Joulukuun toivevauvat 2012 *Marraskuussa*

Pepsimax, mitä kaikkea sä olet(kaan) siihen isyyspakkaukseen laittanut? Mä haluisin kans koota sellasen, alkaa tosin pikkuhoppu olla. Ja jee, äitiyspakkaus oli tullut tänään!

Pihla, miks sun mies tarvii kirjalliset ohjeet sektioaikaa varten?? Syy on varmasti joku hyvin yksinkertanen, mua vaan alko kovasti hymyilyttää kun en sitä tajunnut (Olen tosin itsekin aika yliholhoova omaa miestäni kohtaan. Kaikenlaisia itsestäänselvyyksiä saa raukka välillä kuunnella)

ON: Nyt kun vaavi alkaa jo olla isompi, niin alkaa peppu ylettyä tonne äiskän kylkiluiden alle:kieh: IIIINHOTTAVAA pungerrusta! Liikkeet sen sijaan tuntuu aivan ihanilta, mun yleinen mieliala on lähes aivan riippuvainen niistä (ja sit noiden kahen muun poitsun (mies ja kissa) tekemisistä vähän kans).

Ei oo enää paljoo jäljellä,

Julia_ 33+3

 

Terkut neuvolasta!
Ekaa kertaa pitää sanoa että alkoi neuvolassa käynnin jälkeen niin sylettämään! Ei siinä mitään että omalle terkkarille ei päässyt vaan sijaiselle. Eikä sekään mitään että siinä oli harjoittelija joka sähläsi pääjehuna. Mutta se että lääkärinä itänaapurin täti jonka puheesta en saanut selvää!
Selitin että mua pyörryttää jos joudun pitempään seisomaan tai kävelemään, ja katsottiin verenpaineet jotka oli kyllä liian matalat. Hemoglobiinikin oli laskenyt 120, tosin se nyt ei vielä ole älyttömän huono. Lääkäri epäili että vauva painaa isoja verisuonia ja siksi tuota pyörrytystä on. Teki kovakouraiset tutkimuksena vatsan päältä ja totesi että Toooosi iso vauva. Täh???? naistenklinikalla vielä sanottiin että siron puoleinen ja keskikäyrän alapuolella mennään. Sisätutkimuksen jälkeen kysyin et onko paikat vielä kiinni, niin en saanut mitään tolkullista vastausta, mut neuvolakorttiin oli kirjannut et paikat kiinni ja kohdunkaulaa jäljellä. Mä jotenkin epäilen tuotakin..
Kaikki toi epämääräisyys koko käynnistä jätti niin ihme fiiliksen, etten luota ollenkaan nyt tuohon arvioon. Pelko iski nyt sitten että onko tää vauva kuitenkin joku jätti?? Oonhan mä lihonut kiitettävät 20 kiloa ja tuntuu siltä että vauva täyttää jokaikisen paikan vatsan alueella, mutta silti..

Limatulppa tosiaan meni puoltoista viikkoa sitten, mutta muita "vakavampia" ennakoivia oireita ei ole ilmaantunut. Naistenklinikalle kun soitin niin kätilö totesi ykskantaan että koko limatulppa on urbaania legendaa. Soittele jos supistelee säännöllisesti tai lapsivedet menee.

Pientähän tää on mutta kun viikot vähenee, niin alkaa kyllä raskaudesta nauttiminen olla kaukana kaiken tän epävarmuuden keskellä.

Ahdistunut Annah81 35+5

 

*Pihla*, tiedätkö millä viikolla setiopäätös tehdään jos pieni pysyy perätilassa? Ja millä viikoilla nuo suunnitellut sektiot teillä päin tehdään?

Itse mietin että nyt taitaisi eka kertaa olla syytä tehdä miehelle jotain ohjelistaa kotona oloa varten sille välin kun olen sairaalassa. On noiden kolmen kanssa kuitenkin yhtä ja toista muistamista ja kun itse olen yleensä tuota hommaa pyörittänyt niin... Onneksi on tietty puhelimet varmistamisia varten.

Tänään olisi tarkoitus saada vauvaa varten loppuvalmistelut kuntoon ja huomenna yritettäisiin kuopuksen kanssa päästä kerhoilemaan. Olo on kyllä jo sellainen että toivoisin että leikattaisiin jo perjantaina. Jos ei niin sitten on vielä edessä ohjelmaa näille kahdelle viimeiselle viikolle. Tulevasta maanantaista on se kahdeksan arkipäivää suunniteltuun sektioon ja noille päiville on sijoitettu 4kpl erilaisia palavereja isompien lasten kouluista ym asioista sekä tietty sairaalalla sisäänkirjoituskeskustelu leikkausta edeltävälle päivälle.

Vauva syntyy torstaina ja kotiutumista suunnittelen maanantaille, tuoksi maanantai-aamuksi olisi ollut esikoisen kuulolaitteen sovitus mutta sen menin kyllä perumaan.

