JouluLahjat 2008

Huomenta!

Mä en myöskään ole saanut nukuttua oikeastaan koko yönä. Adrenaliini pitää hyvin hereillä. Täällä supisteli koko yön ja aamun. Nyt olen vain levännyt sohvalla ja yritän vaipua edes jonkinasteiseen unentapaiseen. Vauveli on kamalan alhaalla. Välillä kun hän lähtee liikkeelle, niin mulla menee iskiashermo jumiin oikeasta kankusta. Kuulostaa pöljältä, mutta tosi on!

Olen paremmalla mielellä kuin eilen. Vauveli syntyy noin viikon sisällä. Kehoni tekee kovasti töitä ulostaakseen vauvan, ja vauvakin tuntuu olevan yhteistyökykyinen puskiessaan päätänsä alaspäin. Ja tosiaan 8.1. käynnistykseen, jos ei muu auta.

Tänään makoilen koko päivän. En halua riskeerata yhtään ensi vuoteen menemistä... Ainakin iltaan asti aion vaan pötkötellä ihan rauhassa.

Taikatuulla saunasta: Meillä neuvolan lastenhoitotunnilla yksi mies kysyi tuosta saunaan menemisestä vauvan kanssa. En muista tarkkaa vastausta, mutta muistelisin kyllä, että vauvan pitäisi olla useamman kuukauden ikäinen ja löylyt todella miedot. Toivottavasti joku muu osaa neuvoa paremmin.

Ihanaa/räiskyvää/vauhdikasta/rauhallista uuttavuotta kaikille!

amélie 40+6

 

Mielettömän hyvää vuoden vaihdetta koko porukalle! Saakohan kukaan tämän vuoden viimeistä tai ensi vuoden ensimmäistä vauvaa???

Pikku mies valmistautuu uuteen vuoteen neuvolan merkeissä ja sitten tulee hänen tulevat kumminsä kylään!

Ensi vuosi taitaa olla yhtä antoisa ja ainutlaatuinen kuin tämäkin vuosi,vai mitä?

Re Nu ja Ukko-poika 6 viikkoa

 

Meilläkin oli tänään neuvola, poitsun mitat 4265 ja 55,5 cm. Kahdessa viikossa siis tullut 720 grammaa painoa lisää!! Kyllä se onkin tissillä viihtynyt.. Silti huvittaa ettei lähelläkään olla Pöksyn pojan syntymäpainoa vielä, aikamoinen jätti näytti olevan suljetulla!! Mutta perästä tullaan... ; )

Odottajat vielä tänäänkin yhdessä kasassa, huomenna sit kaikki kolme laitokselle yhtäaikaa, eiks je?? ; )

Kauppaan pitäisi vielä lähteä, taidan vaunutella sinne.. Alkaa vihdoin sujua toi kävely jo, hieman vielä selkää jomottelee kun pidempää lenkkiä menee mut koko ajan parempaan suuntaan. Ihanaa kyllä monen kuukauden liikkumattomuuden jälkeen!!

Mut nyt muualle, oikein hauskaa uutta vuotta kaikille!!!!

 

Tänään on näköjään meillä monella ollut neuvola. Me oltiin kanssa ja neidin paino oli 4570g ja pituus 55cm. Painoo tullu nyt kk siis kilo ja pitutta 3cm. Eilen meillä oli kk päivä. Katsetta likka tuntuu jo kohdistavan, äidin raitapaita oli tänään hyvin mielenkiintonen kun siinä oli selkee vastavärit.
Jännät paikat täälä vielä kolmella. Kyllä vauva kiroo 18v jos syntyy tänä vuonna vielä viime tunneilla =) No eiköhän ne tohon uudelle vuodelle luulis menevän.
Meilläki mennään ihan rintamaidolla. Kerran koitin Nannia tarjota ku epäilin saiko tarpeeksi ku kitisi vaan mut eipä nanni tälle pimulle niin vaan kelvannukkaan. Ei ole onneksi vielä tarvinut koittaa toista kertaa. Toki jos siltä näyttää niin sit sitä annetaan mutta olen tyytyväinen et imetys sujuu. Tätä en esikoisen kanssa saanut kokea. Lypsin vaan "singerillä" =)
Joo mutta mukavaa vuoden vaihdetta kaikille masullisille ja vauvakkaille!!!

naunau ja tytsy 1kk

 

Hehheh..uskomatonta että me listan vikat odottajat ollaan joka ikinen yhä yhdessä kasassa..
Täällä ei minkäänlaisia merkkejä vieläkään, joten en enää ole edes miettinyt ehtiikö uuteen vuoteen. Mukavaa kun saa -09-vauvan.

Neuvolassa olin. Mietin ääneen vauvan kokoa terkalle, joka sit tunnusteltuaan roimasti arvioi että lapsi olisi nyt n.3,8-4kg. Ei paha siis mielestäni, näille viikoille.
Perjantaina menen jälleen neuvolaan jos ei ihmettä tässä tapahdu, ja sit terkka varaa mulle sen yliaikaiskontrollin, toivoimme molemmat että saisin sen jo maanantaille jopa.. Terkkakin vain naureskeli että niin vain meni joka ikisen lekurin ja terkan arviot päin mäntyjä tuosta syntymisestä..heh.

Sit otin pikku päikkärit miehen kanssa, ihanaa.
Nyt ajattelin imuroida, kun en tässä sitä tehnytkään alkuviikon aikana niin kuin alunperin ajattelin.

Sit laitetaan folioon pihvia ja pottua ja ne kakluuniin hiillokseen, nam. Yöllä aiomme katsomaan ilotulitusta. Niin ja on meillä tinakenkiäkin.

