Joulun odottajat TAMMIKUUSSA
- Viestiketjun aloittaja Misse81
- Ensimmäinen viesti
Täällä yks TaYS:ssa synnyttänyt! Eli meille syntyi tyttö 27.12. mutta sairaalassa jouduttiin oleen 2.1. asti korkeiden tulehdusarvojen takia. Viikon päivät tuli kärvisteltyä kipujen kanssa 2b:llä. Entäs itse, millä osastolla olit? Mutta onneks kaikki on nyt kunnossa ja kotona kaikki on sujunut paremmin kuin hyvin 
Nora ja "Vilma" 10pv
Nora ja "Vilma" 10pv
Kaunis pieni poikamme syntyi vuoden vaihtuessa ihanan kätilön,mieheni ja epiduraalin avustuksella. synnytys oli suhteellisen helppo vaikka toosaa jouduttiin leikkaamaankin mutta se ei ollut ollenkaan paha juttu. poika pulahti ulos sen jälkeen helpolla. jälkikipuja ei ole ollut. lisää juttua myöhemmin.
Onnea Mimmi ja Kiiuska :heart: :heart:
Mikäs Snoopyn tilanne ootkohan lähtenyt jo synnyttämään kun ei oo kuulunut mitään?
Tänne ei myöskään mitään uutta. Päivän saldona yks kipeä supistus ja jomotukset mut ei muuta. On kyllä poraillut tänään taas kipeästi tonne alaspäin, se sattuu välillä ihan hirveesti, ei meinaa päästä välillä kunnolla kävelemään. Saunassa käyty ja muutenkin oltu ihan rauhallisesti kotona ja pelailtu yhtä lautapeliä ja syöty pizzaa. No ainakin saatu hyvin aikaa kulumaan kun tää peli vaan jatkuu ja jatkuu. Jaloissa näkyy kyllä pizzan syömiset ja sauna lisää kans tota turvotusta, tuntuu että nahka repee kohta jaloista, täytyy hakea mansikkakeittoa jospa se vähän auttais tohon turvotukseen. Alkaa ananakset tulla jo korvista ulos...
Lauantai-iltoja kaikille
Misse81 41+1
Mikäs Snoopyn tilanne ootkohan lähtenyt jo synnyttämään kun ei oo kuulunut mitään?
Tänne ei myöskään mitään uutta. Päivän saldona yks kipeä supistus ja jomotukset mut ei muuta. On kyllä poraillut tänään taas kipeästi tonne alaspäin, se sattuu välillä ihan hirveesti, ei meinaa päästä välillä kunnolla kävelemään. Saunassa käyty ja muutenkin oltu ihan rauhallisesti kotona ja pelailtu yhtä lautapeliä ja syöty pizzaa. No ainakin saatu hyvin aikaa kulumaan kun tää peli vaan jatkuu ja jatkuu. Jaloissa näkyy kyllä pizzan syömiset ja sauna lisää kans tota turvotusta, tuntuu että nahka repee kohta jaloista, täytyy hakea mansikkakeittoa jospa se vähän auttais tohon turvotukseen. Alkaa ananakset tulla jo korvista ulos...
Lauantai-iltoja kaikille
Misse81 41+1
Missäs kaikki ovat :wave: Ootteko jättäneet mut tänne yksin? Snoopy tais ainakin päästä tositoimiin kun ei oo supisteluviestin jälkeen mitään laittanut, mikäs muilla tilanne?
Täällä ärsytys vain kasvanut eikä mitään oireita ole. Kai se on uskottava että tää ei ilman käynnistystä ulos tule. Vähän alkanut hirvittämään tuo huominen aika synnärille, antavat samalla ajan käynnistykseen. Mietityttää vain että ottavatko suoraan ostolle vai antavatko ajan, riippuu tietysti jos toksemiakokeissa jotain poikkeavaa...
Ulkona aivan ihana ilma mut ei jaksa nyt innostaa mikään :ashamed:
Misse81 41+2
Täällä ärsytys vain kasvanut eikä mitään oireita ole. Kai se on uskottava että tää ei ilman käynnistystä ulos tule. Vähän alkanut hirvittämään tuo huominen aika synnärille, antavat samalla ajan käynnistykseen. Mietityttää vain että ottavatko suoraan ostolle vai antavatko ajan, riippuu tietysti jos toksemiakokeissa jotain poikkeavaa...
Ulkona aivan ihana ilma mut ei jaksa nyt innostaa mikään :ashamed:
Misse81 41+2
Höh, täällä mä vielä olen :headwall: :headwall: :headwall:
Illalla oltiin jo pikkuhiljaa pakkaamassa tavaroita valmiiksi, kun supistuksia alkoi tulemaan säännöllisesti 10 min välein. Yöllä ne sitten taas laantuivat, ja nyt ei enää mitään... Tooooosi hidasta valmistautumista täällä.
Toivottavasti Misse81 noissa toksemiakokeissa ei löydy mitään häikkää, mutta muutoin olisi kyllä hienoa jos saisit jo huomenna jäädä osastolle
mafiamamma :hug: Tiedän miltä tuntuu... Yritetään jaksella... *huoh*
Mulla tunkee myös tuo ananas jo korvista ulos :x Sinnikkäästi olen sitä kuitenkin 1-2 purkkia/pvä syönyt ja lisäksi hörppinyt 2-3 litraa vettä päivässä. Näillä konsteilla on turvotus pysynyt ihan hyvin kurissa. Vessassa saa tosin ravata IHAN koko ajan! Viimeisessä neuvolassa paino oli jopa pudonnut kilon verran. Se on ollut tasan tarkkaan pelkkää nestettä.
