkaneet takas ulko-ovelle ja ovi oli taas paukahtanut kiinni. Tatiani oli pelottanut kovasti. Kun serkkuni oli herannyt oli han sanonut aitilleen et naki todella ihanaa unta.. Siina unessa suojelusenkeli tuli niiden taloon ja tuli siihen makkarin ovelle kattoon kun ne nukkui ja sitten meni pois....=)
Toisaalta pelottava juttu mutta toisaalta niin lohduttavakin samalla....