Kiva kuulla teistä "lapsellisista",ihanaa vauva-arkea jo täydessä vauhdissa.Pian meilläkin sitten.<3

Hei mäkin olen kuullut jonkun ohjeistuksen tuosta saunomisesta, olisiko se nyt sit ollut valmennuksessa vai missä. Suositeltiin että ekoja saunomisia vasta puoli vuotiaana, mutta hyvin miedossa lämpötilassa, vauva mieluiten vedessä alalauteilla. Hän kun ei osaa ollenkaan lämpöään säädellä ja aivot ovat vielä niin suojaamattomat.
Mutta en tiedä varmaksi, kannattaa vaikka googlettaa enemmän asiasta.

8h45min uuteen vuoteen.Kyllä meidän vauva tulee vasta ensi vuonna.

Melli rv40+6

ps. Ihanaa läheisten ja rakkauden täyteistä uutta vuotta jokaiselle ihanalla mammalle ja perheillenne!<3

 

Kivaa kuulla naunaun kuulumisia. Hienoa, että teillä menee kivasti.

Melli, mulla painoarvio oli ultrassa kahdeksan päivää sitten 3500 g, joten 3700 g-3800 g huitteilla varmaan mennään nyt, eli samaa kokoluokkaa. Mun th on niin kokematon, että sanoi, ettei osaa arvioida vauvan painoa käsikopelolla. Mä ehkä jotenkin luottaisin enemmän terveydenhoitajan arvioon kuin ultran. Olen niin monta kertaa kuullut, että ultran painoarviot on heittäneet aika paljonkin. Mutta eipä tätä asiaa kannata ehkä turhaan miettiä. On sitten mikä on.

amélie, joka myös sai juuri imuroitua

 

Hyvää uudenvuoden aattoa ja pikaiset kuulumiset täältäpäin

Meille syntyi poika 27.12., strategiset mitat 49 cm ja 3045 g. Jihuu!!!!

Synnytyksestä sen verran, että lapsivettä alkoi tulla jouluaaton ja joulupäivän välisenä yönä, jolloin minut otettiin osastolle. Supistuksia tuli hiljokseltaan, eikä mitään erityisen kovia, mielestäni.

Asioita seurattiin pari päivää osastolla, sillä supistukset eivät ottaneet tihentyäkseen ja voimistuakseen. 26.12. annettiin käynnistystapletin puolikas, jolloin supistukset hieman kovenivat ja tihentyivät noin neljän minuutin väleihin ja jos liikkui, niin melkein yhtäjaksoisiksi. Kuitenkin lopputulos oli se, että synnytyssaliin päästyämme vauvan pulssi romahti minuutiksi niin matalalle, että jouduimme hätäsektioon. Ponnistamisvaihe jäi siis minulta kokonaan kokematta.

Hyvillä mielin ollaan kuitenkin kaikesta hoidosta ja asioiden etenemisestä. Kiitos hätäsektion poikamme on nyt elossa, sillä napanuora oli kiertynyt kaksi kertaa tiukasti kaulan ympärille, eikä hän olisi millään voinut edes syntyä alateitse napanuoran tiukkuuden takia.

Olen palautunut sektiosta todella nopeasti ja eilen jo päässyt kotiin. Toki liikkuminen on vielä varovaista, mutta onnistuu.

Sekä äiti, että isä ovat innoissaan ja ihastuksissaan uudesta tulokkaasta, joka on varsin rauhallinen tyyppi.

Tällä kertaa ei tämän enempää. Tsemppiä teille, jotka vieläkin odottavat - minäkin luulin, että kuulun teihin. Mukavaa vauva-aikaa jo käärön saaneille, niin vanhoille, kuin niillekin, jotka ovat poksahtaneet sillä aikaa. (En ole vielä ehtinyt lukea, ketkä ovat saaneet jouluvauvoja.)

Ja erityisesti upeaa ja energistä uutta vuotta 2009 teille kaikille ja perheillenne.

AinuLiinu ja Poju 4 pv

 

Paljon onnea AinuLiinulle ja koko perheelle pikkuprinssistä! Innoissani päivitin listan. Toivottavasti tuli oikein.

Odottajat:
05.12.08/Purrmiau/29 v/KHKS/ensimmäinen
10.12.08/Omena74/34v/TYKS/ensimmäinen
14.12.08/Mamero/26v/toinen
18.12.08/marita73/34v/OYS/ensimmäinen
20.12.08/miima84/24v/SAS/toinen
24.12.08/Illuusiotar/25v/ SAS/toinen
25.12.08/karamelli83/25v/ HUS/ensimmäinen
25.12.08/Peppiina74/34v/HUS, Nkl/toinen
25.12.08/amélie/28 v/TAYS/ensimmäinen
?/ Marjaana-85/23v/TYKS/ toinen

Syntyneet:
Philippa 23.10 Tyttö, rv30+5
Re Nu 19.11 Poika 3960g, 51,5cm, rv 37+5
naunau 30.11 Tyttö 3650g, 51cm, rv 36+6
Titti 3.12 Poika 3518g, 51cm, rv 39+0
Merivellamo 6.12 Poika 2795 g, 49 cm, rv 41+0
Janicka 10.12 Poika 3905g, 49cm, rv 38+6
Caza 10.12. Poika 2550g, 49 cm, rv 39+0
Elsa 11.12. 3400 g, 50 cm, rv 38+6
Hertta81 11.12. Poika 3590 g, 49 cm, rv 39+5
Demine 15.12. Tyttö 3420g, 51 cm, rv 40+6
Vampula 17.12. Tyttö 3540g, 51 cm, rv 41+0
Taikatuu 18.12. 3715g, 52cm, rv 40+3
Nilla 19.12. Tyttö 3395g, 49cm, rv 40+1
Pöksy 23.12 Poika 4950g 56cm rv 42+0
Ainuliinu 27.12. Poika 3045g, 49cm rv 40+3
Tättähäärä 28.12. Tyttö 3530g, 50 cm, rv 40+6

 

Onnea AinuLiinu! Taas kerran kyynelet silmissä onnestasi, kokemastasi jännityksestä synnytystä odotellessa ja tuosta dramatiikasta, jonka jälkeen sylissäsi on elävä ihana vauva. Kiva, että ehdit tänne kertomaan hänestä vielä vuoden viime tunneilla.

 

Kohta alkaa mullekin tulla selväksi, ettei tule vanhan vuoden ukkelia. Mun kaksi kaveria on kyllä synnytäneet toisen lapsensa kahdessa tunnissa, mutta toivottavasti se ei käy mulle!

Edelleen jännittää se taksin saaminen, jos lähtö tulee. No, sitten vaan soitto 112:een ja ambulanssilla laitokselle. Mies, kun ei ole koskaan mennyt autokouluun...

Aika paljon alkaa ulkoa pauketta kuulumaan. Ehkä mekin muutamat suihkeet lasten ohjelmien jälkeen laitetaan. Sauna napsahtaa heti klo 18 päälle, kun siirrytään yösähkölle. Illalla mennään ilotulista katsomaan jos vaan suinkin jaksan.

Vieläkö Améliella on tänään "herkutteluhetket" miehen kanssa suunnitelmissa?? Mun kaveri soitti eilen ja käski alkaa harrasmaan seksiä, jotta vauva syntyisi. Minua ajatus ei yhtään kyllä inspiroi: paikat on niin kipeät ja vatsa piukalla... Eikä tuosta vaikutuksestakaan ole takuita...

Oikein hyvää uudenvuoden aattoa ja Uutta Vuotta kaikille.

Palaan taas aamulla jos olen vielä yhtenä.

Peppiina 40+6

 

Titille piti kertoman että meidän poika on hymyillyt jo eka viikostaan lähtien, mutta ne ovat tähän mennessä olleet lähinnä osoitus siitä että mamalle on haiseva paketti saapumassa suloisia hymyjä yhtäkaikki, mitenkähän sykkyrään sitä sydän menee sitten kun tulee se "oikea hymy" !!!

Meillä olis muuten myös ollut eka neuvola tänään mutta sitä piti siirtää perjantaihin sen tämän päivän sairaalakeikan takia. Siitä kirjoittelen lisää privalla kunhan jaksan mutta uutiset eivät olleet mieleisiä.

Toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta ja tietenkin kokonaisille naisille jakautumista heti vuoden vaihteen jälkeen
Merivellamo

 

Titille piti kertoman että meidän poika on hymyillyt jo eka viikostaan lähtien, mutta ne ovat tähän mennessä olleet lähinnä osoitus siitä että mamalle on haiseva paketti saapumassa suloisia hymyjä yhtäkaikki, mitenkähän sykkyrään sitä sydän menee sitten kun tulee se "oikea hymy" !!!

Meillä olis muuten myös ollut eka neuvola tänään mutta sitä piti siirtää perjantaihin sen tämän päivän sairaalakeikan takia. Siitä kirjoittelen lisää privalla kunhan jaksan mutta uutiset eivät olleet mieleisiä.

Toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta ja tietenkin kokonaisille naisille jakautumista heti vuoden vaihteen jälkeen
Merivellamo

 

sorry tuplaus...

 

Heissan,

Ajattelin kirjoitella synnytyskokemukseni nyt kun se vielä on muistissa ja kun pikku-neiti suvaitsee antaa äidin hetken olla tankkauksien välissä.

Supparit siis käynnistyivät uudellen la 27.12. noin klo 17:00 2km sauvalenkin jälkeen kun ajattelin, että en anna periksi vaan teen kaikkeni, että saadaan tuo mukelo ulos.

Laskeskelimme hetken välejä ja alkoivat olla todella kipeitä ja pitkiä mutta ne tulivat hiukan harvaan. Vain noin 6-12min välein. Soitin kuitenkin nasitenklinikalle ja siellä kehoitettiin tulla käymään. Että minuu otti aivoon kun olin ihan varma, että laittavat mut vielä takaisin kotiin.

No kun päästiin perille, oli kohdun suu jo 4cm auki, joten päästiin suoraan saliin. Kello oli silloin noin 20:30. Mut laitettin ensin sydänkäyriin noin tunniksi ja sinä aikana en saanut mitään kivunlievitystä. Tämän jälkeen sainkin sitten jo ilokaasua. I H A N A A! Tästä noin tunnin kuluttua, eli 22:30 tuli lääkäri puhkaisemaan kalvot, sillä vaavi oli niin korkealla, että kätilö ei saanut niitä puhkaista. Opimme, että myöhään kääntynyt sikiö ei välttämättä laskeudu samalla tavalla kuin aiemmin kääntynyt. Pää ei ehdi samalla tavalla muovautua. No kun kalvot puhkaistiin lääkärin piti pitää vauvan päätä vastaan, että vedet ei tule liian kovalla paineella ja päästä napanuoraa ensimmäisenä ulos....
Tämän jälkeen supistukset tulivatkin sitten 2min välein. Ei kun epiduralia pyytämään. Epiduralin jälkeen nukuinkin sitten reilun tunnin, jonka jälkeen olin 7cm auki. Vielä tunti tai 2 ja olin 9cm auki. Välissä annettiin toinen epidurali annos, jotta saimme vauvaa laskeutumaan pikkuhiljaa alemmas.

Ennen ponnistusvaihetta lisättiin vielä yksi epidurali, koska vauva oli edelleen aika korkealla ja haluttiin, että pää muotoutuu pikkuhiljaa synnytyskanavan muotoon.

Kun ponnistusvaihe sitten alkoi huomattiin, että napanuora oli jotenkin vauvan alla ja heti kun käännyin selälleni sykkeet tippuivat. Tästä alkoikin sitten se haastavampi osuus. Minun piti ponnistaa kyljelläni.... Mitä hittoa?????? Voin kertoa, että se oli todella hankalaa. Yritin ja yritin ja usko alkoi loppua jo useampaa kertaan. Kun ponnistusvaihe oli kestänyt 45min, ei ollut enää muita vaihtoehtoja kuin ottaa imukuppi käyttöön ja ottaa vaavi ulos kiireesti selällään. No lääkäri tuli paikalle ja vaavi nykäistiin ulos melkomoisella vauhdilla. HELPOTUKSEN tunne oli uskomaton. Kivut loppuivat kuin seinään vaikka repesin tosi pahasti. Vauva nostettiin mun masun päälle ja hän oli niin kaunis siinä rääkyessään. Ihana pieni ihme syntyi 6:24.... Itkin ihan hulluna, varmaan suurimmaksi osaksi helpotuksesta mutta tottakai myös onnesta.
Hetken siinä tutustuttuamme vietiin minut leikkaussaliin tikattavaksi ja isukki jäi vauvan kanssa tutustumaan. Pesemään vauvaa jne.
Minut siis tikattiin leikkaussalissa, kun siellä sain paremman kivunlievityksen (epidurali) ja lääkäri näki kaiken paremmin. Minua paikatiin noin 1h jonka jälkeen makoilin vielä pari tuntia heräämössä. Noin klo 10:00 pääsin osastolle ja isukki odotti siellä vauvan kanssa. Vaavi tissille ja alkoi heti syödä. Voi sitä onnea.

Noin klo 12 päätin, että nyt riittää makoilu ja lähdin varovasti liikkeelle.

Ekan yön vauva lähinnä nukkui... Toisena yönä alkoikin sitten tankkaus, joka kesti tunnin välein aina kello 02:00 saakka. Sama toistui viime yönä. Tänään onkin sitten tankattu hiukan aikaisemmin, joten toivon, että ensi yönä saisin hiukan nukkua.

Kaikki on sujunut hienosti, tosin olen tosi kipeänä tuolta alhaalta ja tuntuu, että se vain on pahentunut tänään. JOhtuu kuulemma tikkien kiristymisestä kun haava alkaa parantua. Kakkosen (siis kakkoshädän) tekeminen on ollut kamalaa, mutta sain siihen jotain lääkettä ja tänään onnistuin siinäkin.

NYt jatkan tankkausta kun neidillä on jälleen nälkä.


Oikein hyvää Uutta Vuotta kaikille ja palataan ensi vuonna asiaan,

Tättis

 

Uudenvuodeniltaa!

Mieli on niiiiin hyvä pitkästä aikaa.
Näin se on,että aika kultaa muistot.En vaan jaksanu uskoa että tämä päivä koittaa Vaikkei elämä nyt niin ruusuista vielä olekkaan.Mutta paremmalta näyttää.
Neuvolantätsy teki eilen kotikäynnin ja painoa tullut lisää viikossa 340g,joten on hyvin syöny ainaki.Ajattelin,ettei noin paljoa olis tullu,mutta sairaala-ajan tankkaus näkyy nyt.Kun piti se verensokeri saada kohoamaan.
Vauvalla kaikki ok.Syö,nukkuu,kakkaa.Velipojat kovasti apuna.Ihan mieletöntä miten ne on hyväksyneet vauvan meijän perheeseen.Hoitavat ja viihdyttävät Saan jopa omaa aikaa hetken aamukahvin ja sanomalehden kanssa.Kolmistaan katsovat lastenohjelmia Suloista.
Mutta edelleen olen sitä mieltä että tämä on meidän viimeinen lapsi.Jälkitarkastuksessa sanon PIUHAT POIKKI.Eikä tässä olis varaakaan saada koulutettua enempää lapsia.Oon niin pitkälle katsonut,että mitä ikinä pojat elämässäänb haluavat opiskella,niin sen saavat.Ei jää rahasta kiinni.Lisää jos tulis,niin ei olis mitenkään mahdollista.
Noh...onhan tuonne aikaa.