Mies lähti töihin, mä alan siivoilemaan. Vointeja! :wave:
Onnea Kiiuskalle ja Mimmille pikkumiästen johdosta!!! :heart:
Illalla oltiin jo pikkuhiljaa pakkaamassa tavaroita valmiiksi, kun supistuksia alkoi tulemaan säännöllisesti 10 min välein. Yöllä ne sitten taas laantuivat, ja nyt ei enää mitään... Tooooosi hidasta valmistautumista täällä.
Toivottavasti Misse81 noissa toksemiakokeissa ei löydy mitään häikkää, mutta muutoin olisi kyllä hienoa jos saisit jo huomenna jäädä osastolle
mafiamamma :hug: Tiedän miltä tuntuu... Yritetään jaksella... *huoh*
Mulla tunkee myös tuo ananas jo korvista ulos :x Sinnikkäästi olen sitä kuitenkin 1-2 purkkia/pvä syönyt ja lisäksi hörppinyt 2-3 litraa vettä päivässä. Näillä konsteilla on turvotus pysynyt ihan hyvin kurissa. Vessassa saa tosin ravata IHAN koko ajan! Viimeisessä neuvolassa paino oli jopa pudonnut kilon verran. Se on ollut tasan tarkkaan pelkkää nestettä.
Mies lähti töihin, mä alan siivoilemaan. Vointeja! :wave:
Onnea Kiiuskalle ja Mimmille pikkumiästen johdosta!!! :heart:
Täällähän minä! :wave: eikä pienintäkään merkkiä, että jättäisin sinua Misse...
Pentu sisälläni valvotti liikkumalla puolneljään... Sillä sitten nyt vasta heräsin.
Toisaalta, jos tuo vaikka tiistaiyönä suostuis syntyyn... ni sitte ei tartteis enää tiistaina neuvolaan ja välttäis sen yliaikaiskontrollinki ja tulis suhteellisen helposti muistettava syntymäaika: 08.01.08. *elättelee toivoa*
Tänään imuroin noi koirankarvat tästä huushollista ja ompelen mahdollisimman paljon, kunhan en onnistu katkomaan neulaa...
enkuli ja pentu 41 + 2
Pentu sisälläni valvotti liikkumalla puolneljään... Sillä sitten nyt vasta heräsin.
Toisaalta, jos tuo vaikka tiistaiyönä suostuis syntyyn... ni sitte ei tartteis enää tiistaina neuvolaan ja välttäis sen yliaikaiskontrollinki ja tulis suhteellisen helposti muistettava syntymäaika: 08.01.08. *elättelee toivoa*
Tänään imuroin noi koirankarvat tästä huushollista ja ompelen mahdollisimman paljon, kunhan en onnistu katkomaan neulaa...
enkuli ja pentu 41 + 2
Tsemppiä vielä jotka yhtenä kappaleena, ja teidän miehille myös. :hug: Mutta niin harmittaakin odotella edelleen, niin positiivista on se et ainkain joidenkin teidän miehetkin on kärsimättömiä. On vauva sitten ainakin odotettu.
Ja onnea vauvautuneille. :hug: :heart:
On vauva sitten ainakin odotettu. Ja onnea vauvautuneille. :hug: :heart:
Olin ihan varma että Snoopy on päässyt tositoimiin :hug: Kyllä varmasti ärsyttää kun on jo ihan varma että pääsee lähtemään ja sitten supistukset laantuu. Voihan se olla että ne alkaa uudestaan tänään kun kuitenkin koko päivän eilen supisteli, toivotaan parasta.
Kiva enkuli ettet sinäkään mua tänne yksin ole jättänyt, vaikka kyllähän sitä jo alkaa toivoa että jollain meistä alkais jotain tapahtua :headwall:
kiitos vain tsempeistä, kyllä tässä alkaa kohta usko jo loppua
Kiva enkuli ettet sinäkään mua tänne yksin ole jättänyt, vaikka kyllähän sitä jo alkaa toivoa että jollain meistä alkais jotain tapahtua :headwall:
kiitos vain tsempeistä, kyllä tässä alkaa kohta usko jo loppua
Mun puolesta myös jaksamiset teille jotka vielä odottelette :hug:
Synnytystarinaa.....:
Mentiin siis sänkyyn su illalla ja katteltiin telkkuu vähän ja sammutettiin valot.Mitään en ollut tuntenut ennen kun sitten yhtäkkiä tuli polttava tunne ja nousin ylös ja jotain valahti housuun. Mies kysyi heti että mitä nyt ja totesin vaan että ei kai mitään että käyn vessassa. Vessassa laitoin siteen ja menin sänkyyn ja taas valahti ja sitten katsoin niin vaaleanpunaista vettä..miehelle menin varovaisesti sanomaan että "äl nyt säikähdä mutta luulen että mula tuli lapsivedet" Siitä se sitten lähti. Supistukset tulivat heti säännöllisesti 10 min välein, mies kellotti ja sanoi että nyt soitat tyksiin. Soitin ja sanoivat että koska lapsivesi on tullut, pitää tulla sairaalaan että pakkaatte tavarat ja tulette pikkuhiljaa...vähän alkoi tuntua jo että thä, nytkö lähetään oikeesti synnyttään
Me pakattiin rauhassa tavarat ja mies teki itselleen eväät ja mä ite asiassa vaistomaisetsi jopa siivosin keittiönkin..kun kerta aikaa oli, heh.
No, turkuun mentiin ja oltii tyksis n 02.30 tjt.
