Tervetuloa mimina - meillä onkin sama LA ja synnytyspaikkakunta =) Tule ihmeessä kertomaan kokemuksesi Brunosta, olen pohtinut päivät pitkät mennäkö vaiko eikö 4D:hen. Toisaalta kiinnostaisi kovasti, mutta toisaalta olisi kiva kasvattaa ikävää ja pitää jännitystä yllä synnärille asti
Pakko tulla tänne avautumaan
itkuherkkyydestä: juuri kun luulin, että hormonitoiminta on minulla melko asiallisella tasolla (ei ole ollut pahempia tunnekuohuja viime aikoina ja olen ollut tosi onnellisella tuulella), niin tänään onkin sitten itkeskelty koko päivä! Aamulla töihin tullessa oli rakennuksen pihalla ilmeisesti autoon törmännyt lintu pötköllään maassa ja raukalla niskat nurinkurin, ja siinä se maassa sätkähteli ja katsoi minua silmiin, kun kävelin ohi
Menin suoraan vastaanottoon pyytämään, että soittaisivat kiinteistövastaavat paikalle, jotka osaisivat toimia tilanteessa. Eihän sitä rassua voisi siihenkään jättää kitumaan. Siinä asiaa selittäessä minulla alkoi kyyneleet valua, ja nytkin tätä kirjoittaessa ja kun muistan sen linnun katseen, alan itkeä :'( Sitten soitin päivällä miehelleni kotiin ihan muissa asioissa, ja hänkin sai minut itkemään, kun oli vähän töksähtelevällä tuulella. Nyt olen sitten töissä ja itken tässä vähän väliä toivoen, että kukaan ei juuri nyt tule kyselemään mitään työasioita. Tosi kiva...
Onneksi on karkkipussi lohtuna. Siinä toinen keskiraskauden uusi ilmiö, nimittäin
makeanhimo on alkanut kasvamaan. Ennen teki mieli vain suolaista, ja olisin voinut päivittäin syödä kiinalaista, hampurilaisia ja makkaraa. Nyt on pakko tehdä joku torttu kotona jos ei kaapista löydy karkkia tai keksiä makeanhimoon. Vähän huolestuttaa, kun tuo paino on noussut jo lähes 9kg mutta toisaalta en jaksa stressata, kun ruoasta tai jostain herkusta totaalikieltäytyminen veisi hermot totaalisesti. Ja paino nousee minun kohdalla näköjään joka tapauksessa, sillä periaatteessa syön tosi terveellistä ruokaa, säännöllisesti, ja liikun päivittäin, mutta silti...
Masu kasvaa kasvamistaan ja alan olla siihen tosi kiintynyt (tai siis siihen asukkiin luonnollisesti, mutta ilmenee masuna). Iltaisin ei tee mieli tehdä muuta kuin maata sohvalla ja katsoa hytkyvää masua ja tuntea kun pieni alkaa heti myllertää ja potkiskella kun tuntee äidin käden painon :heart:
Huomenna taas uuteen raskausviikkoon: 21+6