Yks ikävämpi juttu tässä tuli muuan päivä sitten Ja oon siitä niin häpeissäni ja surullinen.
Sairaalassa kun tuo vauveliini sai pullosta maitoa niin paljon.Toki rinnallakin kävi,mutta satunnaisesti.Oma ei riittäny nostamaan sokereita tarpeeksi.Mutta sen fiksu poika huomasi,että pullosta saa maitoa,vaikkei siitä ime.Joten rintaraivarit alkoi toisena kotipäivänä.Taisi olla niin koomassa sairaala-ajasta,ettei heti hoksannu raivota.
Me oltiin ihmeissään varsinki öisin,että koliikkiko tuostakin tuli...prkle! Mutta ei.Ei vaan hyväksyny tissiä millään.Huomattiin vähän niinku sattumalta,kun olin jo niin väsyny,etten kotonakaan tehny muuta,ku itkin,niin rakas mieheni,joka oli järjissään vielä sano,että mene sinä nukkumaan nyt ja unohdat koko lapsen ja laitat korvatulpat korviin ja NUKUT niin pitkään,kun unta riittää.Ja pakkohan se oli uskoa.Hän antaa pullosta.Olin onneksi varautunu korvikkeeseen.Ja yö meni loistavasti.Poitsu vetäsi 100ml pullosta ja nukkui 4h ja taas söi 90ml ja unta kuulaan reilut kolme tuntia.
Aamu koitti ja olin ku puulla päähän lyöty.Tissit oli täynnä ja otin vauvan rinnalle ja taas se rumba alko.
Joten ei tissiä vaan pulloa siitä lähtien.Ja menee loistavasti.Itkee kun on nälkä ja valvoo itkemättä.
Että tässä teillä imetystukihenkilö :'( Mutta olin niin väsyny,etten enää osannu ajatella loogisesti.Olin ku robotti.
Tuntuu niin hassulta,että kaikki tämä tapahtunu ja lapsella vasta 8 päivää ikää.
Neuvolasta hain sähköpumpun ja sillä saan maitoa irtoamaan risat vaan tarpeesta.
Joten meidän imetykset ja rintaruokinnat on loppu.
Harmittaa niin kovasti ja suru puserossa.Kun tuntuu,että äitiys nykyään mitataan imetyksellä.
Väärin.
Mutta jospa sitä ajan kanssa saa hyväksyttyä tämänkin ja syyllisyys loppuu.
Muita äitejä en vaan osaakkaan syylistää.Kaikille sanon rohkaisevasti ne vinkit,mitkä tiiän ja jos ne on kokeiltu...äidin ja perheen hyvinvoinnin mukaan,eikä imetys vaan onnistu,niin korvikkeesta saa myös hyvät alut elämään.
Mutta en osaa omalla kohdalla ajatellakkaan niin.Vaikka meillä nukutaan öisin ja ollaan kaikin puolin tyytyväisiä.
Mutta silti...
ääähhhh....
Aina jotain kakkaa.

Mutta oon niin ylpeä jo itsestäni tuon synnytyksen takia,että se on jo jotain

Ei enempää omaa napaa ja valitusta.
Nyt on uusivuosi ja uudet kujeet odottaa

Tättikselle ja ainuliinulle onnea vauvoista.
Ei se sinullakaan Tättis mitään iisiä ole,jos repeymät on tullu.Mulla vaan vähän rapsastiin ja haava on hyvin parantu,että istuminen ja kävelyt onnistuu tosi hyvin.Vaikkei alusta alkaen ole ollu mitään hämminkiä sillä saralla.
Kaupassaki olen jo kahteen otteeseen käyny ja jättäny poitsut iskän kanssa.
Ongelömat kullakin.Sitä kun osais ajatella asioiden toiiset puolet ja löytää ne positiiviset asiat,eikä aina kytätä negatiivisia puolia.

Nyt herkkujen ääreen ja pojat nukkumaaan.Itse ajattelin vähän valvoa ja nauttia hiljaisuudesta...jos sitä nyt mulle suodaan

Hyvää uutta vuotta kaikille ja pysyköömme meidän lapset terveinä ja syntykööt peppiinan ja amelien vauvat mahdollisimman pian,että saataisiin sakki kokoon

pöksy ja pökkelö 8vrk (ensimmäinen lempinimi,joka saattaa kuulostaa jonkun korvaan kamalalta

 

Hyvää Uutta Vuotta 2009!

Täällä sitä edelleen ollaan yhtenä kappaleena. No, hyvä niin. Nukuin oikeastaan aika hyvin. Välillä katsoin kelloa ja ajattelin, että hyvä, ettei vielä ole lähdön merkkejä. No, nyt voi olla hyvillä mielin ja vauva tulla milloin tahansa. Tuo taksiasia minua niin jännitti!

OIi kiva lukea Tättiksen ja Pöksyn kuulumisia, vaikkakin itkinkin molempia viestejä lukiessa On hienoa, että arki alkaa voittaa ja mieli on parempi!

Meidän uudenvuoden aattoilta meni rauhallisissa merkeissä: saunottiin, syötiin nakkeja ja perunasalaattia. Ammuttiin pari rakettia ja sitten käytiin katsomassa kaupungin järjestämää ilotulitusta. Isännälle ostin kaksi tölkkiä olutta ja sanoin, että siinä on sinun uudenvuoden juomat! Kukaan ei valvonut myöhään. Katsoin klo 24 ilotuksia ja sitten menimme nukkumaan. Toisaalta heräsin muutaman kerran siihen, että ulkona paukkui kovasti. Ei se silti haitannut.

Menen nyt juomaan aamukahvia. Saa nähdä, tuoko tämä päivä meille mitään uutta!

Peppiina 41+0

 

Mietitte tuota vauvan saunottamisesta... meille on neuvolassa sanottu, että vuosikkaan vauvan voi viedä saunaan... Oon kyllä käyttäny meijän vauvaa saunassa, löylyä 40C; siellä on siis kylvetetty... varovasti oon heittäny löylyä, jotta oppii saunan ääniin... Ikää 6kk nyt..

 

Heräsin yöllä ja havaitsin, että en ollut muistanut onnitella AinuLiinua pojasta. Olinpas todella tökerö! Anteeksi siis ja oikein lämpöiset onnittelut koko Teidän perheelle.

Pöksy sait mut niin itkemään viestiäsi lukiessasi. Tiedän miltä sinusta tuntuu, kun esikoisen kanssa tuo imetys ei tosiaan onnistunut. MUTTA.... kuten aiemmin kirjoitin niin ihan kivoja ihmisiä niistäkin kasvaa, jotka ei tissiä halua imeä, joten nyt vaan yrität hyväksyä tilanteen ja muistat, että se ei ole sinusta kiinni! Olet aivan varmasti aivan loistava äiti, ja muuta et nyt saa miettiä. Hyvä, että miehesi on tukenasi.

Täällä on repeämät tosiaan niin kipeät, että tippa tulee linssiin kun pitää tehdä pissa tai kakka, mutta kai näistäkin toipuu.... TenaLadyllä mennään. Viime yön olin ilman sidettä ja minulla oli ns. kroonikkovaippa alla. Tuntuu, että tänään on haava vähän parempi. Eli muistakaa mammat suihkuttelua ja ilmakylpyjä niin elämä helpottuu.

Niin ja oikein hyvää uutta vuotta 2009, kaikille JouluLahjojen perheille. Masusta ulostautuneille ja siellä viellä viihtyville. Nyt on vuosi vaihtunut ja aika toimittaa loputkin maailmaan! Haloo, saa syntyä!

Suukkoja ja haleja
Tättis

ps. yritän käydä lisäämässä privalle pari kuvaa meitin vaavista... Just give me a minute!

 

Mietitte tuota vauvan saunottamisesta... meille on neuvolassa sanottu, että vuosikkaan vauvan voi viedä saunaan... Oon kyllä käyttäny meijän vauvaa saunassa, löylyä 40C; siellä on siis kylvetetty... varovasti oon heittäny löylyä, jotta oppii saunan ääniin... Ikää 6kk nyt..

Midän esikoinen on ollut saunassa kylvyssä siitä asti kun oppi istumaan paljussa. Olisiko ollut jonkin 5-6kk. Ihan normaalilta tuo vaikuttaa.... ;-) Kai se vauva sitten kertoo jos ei siitä pidä???

T: Tättis

 

Oikein hyvää alkanutta vuotta!
Argh, olin vissiin aika sekaisin minäkin eilen kun jäi AinuLiinu onnittelematta! Siis: tosiaankin sydänlämpöiset onnittelut myös sinulle! Jännittävä on ollut sinun synnytys, onneksi kaikki hyvin! Mullahan oli tuo sektiovalmius olemassa myös koko ajan mutta päätyivät sitten jostain syystä kuitenkin tähän alatiesynnytykseen vaikka se kestikin. Onneksi pieni sitkeä poikani kesti myös! Eräs ystävättäreni on myös päätynyt hätäsektioon, kun sykkeet laski. En tiedä sitten vaikuttiko se, että olin synnytystapa-arviossa sanonut että jos ei ole pakko mennä sektioon niin tosi hyvä, kuitenkin niin että vauvan hyvinvoinnin mukaan mennään.

Ja Tättiksellä myös sama juttu… onneksi sielläkin kaikki hyvin! Minä muuten aloitin ”oman tuntemuksen mukaan ponnistamisen” myös kyljellään, koska vauvan sykkeet pysyi silloin paremmin ylhäällä. Mutta kun alkoi ns. aktiivinen ponnistaminen, käännettiin selälleen. Muistaakseni kontallaan olisi ollut myös mahdollista ponnistaa, mutta kun olin niin kauan ollut jo siinä asennossa synnytyksen aikana, jalat ja kädet tärisi niin paljon etten halunnut koettaa, kaikki voimat olisi menneet asennossa pysyttelyyn eikä ponnistamiseen olisi jäänyt voimia lainkaan. Toivotaan että haavat paranee pian! Minäkin suihkuttelen edelleen joka vessareissulla, vaikka eppari alkaa jo olla hyvässä kunnossa eikä kiristele enää mistään. Eihän tuo iso vaiva ole kun kotona on.

Saunajutuista, muistelen myös jostain nähneeni että vuosikkaalle vasta suositellaan. Mutta uskoisin että tervettä järkeä noudattaen alalauteella voi pienemmänkin kanssa käydä matalissa lämmöissä. Itse olen toki saunonut, pari kertaa huomasin että jos illalla saunoo, seuraavana aamuna jälkivuotoa on enemmän. En ole juurikaan rajoittanut löylyttelyä kyllä.

Ihana kuulla Pöksy, että mieli on nyt hyvä! Itse huomasin myös tällä viikolla että aika kultaa muistot tuon synnytyksen osalta. Minua myös harmittaa että se imetys meni pieleen osaltani, olin oikein odottanut sitä. Jotenkin sitä kai tuntee antavansa enemmän lapselleen kun imettää eikä tarjoa korviketta. No, ilmavaivoja on riittänyt vauvelilla joka tapauksessa joten voi olla ihan hyvä että saa tasalaatuista maitoa eikä äidin epämääräisen ruokavalion ryydittämää… Paino mulla olis tosin takuuvarmasti pudonnut huikeaa vauhtia jos tämä kaveri olisi imettämällä pitänyt ruokkia, koska ruokahalu on huippuluokkaa! Ehkä musta olis vaan kalpea ranka sohvannurkassa jäljellä… mutta tsemppiä sinulle tässä asiassa! Mullakin sekä äiti että anoppi eivät ole imettäneet, ja he lohduttelivat kovasti minua asiassa. Yhteensä yhdeksän lapsen kokemusta ei liene syytä väheksyä, kaikki meidät on isoiksi saatu ihan kunnialla! Halauksia!