Oltii siinä synnärillä yötä ja siinä sitte suppareota tuli ja meni...välillä 5 min, välillä 10 min välein. Kun aamulla ei ollut tiheentynyt supparit, meidät siirrettiin ylös osastolle odottelemaan synnytyksen alkua.
N klo 14 alkoi kipeät supistukset, siis kipeemmät vielä, ja synnytys laskettiin alkaneeksi.
Kävelin, käytin kuumia kauratyynyjä ja miehen hierontaa, ne auttoi jonkin aikaa....sain jopa ruokaa n 16.00 jonka söin suppareiden välissä.
Suihkuun menin sitten heti ruoan jälkeen kun ei kestänyt enää. Olin kuumassa suihkussa tunnin ja se helpotti hetkeksi mutta sitten tuli olo että ei enää...menin pois ja miehelle snaoin että nyt kyllä sattuu niin plajon että pitäisiköhän soittaa kätilöpaikalle...soitettiin ja kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi että hienosti olet pärjännyt, olet 4 cm auki ja nyt on aika siirtyä synnytyssaliin..saliin siirtyeessä okensin muutamia kertoja....mentiin alas sitten ja pyysin saada jotain apuakun sattuu..sain ilokaasua ja se toimi kyllä minulla, kipu kyllä tuntui, mutta erilailla ja jotenkin meni ajatukset muualle kun hengitteli...N 20.00 sanoin että nyt en enää kestä ja mies meni pyytämään epiduraalin mulle. tuolla oli kaamea ruuhka-aika ja lääkärin tuloon mei puolisen tuntia ja se oli se kaikkein tuskaisin vaihe, siinä kohtaa sattui niin että tuntui että ei kestä...mutta kun epi alkoi vaikuttaa, olo hieman helpottui mutta liki samantien tuli tunne että nyt tulee jotain.....kätilö totesi että juu, peräsuoli tyhjenee nyt ja niin se sitten tyhjennettiin siinä pöydällä, eikä hävettänyt olenkaaa vaikka juuri tuota etukäteen pelkäsinkin =)
Kun suoli oli saatu tyhjäksi, kätilö teki tutkimuksen ja snaoi että juu, 10 cm auki että kun seuraava supistus tuntuu ja alkaa ponnistuttaa, anna tyttö mennä vaan..
Se tuli pian ja tunne kun sai alkaa tekemään,oli ihana..siis tottakai siinä hieman kipua oli mutta koko ajan pidin mielessä että mitä enemmän kesätn nyt ja työnnän, sen nopeemmin tämä on ohi..18 min ponnistusvaiheen jälkeen poika oli ulkona ja olo oli hyvä. Kätilö oli ihana tsemppaava ja kehi jälkikäteenkin kuinka hyvin meni ja kaikkea. Vauva sai pisteitä 9-10-10 .
Sisäpuolelle tuli 2 asteen repeämät, toiselle puolelle laitettiin 3 tikkiä ja toiselle puolelle 1.....
eka veskireissu pelotti ja vähän sattui mutta seuraavat sujui jo ongelmitta ja istumaankin pystyin hyvin jo heti.
Itseasiassa jopa kuvailin videokameralla miestä kun kylvetti yms vaikka oli vähän niinkuin kielletty nousemasta..mutta ku oli lastenhoitaja vaan eikä kätilö niin nousin kuvaamaan, hyi mua
Kun vauva oli syntynyt, nostettu rinnalle ja jäimme kolmisin huoneeseen, kellolöi juuri 00.00 ja ikkunasta näkyi komea ilotulotus ja kaiken kruunasi kaksi sydämen mallista ilotulitetta, mies sanoikin heti että noi oli kyllä meille :heart:
Synnytys kesti 8h25min vaikka siis lapsiveden menosta vauvan syntymään menikin 23 tuntia.
Kokemus oli hieno kaikesta kivusta yms huolimatta ja päivä päivältä alkaa kivut unohtua..
Oli tällainen "lyhyt" versio pitkästä asiasta ja varmaan ihan sekava mutta jos jotain nyt kuitenkin, olotila on vähän sekava vieläkin, niin love..
en ees muistanut kännyn pin koodia synnytyksen jälkeen, hehe...
Vauva nukkuu,syö ja kakkii........ja on niiiiiiiiin :heart:
Onnea kaikille vauvan saaneille ja odottelijat tosiaan, koittakaahan jaksaa, se voi yllättää heti ensi yönä
Synnytystarinaa.....:
Mentiin siis sänkyyn su illalla ja katteltiin telkkuu vähän ja sammutettiin valot.Mitään en ollut tuntenut ennen kun sitten yhtäkkiä tuli polttava tunne ja nousin ylös ja jotain valahti housuun. Mies kysyi heti että mitä nyt ja totesin vaan että ei kai mitään että käyn vessassa. Vessassa laitoin siteen ja menin sänkyyn ja taas valahti ja sitten katsoin niin vaaleanpunaista vettä..miehelle menin varovaisesti sanomaan että "äl nyt säikähdä mutta luulen että mula tuli lapsivedet" Siitä se sitten lähti. Supistukset tulivat heti säännöllisesti 10 min välein, mies kellotti ja sanoi että nyt soitat tyksiin. Soitin ja sanoivat että koska lapsivesi on tullut, pitää tulla sairaalaan että pakkaatte tavarat ja tulette pikkuhiljaa...vähän alkoi tuntua jo että thä, nytkö lähetään oikeesti synnyttään
Me pakattiin rauhassa tavarat ja mies teki itselleen eväät ja mä ite asiassa vaistomaisetsi jopa siivosin keittiönkin..kun kerta aikaa oli, heh.
