***Joulukuun Pikkutontut ELOKUUSSA***

Millis1981 Tänään juuri neuvolassa kysäisin ja noin viikolla 26 on toinen (joillakin siis ensimmäinen ja ainoa) sokerirasitus.

Neuvolassa kaikki hyvin, mun paino oli nyt humpsahtanut ylös, jopa kilon viikkovauhtia! :O Mutta on se ruoka maistunutkin... Ikinä en näin paljon ole painanut, mutta ihme kyllä asia ei edes ahdista! Ehkä sitten tammikuussa ahdistaa! :D
Hemoglobiini oli alempi kuin mun normaali (joka on siellä päälle 140), joten rautaa saan syödä nyt ihan luvallakin. Niin mun kroppa jo kertoikin aiemmin ja aloitin ne raudat omatoimisesti, tosin nyt on loppu ja apteekkireissu edessä.
Sf-mitta n.18cm ja pikkuisen sydän jumputteli vahvasti, n. 150 kieppeillä koko ajan. Siinäpä ne kuulumiset! =)

Hippuliinu ja Villis 22+2
 
Kiitos kaikille myötätunnosta hiuskohtalossani.... :D Kyllä tää tästä alkaa helpottaan ja en ole kyllä pahemmin aiemmin tukkani takia itkenyt, mutta jotenkin aikasi herkillä näköjään mennään. ;)

Sokerirasituskoe mulla olis huomenna aika, mutta kauhea flunssa päällä...
Osaako joku sanoa, et vääristääkö se tuloksia? :snotty:
 
Viimeksi muokattu:
Huh, tajusin tänään että kohta on jo syyskuu! Vastahan me aloitettiin tää elokuun pino.. Joulukuuhan on tätä vauhtia ihan kohta nokan edessä :) Olen tässä miettinyt että mahtaakohan meidän Pieni malttaa mahassa laskettuun aikaan asti, rv 38 tulee täyteen jo marraskuussa, niin että periaatteessa voi hyvin syntyä marraskuun puolellakin. Tai sitten pitkälle joulukuuhun jos menee yliaikaiseksi.. :D
Alkaa olla malttamaton mieli, haluaisin että olisi jo talvi ja saisi nykeröisen syliin!

Vauvatohinaa helpottaaksemme on ajatuksissa käydä lastentarvikkeiden kirpparilla viikonloppuna, sitteriä voisi sieltä ainakin kattoo, pinnasänkyä ja kylppärihoitopöytää myös, sekä hoitoalustaa ja pinnasuojusta. Ei olla tuolla ennen käyty niin ei tiedetä yhtään mikä on paikan taso..

Susimieli ja Pieni 24+4
 
  • Tykkää
Reactions: MARMAx4
Heips vaan, täällä reissusta palailtu :) Paljon on tullut tekstiä sillä aikaa, tuskin muistan kommentoida puoliakaan niistä jutuista mitä ajattelin...

Mutta, jos nyt jostain aloittaisi, niin linea negraa mulla ei tässä raskaudessa ole, edellisessä tuli jo tosi aikaisin. Tiedä sitten, että onko sillä merkitystä, että esikoinen on tyttö ja nyt siis poikaa odotellaan...Eipä sillä sinäänsä mitään väliä ole, aika nopeasti se taisi synnytyksen jälkeen hävitä. Mahaan on kyllä kasvanut sellaista untuvaista karvaa, luulin, että untuvakarvoitus peittäisi nyt vain vauvan, mutta meillä se taitaa peittää myös äidin :D

Me ollaan jo kummit valittu ja heitä jo kummeiksi pyydettykin. Olimme reissussa juurikin heidän kanssaan. Molempien hyvät ystävät kyseessä. Meillä ongelmana on vain se, että meidän tyttö on kastettu ja hänen kastamisensa aikaan mies kuului vielä kirkkoon. Nyt meistä ei kuulu enää kumpikaan, joten voimmeko tavallisia ristiäisiä edes järjestää? Lapset haluaisimme kastaa lähinnä isovahnempien mieliksi, koska heille asia tuntuu olevan tärkeä ja lapset saavat sitten itse myöhemmin päättää, että haluavatko kirkkoon kuulua vai ei...Kummeista molemmat kuuluvat kirkkoon, joten sen suhteen ei ongelmaa.