Ruoka- ja juomajuttuihin vielä, voiskos vauvalle antaa tässä vaiheessa keitettyä vettä pullosta janoon? Tässä muuan päivä otin ulkoa ja olin pukenut vähän liian hyvin, lapsella oli selvästi kuuma. Maitoa annoin mutta jäin miettimään että nuorempien sisarusten aikaan heillä oli aina vesipullo erikseen, jossa oli hunajalla/sokerilla lievästi makeutettua vettä tarjolla. Nythän tuo hunaja ainakin taitaa olla kielletty alle vuoden ikäiseltä kokonaan, mutta jos vaikka ihan keitettyä ja jäähdytettyä vettä tarjoaisi janoon tarvittaessa.

Vähän olen jo miettinyt että piuhat menee poikki täälläkin, vaikka toisaalta varovasti vielä mielessä häilyy että josko olis onnistunut toinen heti perään… mutta kun asiat on miten on niin enpä tiedä uskallanko. Ikä on iso syy, lapsen tilanne toinen ja kolmas vielä se, miten oma fysiikka edes kestäisi kun takana on vuoden sisällä rankka laihdutus + raskaus.

Meillä aatto meni meluisissa merkeissä. Täällä näemmä ammutaan raketteja tiheällä omakotialueella ihan surutta, isäntä ajoi jonkun nuorisojoukon meidän talon kulmalta hiiteen kun koira haukkui peloissaan koko illan eikä vauvakaan saanut sitten oikein nukuttua. Onneksi saatiin sitten koira rauhoiteltua kun vaan jaksettiin vuorotellen rapsuttaa ja jutella sille koko ajan. Ajatus oli tälle vuodenvaihteelle totuttaa ilotulituslevyn ja mahdollisesti dpa-rauhoitteen kanssa, mutta vauva meni nyt tässä kohtaa edelle. Itse nautin peräti yhden saksalaisen oluen ja mies saman verran. Aika väsynyt olin ja koiran haukahteli ajoittain vielä kahteen saakka joten unet on siltä osin vähissä. Vauva onneksi nukkui hyvin aamupuolen yötä.

Koitanpa siirtyä privalle tarinoimaan vielä tämän romaanin jälkeen, kun vauva nukkuu vielä..

Halauksia kaikille, nyt sitten odotellaan joulukolmikon synnytysuutisia jännityksellä!

Merivellamo

 

Hyvää uutta vuotta toivottelee Melli vauva yhä sitkeästi vatsassaan!

Yöllä jo suppaili aika säännöllisestikin, ei älyttömän kipeesti n.10-15 min välein, mutta piruperkeleet lopahtivat unien myötä.
Myöskin illasta asti aina välillä sillä tavalla vähän kuin kirvellyt tuonne emättimeen, ties vaikka se limatulppa vaikka vihdoin alkaisi liikahtelemaan. Ja muksu on todella alhaalla täälläkin, välillä tuntuu että pitäisi olla jalat mahdollisimman levällään että ei toinen paukuttelisi nivusia niin kovin nyrkeillään ja pää jäisi väliin.
Aamusta piti otta panadol kun selkä kipuili niin hemmetisti tuosta iän ikuisesta kylkiasennosta.

Ainiin, anteeksi..AinuLiinulle minultakin sydämelliset onnittelut vauvasta !<3

No niin..milläs tuon vauvan saisi uskomaan että nyt voisi ihan hyvin jo syntyä, eikä odotella mitään häätöä ensi viikolle asti..Eihän tässä nyt muutakaan tekemistä olisi, voisi ihan hyvin lähteä synnärille.

Kiva lueskella teidän vauvaantuneiden juttuja.

Meillä eilen nuorin,puolitoistavuotias kisu järjesti katseltavaa iltapäivällä; oli sit kiivennyt korkeaan koivuun ihan ohuuen latvaan asti lintujen perässä--voi sitä idioottia. Se on siis miedän apina, vähän väliä jossakin puussa järsimässä oksia..tainnut katsella liikaa lintuja ja oravia.. Sieltä se sit tuli kun pimeä laskeutui.

En voi uskoa että en ole vielä synnyttänyt. rv36+4 oli kohdunkaula jo reilut 1,5cm ja 0,5cm auki, mihin se on oikein jämähtänyt???

Melli rv41!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!:O

 

Huomenta uuteen uuteen!

Sydämelliset onnittelut AinuLiinulle! <3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3<3 Ihanaa, että teillä on kaikki nyt hyvin. Aikamoista dramatiikkaa on sisältynyt sinun synnytykseesi. Paljon haleja!

Liikuttavaa oli lukea myös Tättiksen synnytyskertomus. Aikamoista dramatiikkaa olet sinäkin saanut kokea. Halauksia sinnekin! <3

Ja Pöksylle myös haleja. En osaa tuohon imetysasiaan oikein mitään tällaisena keltanokkana sanoa, mutta elämä on kyllä hassua: Useinkaan ei asiat tunnu menevän niin kuin itse haluaisi ja siten kuin itse pitäisi parhaana. Kirjoitit, että lohdutat itse muita samassa tilanteessa olevia sillä, että korvikkeesta saa myös hyvin alun elämälle. Ehkä sinun pitää vain oppia uskomaan tuohon myös omalla kohdallasi. Imetys ei todellakaan tee naisesta äitiä. Olet aivan yhtä hyvä ja rakastava äiti ruokitpa lastasi rinnasta tai pullosta. Minä en suostu ajattelemaan muuta.