 

Julia, pääasiassa eläinten hoitoon mies tarvii kirjalliset ohjeet, kun mä hoidan yleensä. Kodinkoneita se on opetellut nyt käyttämään ihan kiitettävästi ja tietty pieni lista siitä, mitä odotan, että kotona on tehty, kun vauvan kanssa kotiudutaan. Vessanpesu ja pyykit voi olla sellainen, mitä tuo ei tajua/muista, jos ei muistuta. Päävastuu kotitöistä on ollut mulla kaikki nämä yhteiset vuodet, joten mies ei edes tiedä, mitä odottaa, kun joutuukin itse tekemään kaiken

Madicken, päätös tehdään kuulemma yleensä viikolla 36-37 ja sektio viikolla 39+0. Mun kohdalla päätöstä yritetään aikaistaa, kun neuvolassa katsotaan, että olen kohtuuttoman ahdistunut epätietoisuudesta. Vauva tuskin itsestään enää kääntyy tässä vaiheessa, mutta eihän sitä tiedä. Sulla ei ole enää pitkälti odotusta jäljellä

Neuvolakuulumisia
pissa puhdas
verenpaine vähän koholla, mutta eilen mittasin kotona ihan hyvät lukemat
turvotus +/-
HB 122, rautakuuri jatkuu
Vauvan kokoarvio käsikopelolla n. 2000g, arvioitu syntymäpaino n. 3000g. Kaikki siis ihan hyvin vauvan sykkeet 140. Viime viikkoisesta kipukohtauksesta oli sitä mieltä, että ihan normaalia ja jos ei grammaisella panadolilla helpota, niin yhteys äitipoliin. Luultavasti kuitenkin vaaraton, vaikka kova liitoskipu.

Ensi viikolla äitipoliaika ja sen jälkeen vielä kaksi neuvolakäyntiä ennen mahdollista sektiota. Mihin nämä viikot katoaa?

 

ohjeista miehelle tuli mieleen, että mähän jouduin tämän raskauden aikana yllättäen siihen umpparileikkaukseen. Hienosti oli mies hoitanut lapset 4 ja 2 v. ja kaikki kotihommat, mutta kyllä pisti hymyilyttämään kun tulivat käymään sairaalassa ja kysäisin vanhemmalta tytöltä, että onko muistanut koirat syöttää? En viitsinyt mieheltä kysyä ettei hänelle tulisi sellainen olo, että epäilen hänen selviämistä, mutta kyllä näin hänen ilmeestä heti, että oli tainnut unohtaa. No, ei varmasti unohda toista kertaa! Isot koirat selviäisivätkin pitempään ilman ruokaa, mutta noilla chihuilla laskee verensokeri superhelposti!

 

Mies on itse pyytänyt minua ohjeistamaan kirjallisesti, kun ei se ole niin helppoa, jos ei ole tottunut meillä eläimet ei anna unohtaa ruoka-aikaa, kun niillä on säännölliset ruoka-ajat ja supertarkat sisäiset kellot. Miestä taitaa kuitenkin vähän huolettaa, ettei osaa ruokkia ja muista vaihtaa vesiä. Uskon kyllä, että se pärjää sen muutaman päivän ihan hyvin tietysti olen itse vähän huolissani, miten eläimet reagoi, kun olen monta päivää pois ja ikävöivätkö kovin.

 

Helou

Ekana tulee mieleen kysyä että millasia lakkeja ootte ostaneet/tehneet vauvalle? Meillä kun ei ole talvivauvaa ennen ollut niin tuntuu ettei kaupoista löydy sopivia talvilakkeja...
Tosi huonot valikoimat yleensäkkään vauvoille edes kypärälakeista..
Kyllä päädyin jo siihen että itse koitan ehtiä vielä ommella jotain tai kutoakkin..

Eilen olin tosiaan shoppailureissulla ja ostelin muutaman vaatteen ja vihdoin löyssin sen 50cm talvitoppahaalarin vaikka sai sitäki kyllä ettiä.. Varsinkin kun vaatimus oli että sen täytyy olla vihreä =D
No se on nyt hommattu.. mukana oli reissussa neuvolakortti siltä varalta että ois alkanu tuntua että pitää mennä =D Onneks sitä ei tarvittu.. Vielä viikko niin sitten mua ei haittais vaikka tää syntyiski jo..

Miehen ohjeistuksesta....
Siis minussta kuulostaa aika oudolle että miestä täytyy alkaa ohjeistamaan laitoksella olon vuoksi.. Meillä olen myös minä joka aikalailla kotihommat sisällä hoitaa ja lasten eskari ja koulujutut, mutta minä en aio millään lailla ohjeistaa miestä =D Kyllä se aikunen mies osaa jotai tehä ja jos ei osaa niin voihan tuo soittaa..
Siinäpähän ukkoki näkee oikeasti mitä ne minunkin aamut on nyt ollut ja saa vähän maistaa sitä arkea jota minä olen elänyt nyt. Miehen ei ole ikinä tarttenu ku aamulla herätä ite ja syyä aamupalaa ja tehä evää tja lähtä töihin. Ei ole tarttenu huolehtia lapsia hereille ja kouluun ja eskariin jne.. Pyykit olen minä hoitanut lukuunottamatta hänen työvaatteita jotka yleensä ite pesee.. Kaupassa käynnit on vähän miten millonki. Nyt on mies paljo käyny ku minä en niin sais kannella ostoksia.. Tosin välillä olen käyny ku tuntuu turhalta että minä kotona päivät ja kaupassa olis käyntiä.
Jotai ruokia olen varalle pakkaseen tehny, mutta veikkaan että meillä anoppiki varmasti käskee porukkaa syömään aina ku mahollista.
Eläimetkin mies saa hoitaa, vaikka se kaninhäkin puhistus on minunhommaa ollut aina ja miestä se ällöttää, mutta saa kyllä sen viikon pärjätä..

