Voi jestas, naiset! Jännitystä ja naurun-pyrskähdyksiä ei viimeisen tunnin aikana puuttunut, kun luin keskustelut läpi. Kieltämättä pikkasen ärsyttikin jotkin jutut, mutta mielipiteensä/kokemuksensa/historiansa kullakin.
Oon vietellytkin melkoisen aikaa hiljaiseloa, mutta hengessä oon mukana ollut, vaikken ole jaksanut kirjoitella. Ihana kuulla plussanneista, onnea kovasti teille onnekkaille! :flower: Pahoittelut negoista ja uusista kierroista. :hug:
Pakkohan se on mullakin tassu työntää soppaan sekaan ja ilmaista lyhyen ytimekkäästi omat ajatukset tutusta aiheesta; varallisuus + muu maailman tärkein, eli varakkuus, raha, kolikot ja setelit. :kieh: Heh, no ei. Siis. Mun mielestä raha ei ole niin tärkeä asia, kuin monille se on. Ymmärrän, että varakkuus tuo onnea ja turvaa. Ymmärrän myös sen olevan edellytys monen monituisiin asioihin. Itse olen tottunut elämään aina pienituloisena ja joskus jopa "kädestä suuhun", kun loppukuusta sähkölasku onkin syönyt kallisarvoisia euroja opintotuen rippeistä.
En ole varakkaasta perheestä, en ole saanut juurikaan mitään. Joskus jopa ruuatta on joutunut olemaan. Äiti kun sattui olemaan holisti ja olin ainoa lapsi (vanhemmat erosivat minun ollessa 1,5v.) Tässä tapauksessa se perheen aikuinen. Lähdinkin 16v. vuotiaana tukiasuntoon, kun lastensuojelun puolelta niin määrättiin. Toki olisin saanut mennä lastenkotiinkin, mutta halusin jo kovasti omilleni, olin itsenäinen ja vahva tyttö. Ja selvisin.
Kokemusteni kautta olen oppinut, että tekemällä kaiken päinvastoin kuin äitini, pärjään kyllä. Haluan opiskella mieluisen ammatin ja päästä töihin. En hae mitään johtaja-tasoista hommaa, ihan vaan rivityöntekijänä haluan toimia. Haluan lapsen, mielellään lapsia, joita rakastaa ja joista huolehtia parhaalla tavalla, mitä
minä voin tarjota. Mieheni tausta on aivan erilainen, tuttu ja turvallinen pullantuoksuinen koti ja sisaruksia. Tasapainoinen historia kaikin puolin. Hänen perheensä on juuri sellainen, minkälaisen haluaisin omasta tulevasta perheestämme.
Pointtina siis sekavan teksin loppuun, että vaikken välttämättä koskaan pystyisi tarjoamaan lapsille luksus-oloja,
rakkautta minulta löytyy. Huolenpitoa, huumoria, hellyyttä, viisautta ja taitoa tarjota elämään sellaiset eväät, että pärjää. Joskus raha ratkaisee, mutta tärkeimpiä asioita ei rahalla saa.