No, turkuun mentiin ja oltii tyksis n 02.30 tjt.
Oltii siinä synnärillä yötä ja siinä sitte suppareota tuli ja meni...välillä 5 min, välillä 10 min välein. Kun aamulla ei ollut tiheentynyt supparit, meidät siirrettiin ylös osastolle odottelemaan synnytyksen alkua.
N klo 14 alkoi kipeät supistukset, siis kipeemmät vielä, ja synnytys laskettiin alkaneeksi.
Kävelin, käytin kuumia kauratyynyjä ja miehen hierontaa, ne auttoi jonkin aikaa....sain jopa ruokaa n 16.00 jonka söin suppareiden välissä.
Suihkuun menin sitten heti ruoan jälkeen kun ei kestänyt enää. Olin kuumassa suihkussa tunnin ja se helpotti hetkeksi mutta sitten tuli olo että ei enää...menin pois ja miehelle snaoin että nyt kyllä sattuu niin plajon että pitäisiköhän soittaa kätilöpaikalle...soitettiin ja kätilö teki sisätutkimuksen ja totesi että hienosti olet pärjännyt, olet 4 cm auki ja nyt on aika siirtyä synnytyssaliin..saliin siirtyeessä okensin muutamia kertoja....mentiin alas sitten ja pyysin saada jotain apuakun sattuu..sain ilokaasua ja se toimi kyllä minulla, kipu kyllä tuntui, mutta erilailla ja jotenkin meni ajatukset muualle kun hengitteli...N 20.00 sanoin että nyt en enää kestä ja mies meni pyytämään epiduraalin mulle. tuolla oli kaamea ruuhka-aika ja lääkärin tuloon mei puolisen tuntia ja se oli se kaikkein tuskaisin vaihe, siinä kohtaa sattui niin että tuntui että ei kestä...mutta kun epi alkoi vaikuttaa, olo hieman helpottui mutta liki samantien tuli tunne että nyt tulee jotain.....kätilö totesi että juu, peräsuoli tyhjenee nyt ja niin se sitten tyhjennettiin siinä pöydällä, eikä hävettänyt olenkaaa vaikka juuri tuota etukäteen pelkäsinkin =)
Kun suoli oli saatu tyhjäksi, kätilö teki tutkimuksen ja snaoi että juu, 10 cm auki että kun seuraava supistus tuntuu ja alkaa ponnistuttaa, anna tyttö mennä vaan..
Se tuli pian ja tunne kun sai alkaa tekemään,oli ihana..siis tottakai siinä hieman kipua oli mutta koko ajan pidin mielessä että mitä enemmän kesätn nyt ja työnnän, sen nopeemmin tämä on ohi..18 min ponnistusvaiheen jälkeen poika oli ulkona ja olo oli hyvä. Kätilö oli ihana tsemppaava ja kehi jälkikäteenkin kuinka hyvin meni ja kaikkea. Vauva sai pisteitä 9-10-10 .
Sisäpuolelle tuli 2 asteen repeämät, toiselle puolelle laitettiin 3 tikkiä ja toiselle puolelle 1.....
eka veskireissu pelotti ja vähän sattui mutta seuraavat sujui jo ongelmitta ja istumaankin pystyin hyvin jo heti.
Itseasiassa jopa kuvailin videokameralla miestä kun kylvetti yms vaikka oli vähän niinkuin kielletty nousemasta..mutta ku oli lastenhoitaja vaan eikä kätilö niin nousin kuvaamaan, hyi mua
Kun vauva oli syntynyt, nostettu rinnalle ja jäimme kolmisin huoneeseen, kellolöi juuri 00.00 ja ikkunasta näkyi komea ilotulotus ja kaiken kruunasi kaksi sydämen mallista ilotulitetta, mies sanoikin heti että noi oli kyllä meille :heart:
Synnytys kesti 8h25min vaikka siis lapsiveden menosta vauvan syntymään menikin 23 tuntia.
Kokemus oli hieno kaikesta kivusta yms huolimatta ja päivä päivältä alkaa kivut unohtua..
Oli tällainen "lyhyt" versio pitkästä asiasta ja varmaan ihan sekava mutta jos jotain nyt kuitenkin, olotila on vähän sekava vieläkin, niin love..
en ees muistanut kännyn pin koodia synnytyksen jälkeen, hehe...
Vauva nukkuu,syö ja kakkii........ja on niiiiiiiiin :heart:
Onnea kaikille vauvan saaneille ja odottelijat tosiaan, koittakaahan jaksaa, se voi yllättää heti ensi yönä
Kävin tuolla jouluvauvojen kuulumisia kaiholla lukemassa... Olis itsekin kiva päästä pulisemaan vitamiinitipoista, yösyötöistä ja vaippamerkeistä eikä tästä iänikuisesta pallomahasta! Tuleekohan mulle kertaakaan synnytyksen jälkeen sellaista ikäväfiilistä tätä mahaa kohtaan...? No ei ainakaan tätä loppuodotuksen kärvistelyä! :kieh: Mun mielestä on tosi hassua, kun muutama äiti on kaiholla katsonut tätä mun pömppistä ja toivois itsekin olevan raskaana. Jostain kummasta syystä sitä ei itse ajattele nyt ihan samalla tavalla...
Alakerta imuroitu, yläkerta vielä jäljellä. Mä aion yrittää olla vielä sen jälkeen reipas ja mennä kunnon lenkin koiran kanssa. Ihana ulkoilukeli!
Ootko enkuli jo saanut ajan ya-kontrolliin vai varaatko sen vasta seuraavan neuvolan jälkeen?