Minua eniten jännittää että miten keskimmäinen pärjää ilman äitiä kun aina olis äitin viereen tulossa ja itkien soittelee jopa mummulasta kun äitiä ikävä =D No. Tekee hyvää olla vähän erossa..

Sitten nukkumajärjestelyistä...
Mites teillä joilla enemmän lapsia...?
Meillä on ollut tapana että minä luen keskimmäisen ja pienimmän keskellä iltasadun ja sitten sammutetaan valot ja nukutan vieressä maaten.. esikko nukkuu ihan siinä lähellä omassa sängyssä omassa "kömmänässään". nyt on vain hyvin harvoin jaksanut ja hankalan ja ahtaan sängyn takia vähän välttänyt tuota nukuttamista, vaikka mietinkin että mitenhän sitten kun vauva syntyy...
Eli kun meillä nukutaan hyvin paljon perhepedissä, mikä kuten ymmärrätte on aika ahdasta 180cm sängyssä jossa kaks aikuista, 3v ja 6v ja 8v =D Parhaassa tapauksessa vielä kissa tai koira änkee ittensä sekaan...
Kai se pitää vauvan synnyttyä vaan ottaa sellanen rytmi että saa omiin sänkyihin kaikki pojat nukkumaan... Kuitenkin aion aika paljon vauvaa pitää vieressäkin ja siitä sitten imettää yöllä.. ei tartte nousta..

jahas nyt pitääki lähteä hakemaan pienintä hoidosta. Vielä huomenna ja ens viikolla 2pv niin sitten on hoitopäivät ohi pienimmältä =)

Vaavimasu ja valonpisara 34+6

 

Vai on joku kätilö sanonu et limatulppa on urbaania legendaa:O kyl se mun mielestä aika konkreettinen oli silloin ku se tuli esikoisesta.
ohjeistuksesta tiedän et mies pärjää ihan täysillä lapsen ja kissan hoidon suhteen mut viime sairaalareissulla ei ollu tajunnu siivota viikon poikamieselämäänsä pois ku tulin kotia ja se vähän ärsytti ku vieraita alko heti tulemaan niin rupesin ekana ku tulin kotiin niin raivokkaasti siivoamaan. Nyt en niinkään ohjeista mut kirjotan ytimekkään muistilapun missä lukee ainaki et muistaa viedä roskat ja imuroida ennenku hakee meidät sairaalasta. mut en usko et ilman lippusiakaan täällä mitään kaaosta syntyy. Tai no, vannomaan en mee:stick:

 

Miehen ohjeistamisesta, ei tuossa varmaan muuten ihmeellisiä ohjeita tarvisi mutta kun nuo isommat on erityislapsia eivätkä itse tiedä yhtään mitä kouluun tarvivat, esikoinen lähtee vielä koulusta suoraan viikonloppuhoitoon tuon sairaalassa oloni aikana jolloin viikonloppukassi pitää olla kunnolla pakattuna mukana. Muutenkin autisteilla rutiinit tärkeitä, tytön aamut ei suju mitenkään ilman kuvilla ohjaamista jne.

On mies toki vapaapäivinään ja iltavuoroihin mennessä ollut noita kouluun/taksille saattamassa mutta nyt siis eka kertaa kokonaan yksin kaikkien kolmen kanssa ja esikoisen pitäisi keretä ajoissa taksille (ja kakkosen vuoksi sitä taksia ei voi kovin pitkää odotella) eli melkoista minuutti-palapeliä tuo on.

Pipoja neuloin kuopukselle aikanaan. Sellaisia vauvan perus-kypärämyssyjä mitkä sai sidottua leuan alta kiinni.

Nukkumajärjestelyistä, meillä isommat (6v ja 7v) nukkuvat omassa huoneessaan, omissa sängyissään. Esikoinen saattaa joskus kömpiä aamuyöstä viereen. Kuopus 2v vastusti pinnasänkyä henkeen ja vereen, viihtyy yhä perhepedissä. Mietin jo pitäisikö yleisen unirauhan vuoksi alkuun tehdä niin että jompi kumpi yhdistelmistä minä+vauva tai mies+taapero siirtyisi sohvalle mistä saa levitettyä kunnon parisängyn.