Imetyksestä oli myös ollut juttua. Itse lukeudun imetyksen kannattajiin, on se vaan niin helppoa, kun eväät on aina mukana ja sopivan lämpöisenä. Imetyksen aloitus ei mulla meinannut onnistua aluksi, koska maito nousi rintoihin todella hitaasti. Johtuen varmaan sectiosta. Ja kyllähän se sattui aluksi aivan käsittämättömän paljon! Hyvä, ettei kyyneleet valuneet aina, kun vauva alkoi imemään, varmaan kipu johtui osittain väärästä asennosta ja viehän se aikaa, että nännit tottuu tuollaiseen rasitukseen. Samalla, kun maito nousi viimein rintoihin, nousi myös todella korkea kuume. Olin ihan varma, että olin saanut jonkin kohtutulehduksen ja joutuisin takaisin leikkuupöydälle. Onneksi siitä ei sitten kuitenkaan ollut kyse...Toisinaan, tai aika useinkin, tuli pohdittua myös maidon riittävyyttä. Vauva kuitenkin kasvoi ihan hyvin, joten kai se sitten riitti. Tuli silloin lipitettyä kaikenmaailman mammateetä, että maitoa saisi tulemaan enempi. Join myös pilsneriä,vaikka inhoan olutta aivan yli kaiken. Eipä noista kuitenkaan mistään mitään iloa ollut. Nyt aion ehdottomasti myös imettää, ja aion täysimettää aika pitkään. Esikoisen yöunien paranemisen toivossa aloitettiin kiinteiden syöminen noin 5kk iässä ja jälkeenpäin olen todennut, että silloin yöt alkoivat oikeastaan mennä vain huonompaan suuntaan!

Kampaajalle olen menossa tunnin päästä ja aion kyllä myös värjätä hiukseni. Varmaan sitten kerran käyn vielä ennen synnytystä. Onneksi mun parturi on niin tuttu, että hänen kanssaan ei varmaan synny suuria väärinymmärryksiä, toivottavasti...

miira ja muru 23+0
 
Moi pitkästä aikaa!

On tosiaan vierähtänyt luvattoman kauan siitä, kun viimeksi olen tänne käynyt kirjoittelemassa, mutta lukemassa olen kyllä päivittäin käynyt ja ollut hengessä mukana :) Syy on varmaan se, että olen ollut tässä muutaman viikon tosi väsynyt, ja syykin siihen löytyi viime viikon neuvolakäynnillä: hb oli romahtanut tasolle 109. No, nyt on rautakuuri meneillään, ja pientä piristymistä havaittavissa. Mutta täälläkin tullut kiusaksi flunssa :( Se on nyt sitten vuorostaan vetänyt mehut pois. Mutta näin viikon jälkeen, toivottavasti sekin on jo parempaan suuntaan. Töissä olen kituuttanut. Pieni houkutus olisi ollut käydä lääkärissä ja ottaa saikkua, mutta kun on tiettyjä vapaa-ajan rientoja, joihin osallistuminen olis ollut sit kyseenalaista jos olisin saikulla, niin jätin sen tekemättä.

Käytiin viime viikolla 4D:ssä kun oli 23+0. Oli se kyllä tosi kiva kokemus, nähdä pikkuinen siellä! Hirvee kasa saatiin kuvia ja sitten se dvd, jota jo kerran katseltiin itse ja lisäksi on jo appivanhemmillekin näytetty :) Meille jäi kelakorvauksen jälkeen maksettavaa n. 170e. Ei kyllä kaduttanut yhtään. Suosittelen lämpimästi, jos on mahdollisuus! Vauva on meillä edelleenkin perätilassa, joten tuolla ihan alakerrassa tuntuu liikkeet. Olisi kiva kuulla konkareiden kokemuksia lisää, millä viikoilla teidän vauvat ovat aiemmissa raskauksissa kääntyneet.

Neuvolassa 22+4 siis tosiaan todettiin, että tuo hb oli laskenut, valittelinkin väsymyksestä. Veriryhmävastaukset olivat vihdoin saapuneet perille, neuvolantäti joutui jo niiden perään kyselemään! Vasta-aineita ei ollut. SF-mitta oli 21 cm. Tytön syke oli 145 tienoilla. Painoa oli tullut 0,730 kg/viikko viime kerrasta, mutta en saanut asiasta kuitenkaan mitään negatiivista palautetta. Verrataanko teillä muillakin neuvoloissa painonnousua ensimmäisen nlakäynnin painoon eikä normaalipainoon? Omasta mielestäni se on vähän väärin, mulla oli kuitenkin ennen ensimmäistä käyntiä noussut paino jo lähes 3 kg! Mutta nyt siis normaalipainooni verrattuna ollaan jo melkein 9 kg plussalla. Enpä ole ikinä näin painava ollut. Mutta niinhän sen kuuluukin nousta. Ihmettelen vaan, miten mulla nousee niin paljon moniin teistä verrattuna. En kuitenkaan elä asenteella että "nyt saa syödä mitä vaan" vaan syön mielestäni ihan normaalisti ja herkuttelen satunnaisesti. Kelan paperit saatiin, eilen niiden kanssa yritin tuskailla vähän, mutta luovutin. Saa nähdä milloin saan ne laitettua eteenpäin. Ensimmäiseen sokerirasituskokeeseeni olen menossa ensi viikolla. Mulle sanottiin ajankohdaksi viikot 24-28. Toivottavasti siinä menee kaikki hyvin. Sitten jo parin viikon päästä olisi ensimmäinen perhevalmennus, onko muita kenellä alkavat ne myös jo? Ensimmäinen lääkärineuvola on kolmen viikon päästä.

