Mäkin teen sitä. Ihanaa että en ole ainoa. :hug:Hei mäkin käyn dialogeja just tuolleen kuvailemallasi tavalla ja olen aina pitänyt itseäni sen(kin) vuoksi hieman friikkinä.
MielenkiintoistaMä kaivan korviani hiuspinnillä kun ne kutiaa. Olen ihan riippuvainen siitä, jos olen kylässä enkä kehtaa tehdä sitä tai pinnejä ei ole mukana, niin ensimmäisenä kotiin päästyäni ryhdyn kaivuuhommiin.
sittenhän meitä on kaksiTykkään poksautella kuplamuovia. Aina kun saan sitä käsiini, olen ihan fiiliksissä.
Ja minä myös - siis käyn vuorokeskustelua pääni sisällä.Mäkin teen sitä. Ihanaa että en ole ainoa. :hug:
Kolmepas .sittenhän meitä on kaksi
Meinasin just tulla lisäämään, että erityisesti käyn ääneen keskusteluja englanniksi. Yleensä kotona, mutta joskus vahingossa myös esim. bussipysäkillä.Minä kuulun niihin myös, jotka käyvät keskusteluja päässään etukäteen ja koitan kovasti varoa niitä ilmeitä jos oon ihmisten ilmoilla. Ja lisäksi käyn niitä keskusteluja joissa juttelen englanniksi jollekkin mielikuvitustyypille. Saatan jutella ääneenkin jos olen yksin kotona.
Mut hei, päätellen tästä ketjusta se ei olekkaan outoa!!
Linkitin kuvan tähän:Tää ei varmaan ole outoa, kun kerran tilalla on ihan nimikin... Mutta mä saan oksennusrefleksin rei'istä. Siis tätä tarkoitan:
Trypofobia-testi
(Älä katso, jos sulla on reikäkammo! Ja sori, en osaa tehdä linkiksi.)
:saint:Hyi oot ilkee! Kävin kopioimassa osoitteen katsomatta kuvaa, ja nyt se on tossa! D: