***JOULUN ODOTTAJAT*** Lokakuu

Pitäskö sitä tännekin pitkästä aikaa kirjoitella.
Uusia tullu useampikin :wave:

Elvitar :hug: Toivottavasti saatte pian selkoa asiaan niin että pääsette järjestelemään elämäänne.

Synnytyksestä ollu puhetta: mulla ei synnytys pelota ollenkaan lähinnä odotan sitä kovasti ja toivon että kaikki menee hyvin.
Mulla pelottaa lähinnä se että miten kerkiän sairalaan ja mistä tuolle esikolle saadaan hoitaja niin että mieskin pääsee synnyttykseen mukaan sillä ilman sitä en aio mennä. Niin ja luultavasti esikon hoitaja tulee n.300 km päästä joten toivottavasti kirppu osaa ajoissa kertoa milloin on tulossa.

Ja kyllä se synnytys on tosi rankka, mutta kyllä sen vain ihmeen voimalla selviää ehkä se tieto että mitä sieltä tulee antaa voimia punnertaa loppuun asti.Minä oksentelin ja nukahtelin viimeksi synnytksen jälkeen kun oli niin rankka homma vaikka ei synnytys kestänytkään kuin reilu 6 tuntia.

Niin ja kiitokset uudesta ketjusta Pi pa re, hieno on :flower:
Mulla on tuolla laskettu aika listassa tuo nimi vähän vajaa, se ei nyt haittaa, mutta jos tahtoo niin sen saa korjata.

Neuvolassa tänään käyty:
Rv 28+1
Painoa yhteensä nyt 10kg (547g viikko nousu)
RR 122/79
Hemo:132
Sf: 27
Syke 140

Nyt otetiin se streptokokki näyte että onko sitä ja sitten vielä kuukausi ennen laskettua.
Mulle lääkäri sano että monesti tois synnyttäjillä ei tuo kohdunsuu ole aina ihan kiinteä, että on vähän pehmeä, mutta se ei mitään haittaa.

Mulla meni sunnuntaina selkä kun nostin esikoista, ei pystyny koko sunnuntaina käveleen kun jalat meinas mennä alta, mutta nyt on onneks jo parempi.

Täälläkin on tuota voimattomuutta varsinkin jaloissa ja käsissä, mutta mulla ei ala pyöryttään ei muuta tämmöstä.

Ja hikoilua täällä esintyy niin päivin kuin öin, inhottaa kun menee johinkin niin on aivan hiestä märkänä ja yöllä ei peittoa tarvi muutakuin haaravälissä.

Hei alkaako kaikilla nyt neuvola käynnit tihentymään?
Mulla menee edelleen neljän viikon välein ja menee niin kauan kuin ei mitään erikoista tule kun on tois synnyttäjä.Saa nähä tiheeneekö edes loppuviikoilla kun eikös silloin käydä viikon välein?

Täällä ei ole edelleenkään mitään hankintoja tehty, tuplatkin ostetaan varmaan vasta kun matkustaja on syntynyt, kaukalo pitäisi hommata sitä ennen.

Minä meinasin lähteä reissuun viikoks niin ei tarvi murehtia ruuanlaittoa ja kämpän siivousta.

Tulen laittaan uutta masu kuvaa kuhan kerkiän kuvan räpsiä ja koneelle ne laittaa.

 
Shamandalie onnea päättötyön tekemisestä !! Saat olla ylpee ittestäs että teit sen loppuun. On aika homma kuitenkin. Mä tein omani vuosi sitten keväällä ja oli se hullun hommaa kun ei osaa kunnolla käyttää konetta.. :ashamed: Siis onnittelut !! :flower: Se esitys menee kanssa varmasti hyvin, älä murehdi. :)
 
Unettomuudesta mä en ole joutunut kärsimään, päinvastoin... :whistle: Tuntuu et unta riittäis vaikka kuinka, häiritsee vaan tää muu elämä nukkumista. ;)
Yhdyn täysin edelliseen. Eilenkin nukuin koko päivän |O . Tai siis illan. Töiden jälkeen.

Shamandalie: Miksi sun täytyy niin myöhään vielä tehdä harjoittelu :/ ? Kun me muut jäädään mammalomalle, niin sunko tarttis aloittaa rehkiminen :eek: ?

Missekös se kyseli supistelusta? Mulla supistaa kans aina kävellessä. On jo varmaan kuukauden supistellut. Mutta neuvolalääkärillä pari viikkoa sitten kaikki oli kunnossa, joten oletan vaan, että vauhtini on olosuhteet huomioon ottaen liiann luja :ashamed: .

Elmerille :hug: . Toivottavasti pikkuinen mahassa kuuntelee isänsä fiksuja neuvoja ;) .

Elviirattarelle jaksamista :hug: ! Ei tässä oikein muuta osaa sanoa, kuin että todella toivon koko :heart: :stäni, että saatte asiat selvitettyä ja että kaikki kääntyisi parhain päin. Se nainen on kyllä uskomaton tapaus, kun viitsii soitella vaikka tietää, että miehesi haluaa vielä yrittää ja teille on lapsi syntymässä.

Omaan napaan ei uutta. Pikkuinen potkii ja kääntyilee jatkuvasti ja välillä tuntuu, että omatkin silmämunat pullahtaa ulos, kun liikkeet on niin reteitä =) .

Niin ja Suzyco kun kehui tätä porukkaa, niin täytyy sanoa, että kun olen joskus aikani kuluksi lueskellut muita vastaavia foorumeita, niin kyllä tämä on ihan ykkönen =) . Ei ole tarvinnut harkita syrjähyppyä toiselle keskustelufoorumille. On ollut tosi kiva, että ootte ollu olemassa siitä plussaushetkestä lähtien :heart: . Ilman olisin saattanut välillä seota :$ .
 
Heippa pitkästä aikaa!! :)
Täällä kans yks mamma, joka ollu jo kolme viikkoo saikulla. Mua on aikalailla supistellu, kävin sit neuvolalääkärillä ja kohdunsuu oli pehmenny ja auki yhelle sormelle. Ei muuta kun lepäilyä. Pari viikkoo otin sit rauhallisesti, ja uudelleen lääkärille. Tilanne oli pysyny samanlaisena. Nyt oon äitiyslomaan asti saikulla. Mua supistelee kyllä levossakin ja yöllä. Toki jos esim. siivoo supistukset tihenee. Täytyy siis vaan olla rauhassa. Pieni liikunta tekee ainakin mulle hyvää. Nyt ois vaan muutto parin viikon päästä edessä. Ihanaa päästä isompaan ja uuteen kotiin :D Onneks mies ymmärtää tilanteen ja on hoitanut siivouksen yms. Jakselkaa mammat!
 
Tervehdys!
Elviirattarelle: kuulostaa että miehelläsi on taustalla tosiaan isompikin ongelma kuin tuo ihastus eli alkoholi. Se täytyisi varmaan ihan ekana yrittää hoitaa, ennen kuin voi edes alkaa käsittelemään suhdekiemuroita. Oon kyllä aika raivoissani sun puolesta miehelle - anteeksi mutta mun mielestä hän on tosi edesvastuuton! Mitä tulee siihen naiseen... kertakaikkisen käsittämätön tapaus myös mutta ennen kaikkea miehesi pitäisi kyllä pystyä pitämään aisoissa joku tuollainen, on ennen kaikkea hänen vastuullaan päästä eroon naisesta!
Toivottavasti asiat selviävät parhain päin.
:hug:
Omaan napaan ei kuulu uutta, kaveri ollut hieman rauhallisempi eilen ja tänään, tosin aina iltaisin innostuu enemmän jumppailemaan. Torstaina sitten äippäpolille tarkastukseen ja siellä kai selviää, josko pääsen vielä töihin ennen äippälomaa...
 
Riikuli: ei tunne, tienneet toisistaan n. 5vko:a ja tosiaan kurssilla tavanneet eli kaippa siellä on paljon muutakin ollut kun heidän yhteistä aikaa. Heillä samantapaisia ongelmia elämässään ja se yhdistää. Ja niinhän se aina on lyhyessä tuntemisessa että tiedät sen mitä toinen haluaa kertoa ja tuoda ilmi.

suzyco : alkoholi tosiaan on yksi ongelmista. Käyttö oli vähentynyt tosi reilusti ennen tätä episodia. Ihan siis oli normaalia välillä viikonloppuna ja se yks päivä, harvoin kahta. Nyt siis jälleen riistäytynyt käsistä. Aikaa ennen mua se on ollut tosi rankkaa ja melkein jatkuvaa. Mies ei näe juomista ongelmana, eli eipä tuota mihinkään hoitoon saa. Juominen on melkeinpä kaljaa luojan kiitos, kirkkaasta tuo menee täysin sekaisin. On meillä paikka, mutta nyt mies haluaa omaa aikaa ja tilaa että saisi selviteltyä omia asioitaan rauhassa. Olen pojan kanssa lähdössä huomenna vanhempieni luokse viikoksi ja katsotaan mitä se tuo tullessaan sitten. Toisaalta pelottaa lähteä, mutta eipä nää asiat niin ratkea että ollaan kotona ja niitä vatvotaan suuntaan ja toiseen, pikemmin ahdistaa häntä lisää. Tää tilanne on nyt n. kaksviikkoo ollut tälläinen. tai kaksviikkoo sitten sain tietää. Sitä ennen mies oli tosi ihana mua ja poikaa kohtaan ja sanoi että meillä menee hyvin ja ehkä jopa paremmin kuin koskaan.
Tästä naisesta hän ei halua täysin eroon vaan sanoo että sille on helppo puhua ja selvittää ajatuksiaan. Kuten sanottu niin heillä samantapaiset taustat ja elämäntilanteet. Toisaalta ymmärrän sen että parhaiten saman kokenut ja samassa tilanteessa oleva ymmärtää, mutta sitten pitäisi mielestäni kuitenkin pystyä olemaan rehellinen ja avoin eikä salata asioita. Mieshän sanoo että kaikki muu on ohi ja molemmat yrittävät vielä saada asioita kuntoon omissa suhteissaan.

Tilanne nyt siis se että miehen piti viedä mut ja poika vanhemmilleni perjantaina, mutta isäni soitti että hänen työkomennus loppuikin jo koneiden hajottua eli päästäisiin hänen kyydissä huomenna illalla. Mies sanoo että meidän tilanne ei ole muuttunut eli pidetään sovitusta kiinni ja katsotaan mitä aika tuo tullessaan, lähinnä tämä aikalisä kun tosiaan saa olla yksin ja ehkä näkee asiat uudessa valossa. Sanoo että tykkää kyllä minusta ja että suhteessamme on paljon hyvääkin. ymmärtää että minua pelottaa lähteä ja ettei se ole helppoa. Tiesin että tältä oli tullut viesti jota mies ei ollut vielä ehtinyt lukea ja pyysin saisinko nähdä sen. Luki itse jonka jälkeen näytti mulle, eikä siinä ollut mitään sellaista ihmeellistä. Pyysi miestä soittamaan ja tuo yritti minun läsnäollessa mutta naikkonen ei vastannut. Eli ehkä viimein haluaa olla rehellinen.

Muistuttaisinkin kaikille et sittenkin kun vaavit syntyneet hoitakaa parisuhdettannekin. Meillä tuskin ainakaan helpottaa tuo että pikkumies on 9kk ja on opeteltu kuitenkin sitä lapsiperhe-elämää ja oma suhde jäänyt suht hoitamatta. Ollaan kyllä saatu kahdenkeskistäkin aikaa mutta melko vähän ja sekin käytetty lähinnä nukkuen tai sitten telkkaria kytäten. Nyt tekisin niin paljon toisin jos vielä ois mahdollisuus korjata ne vanhat virheet.

Kiitos muutenkin kaikille edelleen tuesta. Tosi ihana kun on ees joku tälläinen paikka mihin purkaa ajatuksiaan, silläkin riskillä että mies käy lukemassa...
 
Shamandalie Oon ite ollu tyksissä töissä.. missä teillä on pukkarit ja missä sulla on harjottelu? Se opiskelijoiden ja sijaisten hamepakko on tosi syvältä :kieh: Kysy onko niillä mammamekkoja varattuna meinaan ei siitä tuu kyllä mitään jos joutuu hommia tekemään mekossa joka on kaikkialta muualta ylisuuri paitsi vatsan kohdalta kiristää... Muutenkin se mekko on vihoviimeinen työvaate. Se talo on kyllä mennyt naurettavuuksiin siinä ettei ne jousta kyllä missään tilanteessa eikä kenenkään kohdalla... Jos sijaisena saa kiristettyä itselleen yli 3kk:n työsopimuksen niin sitten saa nimikoidut housupuvut... luksusta...

Ja vielä piti sanomani että liftaa kyyti aina kun mahdollista niiden potilaskuljettajien mukana, jos sattuu kohdalle osumaan :) Ne viilettää niiden kuljetuskärryjen kanssa ees taas ja kyllä sinne aina yks ylimääränen sopii vaikka ois sänkykin kyydissä... levee hymy vaan ja liftaamaan :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja elmeri:
Shamandalie onnea päättötyön tekemisestä !! Saat olla ylpee ittestäs että teit sen loppuun. On aika homma kuitenkin. Mä tein omani vuosi sitten keväällä ja oli se hullun hommaa kun ei osaa kunnolla käyttää konetta.. :ashamed: Siis onnittelut !! :flower: Se esitys menee kanssa varmasti hyvin, älä murehdi. :)

Juu eiköhän sekin tässä mene. :) Taitaa se esitys olla pienin homma tässä prosessissa. ;) :D


Alkuperäinen kirjoittaja Schätzchen:
Shamandalie: Miksi sun täytyy niin myöhään vielä tehdä harjoittelu :/ ? Kun me muut jäädään mammalomalle, niin sunko tarttis aloittaa rehkiminen :eek: ?
No jos meinaan jouluksi saada paperit, niin joo. :/ Nyt tosin alkaa tuntua siltä, et en ole harjoitteluun menossa. Mietin, et jos hoitais kaiken muun paitsi sen (eli siis tehtäviä ja yks koe) ja sitten äitiysloman jälkeen menisin tekemään 8 vkon harjoittelun ja mies voisi olla lasten kanssa kotona (sanoi siis ite et vois olla ;)). Mutta onnistuuko se koulun puolesta, onkin toinen juttu. Tai sitten nyt pitäis mennä harjoitteluun neljäksi viikoksi ja joskus sitten se toiset neljä, mut oppimisen kannalta ois järkevämpää tehä koko 8 vkoa yhteen pötköön... No, katsoo nyt. Ei sekään reilua ole harjoittelupaikkaa kohden et nyt tekisin tän päätöksen, koska mulla harjoittelu alkaa ens maanantaina... :headwall:

Alkaa olla tosi luuseri olo kun ei jaksais, ja jos nytkään ei papereita saa niin täytyy olla jotain vikaa.... :ashamed: Mitenkään aliarvioimatta, mutta ei pitäis niin kovin vaikeaa olla saada lähärikoulutusta vietyä läpi... :headwall: En tiä, ei jaksais ku itkeä kun ei taas mee kuten suunnittelin.. Taas oli liian isot odotukset itestä... :'(

Tosin tuntuu tämäkin mun "ongelma" mitättömältä, onhan teillä toisilla isompiakin murheita. Hävettää ihan... :ashamed:

Anteeksi taas omanapaisuus. :ashamed: Ei vaan tunnu liveihmiset joille nyt oon jutellu tästä tajuavan et oon oikeesti väsy... Ja sit viel pitäs näyttää et ei tulis puhutta läpiä päähänsä... :ashamed:

Eiköhän tää tästä...

Hyviä öitä...

Kiitos ja anteeks.
 
Alkuperäinen kirjoittaja eemmaa:
Shamandalie Oon ite ollu tyksissä töissä.. missä teillä on pukkarit ja missä sulla on harjottelu? Se opiskelijoiden ja sijaisten hamepakko on tosi syvältä :kieh: Kysy onko niillä mammamekkoja varattuna meinaan ei siitä tuu kyllä mitään jos joutuu hommia tekemään mekossa joka on kaikkialta muualta ylisuuri paitsi vatsan kohdalta kiristää... Muutenkin se mekko on vihoviimeinen työvaate. Se talo on kyllä mennyt naurettavuuksiin siinä ettei ne jousta kyllä missään tilanteessa eikä kenenkään kohdalla... Jos sijaisena saa kiristettyä itselleen yli 3kk:n työsopimuksen niin sitten saa nimikoidut housupuvut... luksusta...
Harjoittelu on siinä samassa missä on synnytysosastot ylhäällä (Onko sitte U-sairaala?), eli menen sinne lasten poliklinikoille. Ja pukkarit on siellä mikä on viimeks rakennettu (oisko se sitten T-sairaala?) eli siellä radan toisella puolella... |O
 
Pikaisesti ja itsekkäästi omia kuulumisia.

Harmitus on kova, mies lähtee Saksaan töihin perjantaina ja on poissa noin kolme viikkoa. Ite sen sinne patistin, ku on näitä ylimääräsiä rahareikiä nyt melko reilusti, mutta ajankohta vähän inhottava; ens viikolla alkaa tentit ja niitä kestää just sen kolme viikkoa... Ja oppimistehtävien palautuksia on samaan aikaan aikas monta.

Kävin opolla juttelemassa tänään ja sain erityisluvan opiskella samaan tahtiin ku muutki saman vuosikurssin immeiet, mutta ilman läsnäoloa. Saan siis suomeks sanottuna tenttiä kaikki ens kevään ja syksyn kurssit. Nyt mulla loppuu koulu ennen ku jään äippälomalle vasta 20.12, mutta ei auta, ku yrittää kärvistellä. Helpotti kuitenki tuo tieto, että tekevät minun kohdalla poikkeuksen, olen kuulemma viime vuona suoriutunu niin hyvin opinnoista, että koulu siks joustaa näin reilusti. Miehän siis opiskelen liiketoiminnan logistiikkaa toista vuotta AMK:ssa...

Kovasti alkanu turvotteleen. Iltaa myöten kummasti rystysistäki tulee aina häviävä luonnonvara, tulee aivan kunnon kuopat rystysten kohalle, ku turpoaa niin käet. Ja jaloissa kauhea pakotus. Pitää nyt kattoa, että miten verenpaine muuttuu, nyt oli alapaine noussu ku oli 76/104 (normaalisti n. 50/100) mut sehän on kuitenki vielä normaalin rajoissa. Mulla on nyt viikon välein muusta syystä neuvola pari ylimäärästä ultraa (vauva ei liiku, mutta mittään hättää ei vaikuttais olevan, haluavat kuitenki tarkkailla, että miks ei liiku. Eikä oo minun päästä kii, ku on ultralla ja käyrällä tarkistettu, että ei oikeasti liiku juuri minkään vertaa.), niin helppo seurata tuota turvotusasiaaki siellä. Painon nousu on kuitenki vasta n. 2kg.

BB:tä kattomaan B) Ja odottelemaan, että mies tulee tuomaroimasta kaukalopallopeliä.

Apa ja VarttiMartti
 
Tervehdys taas,

huima oli lukeminen noissa uusissa viesteissä, kun olin viimeeks torstaina koneen ääressä. Vietin viimeisiä kesälomapäiviä ja otin pidennetyn vlopun ittelleni, tuleepahan vähän katkoa vielä tähän ennen äippälomalle jäämistä. Vaikka kaukana toi oli lomasta ku perjantaina oli miehellä lääkärikäyntejä ja sit illalla lähdettiin viel sukuloimaan vlopuks. Ja sit ku sunnuntaina palas siltä reissulta - joka kans tohinaa täys ni sit saiki maanantaina herätä 6.30 ja lähtee viemään autoa huoltoon n. 40 km päähän. Eli se siitä suunnitellusta levosta taas :D


Elviirattarelle
jaksamista - toi on varmaan todellakin rankkaa. Luulenpa, että sulle tekee vaan hyvää lähteä muksun kanssa vähäks aikaa pois ja rauhottumaan. Saattepa todellakin molemmat aikaa miettiä. Tiedän kokemuksesta, että päätösten tekeminen vaikeissa tilanteissa, varsinkin kun kyse on parisuhteesta, on aina vaikeita. Itse vetkuttelin aikoinaan liiankin kauan suhteessa, jossa kärsin päivittäisestä henkisestä väkivallasta ja koko suhde oli ainaista riitelyä. Nyt kun on löytänyt rinnalleen miehen, joka on parempi kuin lottovoitto, niin miettii vaan, että minkä ihmeen takia pisti itsensä käymään läpi sitä helvettiä niin kauan. Mutta toisaaalta - mikä ei tapa, se kasvattaa...

Muuten omaan napaan ei kuulu kummempia, neuvolassa kävin tänään ja painoa oli tullu 350 g/vkko, HB ei otettu, paineet oli 126/76, vauvan syke 138, turvotus -, pissa puhdas ja sf 28. Mä menen ny kanssa siinä yläkäyrän tuntumassa, mut viel ei ainakaan o neuvolatäti sanonu mitään. Poika oli raivotarjonassa (siis sen muutaman sekunin, minkä maltto pysyä paikallaan) ja sain jopa itse tunnustella hänen päätään, vähän kyllä mietitytti, että oliko se varmasti se pää siinä käsien välissä. Tuntu ihan hehkulampun kokoiselta, joten oletan ainakin, että se oli se... :)

Muuten sain neuvon mennä kans sovittaan tukivyötä ja heti huomen aamulla olenki menossa. Tuntuu nimittäin vaavi sen verran painavan tuonne "alakertaan" kävellessä, että pitivät sitä hyvänä vaihtoehtona. Ja sit pitäis kans etsiä itselle ihan hieroja - tietääks joku muuten sattumalta täältä Vantaan suunnalta (mukin pääkaupunkiseutu käy) hierojia, jotka ois erikoistunet raskaana olevien hierontaan? Sain nimittäin vajaa pari kk sitten lapaluun läheltä paikat jumiin kummityttöä kannellessa eikä vieläkään ole helpottanut. Ja ennen ku oma vaavi tulee tuohon kannettavaks, ni paree ois olla paikat kunnossa. Ja sit pitäis viel lähteä mammajoogaan ja mahd myöhemmin pilatesta harrastamaan - suosittelivat neuvolasta. Mun kun pitäis saada toi rintakehä avattua (mikä ei siis varmaan ikinä o ollu auki johtuen suurista rinnoista), jotta hengittäminen onnistuis. Kuljen nimittäin liian lysyssä ja se ei o hyväks normaalistikaan, saatikka sitten raskaana.

Mitäs muuta - täällä ei levottomat jalat, ei ihmeemmin yöheräämiset, eikä myöskään hikoilu vaivaa. Edelleen poden huonoa omatuntoa siitä, kun kaikki on sujunu niin hyvin ja ilman vaivoja.

Noista supisteluista on puhuttu. Mulla taitaa niitä olla kivuttomana versiona (ainaki luulen niin näin ekakertalaisena), mutta harvoin vaivaavat. Ja sit mietin, et näinköhän mä edes tunnistan sen supistuksen, koska oon kärsiny mahakrampeista varmaan jo n. 15 vuotta. Ja ne on kipeitä ja nykyään menee niistä taas vatsakin ihan sekasin. Mutta luotan siihen, että nämä kaks on niin erilaisia, että tunnistan kyllä sitten kun ne supparit tulee.