Pinnasänky on jo ostettu ja mies kasasi sen heti samana iltana :) Se on sijoitettu lapsen tulevaan huoneeseen, ja siellä sen olen suunnitellut pitäväni. Olen kyllä kuullut juttua, että monet, jotka esikoisen kohdalla ovat suunnitelleet samaa, ovat kuitenkin päätyneet ottamaan vauvan viereensä nukkumaan. Mutta sittenhän sen näkee kuinka käy. Kovat on suunnitelmat :D Kummeista täällä oli myös ollut puhetta. Vielä ei oo suunniteltu pidetäänkö kirkolliset vai ei-kirkolliset ristiäiset (mies ei kuulu kirkkoon), mutta mulle on aina ollut itsestäänselvyys, että paras ystäväni on yksi lapseni kummeista. Olen itse kummi myös hänen lapselleen. Joten häneltä olen jo kysynyt ja hän on siihen suostunut. Mutta sen enempää en ole asiaa miettinyt, ja tuskin mieskään vielä. Mammajoogaan minäkin sitten buukkasin itseni. Se alkaa lokakuun lopulla ja päättyy passelisti joulukuun alussa. Tänne töihin jo ilmoitin mun viimeiseksi työpäiväkseni 4.11., joten reilut 10 viikkoa olisi vielä duunia jäljellä.

Tulipas pitkä viesti, mutta tätä se tekee kun ei käy useammin kirjoittelemassa! Ja varmasti nytkin jotain unohtui.

Joululahja2011 24+0 POKS :)
 
  • Tykkää
Reactions: viena
perhevalmennuksesta meillä ei viimeksi edes järjestetty mitään valmennusta. Kaikki piti itse katsoa netistä ja sit tuijottaa dvd-levyjä. En usko että olis muuttunut mihinkään viime vuodesta tai sitä edellisestä (2009-2010). Joten tällä kertaa neuvolantädin ei kai tarvi laittaa ykstyistä kalvosulkeistä kuin viimeksi. Oli todella epävarma olo siitä mihin oli oikein joutumassa. Varmaa uudelleen synnyttäjää kiinnostaa milloin sitä pitää lähteä sairaalaan jne. ajankulusta (tai mua ainakin kiinnostaa!)

imetyksestä toivon ainakin että menis yhtä hyvin kuin viimeksi! vaikka alku oli vaikeeta mutta tasan vuoden onnistuin siinä. Esikoinen lopetti heti kun tulin uudelleen raskaaksi. Pitää alkaa öljyämään noita nännejä nii eivät sti vuoda verta kun tositoimiin ryhdytään :whistle:

omaa napaa liikkeet jo näkyy päälle päin ku neiti laittaa ranttaliksi :heart: mä en kyl osaa vieläkään laittaa pesää loppuun saakka kun en tiedä mihin tässä joutuu vielä. Kovasti mies on puhunu muuttamisesta toiselle paikkakunnalle jne. joten se jarruttaa koko prosessia. Mua ei nappaa että pitäs joulukuussa lähtee jonnekin tai heti sen jälkeen. Mies on väläytelly jopa jenkkeihin muuttoa, joka ei todellakaan kuullosta miltään unelmalta ei ainakaan nyt! :( nyt päässä pyörii ylimääräisiä huolia siitä missä ja mihin sitä vielä joutuu kaiken tän keskellä!
 
Perhevalmennukseen tulen pikaisesti kommentoimaan. Meillä se siis alkaa tänään :) saatiin jo alkukesästä lappu kotiin jossa oli monen monta päivämäärää milloin mitäkin on. Miehen kanssa ollaan tänään menossa, sitä odotan kovasti :) Newyork oonko ihan väärässä vai onko sullakin synnärinä KOKS? meillä siis on, ja valmennus on kotkansaaren terveyskeskuksella
 
miira mun käsittääkseni lapsen voi kastaa, vaikkei kumpikaan vanhemmista kuulu kirkkoon. Ja yksi kirkkoon kuuluva kummi riittää.

Kummeista muutenkin. Miehen kanssa ollaan mietitty asiaa ja todettu se melko hankalaksi kun molemmilla aiemmilla lapsilla on kahdet kummit, niin alkaa kummiehdokkaat käymään vähiin. No, eiköhän me jotain keksitä :)

Sokerirasitus mulla on kolmen viikon kuluttua tasan rv. 26+0. Sokerirasitus tehdään noilla viikoilla, vaikka alkuraskauden rasitus olisikin ollut hyvä, koska näillä viikoilla nuo arvot alkaa nousta jos ovat noustakseen.