*muoks* Oi että, vesseli-80, mikä kertomus... Mä kuivailen täällä silmäkulmiani :heart: Varmasti unohtumaton vuodenvaihde...
No ei ainakaan tätä loppuodotuksen kärvistelyä! :kieh: Mun mielestä on tosi hassua, kun muutama äiti on kaiholla katsonut tätä mun pömppistä ja toivois itsekin olevan raskaana. Jostain kummasta syystä sitä ei itse ajattele nyt ihan samalla tavalla...Alakerta imuroitu, yläkerta vielä jäljellä. Mä aion yrittää olla vielä sen jälkeen reipas ja mennä kunnon lenkin koiran kanssa. Ihana ulkoilukeli!
Ootko enkuli jo saanut ajan ya-kontrolliin vai varaatko sen vasta seuraavan neuvolan jälkeen?
*muoks* Oi että, vesseli-80, mikä kertomus... Mä kuivailen täällä silmäkulmiani :heart: Varmasti unohtumaton vuodenvaihde...
Hei vaan kaikille kärvistelijöille (Misse81, Snoopy, enkuli, mafiamamma ja oliko muita?) ja tsemppiä viime metreille!
Taidanpa minäkin purkaa tänne tuntojani, kun samassa vaiheessa olen. Viikkoja on täällä 41+0, eikä mitään merkkejä ole kuulunut. Mitä nyt eilen hieman kerran otti selästä telkkua katsellessa, mutta taisi olla maha vaan syömisestä sekaisin.. huoh. Kertaakaan ei ole supistanut kivuliaasti, ainoastaan kovettumisia olen joskus tuntenut. Taitaa olla meidän toukka turhan tyytyväinen vallitseviin olosuhteisiin.
Odottavan aika käy pitkäksi semminkin kuin kuukautisten perusteella LA oli jouluaattona ja pyynnöstäni se siirrettiin ultran perusteella 30.12. vaikka yleensä alle 7 päivän siirtoja ei täällä tehdä. Jotenkin vaan ajattelin, että tää loppu olisi helpompaa jos ei sitten hirveesti LA:n yli menis, mutta meneepä kuitenkin. Oon vahvasti sitä mieltä, että LA pitäisi ilmaista aikavälinä LA ± 2vkoa eli mulla 16.12.2007 - 13.1.2008. Vain 4-5% muksuista syntyy tasan laskettuna päivänä ja jos tasaisesti jakautuisi niin jokaisena noina 28 päivänä todennäköisyys on sama. No ei tietenkään ole, mutta yritän ajatella näin ihan oman pääni takia.
oikku ja toukastin 41+0
Taidanpa minäkin purkaa tänne tuntojani, kun samassa vaiheessa olen. Viikkoja on täällä 41+0, eikä mitään merkkejä ole kuulunut. Mitä nyt eilen hieman kerran otti selästä telkkua katsellessa, mutta taisi olla maha vaan syömisestä sekaisin.. huoh. Kertaakaan ei ole supistanut kivuliaasti, ainoastaan kovettumisia olen joskus tuntenut. Taitaa olla meidän toukka turhan tyytyväinen vallitseviin olosuhteisiin.
Odottavan aika käy pitkäksi semminkin kuin kuukautisten perusteella LA oli jouluaattona ja pyynnöstäni se siirrettiin ultran perusteella 30.12. vaikka yleensä alle 7 päivän siirtoja ei täällä tehdä. Jotenkin vaan ajattelin, että tää loppu olisi helpompaa jos ei sitten hirveesti LA:n yli menis, mutta meneepä kuitenkin. Oon vahvasti sitä mieltä, että LA pitäisi ilmaista aikavälinä LA ± 2vkoa eli mulla 16.12.2007 - 13.1.2008. Vain 4-5% muksuista syntyy tasan laskettuna päivänä ja jos tasaisesti jakautuisi niin jokaisena noina 28 päivänä todennäköisyys on sama. No ei tietenkään ole, mutta yritän ajatella näin ihan oman pääni takia.
oikku ja toukastin 41+0
Oikulle myös voimahali :hug: Jospa teilläkin se synnytys sitten lähtee ihan puskista, ja kohta pääset jo tositoimiin.
Ei hitto, täällä irtos TAAS limatulppa... :x Ja ihan kunnon tulppa tällä(kin) kertaa.. Tietääkö kukaan uusiutuuko se, vai onko tää meidän bébé extrasuojattuna tuolla kohdussa...?
Ei hitto, täällä irtos TAAS limatulppa... :x Ja ihan kunnon tulppa tällä(kin) kertaa.. Tietääkö kukaan uusiutuuko se, vai onko tää meidän bébé extrasuojattuna tuolla kohdussa...?
ei mitään hajua tuosta limatulpasta..
Totesin eilen jotta, kyllä niillä microlaxeilla suolen saa tyhjäksi, mutta mtn muuta iloa niistä ei sitten olekaan..
Mulla menee kyllä ihan totaalisesti hermot nuihin kyselijöihin.. Mun yks sukulainen, ei hirveen läheinen, asuu samassa talossa, tosin eri rapussa, ja hän soittelee joka päivä että eikö vieläkään mitään ja on se kumma.. eilenkin soitti puol 11 aikaan illalla että ootteko synnyttämässä kun teillä on tuo keittiön kynttelikkö pois päältä.. |O varsinainen kyylämummo prkl.. :headwall: täs just mietin et joku päivä saattaa tulla kyllä sanottua aika rumasti jos ei tajua hellittää..
