En ole saanut kirjoitetuksi Tukholmareissun jälkeen, vaikka onhan tässä jo kolme päivää oltu kotona. Kaikki mitä tässä olisi sanottavana, tuntuu vaan ahdistavan mua, ja oon koittanut olla ajattelematta koko raskausasiaa...
Maanantaina kävin antaa verta hcg-mittausta varten, ja tuloksissa kestää viikon niin kuin vähän pelkäsinkin. En olisi jaksanut odottaa niin kauan, ja halusin vähän taas osviittaa siitä missä mennään, joten tein raskaustestin. Tyylipuhdas nega. Pitäisi kai olla iloinen, kun siihenhän useimmiten keskenmenon jälkeen pyritään. Olin vaan taas ehtinyt kuvittelemaan niitä raskausoireita... No, tuleepahan noudatettua lääkärin neuvoa odottaa yhdet kuukautiset. Kai ne suht pian alkaakin, kun ei sitä hcg:ta taida elimistössäni enää olla.
Perjantaina lähden juhlimaan kavereiden kanssa, saunomista, grillaamista, uimista ja KÄNNIT. En ole juonut pisaraakaan suunnilleen puoleen vuoteen. Odotan aika kovasti sitä, että pääsen edes yhdeksi illaksi viettämään sitä "entistä, huoletonta elämää"... Vaikka tämä yritys on pääasiassa positiivinen askel elämässä, on tästä tähän mennessä aiheutunut vaan suunnattoman paljon surua ja stressiä. Perjantaina aion leikkiä, ettei tätä keskenmenoa ole tapahtunutkaan, ja koittaa nauttia siitä että EN ole raskaana...