Meillä perhevalmennusta saa vain ensisynnyttäjät. Ekaa odottaessani olin Tays:n synnytysvalmennuksessa, mutta nyt nekin on lakkautettu ja tosiaan netistä saa katsoa sitten videota asiasta. Ei kyllä ole ihan sama asia!

Linea negraa ei ole eikä kummassakaan aiemmassakaan ole ollut. Tuota nukkaa kyllä mullakin on.

Valkovuotoa tulee todellakin paljon. Noin kolmesti päivässä joutuu pöksyt vaihtaan, kun en viitsi pikkuhousunsuojia käyttää. Eli ihan normaalia. Kyllä ainakin itse tunsin lapsiveden sitten erilaiseksi kuin valkovuoto. On juoksevampaa siis ihan vettä ja sitä tuli sitten kerralla kunnolla, eikä voinut erehtyä ;)

Meillä oli kaveri pää alaspäin rakenne-uä:ssa. Liikkeet tuntuu edelleen tuonne alas. Mulla kai molemmat olleet aika hyvissä ajoin rt:ssa. Rv. 36 asti meillä ainakin annetaan aikaa itse kääntyä ja sen jälkeen lähetetään äitpolille käännösyritykseen jos on tarvis. Mulla on molemmat olleet avosuisessa tarjonnassa, joten kai tämäkin ryökäle sillai sinne asettuu. Sanottiin että mulla on sen mallinen lantio että eivät mene täysin raivotarjontaan. Oli kyllä aika puskeminen ekassa ja imukupilla sitten vihdosta viimein syntyi 2,5 tunnin ponnistusvaiheen jälkeen. Sanoisinko, että olin melko poikki. Toinen syntyikin sitten helposti jo venyneeistä paikoista :)

Neuvolassa tuli käytyä viime viikolla. Kela-laput sain. En kyllä vielä ole lähettänyt, kun en pakkausta ota kuitenkaan. Josko vaikka viikonloppuna ehtis. Muuten kaikki ok; sf-mitta 22cm, pissa puhdas, sä:t 145-150, hb 119 ja painoa tullut 440g/viikko. Sain vielä neljän viikon päähän terkalle ajan ja sen jälkeen sitten lääkäri. Ja lähete sokerirasitukseen tuli siis myös.

Tänään ollut liikkeiden kannalta vaisu päivä : / No, kai näitä rauhallisempia päiviä sitten tulee aina välillä. Pitää huomenna käydä neuvolassa sydänäänten kuuntelulla, jollei liikkeitä ala kuulumaan.

Niisku 23+2
 
Streptokokki agalactiae Onko tietoa/kokemusta? Maanantaina otettiin kaikenlaisia näytteitä supistelun takia ja tuollainen siis löytyi. Neuvolassa sanoivat että raskauden aikana ei hoideta mutta synnytyksessä sitten joku antibiootti pitäisi saada.

Sokerirasituksen arvot oli kaikki tosi hyviä ja siitä tietenkin saa olla tyytyväinen.

Vähän nyt jäi tuo streptokokki vaivaamaan vaikka neuvolassa ei selkeästi oltu mitenkään huolissaan koko asiasta.


Ensku ja Poju 25+0 POKS POKS
 
joulumamma11 täällä Kouvostoliitossa se lakkautettiin ku piti säästää rahaa. Silloin asuin vielä Valkealan puolella kun tää muutos tuli voimaan. Saa nähä onko muutosta toiseen suuntaan tapahtunu jo vaiko onko pysyny samana. Ei ole vielä ollu puhetta neuvolassa. Tulee vaan tonne kotkaan vähän liikaa matkaa jos sinne asti pitää mennä... :)

tää kun on jo toinen niin taitaa olla liian myöhäistä ;) taitaa olla suunnattu ensimmäistä odottaville.
 
Viimeksi muokattu:
Hitto kun taas vetää oman olon ihan p*skaks..:( Oon ollut ihan järkyttävän väsynyt tässä viime päivinä töiden jälkeen ja töissäkin tuntuu et joutuu ihan vaan pinnistellä että jaksais pitää itsensä kasassa. Tänään sitten purkautui tää väsymys ja henkinenhuono olo hirveenä itkuna kesken päivän ja pomolle kun menin soittamaan niin sanoi vain, että hän ei anna lupaa töistä poistua ja jos lähden saan varoituksen. No täällä mä sitten kituuttelen neljään asti, onneks työkaverit on sen verran ihania, että antaa mun huilailla vähän aikaa.