 

isot (14 ja 15) molemmilla omat huoneet ja taapero nukkuu pinniksessä meidän makkaris. se nukku kans perhepedissä niin kauan ku imetin (1v asti) mut sit siirty omaan sänkyyn.

mun tuskin tarvii ohjeistaa ukkoo mitenkään. se muutenki siivoo täällä sisällä jos on sen mielestä liian paskasta ja mun mutsi tulee tänne noin viikkoo ennen LA:ta. pääsee isäntä synnärille mukaan...

vauvan hattuja mulla on tuolla,pitäis vaan kaivella nuo pussit läpi. taapero kun syntyi maaliskuussa,ni talvikamppeet löytyy

limatulppaa en oo yheltäkään nähny tulevan. et en tiiä missä vaiheessa ois menny...

( . )
on aika ikävä. kipuilee ja juilii tuolta alakerrasta. sukkapuikkokipuja on ny ollu kaks päivää... ois ollu nii kivaa mennä tallille vähä siivoomaan,mut ku ei kävelläkkää kärsi,ni ihan turhaa sitä ajelee sinne asti... (22km yhteen suuntaan)

 

Niitä vauvan myssy-neuleohjeita yms löytyy mm tuolta:

Silm

 

Nukkumajärjestys meillä jokanen muksu nukkuu omissa sängyissään ja niin ovat tehneet alusta asti. Hetken aikaa esikoinen nukku vauvana vieressä, mutta siitä ei tullu mitään. Muiden kohdalla heti kotio pääsyn jälkeen on nukuttu omassa sängyssä ja edes yösyöttöjen välissä ei oo vieressä nukkunu. Mä en osaa nukkua jos mun vieressä on kauhee lauma ihmisiä ja muutenki tykkään nukkua niin ettei kukaan kihnuta kyljessä.

Hattuja tulevalle on monta. H&m:ltä tilasin sellasen kudotun pipon jossa on fleecevuori ja sitten on mun mummin kutomia villahattuja parikin kappaletta. Luulempa, että pärjätään noilla kun alle tulee kuitenkin aina kypärämyssy ja huppu vielä haalarista.

Tänään taas juilinu tuonne alas kunnolla ja ollu tosi väsyny olo, sohva vaan vetäny kunnolla puoleensa. En tiä vaikuttaako se, että olin eilen koko päivän liikkeellä enkä kerenny huilaan ollenkaan.

Jabadaba77 ja 34+3

 

Miehen ohjeistamisesta: Kyllä minun ainakin pitää jättää ohjetta, missä lämpötiloissa lastenvatteet, työvaatteet ja kestovaipat pestään. Minä ne normisti hoidan, mutta nyt on jopa omatoimisesti laitellu pyykkejä kuivumaan, kun on huomannu, että kone on pessyt. <3
Meillä on kissat ja koirat hoidettavana, jotka pitkälti mun vastuulla ja sitten vielä 1 ja 3 vuotiaat, tosin kohta 2 ja 4 vuotiaat pojan roikaleet. Isännän vastuulla ollut viimeaikoina vielä noi 60 kipaletta nelijalkaisia märehtijöitä tuolla pihalla ja navetassa. Että muistamista piisaa kyllä. (ja tästä tulikin mieleen, että mun heti pitää tehdä lomittajalle kirjallinen ohje navettahommista, se jäis kyllä mieheltä tekemättä. Olettais varmaan että kyllä se lomittaja muistaa, kun kerran sanoo jokaisen porukan ruokintamäärät.)
Toi meidän kohta 4 v on niin herkkä syömistensä kanssa, että jos sen lautaselle laittaa vääriä juttuja, se joko oksentaa tai ei syö ollenkaan. :O Että sillälailla. En kyllä epäile, etteivätkö pärjää, anopin on tultava kuitenkin avuksi että mies pääsee navettaan ja siis anopilla kokemusta 7 lapsesta, eli hommat hoituu kyllä Niin ja jos lomittaja saadaan, niin mun toiveena olisi, että mies vois olla meidän seurana koko sairaalassaolojan, niin kuin edellisilläkin kerroilla.

Vauvan pipo Mä olen ihan ruskovillafani, joten meillä on se pikkuvauvan kypärälakki ja silkkimyssy. Ulkona siihen päälle laitan vaan retron Fredriksonin toppahatun. Se oli ensin hukassa ja ostin Reiman vauvahatun, sellaisen paksun (fleece sisällä, neulepäällä) kirppikseltä, niin kun pesin sen ohjeen mukaisesti, niin se oli ihan pilalla. Siihen päällisneuleeseen oli tullut koneessa 5 ihan valtavaa reikää. Ihmettelin kovasti sen laatua. Onneks kuitenkin löysin tuon oman lapsuuteni vauvahatun ja sillä mennään taas.
Ostin muuten vauvalle valmiiksi vihreän 62cm po.pin windfleecehaalarin, sellaisen ihanan vihreän, mutta nyt meille onkin tulossa tyttö Joten jos jollakulla olis sellainen hyväkuntoinen vaikka mustana, ja olisi halukas saamaan vihreän, niin olisin halukas vaihtamaan. Kerkesin siis ostaa sen just paria viikkoo ennen ultraa, jossa selvisikin sukupuoli tytöksi. Nyt vähän harmittaa, mutta sillä mennään jos ei vaihdokkia löydy.

