Meille syntyi tyttö 29.11. 12:43. Pituutta 53 cm ja painoa 3465g.
Synnytys yllätti minut monessa suhteessa. Paria päivää aikaisemmin (pe) minulla oli vielä 2 cm kohdunkaulaa jäljellä. Lauantaina illalla klo 23 maissa pönttöön ilmestyi pari veriviirua. Sen jälkeen tuli lattialle vähän vettä. Ph-suojaan tuli vaaleanpunaista nestettä, joten soitin synnärille. Siellä tulkittiin limatulpaksi ja sanottiin, että voi olla pieni reikäkin, josta tulee lapsivettä, mutta koska pärjään ph-suojalla, niin lapsiveden menosta ei ole kyse. että 12h tunnin sisällä siitä kun tulee kunnolla vettä, pitää mennä näytille. Päätin jo tässä vaiheessa mennä aamulla kuitenkin näytille, koska joka tapauksessa menisin sairaalaan katsomaan isääni.
Yöllä tuli sitten ensin 1,5 ajan aiempaa kipeämpiä, muttei kovin kipeitä supistuksia noin 10 min välein. Nukuin pari tuntia ja sitten niitä tuli toinen setti ja nukuin taas. Yöllä ei tullut lisää vettä, mutta aamulla tarvitsinkin sitten useamman siteen ja samaa tavaraa oli kuin illalla. Kipeitä supistuksia tuli noin 3 kpl ja väli oli pitkä. Arvoimme siinä, että otetaanko minut sairaalassa sisään eli lasketaanko lapsiveden menoksi edellinen ilta klo 23 vai vasta klo 9. Päädyimme siihen, että lähden yksin kysymään. Itse ajattelin ensin mennä katsomaan isääni, mutta mieheni ehdotti ensin synnäriä. Ajoin siis itse sairaalaan.
SAiraalassa lapsivedestä loputkin tulivat juuri sopivasti kun astuin käyrienottohuoneeseen. Olin 3 cm auki. Minusta otettiin käyrää hieman pidempään, kun siihen tuli yksi notkahduspiikki. Supistelut säännöllistyivät 10 minuuttiin siinä maatessani. Puhuttiin, että pääsisin vielä jalottelemaan ja katsomaan isääni. Soitin isälle ja sen jälkeen miehelleni, että lähtevät tulemaan. Sitten tuli kaksi mojovaa supistusta ja soitin kätilön paikalle. Enää en halunnut isää katsomaan vaan kivunlievitystä ja sovittiin, että menen ammeeseen. Sitä ennen mentiin kuitenkiin ottamaan peräruiske kuten halusin. Vieläkään ei supistellut kuin harvakseltaan. Ruiske toimi hyvin ja mietin, että hyvä kun tällä kertaa tulin näin aikaisin, että ehdittiin tämäkin asia kunnolla hoitaa. Sitten tuli kolme lievää supparia nopeaan tahtiin ja sitten megasuppari. Huusin ja näin tähtiä ja soitin kätilön paikalle. Hän kysyi että ponnistuttaako ja vastasin myöntävästi. Siistiydyin ja kiipesin tutkittavaksi. "Tämä syntyy nyt" oli tulos. Taapersin 10m synnytyssaliin, joka laitettiin samalla kuntoon. Pyysin ilokaasua, mutta sanottiin, että ei sitä enää tarvita. Kätilä tsekkasi vielä tilanteen ja reunat ja sanoi, että seuraavalla supistuksella saan ponnistaa. Ponnistusajaksi on kirjattu 3 min. 3 tikkiä tuli ja niitäkin vähän harkittiin. Melkein pystyn vieläkin muistamaan kivuliaat supistukset, sen verran harvassa ne olivat. Kätilö mutisikin jotain siitä, että "epäsäännöllisillä supistuksilla" tämä meni.
Synnytys kesti kaiken kaikkiaan 1h 15 min. Olin aivan äimän käkenä, että luomuna mentiin. Isä ehti paikalle vasta kun tyttö oli rinnallani. Se tietysti vähän harmitti. Vauva söi jo salissa todella pitkään ja voimallisesti. Imetys on lähtenyt käyntiin aivan toisella tavalla kuin esikoisen kanssa. Itse olen paljon pirteämpi, kun en menettänyt paljoa verta ja synnytyskään ei vienyt paljoa voimia. Esimaitoa tuli heti, mitä ihmettelin kovasti. Sitä riitti pulauteltavaksi asti. Nyt on rinnat jo isommat kuin esikoisen imetysaikana koskaan ja häntä imetin 15kk.
Kaikki meni siis erittäin onnellisesti, mutta sitä mietin, että entä jos olisin lähtenyt isääni katsomaan. Ja läheltä liippasi, että en ponnistanut tyttöä wc-pönttöön.
Nyt sitten lukemaan muiden kirjoituksia viime päiviltä.