Huomiseksi menen kyllä hakee saikkua. En vaan tiedä, että mitä sanoisin lääkärille. Päivisin kyllä jalkoja särkee ihan sikana ja sekin varmaan osa syyllinen tähän mun väsymykseen.. tiedä sitten...

Mitähän tää syksy tuo vielä tullessaan töiden saralla. Kuitenkin alle 3v lasten ryhmässä työskentelen, pomo heittelee meitä jatkuvasti toisen pväkodin ryhmiin kun sieltä on henkilökunta pois ja muutenkin syksyllä on just aloittanut uusia pieniä omassakin ryhmässä ja niilläkin ottaa toki oman aikansa sopeutua päiväkotielämään. Tuntuu ettei saa rauhassa tutustua omiin uusiin lapsiin kun koko ajan on kauhee kiire kun joku työkavereista on jossain toisessa yksikössä.

Huoh, rasittaa kun tuntuu et pitäis vaan jaksaa väkisin. Normaalisti kuitenkin olen nauttinut työstäni lastenparissa.

Sanokaa et mitä mä sanon huomenna sille lääkärille?? Mulla ei pää pelaa yhtään...
 
ideh: Mä ainakin kävin viime viikolla hakemassa sairaslomaa väsymyksen takia. Kerroin, että ei meinaa sängystä jaksaa enää nousta ylös. On niin väsynyt, että voisi istahtaa vaikka keskelle tietä itkemään kun ei enää jaksa. Viikon sitten kirjotteli saikkua ja käski tulla uudestaan jos ei helpota. Nyt oon saikulla jo toista viikkoa, kun se flunssaa siihen pukkas. Mutta siis mä ainakin ihan totuuden sanoin tohtorille :)
 
Moikka :wave:

Muutama tunti sitten kotiuduin Naikkarin lääkäri-ultrasta ja oli taas ihana nähdä pikkuinen joka oli kasvanut kovasti ihan parissa viikossa.
Kokoa vauvalla, joka edelleen hyvin vahvasti näytti prinsessaslta, oli 885g ja vastasi muutamia päiviä isompaa. Eli mentiin kasvun kanssa keskikäyrän yläpuolella hieman. Sanoi että tulossa tällä hetkellä laskettuna noin 3,8kg vauva. Sisätutkimuksenkin teki ja edelleen kaula sen 2cm, aavistuksen pehmeä mutta kiinni. sanoi että uudelleen synnyttävälle normaalia.
Päätä syynäsi tarkasti ja vähän ihmettelinki asiaa. Kysyi että olenko ollut samassa sairaalassa rakenne ultrassa johon vastasin myöntävästi. Sanoi että hänen täytyy mennä näyttämään kuvaa erikoislääkärille (kuvassa siis näkyi että toinen aivopuolisko oli laajentuneempi). Kohta lääkäri tuli takaisin mieslääkärin kanssa ja mies kävi katsomaan vauvaa ja tokaisi että näitä tapauksia tulee hyvin harvoin, ultralaite teki mahani läpi oudon heijastuksen jolloin tosiaan vauvan toinen aivopuolisko näytti hyvin erilaiselta. Toisesta kulmasta katsoessa ja vääntäessä kaikki näkyi niin kuin pitikin.. Niinpä vauvan päästä otettiin 2 kuvaa opetusmateriaaliksi ja mieslääkäri innoissaan sanoi että aikoo käyttää niitä pian (toki ilman nimeäni) . Eli siis kaikki oli niin hyvin kuin olla ja voi, säikähdyksellä selvisin ja hyvä niin.. :heart:

Sokerirasituspitäisi mullakin olla vielä edessä, siis toinen mutta ei neuvolantäti ole mitään puhunut. Mienasin että missaan sen suosiolla ellei se ota asiaa esille. Edelliset arvot olivat loistavat eikä muutenkaan nyt sokereissa ole ollut ongelmia..

Kummi asia meillä vielä vähän auki, 2 selvillä ja ollaan pyydettykin, mies haluaa vielä yhden.

Vauvan asento mahassa, tänään ultrassa meidän rinsessa oli perätarjonnassa. Ei kuulemma hätää vielä enkä ajatellutkaan kun kuulin, vielä pari kuukautta aikaa käätyä oikeinpäin. Vauva liikkuu hurjan paljon ja liikkeet tuntuu missä milloinkin eli tilaa on kääntyä ja pyöriä vielä tosi hyvin. Sanoi että rv 36 menness pitäisi olla pää alaspäin!

