Helou
Vauvaton..
Kamalasti voimia sinne teille.. sanat ei taas riitä kertomaan miten pahoillaan olen :'(
Tuosta toipuminen kestää varmasti aikansa, mutta kyllä se vielä aurinko paistaa teille!!! halaukset!!!!
Omaa napaa..
Siis miten voi ihmispolo hajota jo tässä vaiheessa.. Ennen en ole etes uskonu raskaana olevien valituksia, mutta nyt täytyy kyllä sanoa että huh huh..
Siis tästä kauppakassien kantelusta olen jo kertonukki, mutta nyt on tullu se, että parempia päiviä on ja huonompia, ja niinä huonompina istumasta ku lähtee käveleen niin tuntuu että jalat pettää alta ku haarusväliin sattuu niin maan per.....sti.. Selkä vaivaa, iskias siirty hetkeks oikealle puolelle.. Kyykkiminen aiheuttaa välittömästi supistuksen.. Kävelen ku ankka välillä.. Närästys on välillä aika rajua (eilen meinasin tukehtua suklaaseen ja oksensin...) Istuminen ei siis ole hyväks pitempään, seisoessa pitempään huippaa ja tulee ahistava olo, makuullaan ei jaksa kauaa olla ainakaa yhessä asennossa, ja ku vaihtoehdot on ne kyljet, niin se on sitte ees taas pyörimistä.. Hengitys on jotenki tosi ahistavaa (varmaan painaa jotenki enemmän keuhkoihin ku aiemmat).. Ihana koittaa kolmen villin kossin perässä pysyä ja vahtia etteivät hajota koko taloa japihaa... Yks päivä esikoinen 8v oli napannu varaston avaimet ja menny verstaalle ja hyvä ettei aiheuttanu itelleen kauheeta sähköiskua, ja sitte oli ryöstäny virvelin kelan josta siiman levittäny pitkin pihaa.. keksii koko ajan jotai jäynää, ja minä kun en jaksas juosta ihan perässä ku ehtii niin jokapaikkaan.. Vähän väliä kyllä ulkona hyppään niiden perässä ja katon myös ikkunoista mitä ne hommaa, mutta miten sitä sais ite mitää sisällä tehtyä saati ruokaa laitettua jos pitäis tuolla niiden perässä juosta..?
Huh huh.. no.. Omalla tyylilläni menen ja sitte jos ehtii tehä tuhoja niin ehtii.. ei voi olla silmiä joka paikassa.. Kuitenkin ne vaarallisimmat paikat on YRITETTY suojata munalukoin, mutta näköjään nekää ei estä pikku riiviötä
No joo...
siis ressiä ja ressiä täällä.. Pelkään niin jotenki että mikä päivä tästä joutuu lähtä laitokselle, mutta jospa minä joutuisin vielä kärsimään kuitenki jonku aikaa..
Potkut on jo ihanan teräviä ja sattuu välillä nekin. Niitä on kyllä ihana tuntea etten kyllä valita siitä yhtään..
lekurinneuvola olis tosiaan nyt sitten seuraavana ja se 6.9 ja sitte pakko saaha sitä sairasloman jatkoa... Kelalta soittivat sairaslomasta ja kysyivät että opiskelenko silti, ja ihmettelin ettämitä ihmettä? Mitäs varten minä sitä saikkua oisin hakenu jos opiskelisin... Kuulemma jotkut opiskelee vaikka saikkua ottavatkin... Sitten vielä Kelalle kun vien lappusia ja sen saikkutoikkarin niin ei kelan täti voinu sanoa että se pitää olla alkuperäinen se saikkutoikkari.. no onneks sain senki nyt sitte toimitettua.. Pitääki käyä katsoon josko se päätös ois äippärahasta ja siitä saikkupv rahasta tullu..
Sossun luukulle kävelen kyllä jos menee kovin tiukaks rahapuoli...
Pienikokoisuudesta..
itsekin 160cm eikäkyllä ole ollut mitään ongelmaa. Käsittääkseni se tehdään kaikille ensisynnyttäjille se synnytystapa-arvio. Isompikin ihminen voi olla niin ahdaslantioinen ettei lapsi mahdu syntyyn.
jaa jokohan se riittäs jaarittelu..
No poksumisen kunniaksi vertauskuvaa jota ihmettelin kyllä suuresti..
Vaavimasu ja valonpisara 25+0