Minä en enää usko, että vauva syntyy ilman Cytotecia. Teimme toden tottakin eilen lemmentöitä, ja vauva ei ollut millänsäkään tuosta. Hikkaili vaan tyytyväisenä samaan aikaan. Kaikki supistustuntemukset loppuivat seksiin. Lisäksi imuroin eilen ja painelin vyöhyketerapiapisteitä ja akupainantapisteitä sekä hieroin jälkoja rajuin ottein. Mikään ei auta. Sanoisin että kolme ässää plus kaikki muut maailman käynnistyskeinot ovat TOTALLY BUSTED. Ei toimi, ei.

No, tasan viikon päästä on aika äitiyspoliklinikalle, joten tästä alkaa viimeinen viikko vauva masussa. Ehkä voisikin viettää tämän vuoden hiljaista viikkoa jo vähän etukäteen. Täytyy vaan keksiä kaikkea mukavaa tekemistä ja levätä ja nukkua mahdollisimman paljon. En viitsi enää yrittää mitään rehkimisjuttuja, koska ne eivät todellakaan toimi kohdallani. Täytyy vaan alkaa rajoittaa syömistä ja hiilihydraatteja varsinkin, ettei enää keräisi hirveitä määriä massaa tuo masukki.

amélie 41+0

ps. En uskalla avata puhelinta, koska eilen on varmaan tullut aika paljon kyselyitä vauvan syntymisestä uuden vuoden viestien yhteydessä.

 

Heh, mä luovuin poppakonsteista jonkin aikaa sitten ja vain toivon että tyttö haluaisi maailmaan jo.
Voihan niin tapahtuakin, Amélie. Se että omatoimiset keinot eivät tuota tulosta, eivät satavarmasti tarkoita että menee käynnistykseen asti. Sullahan voi hulahtaa vedet vaikka tunnin päästä! Onhan täällä meidän ketjussakin todistettu vastaavia tapauksia.

Ihana ilma,kävin pienen pienellä kävelyllä.Kroppa ei yksinkertaisesti anna tehdä yhtään sen pidempiä lenkkejä vaikka kuinka yritän uhmata.
Huomasin peilistä, että vatsa valahtanut ihan polviin! Siis miten se muka voi valahtaakaan enää enempää edellisestä valahduksesta?? Luulisi että seuraavaksi olisi jo lapsi ulkona..
Emättimen oudonlainen kirvely/polttelu jatkuu, ei kokoaikaisesti, enemmänkin juuri kun kävelee tai istun niin lysyssä että alas kohdistuu painetta. Ja liitokset vihlovat taas..Voi kun se tyttö nyt tunkisi itseään alemmas ja alemmas..
On se hassua kun toivoo kipuja!

Harkkasuppareitakin on taas. Ja tuntuu että on hirmuinen kakkoshätä koko ajan mutta mitään ei enää edes tule. Saas nähdä meneekö tää nyt oikeasti niin että herättelen pienistäkin oireista taas suuret luulot ja toivot ja romahdan parin päivän päästä..luultavasti.

Melli rv41

 

Tervehdys pitkästä aikaa ja hyvää uutta vuotta kaikille! Ja tietenkin paljon onnea tässä välissä vauvan saaneille!

En ole koneelle ehtinyt oikeastaan yhtään, kun se alku meni sen kivan tulehduksen kanssa ja sairaalassa ollessa. Sitten päätin (hullu kun olen) lähteä joulunviettoon tonne toiselle puolelle suomea. Reissu meni kyllä hyvin, ei mitään ongelmia ja tuore mummu hoiteli poikaa mielellään. Mulla alkaa nyt olemaan tulehdus taltutettu, vikalla sairaalareissulla lekuri teki leikkaushaavaan pienen viillon, että märkä pääsi valumaan ulos ja se alkoi heti vaikuttamaan niin, että tulehdusarvot putos eikä kuume enää noussut. Nyt vielä lääkekuuri suunkautta pari päivää ja maanantaina kontrolloimaan varmuudeksi tulehdusarvo. Ja vieläkään en sektiota kadu, vaikka tää kaikki hässäkkä olikin suoraan sieltä...

Kunhan ehdin, niin siirrän puhelimesta kuvat koneelle ja samalla sitten ajattelin heittää suljetulle kanssa muutamia niistä. Mun on pitäny sinne suljetulle kertoa niistä muutamista asioista, mitä en täällä julkisesti ala selittämään... Jos samalla sitten niitä muistaisin myös käydä läpi, pää tosin sama kesät talvet, eli mitään takeita ei ole.

Eilen kävi terkkari vielä toistamiseen kotona (näin halusi tehdä, kun olen siellä sairaalassa yms joutunu paljon reissaamaan...), nyt pojan paino onneksi lähteny nousuun. Vieläkin on silti sata grammaa alle syntymäpainon, mutta siitä ei tarvi olla huolissaan kun on kuitenkin niin virkeä ja jäntevä. Päivä ja yöohjelma meillä on aika pitkälti nukkumista, vaipanvaihtoa, syömistä, nukkumista, vaipanvaihtoa, syömistä jne... Neljästä-viiteen tuntia yleensä nukkuu putkeen ja usein myös joudun herättämään kun syömisväli venähtää liian pitkäksi. Ja itkua täällä talossa ei olla edelleenkään kuultu, hieman välillä vatsaa ilmeisesti nipistelee ja se tuottaa pientä ääntelyä, mutta ei mitään sen erikoisempaa. Tiedä sitten, onko tämä tyyntä myrskyn edellä.

Mutta, kuvia tässä piakkoin siis luvassa... Mukavaa vuoden ensimmäistä päivää kaikille tasapuolisesti!

 

Nyt on kuvia privalla, juttuja en vielä ehtinyt kirjoittelemaan.