Ja synnytyspeloistakin on ollu puhetta. Mulla vast vähän aikaa sitten iski tajuntaan se, et toi vaavi pitää jotenki saada myös ulos tuolt masusta. Ja et se synnytys on tos vajaan 3 kk:den päästä totisinta totta. Pieni pelko siinä iski, mut se meni taas ohi. Ajattelin, että odottelen sinne synnytysvalmennukseen asti, että saan kunnon tietoa siitä, että mitä kivunlievitys tapoja on, ja päätän sitten vasta, että kuinka kova paniikki siitä saa iskeä. Eniten mietityttää juuri se, että paljonko se sattuu (mulla alhainen kipukynnys) ja kyllä se jaksaminenkin mietityttää. Mulla kun ei ole sit minkäänlaista kuntoa...

Eipä kai kummempia - mies meni jo nukkuun, taidan iltapesun jälkeen kömpiä viereen ja kattoo, et raaskisko toista herättää enää.

Ai niin ja me hankittiin se Gracon turvakaukalo - ajattelin, et se on mulle helpoin kun ei tartte vöiden kanssa sumplia.

Öitä kaikille.

bald Mama + vaavi 28+3
 
Neuvolakuulumisia
rv 28+1
painoa tullut koko aikana 3kg
hb noussu 135 - kiitos hyvää päivää juoman!
paineet 129/66
pissa puhdas
sf 23,5cm
kohdun suu kiinni ja kaula 3cm
eli kaikki ok, seuraava käynti 3 vko kuluttua

Miettiikö kukaan tälläisiä hulluja?:
voiko vauva kuristua napanuoraan kohdussa? Kun synnytyksessähän tilannetta seurataan, mutta entäs nyt raskausaikana, kun vauva on vilkas ja tekee kaikkia kuperkeikkoja, voiko napanuora kiertyä vauvan ympäri niin, että vauva kuolee?
Kaikkee sitä miettii?
menen pois nukkumattia odottelemaan...

 
Heti täältä aamutuimaan kysymystä pukkaa ;) eli onko kellään ollut vatsakipuja täyttyneen rakon takia ? Juon itse paljon vettä ja viime yönä heräsin kamalaan vatsakipuun. No rakko oli ihan täynnä ja kipu helpotti vessakäynnin jälkeen. Muita ?
 
Muumiäiti, mulla on kans vatsakipuja täyttyneen rakon takia. Tosi tukalaa!!

Mä olen kans miettinyt jaksamista synnytyksessä, sillä mun kunto on kans rapistunut ihan olemattomiin, kun ei näiden vaivojen takia oikein voi kuntoilla... Hengästyy tosi nopeasti ja kun on lihonut muutenkin kuin raskauden takia :ashamed:

Margaret 29+6
 
synnytyksestä vielä:ite oon kokenu synnytykset rankkoina sillon kun ei kivunlievitys oo ehtiny auttaa ja supistellu armottomasti, et voimat menny siihen et koittanu kestää ne supparit.ite ponnistus on ollut helppo jos vaan kivunlievitykset auttanu.1.:lle sain epiduraalin ja 4.:lle spinaalin.2. ja 3. en ehtiny saaha mit. |O mut mulla kans kipukynnys alhanen.
elviirattarelle iso voima :hug: ja toivotaan että kaikkki selkenis pian ja menis parhain päin!on se oma sumpliminen aina että saa yhteistä aikaa puolison kans mutta on se sen arvosta :heart:
me lähtään miehen kans kahestaan 2vkon päästä mökkeileen :D tää mamma ei malttais oottaa et pääsee nukkuun...vaik suht hyvin saan kotonaki nukuttua mut lapset herättel viel useemman kerran et ehyet yöt harvassa...
joku siittä pissa hommasta.itel tullee kans mahakipuja tai maha men ihan kovax kun ei mahu ennää niin paljoo kerralla kuin aijemmin ja maha siittä äityy...ihan normaalia.
 
Huomenta!

Miettiikö kukaan tälläisiä hulluja?:
voiko vauva kuristua napanuoraan kohdussa? Kun synnytyksessähän tilannetta seurataan, mutta entäs nyt raskausaikana, kun vauva on vilkas ja tekee kaikkia kuperkeikkoja, voiko napanuora kiertyä vauvan ympäri niin, että vauva kuolee?
Jaa miettiikö... Mä ainakin olen jo monta kertaa ehtinyt tuotakin kelaamaan. Sitäkin mietin, et jos tää pikkuinen ei nyt käänny itse, vaan häntä yritetään kääntää, niin mitäs jos se napanuora kiertyy sillon hänen kaulansa ympäri |O .
Ja siinä Elämän ihme-dokkarissa mun mielestä tosi usein näytti siltä, että jos se vauva vähän enemmän käännähtäis, niin se napanuora saattais mennä sen kaulan ympäri :ashamed: .
Musta tuntuu, et synnytyksissäkin tosi monella (tutullakin) on ollut ihan läheltäpiti tilanteita. Vaikka tilannetta seurataankin, niin silti mua pelottaa se :eek: .

Napaan ei mitään uutta. Ummetus kyllä palasi entistä rajumpana |O . Pikkuinen jaksaa jumpata aamusta iltaan :heart: :heart: :heart: .
Työmotivaatio alkaa heikentyä, mutta sijainen on onneksi löydetty ja tulee parin viikon päästä =) . En ehdi kouluttamaan häntä juuri ollenkaan, mutta siitähän ei minua käy syyttäminen :whistle: ... Asia on kuitenkin ollut tiedossa kesäkuusta asti.

Älä Shamandalie kiduta itseäsi noilla ajatuksilla. Et varmasti ole maailmankaikkeuden ensimmäinen etkä viimeinen ihminen, jonka valmistuminen lykkääntyy vähäsen vauvan takia. Ethän sä töitä tekisi äitiyslomalla kuitenkaan, joten voit ihan hyvillä mielin suorittaa sen harjoittelun sitten mammaloman jälkeenkin. Kyllä koulun on pakko tuollaisessa tilanteessa joustaa :hug: .
 