Totesin eilen jotta, kyllä niillä microlaxeilla suolen saa tyhjäksi, mutta mtn muuta iloa niistä ei sitten olekaan..
Mulla menee kyllä ihan totaalisesti hermot nuihin kyselijöihin.. Mun yks sukulainen, ei hirveen läheinen, asuu samassa talossa, tosin eri rapussa, ja hän soittelee joka päivä että eikö vieläkään mitään ja on se kumma.. eilenkin soitti puol 11 aikaan illalla että ootteko synnyttämässä kun teillä on tuo keittiön kynttelikkö pois päältä.. |O varsinainen kyylämummo prkl.. :headwall: täs just mietin et joku päivä saattaa tulla kyllä sanottua aika rumasti jos ei tajua hellittää..
Tai sitte mun limatulpat on Snoopy siirtyny sun sisälle, täältä ku ei irtoile niin yhtikäs mitään...
Tiistaina neuvola, sitte vasta varataan se yliaikaiskontrolli. Sitä ennen en mielelläni mitää varaile, ku en mielelläni sinne tiistain neuvolaankaan menis, mutta jos tuo ei ala syntyyn pikkuhiljaa, ni sitte ei kai muu auta. :ashamed:
Onnistuin sitte ompelukoneesta katkaseen neulan... no, ompa syy lähtä huomenna kauppaan, jos näiltä kyliltä jostain löytyis... Pussilakanat ja tyynyliinat ehin just saaha pienelle valmiiksi, kun kuului se "naps" siittä koneesta...
Noh, jos sit seuraavaks alkais imuroimaan... että sais tän ajan kulumaan.
Tiistaina neuvola, sitte vasta varataan se yliaikaiskontrolli. Sitä ennen en mielelläni mitää varaile, ku en mielelläni sinne tiistain neuvolaankaan menis, mutta jos tuo ei ala syntyyn pikkuhiljaa, ni sitte ei kai muu auta. :ashamed:
Onnistuin sitte ompelukoneesta katkaseen neulan... no, ompa syy lähtä huomenna kauppaan, jos näiltä kyliltä jostain löytyis... Pussilakanat ja tyynyliinat ehin just saaha pienelle valmiiksi, kun kuului se "naps" siittä koneesta...
Noh, jos sit seuraavaks alkais imuroimaan... että sais tän ajan kulumaan.
Ihana tarina Vesselillä täällä kans nyyhkytetään...
Tervetuloa Oikku kärvistelemään meidän kanssa, kiva että porukkaa vähän enemmän.
Kyllä sulla Snoopy on varmasti lähtö ihan lähellä jos kerran taas limatulppaa irtoaa, en osaa varmasti sanoa mutta jospa sitä on vain jäänyt ja nyt irtoaa loput.
Täällä ei edelleenkään mitään oireita tänään vähän supistelee mut kivuttomasti...Täytyy varmaan laittaa sairaalakassi valmiiksi huomiseksi jos sattuu että joudun jäämän osastolle niin mies saa sit tuoda kassin myöhemmin. Ärsyttää kun mies ei pääse mukaan kun joutuu huomenna töihin, se jää kyllä heti sit isyyslomalle kun alkaa tapahtua.
Misse81 41+2
Tervetuloa Oikku kärvistelemään meidän kanssa, kiva että porukkaa vähän enemmän.
Kyllä sulla Snoopy on varmasti lähtö ihan lähellä jos kerran taas limatulppaa irtoaa, en osaa varmasti sanoa mutta jospa sitä on vain jäänyt ja nyt irtoaa loput.
Täällä ei edelleenkään mitään oireita tänään vähän supistelee mut kivuttomasti...Täytyy varmaan laittaa sairaalakassi valmiiksi huomiseksi jos sattuu että joudun jäämän osastolle niin mies saa sit tuoda kassin myöhemmin. Ärsyttää kun mies ei pääse mukaan kun joutuu huomenna töihin, se jää kyllä heti sit isyyslomalle kun alkaa tapahtua.
Misse81 41+2
Täällä siis on nämä muutama sitkistelijä jäljellä, joten laitan tänne kopsun mun synnytyskertomuksesta, josko jollain on aikaa lukea pitkä turina. Mulla sitä kuuluisaa limatulppaa ei koskaan näkynyt.
Tässä tarina:
Supistuksia oli uudenvuodenaattona koko päivän n. 10min välein, aamupäivällä oltiin vielä koirien kanssa lenkillä, iltapäivän myötä alkoivat tuntumaan jo enemmän-> muistelen että illalla n. klo 22 joutui jo keskittymään supistusten yli ja rakettien suihkiessa makoilin sängyssä ja kellotin supistuksia, ajan sai katsottua ja kirjattua vasta sup. jälkeen. Lisäksi illan mittaan tuli tosi huono olo: olin ihan horkassa, oksetti, väsytti.
Mies vei koirat hoitoon isälleni klo1 ja tuskissani soitin kättärille. Siellä oli ruuhkaa ja kehottivat tulemaan kolmen pintaan jos ei vesiä tms sitä ennen. Pari tuntia kärvisteltiin sängyssä, välillä kiepahdin lattialle tai yritin olla jumppapallon päällä, supistusten välillä (3-7min) torkahtelin ja vihdoin kello oli sen 3 ja päästiin lähtemään.
Laitoksella otettiin käyrät ja kohdunsuu oli vain 4cm auki, olin varma että oltais pidemmällä niillä tuntemuksilla. Meidät jätettiin seurantahuoneeseen odottelemaan salin vapautumista ja n. klo 6 päästiin saliin. Tämä odotusjakso oli ehkä kaikista pahin koko synnytyksessä, kun ei saanut mitään apuja supistuksiin, oli horkka ja väsytti niin sikana että olis nukkunut missä vaan, mutta aina supistuksen tullessa mikään asento ei onnistunut, todella kärsimystä.