Omaa oloa, täällä aika kiva olo. Välillä tuntuu että maha on valtava (ja onhan se) :D mutta silti tiedän sen kasvavan vielä paljon. 2 yövuoroa ja 2 iltavuoroa enään, sitten jään kotiin. Odotan aika paljon kyllä kotiäidin elämää, saan levätä päivällä ja jää enemmän aikaa lasten harrastuksiin ja koulujuttuihin. Kyllä tohina sitten alkaa taas kun vauva syntyy, suurperheen elämä edessä vaikka tänä päivänä taidetaan 3 lapsinen perhe laskea suurperheeksi jo :whistle:
Painoa tullut 3,5kg lähtöpainoon ja olen tosi tyytyväinen siihen.
Huomenna poksuu taas viikot ja laskettu senkuin lähenee :xmas:
Muutamalla ystävällä laskettu käsillä, molemmat saavat neljännen joten hetken pääsen seuraamaan arkea 4 lapsen kanssa ennen kuin itse jakaudun :)
NIMIKIN päätetty, pitäisi vaan saada salassa pidettyä ;)

Tänään vihdoin sain vietyä kelanpaperit toimistoon, tarkisti että kaikki ok siinä ja nyt vaan päätöksiä odottamaan.

Kaikille mukavia vointeja :wave:

rinsessa 24+6 :heart:


Muoks: meinasin unohtaa laittaa uuden möhökuvan, aikamoinen pötsi :D
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: MARMAx4 ja viena
Meillä ei olla vielä päätetty ketä pyydetään kummeiksi, esikoisella on yhteensä neljä kummia joten tälle tulokkaallekin pitäisi sen verran keksiä.

Linea negraa ei esikoisesta näkynyt, mutta tästä näkyy himmeästi. Esikoinen on tyttö ja tästä ollaan poikaa povattu, saas nähdä.

Sokerirasitus olisi mullakin jossain vaiheessa edessä, se selvinnee maanantain neuvolakäynnillä milloin sinne pitäisi mennä. Edellisessä raskaudessa jouduin käymään kahteenkin otteeseen sokerirasituksessa, saa nähdä riittäisikö tässä raskaudessa vain yksi kerta.

Esikoisesta ei imetys oikein sujunut, tukkivat laitokselta heti rintakumit vaikka nyt tuntuu että olisi varmaan voinut onnistua ilmankin. Lisämaitoa jouduin antamaan kokoajan ja neuvolasta kävivät parikin kertaa kotona katsomassa, kun ei vauvan paino ollut noussut. Niinpä ne käskivät lopettaa kokonaan imettämisen ja siirtyä kokonaan pulloruokintaan. Nyt tuntuu jälestäpäin, että luovutin liian helpolla ja kuuntelin varmaan liiankin tarkkaan neuvolan ohjeita imetyksen suhteen. Kovasti haluaisin, että nyt sitten onnistuisi imetys paremmin kuin viimeksi.
 
Täällä linea negraa ei näy mutta mamma on nukkaantunut kuten vaavikin ;)

Onko niin että jos käy 4D-ultrassa 24 viikon jälkeen niin ei voi saada enää kela-avustusta? Jos niin on niin apua, pitääpä kiirehtiä varauksen kanssa jos nyt enää aikaa saadaankaan ennen 24.viikkoa.... iiiks! Noh,sitten säilyy pikkuisen salaisuus hiukan vielä pidempään :)

Eilen tunti ensimmäisen kerran oikeasti jopa kipeähköt potkut kun tyyppi mulji mua joka puolelta nukkumaan mennessäni. Olin ilmeisesti kurjassa asennossa hänelle koska heti kun vaihdoin asentoa niin rauhoittui ;) Hih,tahtoa riittää siis!

Mua on hirvessti "peloteltu" että äitiysloma-aika on kamalan kiireistä ja tuskaisaa eikä kuulemma ehdi edes itse syödä, käydä suihkussa tms... Kauhean moni sanoo samaa että voi voi sua mikä on edessä! pelottaa kyllä nuo puheet! Kyllähän sitä varmasti mennäänkin aivan lapsen ehdoilla mutta voiko se nyt aivan noin kamalaa olla kun eikös se sitten olekin se mun tehtävä? Voin kyllä kuvitella kuinka puhki ja sekaisin sitä voi olla yövalvomisista ja muuta mutta mutta mutta.......mihinköhän sitä itsensä on oikein pistänyt... ;) Esikoisen tulevana äippänä ja kuulemma suloisen tietämättömänä siis täällä vain pohdiskelen - saattaa kuulostaa huvittavalta teidän "kokeneiden" korvissa... :)
 
Sokerirasitus mun täytyy mennä sinne mutta vielä en saanut aikaa.