Elviittaren jutut tulivat mun viime yön uniin. Näin kamalaa unta siitä, että mies lähti lätkimään :'( . En osaa sen parempia kommentteja elviittarelle sanoa kuin muutkaan, mutta tee niinkuin sinusta tuntuu oikealta. Kukaan toinen ei voi neuvoa sun yksityiselämääsi, teidän täytyy miehesi kanssa löytää yhteinen ratkaisu. Mutta jos mä olisin sä, olisin jo antanut miehelle kenkää tai vaatinut yhteydenpidon lopettamista sen naisen kanssa. Kaikki tai ei mitään. Voimia :hug: :heart: .

Eilisessä perhevalmennuksessa verrattiin synnytyksen rankkuutta 30-50 kilsan hiihtolenkkiin. Huh. Mua alkoi aamuisen sairaalakäynnin ja perhevalmennuksen yhdistelmä ahdistaa ja nyt synnytys hiukan pelottaa. Mä en voi sietää kipua ja ajatuskin kaikista toimenpiteistä ahdistaa. En varsinaisesti pelkää synnytystä, mutta pyörryn varmaan jo kesken perhevalmennuksen, kun alan ajatella toimenpidettä. Kun se jännitys iskee, niin sydän alkaa läpättää ja heikottaa ja...Saako synnytykseen mitään rauhoittavia, ettei pyörry jännityksestä? :ashamed: Mä en ole koskaan ollut sairaalassa tai missään laitoksessa hoidettavana, joten siksi kammoan tuollaisia paikkoja. Kun näitä heikotus-hengenahdistuskohtauksia on tullut raskausaikana muutenkin, niin voin vain kuvitella, että olen taju kankaalla synnyttämään lähtiessä.

Olen myös jo pitkään ajatellut, että mitä jos napanuora kiristyy vauvan kaulan ympärille raskausaikana. Ultraajat ovat vain sanoneet, että eipä sille ole mitään tehtävissä ennen synnytystä. Olisi ihan kauheaa, jos vauvalle tapahtuisi näin loppumetreillä jotain, kun raskaus on edennyt hyvin tänne saakka :'( . Olen jo autolla ajellessani alkanut miettiä, että entäs jos sattuu jotakin, istukka irtoaisi jne. Taitaa liikaa tulla ajatelluksi kauhujuttuja, mutta minkäs teet, kun vauva tuntuu nyt niin konkreettiselta.
 
shamandalie jos et saa lupaa housujen käyttöön kokeile vauvatalkkia reisien väliin! vihaan muutenkin sukkahousuja jotka hiostaa :(


elviiratar olen aina ollut parisuhteen puolustaja mutta heti kun kuulen juomaongelmista yhdistettynä parisuhteeseen ja pieniin lapsiin niin niskavillat nousevat pystyyn. Hyvä, kun pääset miettimään asioita viikoksi muualle. toivottavasti asiat selkenevät! :hug:

t.K & kumpp.
 
Pinkeiju, mä voin yhtyä pelkääjiin, toi napanuoraan kuristuminen on yksi niistä. Toinen mun pelko on se et mä joudun päivittäisillä työmatkoillani
johonkin yllättävään kolariin ja istukka repee tms.. Ei pidä miettiä.

Landirin kysymykseen: onko synnytys fyysisesti kuinka raskas?
Mun vastausta ei varmaan kukaan arvaa! heh..
Mä juoksisin mielummin puolimaratonin kun synnytän! Itse asiassa
olen viimesen 3v. aikana treenannut juoksua ja joskus mielessä
käynyt että joku päivä juoksen sen maratonin oikeesti!
En tiedä sitten onko synnytys kunnosta kiinni, ainakin mulle se oli rankkaa ihan hyväkuntoisenakin. Ehkä se sitten on helpompaa rapakuntoiselle :whistle:
Mun oma äiti sai mut 23v. ja se kertoi että synnytys oli suht helppo, mutta mun veli syntyi kun äitini oli 35v. ja synnytys oli todella vaikea.
Noin pitkä väli, eikä ollut enää uudelleen synnyttäjän "helppoutta",
äidille jäi fyysisesti tosi vaikeita vaivoja. Lääkärit sanoivat silloin että on ihan eri asia synnyttää nuorena kun kudokset on nuoria kun sitten vanhempana jolloinka kudokset ei enää niin hyvin jousta ja palaudu.
Mun mielstä 35v. ei ole edes vanha tänä päivänä. :eek:
No joo kaikki mietitte siellä varmaan kitooos porsche riittää :LOL:

Elviirattarelle toivon ison voiman kestää yli vaikean tilanteen!
 
Huomentapäivää.

Elviiratar: Samaa mieltä kuin tivoli, tee niinkuin susta parhaalta tuntuu. Ite en olis noinkaa pitkälle jaksanu. Jos mun mies tekis vastaavaa ja tässä tilanteessa niin se ois ollu mulle sillä selvä. No mut pääasia että susta tuntuu oikealta.

Shamandalie: Älä nyt revi itestäs ihan hirveesti mehuja.. sun täytyy ehtiä keräämään voimia viel tulevaanki ja onhan se niin pienestä jo kiinni kuitenki että eihän sillä niin väliä vaikka valmistuisit vuotta myöhemmin. Pahin on jo ohi. Ei sulla ois mitää vanhoja työhommeleita tms mist sais noita harjoittelujaksoja korvatuksi et saisit vaikka lyhyemmän jakson? Itellä nimittäin tehtiin niin että viimeinen harjoittelujakso hyväksiluettiin kesätyöstä, molemmat oli noin 2kk:n mittaiset pätkät ja paikkakin suurinpiirtein sama. Tällä viikolla tulee eka tuomio päättötyöstä, meneekö heittämällä läpi vai tarviiko viilausta. Toivottavasti selviäis kieliopillisilla korjauksilla.. ei nimittäin enää jaksa.