Nukkumiset. Meillä nukkuu nuo pojat omassa huoneessaan keskenään, tosin isompi hyökii meidän viereen lähes aina jossain vaiheessa yötä ja pienempi tulee perässä aamulla. Pienemmän tulon kuulee, kun laulaa kovaa matkalla, mutta isompi pääsee tuleen joskus niin yllättäen, ettei meistä kumpikaan huomaa mitään, kun vasta aamulla. Nyt olen sitten miettinyt, että pitäisiköhän tuohon makuuhuoneen ovelle laittaa turvaportti, sillä vauva kuitenkin jää joskus meidän väliin nukkumaan, kun ite nukahtaa imetettäessä ja sitten jos tuo yksi tulee unenpöpperössä, niin voi mennä vaikka vauvan päälle vahingossa...
Molemmat nukkuvat omassa huoneessa omiin sänkyihinsä. Joskus jäävät kiltisti sinne päineen ja jos joskus tulee huutoo, niin sitten minä tai mies menee koneelle vähäksi aikaa. Nyt on nuorempi ollut ilamn tuttipulloa kaks iltaa, joten jompikumpi meistä sitten auttelee vähän nukkumispuuhat alkuun. Ihmeellinen kyllä tuo, luopui tutista ja pullosta ilman suurempaa huutoa ja kiukkua. Tutti ollut nyt pois jo muutaman viikon.

ON. Eilen vietettiin koko päivä Tuurissa ja voi kun otti mahaan loppupäivästä käveleminen! Ihan tuntu että halvantuu, kun niin hirvee kipu nivusissa. Autossa istuminen sitten helpotti kummasti. Ja niin vaan oli hellyttävää katsella kun tuo pienempi halusi valita vauvalle tutin laatikkoon odottamaan. Ihmetteli vaan, miten voi olla niin pikkuinen tutti Kuulemma pienelle vauvalle pieni tutti. Näinhän se menee.

Mameliini ja Pulla. (Viikkojen kulusta en ole selvillä)

 

Miehen ohjeistamisesta, käytännössä ymmärrän kyllä että jos nainen on hoitanut jo pitkään koko huushollin niin mies varmaan tarviikin jonkun tehtävälistan, mutta periaatteen tasolla koko ajatus on musta vastenmielinen. Ikään kuin miehet eivät olisi aivan yhtä tasavertaisia aikuisia vaan niitä pitäis jotenkin hyysätä ja ohjeistaa. Meillä tosin mies on suoraan sanottuna ihan hirveä joka asian lykkääjä, joten sitä kyllä välillä muistuttelen asioista jotka tarttis tehdä, mutta joka kerta mua vituttaa. Oon kyllä välillä harkinnut etten sano mitään vaan saa sitten saada laskuista muistutuksia ja unohtaa äitinsä syntymäpäivän niin ehkä alkais saada aikaan :kieh: En missään nimessä nimittäin halua ruveta tuntemaan itseäni toisen holhoojaksi, enkä halua että mies voi vaan levätä laakereillaan kun tietää että mä aina muistutan ennen ku mitään peruuttamatonta ehtii tapahtua. Eli en aikonut nyt kyllä ohjeistaa yhtään mitenkään, syytä olis aikuisen miehen selvitä parista päivästä yksin. Kotihommat on ollu hiukan enempi mun vastuulla nyt kun oon päivät pitkät kotona yksin, se tuntuu vaan reilulta. Mutta ennen meillä oli ihan tasajako ja kyllä hommat hoitui tuota muistuttelun tarvetta lukunottamatta.

ON. Nyt taas supistelee jatkuvasti ja pissattaa ja henkeen ottaa kun kortisonin lamaava vaikutus on mennyt ohi ja BK potkii ja venyttelee taas kuten ennen - eli ihan koko ajan :stick: Ilmeisesti mun helpompi oloni johtui vaan siitä että kaveri oli kerrankin hiljaa. No, eipä vilkkaudesta nyt oikeastaan voi pahoillaan olla

Rödluvan ja Beetakingi 33+4

 

Nukkumajärjestelyistä, vaikka meille on vasta ensimmäinen tulossa. Ollaan päätetty, että alusta asti nukkuu omassa sängyssään, eikä meidän vieressä. Kaipaan tilaa nukkuessani, enkä varmaan saisi nukutuksi varoessani vauvaa.