Tänään kävin seitsemän viikon tauon jälkeen neuvolassa ja lähes kaikki oli hyvin.Painoa ei hurjasta herkeuttelusta huolimatta ollut tullut kuin 300g/vk,sf21,hemppa oli tippunut 124 kun viimeks oli 146,verenpaine oli hyvä ja pissa puhdas.Ainoa mikä ei mennyt ihan putkeen oli vauvan sydänäänien kuuntelu jotka laskivat kesken mittauksen huolestuttavasti mutta sitten kun käännyin kyljelleni ja siinä mitattiin piiiiiiitkään niin äänet oli ihan normaalit,mutta huomenna pitää yhden aikaan käydä neuvolassa niin kuunnellaan niitä uudestaan.Sain sen kelan paperin ja huomenna ajattelin tiputtaa sen postiin niin pääsen pakkausta odottelemaan:)Ens viikolle varasivat mulle lääkärineuvolan johon menen jos tää mahan vihlominen ei rauhoitu mutta täti epäili kyllä sen olevan vaan kannatin jänteiden venymistä ja sanoi että se ei ole yhtään vaarallista mutta tietysti ikävää ja liikkua saa niin paljon ja normaalisti kun vaan jaksaa ja pystyy.Jos meen ensi viikolla sinne lääkärineuvolaan niin siellä saan sitten uudet neuvola ajat ja kai siinä sitten saan ajan jo sokerirasitukseen ja lääkärineuvolaan jonka pitäis olla kaiketi viikolla 27.

metsätähti ja pikkuinen 24+1
 
Miimau mulla on kyllä ihan päinvastaiset kokemukset siitä ajasta mutta onhan se varmasti paljon kiinni itsestä ja erityisesti siitä vauvan luonteesta.Esikoinen mulla oli hyvin ns.helppo vauva,perustyytyväinen,hyvin nukkuva ja hyvin itsekseen viihtyä ja mä sain kyllä tehtyä silloin vaikka mitä ihan niin että välillä oli ihan tylsää.Muistan kun ekana syksynä poika nukkui aamupäivällä 3h ja sitten oli 2h hereillä ja nukkui 4h ja sitten valvoi 3h ja nukkui 12h yöunet ja ikää herralla oli tänä aikana 4-7kk jä kyllä siinä sai välillä ihan ihmetellä mitä sitä vois tehdä.Sitten kakkosen aikaan kun lapsia oli jo kaksi ja molemmat pieniä niin silloin ei juuri tylsää ehtinyt tulemaan mutta sain kyllä ruuat syödä lämpimänä,käydä suihkussa ja pidettyä kämpän kuosissa ja puhtaat vaatteet kaapissa,vaikka kakkonen ei ollutkaan yhtään niin tyytyäinen ja nukkuvainen kun isoveljensä.Väsynyt kyllä olin jossain vaiheessa ihan tosissaan, mutta se ei onneks kestänyt pitkään.Kolmosen kanssa silloin kun pojat olivat kerhossa niin kyllä aika kävillä pitkäksi kun yksi vaan nukkui ja mä täällä kotona sain kaikki kotihommat hoidettua ja konneellekin roikuttua kyllästymiseen asti,mutta saa nähdä mitä nyt tuleman pitää kun talossa on vauvan lisäksi 5v,4v ja 2v:)Jännityksellä odotan:)
Kyllä noita asioita kannattaakin esikoisen odottajana pohtia ja valmistautua tulevaan että kaikki ei aina on oo helppoa ja on myös niitä harmaita loputtoman pitkältä tuntuvia päiviä jotka on kaikkea muuta kuin sitä ihanaa vauva-arkea mutta kyllä mä oon kokenut äitiysloma ajan pääasiassa hyvin positiivisesti ja leppoisana aikana,jota jää kaipaamaan:)
 
  • Tykkää
Reactions: viena ja Miimau
streptokokista: Mulla todettiin supistelujen takia ekassa raskaudessa b-streptokokki, jota ei tosiaan hoidettu raskauden aikana, koska olisi saattanut uusia ennen synnytystä. Synnytyksen aikana sain sitten antibioottitipan. Nyt uudessa raskaudessa ei kuulemma erikseen oteta näytettä eikä tippaakaan anneta, vaikka luultavasti tuo b-streptokokki on sellainen, joka mulla edelleen on. B-streptokokista on kuitenkin tieto mun äitiyskortissa, joten sairaalassa osaavat sitten lasta tarkkailla, että osaavat aloittaa heti vauvalle hoidon, jos saakin tartunnan. KOlmasosalla naisista on tietämättään ainakin toi b-streptokokki, joten siksi ei kannata murehtia siitä. Mun lääkäri oli jotenkin tosi rauhoittava, kun asiasta kyselin, enkä ole sitä nyt murehtinut.