Salissa sitten ilokaasua kokeilemaan- ja auttoihan se! Monta tuntia hönkäilin kaasun kanssa, tämä aika ponnistukseen asti on vähän hämärää, taisin ottaa kaasua aika isolla mitalla, mutta n. klo 10-11 tanssin tuomamme hyvän musiikin tahdissa ilokaasun voimin . Mies täytteli ristikkoa ja oli hyvin cool, jälkikäteen sanoi että olit aika sekaisin, näytti toimivan hyvin se kaasu...
Ehkä klo 11 kätilö kyseli kivunlievityksistä ja sanoi että hänen silmiin näytän pärjäävän hyvin, kun pompottelin musiikin tahdissa jumppapallon päällä. Sanoin että ootellaan hetki. Ei mennyt kuin vartti ja kaasu ei enää toiminut vaikka oli nupit kaakossa. Pyysin epiduraalia ja kätilö tarkasti tilanteen: kohdunsuu auki 5cm vaikka olin reippaillut, olin tosi pettynyt ja ajattelin että tää paskahan jatkuu huomiseen! Kätilö ehdotti kalvojen puhkaisua ja tekikin sen (11.30), sitten ooteltiin n. puoli tuntia (??) epiduraalin saamista. Se oli toinen hurjuus ennen ponnistusta, olin taas horkassa ja sain paniikki-itkukohtauksia supistusten aikana, mies yritti rauhoitella ettei mitään hätää.
Kun epiduraali alkoi vaikuttamaan, olo oli kuin taivas, sain hetken torkahdettuakin. Sanottiin että jäljelle jää paineen tunne takapuoleen, sille ei voi mitään, pitäisi yrittää olla jännittämättä vastaan pakaroilla. Näin tehtiin mutta jossain vaiheessa tuli paine hirmuiseksi, pyysin päästä vessaan, mutta siellä en voinut kuin itkeä ja voihkia. Kätilö oli miehen mukaan sanonut (en muista) että tule vain pois sieltä, ei ole kiva jos pönttöön syntyy.
Tilanteen tarkistus ja lupa ponnistaa. Mulle tuli yllätyksenä kuinka paljon huusin spontaanisti. Kätilö oli erittäin pätevä koko toimituksen ajan, opasti tai yritti opastaa milloin ponnistetaan ja milloin piti odotella ja hengittää jotta olisi väliliha antanut myöten lämpimän hauteen avustuksella, mutta musta tuntuu että en pystynyt noudattamaan ohjeita ihan kuin olisi pitänyt. Ponnistusvaihe (pääosin jakkaralla) kesti 11 min ja vauva nostettiin syliin.
Ensi reaktio oli ihmetys, ei tuollaista voi minusta tulla. Tuntui ettei sitä osaa pidellä ja kun tyttö alkoi nopeasti huutamaan, tuntui huuto niin lohduttomalta että taisin pyytää häneltä anteeksi että on tänne saatettu.
Isä sai katkaista napanuoran, kätilöt ihmettelivät sen pituutta ja nousin sängylle, vauva nostettiin rinnalle ja siinä se huusi edelleen, kädet ja jalat sinisenä, sai vihdoin peiton päällensä. Kätilö painoi vähän mahaani ja veti varovasti napanuorasta, sain kerran "ponnistaa" ja istukka lumpsahti pois.
Toisen asteen repeämä, ompelua varmaan tunnin ajan.
Tikkauksen jälkeen imetystä rintakumin kanssa ja odottelua, laitoksella oli kova vilske. Kylpyyn pieni pääsi vasta parin tuntia syntymänsä jälkeen ja minä suihkuun.
Klo 17 päästiin omaan perhehuoneeseen jonne kävelin yllättävän kepeästi.
Pärjäilkäähän siellä vielä tovi, enää ei OIKEASTI kestä kauaa, kenelläkään!
minimi + Kurttu-Unelma 5vrk
Tässä tarina:
Supistuksia oli uudenvuodenaattona koko päivän n. 10min välein, aamupäivällä oltiin vielä koirien kanssa lenkillä, iltapäivän myötä alkoivat tuntumaan jo enemmän-> muistelen että illalla n. klo 22 joutui jo keskittymään supistusten yli ja rakettien suihkiessa makoilin sängyssä ja kellotin supistuksia, ajan sai katsottua ja kirjattua vasta sup. jälkeen. Lisäksi illan mittaan tuli tosi huono olo: olin ihan horkassa, oksetti, väsytti.
Mies vei koirat hoitoon isälleni klo1 ja tuskissani soitin kättärille. Siellä oli ruuhkaa ja kehottivat tulemaan kolmen pintaan jos ei vesiä tms sitä ennen. Pari tuntia kärvisteltiin sängyssä, välillä kiepahdin lattialle tai yritin olla jumppapallon päällä, supistusten välillä (3-7min) torkahtelin ja vihdoin kello oli sen 3 ja päästiin lähtemään.
Laitoksella otettiin käyrät ja kohdunsuu oli vain 4cm auki, olin varma että oltais pidemmällä niillä tuntemuksilla. Meidät jätettiin seurantahuoneeseen odottelemaan salin vapautumista ja n. klo 6 päästiin saliin. Tämä odotusjakso oli ehkä kaikista pahin koko synnytyksessä, kun ei saanut mitään apuja supistuksiin, oli horkka ja väsytti niin sikana että olis nukkunut missä vaan, mutta aina supistuksen tullessa mikään asento ei onnistunut, todella kärsimystä.