Ohjeistuksesta vielä. Meilläkin on tuota muistuttelua ja saamattomuutta. Mieluummin ohjeistan aikuista ihmistä kuin joudun kotona kaaoksen keskelle välillä tunnen itseni holhoojaksi, kun pyydän miestä tulemaan opettelemaan pesukoneen käyttöä, kun pitää pyykätä. Joskus sen on nuo asiat opittava ja olen iloinen, että se opettelee niitä nyt ja toivottavasti tekee vauvan syntymän jälkeen oma-aloitteisestikin. Eläinten kohdalla olen huolissani niiden hyvinvoinnista, jos miehellä ei ole ruokinta- ja hoito-ohjeita. Kyllä se niistä huolen pitää, kun tietää, mitä, milloin ja minkä verran pitää kenellekin antaa. Mies ei ole koskaan ollut edes yhtä yötä kotona yksin näiden vuosien aikana. Ruokaa en aio pakkaseen tehdä, sen verran saa ratkaista ilman mun apua

Täälläkin supistelee melko paljon, mutta kivuttomasti. Normaalia mulle, mutta ärsyttävää. Melko paljon on supistellut viikosta 17+ asti. Nyt kohdun ollessa isompi, on supistuksetkin epämukavampia, mutta ei onneksi kipeitä. Toivottavasti eivät tee mitään kohdunsuulla vielä tässä vaiheessa. 6 viikkoa sitten ei ollut tapahtunut vielä mitään supistelusta huolimatta, mutta mikä tilanne nyt sitten on.

 

Rödluvan mukava kuulla, että BK on piristynyt ja teillä on kaikki hyvin.

Limatulppasta en ole sitä mieltä, että on urbaanilegenda itsessään, vaan sitä saattaa tulla monen monta viikkoa enne synnytystä, eli se ei itsessään enteile synnytyksen alkua. Mulla tosin esikoisen kanssa aamulla lähti rusehtava limatulppa ja yöllä oltiinkin jo matkalla synnärille.

Nukkuminen Meillä ollaan perhepedin kannattajia. Esikoinen nukkuu vieläkin usein meidän välissä, vaikka hänellä on oma sänky meidän huoneessa. Uusi vauveli tulee ainakin sen vuoden ajan nukkumaan mun vieressä, kun imetän. Tuntuu, että perhepedistä on enemmän päänvaivaa kaikille muille kuin meille, jotka jaksaa meidän valintoja kauhistella ja kyllä sitä jaksetaankin kauhistella. :stick: Pinnasänkyä ei edes aiota hommata.

Vauvan hattu hommasin jo jonkinaikaa sitten suloisen espritin harmaan karvahatun. :heart:

Miestä en aio ohjeistaa mitenkään. Hän osaa sujuvasti hoitaa niin koirat, lapset ja kodinkin. Jos koti nyt ei ole ihan vimpan päälle puunattu, kun palataan, niin ei meidän maailma siihen kaadu.

Miehestä tulee muutenkin ihan ylisuojelevainen, kun kyse on vauvoista. Hyvä, että esikoisen kanssa sairaalassa oltuamme antoi mun pestä pojan peppua.. Muuttuuko muiden miehet vauvojen kanssa "oudoiksi"?

Vogue ja Taimen alku 35+2

 

Meillä kaikki nukkuu omissa sängyissään, näin on ollut alusta asti. Tuo kaksivuotias siirtyy omaan huoneeseen 3 kuukautisena, mutta tämä kakkonen varmaan majailee meidän makkarissa pinnasängyssä vähän pidempään ettei herätä isoveljeään. Alunalkaen mies halusi näin ja vaikka mietinkin ennen esikoisen syntymää kuin käy niin hienosti on mennyt. Toki tossa nukahtamisessa, joka meillä pääsääntöisesti menee ilamn nukutamista, tulee välillä takapakkia ja sillointällöin poitsu löytyy meidän sängystä aamulla, niin kuitenkin 95 prosenttisesti jokainen nukkuu omassa sängyssään.

Miestä en aio ohjeistaa, toivon että saadaan perhehuone ja päästään nopsaan kotiin. Jos joudun jäämään pidemmäksi aikaa sairaalaan niin varmaan ennen kotiutumista kehotan siivoamaan pahimmat sotkut pois. Ennen reissasin paljon työn takia ja toimi silloinkin. Meillä on tähän asti käyneet siivojat kerran kahteen viikkon kun mies ei jaksa/viitsi siivota, mutta nyt olen tietoisesti valinnut että siivoan itse kun olen kotona. Jos vauva ei nuku otetaan siivojat takaisin.

Omaolo on kohtuullinen, ihan absurdia että työt loppuu perjantaina. Nyt on jo osa hommista paketissa ja yhden proggiksen lupasin vielä hoitaa kotoa ensi viikolla. Ikävä tulee ihania työkavereita, mutta kiva päästä nukkumaan päikkäreitä.

Kyllä limatulppa munkin käsittääkseni on ihan tutkittu juttu ja mulla ainakin ennusti esikoisen syntymän hyvin.