Tivolille piti viel sanoo et en oo kuullukkaa et kukaan ois saanu/ottanu rauhoittavia synnytyksessä tai sitä ennen. Esikon aikaan olin ihan pihalla ja paniikis koko synnytyksen ajan, tai siis siitä asti ku alkoi supistukset mennä yli sietorajan. Mutta kummasti sitä vaan selvis ja muutamat (miljoonat ) perkelet ku huusi ilmoille niin seki jotenki hullulla tavalla auttoi, ainaki minuutiksi. Luota vaan siihen että kätilöt ja hoitsu auttaa ja neuvoo mutta muista kertoa siellä myös omat tuntemukset.

Meistä naisista löytyy sellanen määrä voimaa tarpeen tullen että miehet kyl kalpenee siinä naisten rinnalla. Moni sohvaperuna synnyttää ilman sen suurempaa tuskaa kuin sporttimammakaan. Ehkä toipuminen voi olla huonokuntoisella hitaampaa mutta tuo nyt on sellanen musta tuntuu- epäilys.

Muistitesti.

Eli älä lunttaa mistään, katsotaan kuinka hyvin on asiat muistissa tästä raskaudesta ;)

-Koska teit ekan raskaustestin, pvm ja klo:n aika ja miksi teit sen (menkat myöhässä, muuten vaan, tms)
-Kelle kerroit ensimmäisenä ja milloin (muu kuin oma mies)
-Millä viikoilla oli eka neuvolasi
-Koska tunsit ekat liikkeet
-Milloin tarttui eka vauvan nuttu mukaan kaupasta
-Mikä oli ensimmäinen raskausoireesi

Voin nyt eka ite vastata eli:
öö..22.3??? eka testi (niistä varmaan kymmenestä) aamupäivällä haaleevaalee haamu, jota hyvä ystäväkin tuli katsomaan onko se vai eikö se ole. Menkat sekaisin joten testin tein sattumalta. Eka neuvola oli jo viikolla 6+. Ekat varmat pienet liikahdukset tunsin 16.viikolla. Ensimmäinen vaateostos tais olla joskus np ultran jälkeen??? EN MUISTA TUOTA :eek: Eka oire oli varmaan väsymys tai "Oireettomuus".

Sellasta. Nyt meen tarkistamaan muistiinpanoistani että kuis paljo meni pieleen.. :D

:wave:

maukkis ja jorma 31+4
 
-Koska teit ekan raskaustestin, pvm ja klo:n aika ja miksi teit sen (menkat myöhässä, muuten vaan, tms)
-Kelle kerroit ensimmäisenä ja milloin (muu kuin oma mies)
-Millä viikoilla oli eka neuvolasi
-Koska tunsit ekat liikkeet
-Milloin tarttui eka vauvan nuttu mukaan kaupasta
-Mikä oli ensimmäinen raskausoireesi

1. raskaustestin tein 30.3 aamulla. Olin hakenut sen edellisenä iltana kaupasta (rfsu), menkat 1pv. myöhässä. Mulla aina säännöllinen kierto.
2. Kerroin miehen jälkeen ensimmäisenä 6 ja 8v. tytöilleni n. rv12 paikkeilla.
3. Eka neuvola oli rv8 sitä ennen olin käynyt yksityisellä (rv6+) ultrassa
toteamassa että, totta se on!
4.Ekat liikkeet rv17 jotain..
5.Eka nuttu, Kampin Marimekosta kesäkuun lopulla..
6.Eka raskausoire oli hajuaistin herkentyminen, ruokahaluttomuus.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mauahtavaa:
Muistitesti.

Eli älä lunttaa mistään, katsotaan kuinka hyvin on asiat muistissa tästä raskaudesta ;)

-Koska teit ekan raskaustestin, pvm ja klo:n aika ja miksi teit sen (menkat myöhässä, muuten vaan, tms)
-Kelle kerroit ensimmäisenä ja milloin (muu kuin oma mies)
-Millä viikoilla oli eka neuvolasi
-Koska tunsit ekat liikkeet
-Milloin tarttui eka vauvan nuttu mukaan kaupasta
-Mikä oli ensimmäinen raskausoireesi
Jipii, testit on kivoja.

-Raskaustestin tein 10.4. koska menkat oli 4 pv myöhässä ja olo oli jotakuinkin mahdollisesta hedelmöityshetkestä asti sellainen, että taidanpa olla raskaana :heart:
- Kerroin ekana ystävälleni, joka itse oli myöskin raskaana. Taisi olla jo jossain rv5+ -tienoolla. En kuitenkaan kaikkein parhaimmille ystävilleni keskenmenon pelossa.
- Eka neuvola oli joskus tosi myöhään... Tai siltä se ainakin tuntui. 6+1 taisi olla yksityisellä varhaisraskauden ultra (ja samana aamuna lensi eka laatta |O ) . Olisko se neuvola ollut joskus rv8+jotain...?
- Ekat liikkeet tunsin joskus heinäkuussa
- Eka nuttu tarttui kaupasta mukaan mammatreffeillä Tracyn, Porschen ja Annin kanssa Helsingissä. Tai no yhden olin muistaakseni tilannut sitä ennen.
- Kuten sanoin, olo oli koko ajan sellainen, että taidan olla raskaana. Palelu, menkkaoireet ilman menkkoja ja hurjasti kasvavat kynnet oli ekat varsinaiset oireet. Ja se, etten saanut alkoholia kunnolla alas, vaikka kierto oli vasta siinä vaiheessa, että menkkojenkaan ei pitänyt vielä alkaa...