Salissa sitten ilokaasua kokeilemaan- ja auttoihan se! Monta tuntia hönkäilin kaasun kanssa, tämä aika ponnistukseen asti on vähän hämärää, taisin ottaa kaasua aika isolla mitalla, mutta n. klo 10-11 tanssin tuomamme hyvän musiikin tahdissa ilokaasun voimin . Mies täytteli ristikkoa ja oli hyvin cool, jälkikäteen sanoi että olit aika sekaisin, näytti toimivan hyvin se kaasu...
Ehkä klo 11 kätilö kyseli kivunlievityksistä ja sanoi että hänen silmiin näytän pärjäävän hyvin, kun pompottelin musiikin tahdissa jumppapallon päällä. Sanoin että ootellaan hetki. Ei mennyt kuin vartti ja kaasu ei enää toiminut vaikka oli nupit kaakossa. Pyysin epiduraalia ja kätilö tarkasti tilanteen: kohdunsuu auki 5cm vaikka olin reippaillut, olin tosi pettynyt ja ajattelin että tää paskahan jatkuu huomiseen! Kätilö ehdotti kalvojen puhkaisua ja tekikin sen (11.30), sitten ooteltiin n. puoli tuntia (??) epiduraalin saamista. Se oli toinen hurjuus ennen ponnistusta, olin taas horkassa ja sain paniikki-itkukohtauksia supistusten aikana, mies yritti rauhoitella ettei mitään hätää.
Kun epiduraali alkoi vaikuttamaan, olo oli kuin taivas, sain hetken torkahdettuakin. Sanottiin että jäljelle jää paineen tunne takapuoleen, sille ei voi mitään, pitäisi yrittää olla jännittämättä vastaan pakaroilla. Näin tehtiin mutta jossain vaiheessa tuli paine hirmuiseksi, pyysin päästä vessaan, mutta siellä en voinut kuin itkeä ja voihkia. Kätilö oli miehen mukaan sanonut (en muista) että tule vain pois sieltä, ei ole kiva jos pönttöön syntyy.
Tilanteen tarkistus ja lupa ponnistaa. Mulle tuli yllätyksenä kuinka paljon huusin spontaanisti. Kätilö oli erittäin pätevä koko toimituksen ajan, opasti tai yritti opastaa milloin ponnistetaan ja milloin piti odotella ja hengittää jotta olisi väliliha antanut myöten lämpimän hauteen avustuksella, mutta musta tuntuu että en pystynyt noudattamaan ohjeita ihan kuin olisi pitänyt. Ponnistusvaihe (pääosin jakkaralla) kesti 11 min ja vauva nostettiin syliin.
Ensi reaktio oli ihmetys, ei tuollaista voi minusta tulla. Tuntui ettei sitä osaa pidellä ja kun tyttö alkoi nopeasti huutamaan, tuntui huuto niin lohduttomalta että taisin pyytää häneltä anteeksi että on tänne saatettu.
Isä sai katkaista napanuoran, kätilöt ihmettelivät sen pituutta ja nousin sängylle, vauva nostettiin rinnalle ja siinä se huusi edelleen, kädet ja jalat sinisenä, sai vihdoin peiton päällensä. Kätilö painoi vähän mahaani ja veti varovasti napanuorasta, sain kerran "ponnistaa" ja istukka lumpsahti pois.
Toisen asteen repeämä, ompelua varmaan tunnin ajan.
Tikkauksen jälkeen imetystä rintakumin kanssa ja odottelua, laitoksella oli kova vilske. Kylpyyn pieni pääsi vasta parin tuntia syntymänsä jälkeen ja minä suihkuun.
Klo 17 päästiin omaan perhehuoneeseen jonne kävelin yllättävän kepeästi.
Pärjäilkäähän siellä vielä tovi, enää ei OIKEASTI kestä kauaa, kenelläkään!
minimi + Kurttu-Unelma 5vrk
Misselle hirmuisasti onnea koitokseen! ja toivottavasti Snoopyn limatulpat ja supparit enteilevät pian alkavia tositoimia!
Itsellä on todella sekavat fiilikset. Kävin just neuvolassa ja terkka vaihtui. Tähän asti käsikopelolla vauvan on tulkittu olevan raivotarjonnassa, mutta nyt terkka (ja viereisen huoneen kollega) sanoi että taitaapi kuitenkin olla perätilassa! Ultraa ei meidän neuvolassa ole. Nyt odottelen saanko aikaa ultraan pian ja jos en saa niin menen kylmästi äitiyspolille. Olisi kiva saada tieto onko perätilassa ja jos on niin jotain suunnitelmaa miten synnytetään. Nyt en todellakaan toivo suppareita, limatulppia tai muutakaan, vaikka sittenpähän tuo viimeistään selviäisi..
Itsellä on todella sekavat fiilikset. Kävin just neuvolassa ja terkka vaihtui. Tähän asti käsikopelolla vauvan on tulkittu olevan raivotarjonnassa, mutta nyt terkka (ja viereisen huoneen kollega) sanoi että taitaapi kuitenkin olla perätilassa! Ultraa ei meidän neuvolassa ole. Nyt odottelen saanko aikaa ultraan pian ja jos en saa niin menen kylmästi äitiyspolille. Olisi kiva saada tieto onko perätilassa ja jos on niin jotain suunnitelmaa miten synnytetään. Nyt en todellakaan toivo suppareita, limatulppia tai muutakaan, vaikka sittenpähän tuo viimeistään selviäisi..