Undu 34+3

 

Limatulppa on kuulemma kätilöiden keskuudessa kiistelty aihe - jotkut pitää urbaanilegendana ja toiset ei. Meidän äitiyshuollon opettaja (vanhempi kätilö) näytti meille kuitenkin tutkimuksen limatulpan todellisuudesta. Välitöntä synnytystä se ei kuitenkaan hänen mukaansa ennakoi, eikä sitä kaikilla edes huomaa, kun voi irtoilla niin vähitellen tai tulla lapsiveden mukana

Me aijotaan olla niin itsekkäitä, ettei vauva saa nukkua meidän kanssa samassa sängyssä. Pinnis on tosin ihan siinä meidän sängyn vieressä, että ei nyt kaukanakaan tarvii olla. Mun mielestä on kuitenkin tärkeetä, että myös minä ja mies voidaan käpertyä sylikkäin jos halutaan, eikä vauva ole ihan koko ajan meidän välissä. En myöskään halua, että mies, joka nukkuu kuin tukki, kierähtää vahingossa vaavin päälle. Voi tietysti olla, että joskus väsyneenä vahingossa nukahdetaan kolmisin sänkyyn, ei sekään katastrofi oo

Mulla on nykyään ihan kauheen tylsää, kun tekeminen vähitellen vähenee. Miten toiset jaksaa vuodesta toiseen maata sohvalla ja kitata kaljaa, kun oma olo on näin tylsä jo nyt!!

Julia_ ja vaavi

 

limatulpasta kyllä mäkin sen näin ihan omin silmin esikoisen kanssa. Tuli sairaalassa suihkutellessa, kun olin noin 3-4cm auki. Eikä siitä kyllä voinut erehtyä, yök! Kuopuksen kanssa en sellaista havainnut, nyt parina päivänä on tullut keltaista limaa ihan vähäisen ja oletan sen siis olevan hiljalleen poistuvaa limatulppaa.

nukkumisesta meillä nukkuu kaikki omissa sängyissä, tai siis minä ja mies tietty yhteisessä Esikoinen on aina ollut superhyvä nukkuja ja heillä on erikseen kuopuksen kanssa oma unihuone ja erikseen leluhuone mikä on mun mielestä ollut tosi toimiva järjestely. Heillä kun ei ole kuin 1,5 vuotta ikäeroa ja sama sukupuoli niin leikkivät kaikilla samoilla leluilla, joten erittely 2:n huoneeseen olisi mahdotonta+ on ihana, kun nukkumaan mennessä huoneessa ei ole mitään ylimääräisiä virikkeitä. Ovat muutenkin tosi omatoimisia nukkumaan menijöitä: iltapalan jälkeen itse hoitavat pesut, me palkän hammaspesun tarkastuksen, pukevat yökkäri, selailevat kirjaa tai kiipeävät syliin juttelemaan ja menevät sänkyyn kun pyydetään. Yhdessä luetaan iltarukous ja annetaan pusut ja sänkyyn jäävät mukisematta nukahtaen alle 5 min kuluessa. Nukkuvat klo 21-8 heräämättä. Tämä siis jos vieressä on koirat, jossain vaiheessa pidimme koiria omassa sängyssä mikä tarkoitti sitä että esikoinen heräsi siihen ettei koira ollut siellä ja kömpi viereen, jolloin kuopus heräsi ettei huoneessa ollut ketään ja meidän 180cm leveässä sängyssä oli 2 lasta, 2 koiraa ja me, mutta ongelmaa ei ole niin kauan, kun illalla kielletään koirien tulo niin lapsetkin pysyy poissa. Ja vauvaa ei nukuteta viereen vaan omaan sänkyyn, eipähän sen tarvitse sitten maidonhajua haistella vaan saa nukkua rauhassa. Molemmat tytöt on siirtyneet 1 kk:n ikäisenä yhdelle yösyötölle, mutta pelkään pahoin, että tällä kertaa ei käy niin hyvä tuuri. Molemmat aikaisemmat muksut on aina olleet superhelppoja, joten tämä poika on varmaankin se myrsky tyynen jälkeen...

 

Vauvan myssy: Minä ostin Po.P:in sellasen pipon missä villaa, ja sisällä pehmeä vuori, pinnassa tuulensuojabloggaus, ei järin paksu, ei siis vastaa mitään äippäpakkauksen toppahattua, mutta ite ajattelin, et alussa kypärä kuitenkin tuon alla, ja pipon päällä vielä toppapuvun huppu..
ohjeistusta ei oo, ku esikoisen kanssa mies pärjää mennen tullen, tekee ruuat, hoitaa pyykit ja kaikki siivoukset tarvittaessa-(on joutunut/saanut olla kaksin esikon kaa, kun teen työmatkaa myös joskus ulkomaille 3-4 pvä).
Undu: siivooja näin joulun alla kuulostaa kivalta, meillä tehty iso remontti, joten saanu kaiken verhoista muihin tekstiileihin sitämukaa pestä, kun on muuttolaatikoista pölystä tuotu, mutta nyt tosiaan tuli jo isot siivoukset, ikkunat jne, tehtyä itse ja sukulaisten voimin.

omaa napaa: nivusessa ihan tappava kipu, kysyn siitä neuvolassa pe, kuulemma vois olla joku limapussin tulehdus.?
nyt vauvan huone laitettu, puuttuu verhot ja vaatteet on osa pesemättä, osa silittämättä..mutta mielestäni voiton puolella

Voimia ja jaksamisia kaikille :9

 

En minäkään vimpan päälle siistiä vaadi kunhan on imuroitu, vessasta pesty jarrutusjäljet pois, tiskikone tyhjennetty ja pyykkivuori tuhottu. Ei tarvi mitään suursiivousta tehdä todellakaan.