 
Shamandalie No itku, en tiiä paljon noita potilaskuljetuksia on välillä U ja T-sairaala. Mutta mun mielestä sä voisit kyllä sanoa että jos ei tule pukkaria sieltä U-sairaalasta ni pitäkää mestanne... Onhan toi ihan naurettavaa että pitää joka päivä ees taas sinne kulkea pukemaan, ja kun vielä se suojavaatevarasto on siellä U-sairaalan alakerrassa niin joudut sitte vielä roudaamaan niitä mekkoja mukanasi. Mä kyllä vaatisin pukkarin lähempää tai sitte ottasin ne vaatteet mukaan sinne polille/kotiin ja vaihtaisin siellä vessassa tai jossain ja vähät välittäisin mitä ihmiset sanoo :) Välillä tuntu siellä että opiskelija on muutenki ihan pohjasakkaa, että niille sais muka tehdä mitä vaan ja pompottaa miten haluaa... Ymmärtääkseni tyksissä on olemassa myös mammahousuja käytössä mutta niistä en muista että onko nekin sitten nimettyjä vai onko ne kierrossa vuorotellen... tosin muistaakseni niitäkin piti anoa kuukausitolkulla etukäteen.. ihan kuin aina tietäisi niin tarkkaan koska sitä alkaa lisääntymään.

Olin ite muuten siellä A-sairaalassa, osastolla 210. Ja pukkarit meillä tietenkin siellä U-sairaalassa :)

Opiskeletko muuten Ruiskadulla? Omat kokemukset siitä laitoksesta on kyllä niin syvältä että en mitenkään pystyisi ikinä suosittelemaan sitä koulua kenellekään...

Joku tuolla mietti jos saisi sitä viimeistä harjoittelua korvattua edellisillä jotenkin, mutta uskallan väittää että turha edes mennä kysymään. Viimeiset harjoittelut varsinkin alkaa olla niin spesiaaleja jo että ei siinä auta ei mikään työ jos niitä yrittää saada korvattua. Kun ideana on että opiskelija on ollut mahdollisimman erilaisissa paikoissa harjoittelemassa opiskelun aikana. Ettei käy niin että kokemusta on vaan yhdeltä sektorilta kun valmistuu.

Siinä talossa ei muutenkaan tunneta sanaa jousto, ei sitten missään tilanteessa. Esimerkkinä voin antaa sellaisen kun itse lähdin vaihtoon vuotta ennen valmistumista. Kovasti opettajat kannustivat ja halusivat että ihmiset lähtevät, ei pitänyt tulla mitään lisätehtäviä tms. mutta kuinkas kävikään. Tein kaikki suoritussopimukset ennen lähtöä niin kuin piti ja kaiken piti olla ok. No sitten kun tulin takaisin niin olin niin reipas että reissusta tulleena menin heti sitten koululle (joku muu olisi ehkä levännyt vielä päivän pari). No luokassa ei ollut ketään eikä mistään löytynyt mainintaa siitä missä ovat. Ei edes lukujärjestyksessä (johon normaalisti saattoi tulla muutoksia kolmen minuutin varoituksella). No jälkeenpäin kuulin että olivat opintokäynnillä jossain kotisairaalassa. Opettaja oli sanonut että sinne on ehdottoman pakko mennä joten ihmiset olivat sairaana raahautuneet paikalle huomatakseen että opettaja ei itse tullut paikalle kun oli vähän selkää pakottanut. No siitä ei ollut infoa missään joten en osannut sinne mennä. Käynti oli ollut kuulemma aivan turha ja tylsä, parin tunnin seisoskelua ja paikan esittelyä. Mutta minä joka en siellä ollut käynyt, jouduin ensin katsomaan videon ja vastaamaan ties kuinka moneen kysymykseen sen videon pohjalta ja lisäksi piti etsiä en enää muista kuinka monta artikkelia aihetta koskien ja niitä referoimaan. Tein monta tuntia duunia sen eteen kun muut seisoivat pari tuntia pitkästymässä. Ja tämä siksi että MINÄ en ollut ollut tarpeeksi aktiivinen. Mun olisi kuulemma pitänyt verkkosuunnitelmasta (joka ei toiminut) tarkistaa tai sitten soitella sieltä ulkomailta luokkatovereille ja varmistaa jos seuraavalle päivälle sattuu olemaan jotain erikoista... joopa joo.. vähän meinas palaa pinna sen maikan kanssa, se tosin oli muutenkin ihan mahdoton...

Tuo lukujärjestysjuttukin oli kyllä niin hermoja raastava. itsellä ei niin väliä kun asuin lähellä mutta meillä tuli joku tunninkin ajomatkan päästä ja oli kiva huomata kouluun saapuessaan että ahaa, tunnit onkin peruttu. Edellisenä päivänä siitä ei kukaan puhu mitään ja viimeisenä kun käy tarkistamassa niin tunnit on siellä ja kun aamulla tulet niin ne onkin peruttu. Eikä siinä mitään mutta jos ne sattuvat olemaan vaikka 8-10 ja seuraavat tunnit vasta iltapäivällä...

Oho, tulipa romaani :) Ymmärrettävää jos kukaan ei jaksa lukea näitä höpötyksiä kun ei ees liity vauvoihin mitenkään :D
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mauahtavaa:
-Koska teit ekan raskaustestin, pvm ja klo:n aika ja miksi teit sen?Perjantaina 27.7. klo 9.-10.00 välillä. Maanantaista asti kuvittelin tulevani vatsatautiin, kun koko ajan etoi. Olo ei mennyt ohi ja kuukautisetkin olis voineet pikku hiljaa tulla. Sinänsä en osannut niistä mitään epäillä, kun kierto kaikkea 30-80 välillä. Tuli vaan tunne, että nyt kyllä oon raskaana.
-Kelle kerroit ensimmäisenä ja milloin?
Ennen np-ultraa äidilleni, kun tarttin pojalle amman.
-Millä viikoilla oli eka neuvolasi?
Enpä tiedä rv 8 ehkä, en muista.
-Koska tunsit ekat liikkeet?
Kunnolla joskus 18 viikoilla. Aiemmat ajattelen edelleen ilmakupliksi.
-Milloin tarttui eka vauvan nuttu mukaan kaupasta?
Jaa-a olisko ollut np-ultran jälkeen kaupungilla.
-Mikä oli ensimmäinen raskausoireesi?
Oksettava olo

 

Yhteistyössä