Imetyksestä: Suosittelen jo etukäteen lukemaan imetystukilistan sivuja netistä (imetystukilista.net) jo ennen vauvan syntymää. Itse sain sieltä paljon vinkkejä. ERityisesti koin hyväksi tiedon tiheän imun kausista. Itse imetin esikoista tosi usein, joissain vaiheissa jopa alle puolen tunnin välein. Ilman noita imetystukilistan sivuja olisin varmaan luullut, ettei maito riitä ja aloittanut pullon. Rinnatkin olivat ihan tyhjät jossain noina tiheän imun kausina ja silti sitä maitoa vaan tuli ilmeisesti :) Imetin jonkin verran yli vuoden lopulta. Mulla sattui imetys ehkä pari kuukautta aina ekat pari minuuttia tosi paljon. Luulen, että johtui sammaksesta, joka ehkä johtui yllä kirjoittamastani antibiootista, jonka sain synnytyksessä b-streptokokkiin.
 
Miimaulle nopeasti tosta äitiysloman kamaluudesta :D Hyvä on toki kaikkeen varautua mut silti, pöh ja pah, tuommoset turhat pelottelut toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Olen samaa mieltä metsätähden kanssa, että paljon riippuu itestä ja vauvasta. On se kieltämättä aika hektistä se alku ekalla kerralla, kun ei oikein välttämättä osaa eikä tiedä miten pitäisi joka tilanteessa toimia. Mutta pakko kyllä sanoa että en muista sellaista päivää olleen ettenkö olisi ehtinyt peseytyä ja huolehtia omista syömisistä :D Ja siinä kuitenkin oli koliikkikaksoset käsissä eikä juuri mitään kokemusta vauvoista :D Yövalvomiseen tottuu, mutta omasta levosta on myös huolehdittava. Mulla meni ekat puoli vuotta että ei mitään, mutta sitten iski väsymys kun en ollut oikein tohtinut itse levätä. Äidinkin on oltava jossain määrin itsekäs, vaikka vauva etusijalla onkin. Sen opin kyllä kantapään kautta lopulta että pakko on levätä, pakko on syödä ja muutenkin huolehtia itestä koska se on pelkästään etu lapselle :) Tylsää ei meillä kyllä ole vieläkään ehtinyt olla, mutta sen nyt arvasi jo etukäteen. Mielenkiinnolla ootan miten tuo arki rullaa sitten kun on vaan yksi pikkuvauva ja kaksi alle 3v verrattain vilkasta poikaa pyöritettävänä :D
 
  • Tykkää
Reactions: viena ja Miimau
Iltaa leidit!

Mulla oli eilen tuo sokerirasituskoe, eikä ollut kyllä ollenkaan niin paha rasti mitä voisi kuvitella. Huitaisin litkun noin 3 sekunnissa huiviin (hoitaja ei ollut koskaan nähnyt yhtä ärhäkkää vetoa ):LOL: ja suosittelen tuota metodia kyllä kaikille. Siinä ei ehdi miettiä miltä maistuu ja yököttääkö ynnä muuta. Aikakin meni kuin siivillä kirjoitusjuttua tehdessä. Ohi on. Huomenna saa tulokset.

Multa otettiin hiivatesti samalla, just ton hirmu runsaan valkkarin takia, mistä on ollutkin täällä juttua. Lisäksi kun on ollut outoja pistelyjä tai tuikkauksia tuolla kohdun suun seutuvilla niin tuli pieni paine jottei mikkään tulehdus jyllää.

Ja ah, huomenna 4D. Jännää :xmas: ja juu joku kyseli tuota kela korvausta 4Dstä. sen tosiaan saa jos menee ennen kuin 24 rv täyttyy. siksi mekin mennän siihen jo nyt. Huomenna on vika mahdollisuus meidän tällä logiikalla siihen mennä. Olisin kyllä mieluusti mennyt hieman myöhemmin. Nyt rakenneultran ja 4dn väliin jää tasan kuukausi ja sitten ei olekaan muita ultria tiedossa. Eli pitkä tauko.

olen myös vakavasti miettinyt saikun hakemista tuon väsymyksen takia. Tää on ihan toivotonta. Suoraan voisi aamulla mennä sänkystä.... takaisin sänkyyn. Ehkä kuppi kahvia siinä välissä.

Viena&pilke 23+3
 
miira kyllä jommankumman vanhemman pitää olla kirkon jäsen, että lapsen saa kastaa. Molempien ei tarvitse olla, mutta toisen.
Eli jos haluatte, että lapsi kastetaan niin sitten toinen vaan liittymään kirkon jäseneksi niin homma hoituu sillä.

Tossa on linkki nurmeksen seurakunnan sivuille, missä on asiasta kerrotaan. Kaste>

ja tossa vielä tampereen seurakunnan juttu, jossa kerrotaan, että se on ihan lakiin perustuva juttu
Tampereen seurakunnat - Kysymyksiä ja vastauksia
 
Viimeksi muokattu:

Yhteistyössä