Nukkumajärjestelyistä piti sanoa vielä, että vaikka vauva ei meidän vieressä tulekkaan nukkumaan, niin pinnasänky on kuitenkin meidän makkarissa. Saadaan pitää oma tila ja rauha sängyssä, mutta vauva on lähellä, eikä toisessa huoneessa. Tulevaisuus näyttää, miten menetellään, kun lapsi kasvaa ja missä vaiheessa laitetaan eri huoneeseen nukkumaan.

 

poks 36+0 :heart: ultraan puoliltapäivin vilkaseen poitsua

 

Huomenet

Poks 35+0.. Vielä viikko kiitos...

Limatulpasta
Mulla esikosta tuli laitoksella ihan selvä köntti kun olin kuumassa suihkussa. Ikinä ollut kuullutkaan niin säikähin että mikä se oli ja soitin kelloa... No muista ei ole tullut niin että olisin huomannut.. Nyt on ihan älytöntä limantuloa koko ajan että liekkö se sitten vois olla sitä.. On jatkunu monta viikkoa kylläkin jo. Hiivaa ei ole joten jotai muuta..

Ja hei.. Me taijettii eilen keksiä vihdoin nimi vauvalle =D
Ajeltiin minun vanhemmille syömään ja saunomaan niin siinä se vaan tuli =D
Mietin vaan että appiukko voi puheta kyyneliin etunimen kuultuaan, mutta muut järkyttyy ihan varmasti =D
Nimi on siis miehen papan nimi ja toiset nimet olen itse etsinyt netistä ja ne on sellasia että niitä ei ole kastettu nykyään yhtään, mutta joskus 1800 luvulla on ollut sen nimisiä =)
Eka kuulosti aika hirveältä itellekki se etunimi, mutta nyt siihen on jo tottunut =D
Valluksi poikaa varmaan tullaan sanomaan..

Nukkumajärjestelyistä vielä
Meillä siis tavallaan esikolla oma huone, yläkerran aulassa on keskimmäisen ja pienimmän sänky ja siinä vieressä on meidän kamari jossa meidän sänky ja pinnis, sitten on erikseen se leikkikamari just sen rauhan takia.. Kiva kun vaikka saa leikitkin jäädä kesken sinne. Mutta niin kauan kun lapset vielä viereen tulee niin ovat tervetulleita yöllä, mutta olis kiva kun sais edes sen alkuyön nukkua leveästi..

Niin ja vauvan myssyistä vielä
Itse olen keräännyt kirppikseltä niitä äippäpaukkauksissa olleita pipoja ja kypärälakkeja, mutta tuntuu että kun isommillakin pidetään paksumpia lakkeja talvella että kai nyt vauvallaki pitäs joku paksumpi olla.. Varmaan pitää pistää puikkoihin vauhtia ja kutoa nuo edelliset keskeneräiset loppuun ja sitten joku pipo vielä..
Minusta kaupoissa oli jopa Kokkolassa tosi huono valikoima vauvan lakeista...

Jahas mutta kohta tulee taas kiire.. Esikko 9ksi kouluun, pienin hoitoon ja keskimmäinen 10ksi eskariin... Sitten ite laittaan ent kollegan hiuksia...

Hyviä vointeja kaikille!!!

Vaavimasu ja valonpisara 35+0

 

vaavimasu meillä on ollut nimi jo pitkään valmiina, mun vaarin toinen nimi. On vaan hankala, kun ei yleisesti käytetä ikinä ekana nimenä kun tuntuu ettei sen jälkeen sovi mitkään nimet. Me sitten leimattiin, jos eteen laitetaan lyhyt helppo nimi ja tuo olisi toinen nimi vaan mutta jotenkin kun meidän mielessä se on kutsuma nimi niin eilen mietittiin, jos ei anneta muita nimiä ollenkaan vaan pelkkä yksi etunimi?! Ainoa mutta tässä on vielä se, että isäni kuoli kohta 2v. sitten ja isän syntymäpäivä menee tosi lähelle laskettua ja mies on sitä mieltä, että jos poika syntyy samana päivänä kun isäni, niin poika pitää kastaa hänen mukaansa kokonaan kunnioituksesta. Ja vaikka kuinka rakastin isääni ja ikävöimme häntä, en ehkä pojalleni sitä nimeä.

 

Nimi on meilläkin valmiina, mutta niinkuin aikaisemmin jo sanoin, se voi vielä muuttua, kun pojan näkee.. Esikoisen kohdalla näin kävikin, kun mies ei millään tahtonut muistaa mikä se esikoisen nimi olikaan.. Ongelma poistui, kun nimi muuttui..

Vogue ja Taimen alku 35+3